En tiedä jaksanko enää elää

Mielestäni itsari ei oikea ratkaisu. Olet niin nuorikin. Itsekin nuorempana mietin tuota ratkaisua. Jotenkin kuitenkin siirsin asiaa. Nyt jo 60v. Jälkeen päin ajatellen kaikki p*ska on kuitenkin tullut elettyä. Ja opiskelut suoritettu. Työssäkin ollut ja eläkkeelle pian pääsen. Yritä vain kaikin voimin jaksaa opiskella. Omaisetkin jää Sinua kaipaamaan

Kiitos tuesta mutta kaikista vaikeinta tässä on että kokoajan on pää sekaisin, siitä asti kun ensimmäisen kerran käytin aineita, en ole enää koskaan palautunut kokonaan normaaliksi, joudun syömään psykoosi lääkettä tai en pysy järjissäni (liekö huumeet jättäneet pysyviä vaurioita aivoihin). Siis jos jätän lääkkeet ottamatta, se näkyy heti mielenterveydessäni. Kaduttaa niin paljon että menin koskaan kokeilemaan huumeita :(

Ap ihmiskroppa uusiutuu noin 3 vuodessa. Jos pystyt pysymään erossa huumeista ja huonoista aineista tuon ajan ja syöt terveellisesti palaudut varmasti. Tarvitset aikaa ja kärsivällisyyttä.
Onko sinulla joku ystävä, jonka kanssa jakas ajatuksia ja jonka luokse mennä, jos oikein paha tilanne tulee?
Sunun iässä tosi moni on masentunut.
Paranet vielä. Vaikka nyt näyttää pahalta, niin elä päivä kerrallaan ja pyydä apua aina kun on paha hetki. Auttaisiko asuminen jonkun ystävän kanssa yhdessä, jos et jo asu?

Jokaisella meistä on ne omat perkeleet, jotka kummittelee mielen sopukoissa. Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Itselläni ainakin liikunta auttaa pahimpien hetkien yli. Ei siinä ehdi itseään täydellä voimalla ruoskia, kun on hölkkäämässä tai pidemmällä kävelylenkillä. Lopuksi tulee aina parempi fiilis.

Voisitko pitää vaikka välivuoden opiskelusta? Onko sellaisella koulutuksella kovin paljoa merkitystä minkä saisit vain rimaa hipoen suoritettua? Ehkäpä löytäisit vuoden aikana uusia motivaation lähteitä, jotka kannustaisivat jatkamaan. Voisit kokeilla vaikka: osa-aika töitä, vapaa-ehtois töitä vuoden aikana. Jos löytäisit sellaisen työ-yhteisön missä on hyvä henki ja mukavat ihmiset, niin sellaiseen kuuluminen piristäisi kummasti. Itselläkin olo kohenee kummasti, kun näkee työkavereita ja kokee onnistumisen tunteita työ elämässä.

Harva se päivä mietin että helpompaa olisi kuolla, mutta rakas tyttäreni ja metsästyksen harrastaminen pitää mieleni suht kurissa. Nykyinen Suomi ei ole enää se paikka mihin haluaisin syntyä uudelleen (keskisormi suomen hallitukselle ja (mitään)saamattomalle presidentille).
Kannattaa ajatella että joskus pääset tästä maasta eroon, se aika jonka nyt täällä kärsit palkitsee sinut myöhemmin (ei kannata kuitenkaan minkään ulkomaalaisen mukaan lähteä).

Kyllä minä voisin haluta olla sun kanssa, jos sattuisit asumaan Turussa päin. Itelläkin ollut mielenterveysongelmia aikaisemmin, niin vois olla kiinnostava tutustua johonki jolla on ollu hieman samantyyppisiä kokemuksia.

Varmasti sinulle löytyy mies joka rakastaa sinua ihan sellaisena kuin olet. Aivan varmasti! Aina voisi olla asiat huonommin. Itse sain väärän diagnoosin takia Abilifyta masennukseen jota söin vain 4kk:tta. Tuloksena se että olen impotenssi... voit varmaan kuvitella miltä se tuntuu nuoresta miehestä jolla oli kuitenkin hyvä seksielämä ennen lääkkeitä. Etsi nyt tässä kunnossa parisuhdetta...

Usko pois, sulla on niin paljon kaikkea hyvää vielä edessäs. Sunlaisella ihmisellä on oikeus nähdä se. Pysy kasassa, ja nauti pienimmistäkin asioista. Älä anna raskaiden, stressaavien ja häiritsevien asioiden painaa sua alas. Olis myös tärkeää, että saisit purkaa ajatuksias jotenkin. Se helpottaa yleensä ainakin mun oloa. Kokeile vaikka ihan vaan päiväkirjaa, piirrä kaikki tunteesi paperille. Myös positiivi-päiväkirjan kirjoittaminen saa mielen hieman iloisemmaksi, ja vapautuneeksi. (Kirjoita joka päivä ainakin kolme mielestäsi hyvää asiaa, joita päiväsi aikana on tapahtunut.)
Muista, sä ansaitset paikan tällä planeetalla, liian moni jäis kaipaamaan sua. Jopa minä, vaikken sua tunnekkaan.

Jumala ei ole luonut sinua turhaan. Aivosi voivat vielä tulla kuntoon. Elämälläsi on ainutlaatuinen tarkoitus. Etsi Jumalalta ja Jeesukselta apua.

Kiitos kaikille ihanista ja positiivisista vastauksista :) tuli todella paljon parempi mieli! Toivon että mielenterveyteni menisi parempaan suuntaan ja löytäisin jonku ihanan miehen:) päivä kerrallaan eteenpäin.