Löytyykö netistä avopuolisoille tarkoitettua hallintaoikeuden testamenttaamisen luonnosta? Mielellään ilmaiseksi. Haluan siia jättää avopuolisolleni omakotitaloni käyttöoikeuden mutta koska emme ole naimisissa eikä meillä ole lapsia niin asunto sitten avopuolisonkin kuoltua siirtyis siskolleni. Tästä täytyy tietysti tehdä lainvoimainen paperi. Löytyykö sellainen netin ihmeellisestä maailmasta?
Hallintaoikeuspaperin luonnos
OmistusOikeuttaPaperille
16587
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei löydy vaikka on miten kitsas. Kannattaa käyttää lakimiestä, maksaa 150 - 500 euroa.
Ellei ole mitään väliä, niin keksi itse sanat.
Varokaa lakimiehiä! Ainakin perintöasioissa.
Aloittajan viestissähän on jo kaikki oleellinen - sanamuoto paperille vain kysyvästä määräävään, täydennyksenä testamenttaajan, avopuolison ja sisaren nimet ja hetut lopuksi testamenttaajan kahden todistajan allekirjoitus. Todistuslausumamalleja on netti väärällään.
Tätä ei siis paljoa tarvi muokata - siinä on mukavasti perustekin kämpän siskolle siirymiselle:
"Haluan siis jättää avopuolisolleni omakotitaloni käyttöoikeuden mutta koska emme ole naimisissa eikä meillä ole lapsia niin asunto sitten avopuolisonkin kuoltua siirtyis siskolleni. "
Sijaantulijamääräyksen voisi myös tuohon ajatella - siis sitä mahdollista tapausta varten, missä avopuolison kuoltua siskokin on jo kuollut. Tosin koko testamenttiakin voi muuttaa tapausten edetessä haluttuun suuntaan....
Ok. Thanks. Jotenkin noin ajattelinkin sen menevän eli melko vapaamuotoinenkin hallintaoikeuden paperi saa olla. Aattelin varmuudeksi vaan kysyä että vapaamuotoinenkin paperi ehkä täyttää lain vaatimukset. Näillä ohjeilla pannaan muijalle hallintaoikeus omistamaani torppaan niin saa sitten oleskella siinä jos meikäläinen delaa ennenku se. 🙂
Testamentin tekstihän saa olla ihan vapaamuotoista, kunhan se on suunnilleen sujuvaa ja helposti ymmärrettävissä ilman tulkintavaikeuksia :) Toki teksti kantsisi luetuttaa kaverilla-parilla, jotta paperin ymmärrettävyys käy itselle selväksi.
Selkeää voisi olla, että heti aluksi kirjoittaa määräykset ja ehdot sitten lopuksi mahdollisia perusteita tehdylle valinnalle, jos niitä haluaa jälkeenjääville selvitellä...
Määrämuotovaatimuksethan ovat käytännössä yhtä kuin että paperi on allekirjoitettava kahden todistajan läsnäollessa ja sitten todistajat allekirjoittavat myös. Yleensä merkitään myös testamentin laatimispaikka ja pvm.
Todistajien pitää olla ns. esteetön eli ei saa olla testamentin tekijän, saajan/saajien, mahdollisen sijaantulijankaan lähisukulainen. Käsitettä lähisukulainen ei yleensä täsmennetä missään, mutta jos nyt hakee sen serkkuja kauempaa ni vois jo olla ok. Naapurit ovat näihin yleensä hyviä valintoja! :)
Ok. Thanks man. 🙂
Kannattaa nyt kuitenkin olla noissa muotovaatimuksissa tarkka.
Ne ovat nimenomaan testamentin kohdalla ankarat.
Kannattaisi luetuttaa testamentti asiantuntijalla. Joskus yksikin sana voi muuttaa tarkoituksen toiseksi mitä testaattori on ajatellut.
Lisäksi on muistettava, että todistajien on tiedettävä, että kyseessä on testamentti, vaikka heidän ei tarvitse nähdä asiakirjan sisältöä.
"Määrämuotovaatimuksethan ovat käytännössä yhtä kuin että paperi on allekirjoitettava kahden todistajan läsnäollessa ja sitten todistajat allekirjoittavat myös."
Noin on. Mutta tuon yhtäaikaisen läsnäolon tulee ilmetä tekstistä eli ns. todistusklausuulista. Uhkana muutoin on, että testamentti moitekanteen johdosta julistetaan pätemättömäksi, jos yhtäaikaisuutta todistajien kuoleman johdosta ei voida tarvittaessa todistaa.
Ota huomioon, että vaikka muijasi saa asuntoon elinaikaisen hallintaoikeuden, systerillesi määrätään perintövero maksettavaksi jo sinun kuoltuasi. Perintöveroa toki laskee perintöä rasittava hallintaoikeus; alennus riippuu muijasi iästä sinun kuollessasi.
Sellainenkin, toki vielä harvoin käytetty, mahdollisuus on olemassa, että omaisuus jätettäisiin omistajattomaksi (perintövero liittyy omistuksen saamiseen), kunnes hallintaoikeuden haltija on kuollut, jolloin (vasta) omistusoikeuden saisi systerisi. Määräisit siis, että sinun kuoltuasi hallintaoikeuden saa muijasi, ja muijasi kuoltua omistusoikeuden saa systerisi.
Hyviä ja asiallisia täydennyksiä 00530.lta.
Allekirjoituskuvion yhteydessä koitin vinkata, että "Todistuslausumamalleja on netti väärällään". Tässä siis tarkoitin juuri sitä todistusklausuulia kokonaisuutena.
Tekstin vapaamuotoisuudessakin tulee tietysti olla tarkkana noissa omaisuus-haltijuus-käyttöoikeus -termeissä, että saajalle menee sitä mitä halutaan...
MUTTA uossa 00530.n viimeisimmässä kappaleessa onkin mielenkiintoinen kohta tuo 'omistajattomuus'-juttu: Määrätäänkö siinä siis Perintöverokin vasta hallintaoikeuden saajan kuoltua - siis suoraan systerille??
Esim. testaattori kuolee 2018 - ja hallintaoikeuden saaja-"muija" vaihtaa hiippakuntaa 2038, niin oottaako valtio omaansa tosiaan 20v.. ..omaisuuden arvokin on jo täysin toinen jne... ?
Pikku-fix edelliseen:
"Määrätäänkö siinä siis Perintöverokin vasta hallintaoikeuden saajan kuoltua - siis VASTA TUOLLOIN JA SITTEN suoraan systerille?? "
Perhevarallisuusoikeus.fi -sivulta:
Omistajattoman tilan testamentti
Korkeimmassa oikeudessa (KKO 2016:30) on otettu kantaa siihen, miten tuli suhtautua niin sanottuun omistajattoman tilan testamenttiin ja oliko olemassa perusteita määrätä edunvalvojaa omaisuuden hoitajaksi sille ajalle kuin omaisuudella ei ollut omistajaa <a http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1463470396695.html
Mikä on omistajattoman tilan testamentti?
Omistajattoman tilan testamentissa omaisuus jää ennalta määrittelemättömäksi ajaksi ilman omistajaa. Ensimmäinen testamentinsaaja saa testamentin yksinomaan hallintaoikeudella omistusoikeuden siirtyessä saajalleen vasta ensisaajan kuoleman jälkeen. Omaisuudella ei siten ole tällä väliajalla omistajaa.
Omistajattoman tilan testamenttiin liittyvät ongelmat
Korkeimman oikeuden tapauksessa (KKO 2016:30) oli kysymys aviopuolisoista, Sulo ja Iida, jotka olivat tehneet keskinäisen testamentin. Sulo oli määrännyt, että jos hän kuolisi ennen puolisoaan, Iidalla olisi elinikäinen hallintaoikeus kaikkeen Sulon omaisuuteen ja että vasta Iidan kuoltua saisivat Sulin perimysjärjestyksen mukaiset perilliset omistusoikeuden tähän omaisuuteen. Sulo oli kuollut rintaperillisitä 20.9.2011.
Testamentti aiheutti kysymyksen siitä, kuka huolehtii omaisuudesta sinä aikana, kun omaisuudella ei ollut omistajaa. Sulon oikeudenomistajat vaativat, että omaisuutta valvomaan tulee määrätä edunvalvoja.
Kokein oikeus katsoi ratkaisussaan, että Sulon testamentti oli keskeisen sisältönsä ja sanamuotonsa sekä kokonaisajatuksensa perusteella hallintaoikeustestamentti. Testamentti oli siten kaventanut Iidan lakimääräisen perintöoikeuden testamenttiin perustuvaksi hallintaoikeudeksi. Sulo oli näin ollen saanut testamentillaan aikaan omistajattoman tilan testamentin, jossa omistusoikeus hänen jäämistöönsä ei kuulunut lesken eläessä kenellekään. Edunvalvoja määrättiin.
Saadaanko omistajattoman tilan testamentilla todellista verohyötyä?
Sulon tekemä testamenttikonstruktio on täysin mahdollinen, mutta omistajattoman tilan testamentin tuomista hyödyistä ja haitoista voidaan olla montaa mieltä.
Järjestelyllä voidaan saavuttaa hetkellistä verohyötyä, koska perintöveronmaksuvelvoite on lähtökohtaisesti vasta omistuksensaajalla. Mikäli järjestely halutaan tehdä yksinomaan verohyötyjen saavuttamiseksi, on kuitenkin hyvä ottaa huomioon verottajan virallinen kannanotto omistajattoman tilan testamenttien perintöverokohteluun korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2014 antaman ratkaisun perusteella (KHO:2014:141).
Verottajan mukaan kun omistusoikeuden lopullinen saaja on testamentintekijän lapsi, lapsenlapsi, jne. ja testamentissa on tällaisen saajan omistusoikeutta lykkäävä ehto, määrätään perintövero hallintaoikeusvähennyksellä testamentin lykkäävästä ehdosta huolimatta sanotulle saajalle heti testamentintekijän kuoleman jälkeen.
Vain jos omistajattoman tilan testamentissa oleva omistusoikeuden lopullinen saaja on joku muu sukulainen tai vieras, toimitetaan tällaisen lykkääväehtoisen testamentin saajan perintöverotus aikanaan vasta hallintaoikeuden päättymisen jälkeen.
Edellä mainittu ratkaisu on luettavissa
http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1411474590509.html.
Hyvä tapaus löydetty - ja siinä selostettu niin perintö, missä lopullinen saaja on rintaperillinen ja missä se on joku ulkopuolinen.
Mä en ollut koskaan ajatellutkaan, että omaisuus voi jossain perintövaiheessa jäädä omistajattomaksi - kaikkee sitä kuulee ja oppiikin... :)
Otetaan esim. omakotitalo joka on 30v omitajattomassa tilassa.
Kuka valvoo omistajan oikeutta?
Kaikki tarpeelliset remontit jää tekemättä, juridisia sopimuksia ei tehdä yms.
Vaikka kohteelle määrättäisiin "edunvalvoja" niin tuskin hän omasta pussista tekisi mitään kunnostuksia yms.
Ei edunvalvoja ole "kohteen edunvalvoja", vaan tulevien omistajien edunvalvoja, joka käyttää heidän puhevaltaansa vaikkapa kohteen kunnossapidon osalta.
Ei tilanne ole yhtään kamalampi omistajien kannalta kuin se, että talo olisi 30 vuotta testamentinsaajan hallinnassa. Omistajien siinäkin tapauksessa tulisi koettaa etuansa jotenkin valvoa, ehkäpä valtuuttaa joku puolestaan tuohon valvojan tehtävään.
Entä jos määrää, että jäämistööni ei koskaan kukaan saa omistusoikeutta. Ikuinen hallintaoikeus on laissa sallittu. Ei perintöveroa lainkaan?