Olen miettinyt koiran hankkimista ja saksanpaimenkoira ois kiinnostava. Minulla ei ole ollut koiraa ennen itse, mutta olen ollut mukana poikaystävän koiran koulutuksessa, noin vuoden ikäisestä tähän päivään. Noin kaksi vuotta, kyseessä siis jämtlannin pystykorva.
Tiedossa on kenneli, missä kaikilla koirilla on hyvä luonne ja haluavat mieluusti totella ja tehdä mitä omistaja haluaa.
Olisin myös kiinnostunut etsinnästä, elikkä kadonneet henkilöt esim.
Saa ehdottaa muita samankokoisia ja suurempia rotuja, ei metsästysrotuja.
Kaikenlaiset neuvot ja miettinät ovat tervetulleita.
Tiedossa on kenneli, missä kaikilla koirilla on hyvä luonne ja haluavat mieluusti totella ja tehdä mitä omistaja haluaa.
Olisin myös kiinnostunut etsinnästä, elikkä kadonneet henkilöt esim.
Saa ehdottaa muita samankokoisia ja suurempia rotuja, ei metsästysrotuja.
Kaikenlaiset neuvot ja miettinät ovat tervetulleita.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ihan ensiksi, kyseinen koira minkä aikoo hankkia, on tunnettava rotuominaisuuksiltaan ja luonteelta semmoiseksi, että sen kanssa pärjää ja osaa kouluttaa ja kasvattaa sen. Itselläni on kaksi keskikokoista koiraa ja on todella hankalaa käydä lenkillä, kun määrätyt koirat tulee vastaan, joita ei ole mitenkään opetettu tai koulutettu ja omistaja ei saa pidettyä suurta koiraa aisoissa, on käännyttävä jo kaukaa pois päin, kun näkee näitä hirmuja tulossa vastaan. Isokokoinen koira ei saa missään oloissa hyökätä pienen koiran kimpuun, siinä käy huonosti. Kotini lähistöllä on susikoira, dobermanni, tanskandoggi ja kaikille näille koirille on yhteistä se, ettei omistaja saa pidettyä koiraa kurissa, on inhottava kulkee pelkopersiissä lenkillä , kun ei tiedä milloin nuo tulee vastaan. Miettikääs vähän, ennenkuin otatte ison tai hankalaluonteisen koiran.
Olen tutustunut koiran luonteenominaisuuksiin, ja tiedän että koulutuksessa menee aikaa. Kuitenkinhan koiran luonne on A ja O, sitten ei oo väliä onko kyseessä chihuahua tai tanskandogi.
Koko, vaikuttaa enemmän.Tiedän sakuja, joita on ihan oikeasti yritetty koko ikä hallita,estää ja koulia.Mutta, ei niistä ole ns.normaaleja, luotettavia koiria tullut.On ollut semmosia, kun ei tykkää lapsista,ei tykkää vieraista,ei tykkää muista koirista.Se on sellainen sitten ikänsä, koskasn ei voibluottaa,ei hetkeksikään valvonta pettää.
Ei voi koiraa pakottaa tykkäämään,jos ei luonnostaan vaan siedä.Hetken voi kävellä toisen koiran kanssa lenkillä, mutta yhtä vaikeaa se on seuraavallakin kerralla.Siedätys, on vaikea järjestää, kun pitäs olla monia koirakoita, ja siedätys on aikaavievää.
Jos haluat helpoistakin asioista vääntää joka päivä koiran kanssa, etkä halua tulla juttuun muiden koiraihmisten kanssa, jos haluat kaksin käsin koiraasi pidellä peläten että se lähtee käsistä, jos haluat elää kymmenen vuotta pelkopersiissä, et koirasi tekee jollekkin jotain pahaa.Koira ei vältyämätyä siedä vieraita,ei lapsia,ei muita koiria edes nähdä ja se sinusta ok.Niin ota saku, saat elämääsi sisältöä,et kerkeä enää muuta kun huolehtimaan ja huolestumaan.Verenpaine nousee taatusti, vaikka van ajatteletkin ulkolenkkiä...
Jos haluat jotain muuta elämältäsi, ota joku ihan muu rotu.Joku parempihermoinen, sosiaalinen ja helpommin hallittava.Noutavat lintukoirat , seurakoirat, katso niistä roduista.
Itse ihmisenä en pidä muista ihmisistä,vieraista ja etenkään humalaisista,enkä voi sietää lapsia ,etenkään vieraiden.En siis ole normaali mutta verorahat kelpaavat valtiolle joka palkasta kuitenkin? Me kaikki jotka tunnemme samoin olemme siis kaheleita?Eläimiä myöten? No...meitä on sitten todella paljon maailmassa...
Esim. noutajat ovat hyväluonteisia ja lempeitä luonteeltaan, mutta susikoira, dobermanni, rotweiler ja monet muut ovat luonteeltaan tosi haastavia ja vaativat tottuneen ammatilaisen koulutusta. Ei siis kannat ottaa ensimäiseksi koiraksi vaikeinta mahdollista. Koska sitten kun huomaa, että ei pärjää koiran kanssa, niin joutuu luopumaan siitä pitovaikeuksien vuoksi.
Monille se rotu ei ookkaan oikea, tulee ongelmia.Rampataan ongelmakouluttajalta toiselle, sinnitellään vaikean koiran kandsa, ja luovutaan kun oma koira puree lasta tai itseä.
Valitsemalla rotu tarkasti, säästyy monelta murheelta.Ei kannata ottaa vaikeita ja haastavia rotuja.Se tietää vaan paljon ongelmia, kun pentu alkaa aikuistua.
Olen kyllä valmis käymään erilaisissa "pentkouluissa" ja käytöskursseilla, sillä tiedän että tämä kyseinen rotu tarvitsee selkeitä ohjeita, ettei tule mitään "minä-luulen" ohjausta.
Ei sekään auta, valitan.
Osta Prismasta nalle. Voit leikkiä sen kanssa. Työkoira hankitaan työkäyttöön.
Sinuna ottasin jonkun spanielin , noutajan yms.Ja erisukupuolta kun aijempi.Muuten tappelevat keskenään.Tosin, toinen o leikattava tai arkasti vahdittava,ettei tuu mitään vahinkoja.