Koraanista poimittua

ketä kiinnostaa? vai täysin omia aivojaan käyttämätön voi ottaa jonkun speden unet tosissaan.

Monet pitää raamattua pyhänä kirjana, vaikka sieltä poimittuja yksityiskohtia ei ihan elämänohjeena nykyaikana voi pitääkään.

Muistan erään sanonnan niiltä ajoilta kun olin lapsi: "Lukee kuin piru raamattua."

- KORAANISSA on monia hyviä neuvoja meille muillekin, eikä pelkästään muslimeille! Esim: Jos mies on aasin päivänkantaman päässa kotoaan (matka, jonka aasi jaksaa kantaa ihmistä päivän ajan) hän voi käyttäytyä, kuin ei olisi aviossa (naimisissa)LAINKAAN??? Loppukaneetti on hyvä: KYSEESEEN VOI TULLA MYÖS RAMPA ELÄIN!!!

...piru raamttua näitä kaikenmaailman profetioita, takaatte jälkipolville kunnon naurut, jos ei muuta!
Minua ja monia muita naurattaa jo nyt makeasti, kuvitelkaapa kuinka ihmiskunta tikahtuu partaansa 200 vuoden päästä lukiessaan tätä paskaa, jota kaikenmaailman heikkomieliset suoltaa. ...huomattava ulostuslääke itselleni on ollut kirkko&koti-lehti, en usko että kukaan voi lukea moista paskomatta housuunsa... minä ainakin tikahduin ja tulen helpoittaman paskahalvaustani tällä keinolla vast´edeskin.
...viime numerossa yleisö-osastolla päiviteltiin, että toimittajat, ruojat, eivät maininneet Jeesusta kuin 3kertaa, koko lehdessä, kuvitelkaa!!! ...HUH!!

Jokaista kirjaa voi lukea poimimalla jonkun yhden lauseen sieltä täältä ja haukkoa sitten henkeä. Mitä kaikkea Raamatusta löytyykään. Veikkaan ettet tunne yhtään muslimia. Niissäkin on ihmisiä. Joissakin kristityissäkin on hitunen ymmärrystä ja empatiaa. Nämä on kaikki kirjoja joihin on kerätty satuja ja tarinoita ympäriinsä tuhansien vuosien ajan ja sitten joistakin nousee jotain uskonnollisia ohjekirjoja. Onhan meilläkin Kalevala.

...joku on ottanut puheeksi tällaisen epäkohdan. Olkoon menneeksi että Koraani on kirjoitettu kauan sitten, mutta minusta on järkyttävää että kannustetaan ihmisiä väkivaltaisuuteen uskon nimissä. Tietysti on totta että Raamatussakin on tämäntapaista tekstiä, mutta mielestäni ei ihan näin suoraan väkivaltaisuuteen kehottavaa. Myös minä olisin kiinnostunut kuulemaan jonkun muslimin tulkinnan noista Koraanin kohdista...

K 2.87: And verily We gave unto Moses the Scripture and We caused a train of messengers to follow after him, and We gave unto Jesus, son of Mary, clear proofs (of Allah's sovereignty), and We supported him with the Holy spirit.

K2.136: Say ye: "We believe in Allah, and the revelation given to us, and to Abraham, Isma'il, Isaac, Jacob, and the Tribes, and that given to Moses and Jesus, and that given to (all) prophets from their Lord: We make no difference between one and another of them: And we bow to Allah (in Islam)."

K3.45: Behold! the angels said: "O Mary! Allah giveth thee glad tidings of a Word from Him: his name will be Christ Jesus, the son of Mary, held in honour in this world and the Hereafter and of (the company of) those nearest to Allah;

K3.52: When Jesus found Unbelief on their part He said: "Who will be My helpers to (the work of) Allah?" Said the disciples: "We are Allah's helpers: We believe in Allah, and do thou bear witness that we are Muslims. (Muslim = Jumalalle omistautunut)

K3.55: Behold! Allah said: "O Jesus! I will take thee and raise thee to Myself and clear thee (of the falsehoods) of those who blaspheme; I will make those who follow thee superior to those who reject faith, to the Day of Resurrection: Then shall ye all return unto me, and I will judge between you of the matters wherein ye dispute.

Näin Yusuf Alin käännöksen mukaan. Pickthalin ja Shakirin käännökset eroavat ainoastaan sanamuodoltaan. Tarkkaan ottaen Koraani ei siis kiellä Kristusta, ei edes hänen jumalallista syntymäänsä. Ainoastaan Jeesuksen korottamisen Jumalan asemaan.

Pätkit sopivasti tuota 47.4:sta. Shakir:

So when you meet in battle those who disbelieve, then smite the necks until when you have overcome them, then make (them) prisoners, and afterwards either set them free as a favor or let them ransom (themselves) until the war terminates

Eli:

Kun kohtaatte uskottomia taistelussa, lyökää vastaan kunnes olette voittaneet heidät; sen jälkeen vangitkaa heidät, ja jälkeenpäin vapauttakaa heidät joko suosionosoituksena tai lunnaita vastaan, kunnes sota on ohi.

K8.12 (Shakirin mukaan): When your Lord revealed to the angels: I am with you, therefore make firm those who believe. I will cast terror into the hearts of those who disbelieve. Therefore strike off their heads and strike off every fingertip of them.

K8:13: This is because they acted adversely to Allah and His Messenger; and whoever acts adversely to Allah and His Messenger-- then surely Allah is severe in requiting (evil).

Sopivasti jätät mainitsematta, että Al-Anfal (Koraani 8) käsittelee spesifisesti sodankäyntiä, ja sotasaalista.

Sinun kaltaisesi ihmiset pitävät yllä nykyistä kireää tilannetta muslimimaailman ja nimellisesti kristittyjen länsimaiden välillä. Mikään mainitsemistasi kohdista ei kehota väkivaltaan uskottomia kohtaan, enkä toistaiseksi ole lukenut jaettakaan, joka kehottaisi pakkokäännyttämiseen (mitä Islam ei koskaan ole harrastanutkaan, toisin kuin kristityt).

Oletko ylpeä itsestäsi?

8: SOTASAALIIDEN SUURA

Aloitan JUMALAN, laupiaan Armahtajan, nimeen.

1. He kysyvät Sinulta sotasaalista; sano: »Sotasaalis kuuluu Jumalalle ja lähettiläälle.» Pelätkää siis Jumalaa ja järjestäkää kaikki sovussa keskenänne; ja totelkaa Jumalaa ja Hänen lähettilästään, jos olette oikeauskoisia.

2. Ainoastaan ne ovat oikeauskoisia, joiden sydämet valtaa pelko Jumalan nimeä lausuttaessa, joiden usko kasvaa, kun Meidän tunnusmerkkimme heille luetaan, ja jotka turvaavat Herraansa.

3. Ne, jotka pysyvät rukouksessa ja lahjoittavat muille siitä, mitä Me olemme heille suonut.

4. Nämä ovat totisia oikeauskoisia. Heitä varten on eri arvoasteet heidän Herransa luona sekä anteeksiantamus ja jalomielinen huolenpito.

5. (Ajattele esimerkiksi), kuinka Herrasi antoi sinun (Muhammedin) lähteä kotiseudultasi vakavaan tehtävään; ja katso, osa uskovaisista oli totisesti haluton (seuraamaan).

6. He väittelivät kanssasi (asian) totuudesta, senjälkeen kun se oli selvästi heille näytetty; aivan kuin olisi heitä viety kuolemaan ja he olisivat siihen tuijottaneet.

7. Ja kuinka Jumala lupasi, että toinen kahdesta (vihollisen) joukosta on oleva teidän, ja te toivoitte, että aseeton joukko lankeaisi teidän osallenne, mutta Jumala tahtoi vahvistaa sanojensa totuuden ja hävittää uskottomat viimeiseen mieheen

8. vahvistaakseen totuuden ja kumotakseen valheen, vaikkakaan se ei miellyttäisi syntisiä!

9. Ja kuinka teidän huutaessanne apua Herraltanne Hän kuuli rukouksenne ja sanoi: »Totisesti autan teitä tuhannella enkelillä toinen toisensa jälkeen.»

10. Ja tämän teki Jumala ainoastaan jotta se olisi ilosanoma teille ja jotta sydämenne rauhoittuisivat, sillä apu tulee vain Jumalalta, katso, Jumala on mahtava ja viisas.

11. Entä kun Hän antoi teidän vaipua lyhyeen uneen, joka oli kuin Hänen lähettämänsä virkistys, ja lähetti vettä taivaasta puhdistaakseen teidät, poistaakseen paholaisen saastutuksen teistä ja vahvistaakseen sydämenne sekä lujittaakseen askeleenne.

12. Muista, kuinka Herrasi julisti enkeleille: »Olen kanssanne; tukekaa siis niitä, jotka uskovat. Täytän pian uskottomien sydämet pelolla; silloin hakatkaa poikki heidän kaulansa ja heidän kaikki sormensa.»

13. Ja tämä siksi, että he niskoittelevat Jumalaa ja Hänen lähettilästään vastaan, sillä jos joku niskoittelee Jumalaa ja Hänen lähettilästään vastaan, on Jumala totisesti ankara rangaistessaan.

14. Tässä on rangaistus teille; maistakaa sitä siis! Uskottomia varten on tulen tuska.

15. Te, jotka uskotte. kun kohtaatte uskottomia taistelutantereella, älkää kääntäkö heille selkäänne.

16. Sillä se, joka sinä päivänä kääntää heille selkänsä, paitsi sotaliikkeen yhteydessä tai yhtyessään omiensa ryhmään, vetää totisesti päällensä Jumalan vihan; hänen olinpaikakseen tulee helvetti, ja kurjaa on joutua sinne.

17. Ette te (muslimit) surmanneet heitä, vaan Jumala heidät surmasi; etkä sinä (Muhammed) ampunut, kun joustasi käytit, vaan Jumala ampui, sillä hän halusi koetella oikeauskoisia suosiollaan. Jumala on totisesti kuuleva, tietävä.

18. Niin on laita; Jumala uskottomien juonet herpaisee.

19. (Uskottomat!) Jos te toivotte ratkaisua, niin totisesti on tuomio jo langennut, mutta jos luovutte vastustuksestanne, on se teille parempi. Mutta jos kuitenkin palaatte (sotajalalle), palaamme Mekin. Ja teidän sotajoukkonne ei auta teitä vähääkään, miten lukuisa se lieneekin. Jumala on totisesti oikeauskoisten kanssa.

20. Te, jotka uskotte, totelkaa Jumalaa ja Hänen lähettilästään älkääkä luopuko hänestä, koska kuulette hänen puhuvan.

21. Älkääkä olko niiden kaltaisia, jotka sanovat: »Me kuuntelemme», vaikkeivat kuuntelekaan.

22. Katso, kaikista elollisista kurjimpia ovat Jumalan silmissä ne kuurot ja mykät, jotka eivät ymmärrä.

23. Ja jos Jumala olisi huomannut heissä jotakin hyvää, totisesti Hän olisi antanut heille kuulon. Mutta jos Hän olisi antanut heidän kuulla, kääntyisivät he pois, sillä he ovat penseitä.

24. Te, jotka uskotte, totelkaa Jumalaa ja Hänen lähettilästään, kun Hän kutsuu teitä sen ääreen, mikä teidät eläviksi tekee, ja tietäkää, että Jumala hiipii ihmisen ja hänen sydämensä väliin ja että te tulette kokoontumaan Hänen luoksensa.

25. Ja kavahtakaa kapinoimista; sen rangaistus ei kohtaa vain väärintekijöitä joukossanne, ja tietäkää, että Jumala on ankara selvittelyissään!

26. Ja muistakaa, että kun olitte harvalukuisia ja halveksittuja maan päällä ja pelkäsitte, että ihmiset raivaisivat teidät tieltään, silloin Hän antoi teille suojan ja vahvisti teitä avullaan sekä varusti teidät hyvillä antimillaan, jotta olisitte kiitolliset!

27. Te, jotka uskotte, älkää loukatko Jumalaa ja lähettilästä, älkääkä pettäkö sanaanne tietoisesti.

28. Ja tietäkää, että rikkautenne ja lapsenne ovat Teille koetus, ja että suuri palkinto odottaa Jumalan luona!

29. Te, jotka uskotte, jos pelkäätte Jumalaa, antaa Hän teille kyvyn tuntea oikean ja väärän, sovittaa pahat tekonne ja antaa teille anteeksi; Jumala on rajaton runsaudessaan.

30. Entä kun uskottomat vehkeilivät sinua vastaan, aikoen vangita sinut tai surmata sinut tai karkoittaa sinut! He tekivät suunnitelmiaan, mutta Jumala teki omiaan, ja Jumala on paras suunnittelija.

31. Ja kun heille luetaan tunnusmerkkejämme, sanovat he: »Olemme jo kylliksi kuulleet; jos tahtoisimme, voisimme loihtia samanlaisia; nämä eivät ole muuta kuin vanhan ajan taruja.»

32. Entä kun he sanoivat: »Jumala, jos tämä on sinun lähettämäsi totuus, niin anna kivien sataa taivaasta päällemme tai koettele meitä tuskallisella rangaistuksella!»

33. Mutta Jumala ei tahtonut rangaista heitä sinun ollessasi heidän joukossaan; eikä Hän tahtonut heitä rangaista senkään vuoksi, että he pyytelivät Häneltä anteeksi.

34. Ei kuitenkaan ole syytä Jumalan olla heitä rankaisematta, sillä he estävät uskovaisia käymästä pyhässä moskeijassa olematta itse sen vartijoita. Sen vartijoita ovat ainoastaan hurskaat. Kuitenkaan ei suurin osa heistä sitä tiedä.

35. Ja heidän rukouksensa temppelin liepeillä ei ole muuta kuin viheltämistä ja käsien pauketta. Siksi maistakaa tuskaa uskottomuutenne tähden!

36. Epäuskoiset kuluttavat varojaan käännyttääkseen ihmisiä pois Jumalan tieltä. He kuluttakoot, jälkeenpäin saavat he katua, ja lopuksi heidät voitetaan.Ja ne, jotka eivät usko, kootaan helvettiin,

37. että Jumala voisi erottaa saastaiset puhtaista ja asettaa saastaiset päällekkäin; Hän kokoaa heidät kasaan ja heittää helvettiin. Nämä ovat kadotukseen tuomittuja.

38. Sano niille, jotka eivät usko, että jos he herkeävät epäuskostaan, annetaan heille heidän entiset tekonsa anteeksi, mutta jos lankeavat uudelleen, niin on entisten rangaistus heidän silmiensä edessä.

39. Ja taistelkaa heitä vastaan, kunnes kaikki kiusaukset taukoavat ja kunnes Jumalan tuomiota noudatetaan kaikessa. Mutta jos he taas mielensä muuttavat, kyllä Jumala näkee, mitä he tekevät.

40. Ja jos he kääntävät teille selkänsä, niin tietäkää, että Jumala on suojelijanne, paras liittolaisenne ja auttajanne.

41. Ja tietäkää, että hankkimastanne sotasaaliista kuuluu viides osa Jumalalle, toisin sanoen Hänen lähettiläälleen ja tämän lähiomaisille, orvoille, köyhille ja vaeltajille, jos uskotte Jumalaan ja siihen, minkä lähetimme palvelijallemme ratkaisun päivänä, sinä päivänä, jolloin molemmat sotajoukot kohtasivat toisensa. Jumalan on totisesti kaikki mahti.

42. Muistakaa, miten te olitte tämänpuoleisella rinteellä ja he tuonpuoleisella ja karavaani oli alapuolellanne. Ja jos te olisitte solmineet taistelusopimuksen, olisitte te varmaan rikkoneet välipuheen; mutta asia oli toisin, jotta Jumala saattoi toteuttaa sen, mikä oli tapahtuva, jotta sillä, joka menetti henkensä, olisi menehtyessään selvä todistus edessään, ja jotta se, joka jäi elämään, eläisi selvän todistuksen perusteella; Jumala on, toden totta, kuuleva, tietävä.

43. Muistakaa, miten Jumala unessa antoi heidän (vastustajain) sinusta näyttää harvalukuisilta. Sillä jos Hän olisi antanut sinun nähdä heidät lukuisiksi, väkesi olisi varmasti masentunut, ja te olisitte riidelleet asiasta keskenänne; mutta Jumala varjeli teidät. Hän tuntee totisesti sydänten sisimmät aivoitukset.

44. Ja kun te iskitte yhteen, Hän antoi heidän teidän silmissänne näyttää vähälukuisilta ja teki teidät harvalukuisiksi heidän silmissään, jotta Jumala toteuttaisi asian, jonka tuli tapahtua. Ja Jumalan luo palaa kaikki olevainen.

45. Te uskovaiset, kun te kohtaatte sotajoukon, olkaa lujia ja rukoilkaa alati Jumalaa, jotta menestyisitte.

46. Ja totelkaa Jumalaa ja Hänen lähettilästään, älkääkä kiistelkö, jotta ette lannistuisi ja menettäisi sisuanne, vaan olkaa itsepintaiset; Jumala on totisesti sitkeiden puolella.

47. Älkää olko niitten kaltaisia, jotka kerskaten lähtivät liikkeelle asunnoistaan, jotta ihmiset heidät näkisivät ja he saisivat muut luopumaan Jumalan retkestä; Jumala piirittää heidän tekonsa.

48. Entä kun pahahenki näytti heille heidän tekonsa kelpo teoiksi ja sanoi: »Yksikään ihminen ei ole voittava teitä tänään, ja minä olen teidän liittolaisenne.» Mutta kun molemmat sotajoukot näkivät toisensa vastatusten, teki hän (pahahenki) täyskäännöksen ja sanoi: »Pysyn totisesti erossa teistä, sillä minä näen, mitä te ette näe. Totisesti saa Jumala minut pelkäämään, sillä Jumala on ankara rankaisija.»

49. Muistakaa, kuinka tekopyhät ja sydämeltään sairaat sanoivat: »Heidän uskontonsa on pettänyt heidät (muslimit).» Mutta jos joku turvaa Jumalaan, on Jumala totisesti mahtava ja viisas.

50. Jospa voisit nähdä heidät, kun enkelit antavat uskottomille täyden ansion mukaan. Kuinka he lyövät heitä kasvoihin ja selkään ja sanovat: »Maistakaa polttavaa tuskaa!

51. Ja tämä on käsienne töitten ansiosta ja siksi, että Jumala jakaa palvelijoineen täyttä oikeutta.»

52. Samoin kävi Faraon kansalle ja heidän edeltäjilleen, jotka kielsivät Jumalan tunnusmerkit: Jumala kävi heihin käsiksi heidän syntiensä tähden; katso, Jumala on totisesti väkevä ja ankara rangaistessaan.

53. Ja tämä siksi, että Jumala ei peruuta armoa, jolla Hän on joitakuita ihmisiä siunannut, ennenkuin nämä luopuvat siitä, mikä on heidän omissa sydämissään. Ja siksi, että Jumala on kuuleva, tietävä.

54. Samoin kävi Faraon kansalle ja niille, jotka väittivät Herransa tunnusmerkit valheeksi ennen heitä. Me hävitimme heidät heidän syntiensä tähden ja me hukutimme Faraon kansan, sillä kaikki olivat väärintekijöitä.

55. Katso, kurjimmat elolliset olennot ovat Jumalan silmissä epäuskoon kääntyneet, nuo, jotka eivät uskoa tahdo.

56. Niihin kuuluvat nekin, jotka tekivät kanssasi sopimuksen ja sitten rikkoivat sopimuksensa joka kerta, eivätkä mitään kunnioita.

57. Jos saat heidät sodassa vangiksi, tee heistä varoittava esimerkki, jotta heidän seuraajansa ottaisivat varoituksesta vaarin.

58. Ja jos pelkäät petosta jonkun kansan puolelta, niin heitä heille takaisin sopimuksensa samalla tavalla. Katso, Jumala ei rakasta petollisia.

59. Äläkä salli uskottomien ajatella pääsevänsä voitolle. Eivät he osaansa vältä.

60. Ja varustakaa (muslimit) heitä vastaan niin suuri sotavoima ja hyvin ravittuja ratsuja kuin vain voitte, säikyttääksenne siten sekä Jumalan vastustajat että omat vihollisenne ja myöskin muut, joita ette tunne, mutta jotka Jumala tuntee. Ja mitä kulutattekin Jumalan tiellä ja asialla, se korvataan teille täydelleen, eikä teille tule mitään vääryyttä tapahtumaan.

61. Mutta jos he ovat taipuvaisia rauhaan, niin ole myöskin sinä taipuvainen siihen ja turvaa Jumalaan! Hän on totisesti kuuleva, tietävä kaiken.

62. Ja jos he tahtovat pettää sinut, niin Jumalan tuki totisesti riittää sinulle. Hän vahvistaa sinua avullaan ja oikeauskoisten avulla.

63. Ja Hän on pannut rakkauden heidän sydämiinsä. Vaikka olisit antanut pois kaiken, mitä on maan päällä, et olisi voinut panna rakkautta heidän sydämiinsä, mutta Jumala on pannut niihin rakkauden. Hän on totisesti mahtava, viisas.

64. Oi profeetta, Jumalassa ja niissä oikeauskoisissa, jotka sinua seuraavat, on sinulle kyllin.

65. Oi Profeetta, innostuta oikeauskoiset taisteluun! jos joukossanne on edes kaksikymmentä sitkeätä, voittavat he kaksisataa, ja jos joukossanne on sata, voittavat he tuhat niistä, jotka eivät usko, siksi että nämä ovat ihmisiä, joilta puuttuu ymmärrys.

66. Nyt on Jumala keventänyt kuormanne, sillä Hän tiesi, että teissä oli heikkoutta. Ja jos joukossanne on sata kestävää, voittavat he kaksisataa, ja jos joukossanne on tuhat, voittavat he Jumalan avulla kaksituhatta; sillä Jumala on kestäväisten kanssa.

67. Ei profeetalta voi vaatia, että hänellä olisi vankeja, ennenkuin verenvuodatus on tapahtunut maan päällä. Te halajatte tämän maailman hyvyyttä, mutta Jumala tahtoo teille tulevaa elämää, ja Jumala on mahtava, viisas.

68. Jollei Jumalan käsky olisi tullut jo ennemmin, olisi teitä kohdannut hirveä rangaistus kaikesta siitä, minkä olitte ottaneet.

69. Nauttikaa nyt saamastanne saaliista, siitä, mikä on luvallista ja hyvää, ja antakaa kunnia Jumalalle! Jumala on totisesti anteeksiantava, armollinen.

70. Oi profeetta! Sano hallussanne oleville vangeille: »Jos Jumala havaitsee jotakin hyvää sydämissänne, antaa Hän teille parempaa, kuin se oli, mikä teiltä on otettu, ja armahtaa teidät, sillä Jumala on anteeksiantava, armollinen.»

71. Mutta jos he aikovat pettää sinut, niin ovat he jo ennen olleet petollisia Jumalaa kohtaan. Siksi antoikin Hän eräiden heistä joutua valtaasi; Jumala on tietävä, viisas.

72. Totisesti ne, jotka uskoivat ja lähtivät kodeistaan (Jumalan sotaretkelle) ja panivat alttiiksi omaisuutensa ja elämänsä Jumalan asian puolesta, sekä ne, jotka antoivat (heille) suojaa ja apua, kaikki nämä ovat toistensa liittolaisia. Mutta niiden kanssa, jotka uskovat, mutta eivät lähde liikkeelle, ette ole liitossa, ennenkuin he lähtevät kodeistaan, mutta jos he uskon asiassa anovat apuanne, on teidän velvollisuutenne auttaa heitä, paitsi sellaista kansaa vastaan, jonka kanssa teillä on liitto; Jumala näkee tekonne.

73. Uskottomatkin ovat toistensa liittolaisia. Jos te ette auta toisianne, syntyy vaino ja suuri turmelus maan päällä.

74. Ne, jotka uskovat ja ovat lähteneet kodeistaan liikkeelle sekä taistelleet Jumalan retkellä, ja ne, jotka ovat antaneet heille suojaa ja apua, ovat totisesti oikeauskoisia; heidän palkkansa on armo ja heidän osansa ihana.

75. Ja ne, jotka jälkeenpäin ovat omaksuneet uskon ja lähteneet retkelle ja taistelleet teidän rinnallanne, kuuluvat teihin. Ja verisukulaiset ovat Pyhän kirjoituksen mukaan lähimpiä toisilleen: Jumala on totisesti kaikkitietävä.

5. PÖYDÄN SUURA

Aloitan JUMALAN, laupiaan Armahtajan, nimeen.

1. Te, jotka uskotte, täyttäkää velvollisuutenne uskollisesti! Sallitut ovat teille (ravinnoksi) karjanne eläimet, paitsi ne, joista (tässä kirjassa) sanotaan, samoin on kielletty (pyhiinvaellusretkellä) riistakin, jota pyhiinvaelluspukunne ei salli teidän metsästää. Katso, Jumala säätää niinkuin tahtoo.

2. Te. jotka uskotte, älkää aiheuttako Jumalan säätämien perinnäistapojen höltymistä, olipa kyseessä pyhitetty kuukausi, uhrit, köynnökset tai retkikunnat, jotka pyrkivät Rauhoitettuun temppeliin etsien Jumalan armoa ja mielisuosiota. Mutta kun olette (pyhiinvaellukselta) palanneet ja pukeutuneet tavallisiin vaatteisiinne, saatte pyytää riistaa. Älköön viha niitä vastaan jotka tekivät esteitä teille teidän matkatessanne Rauhoitettuun pyhäkköön, johtako teitä vääryyden tekoihin, vaan auttakaa toisianne hyvyyteen ja hurskauden noudattamiseen. Älkää tukeko toisianne synnissä ja rikkomuksissa, vaan täyttäkää Jumalalle velvollisuutenne. Katso, Jumala on ankara rangaistessaan.

3. Kielletyt ovat teiltä itsestään kuolleet eläimet, veri, sianliha, ja (eläimet), joiden teurastus on tapahtunut jonkun muun nimeen kuin Jumalan , samoin kuristumalla tai iskuvammoista kuolleet eläimet tai pudotessaan surmansa saaneet, sarvilla kuoliaaksi pusketut, petojen raatelemat, ellette teurastamalla ole tehneet niitä nautittaviksi, ja vihdoin epäjumalille uhratut elukat. Kielletty on teitä jakamasta keskenänne (uhrielukoita) arpomalla nuolia. Tämä on pakanallista. Nykyään ei uskottomilla ole toivoa turmella teidän uskontoanne, joten älkää heitä pelätkö, pelätkää Minua! Tänä päivänä Minä olen saattanut täydelliseksi teidän uskontonne ja sallinut mielisuosioni ylenpalttisesti tulla teidän osaksenne, olen armossani antanut Islaamin teidän uskonnoksenne. Kuka nälän pakottamana, ei tahallaan, rikkoo (äskenmainittuja) kieltojamme vastaan, (hänelle) Jumala on anteeksiantava, laupias.

4. He kysyvät sinulta (Muhammed), mikä heille on (ravinnoksi) sallittua. Sano: (kaikki) hyvät ravintoaineet ovat teille sallittuja. Myös (on teille sallittu) niiden petolintujen saalis, jotka olette riistaa pyydystämään opettaneet aivan kuin koiranne. Jumalan teille neuvoman taidon mukaan; syökää mitä ne pyydystävät teille, tehkää se Jumalan nimeen ja jumalanpelossa. Katso, Jumala on nopea vaatimaan tilille.

5. Nykyään ovat (kaikki) hyvät nautittavat teille sallitut. Pyhän kirjoituksen saaneiden käyttämät ruoat ovat luvalliset teille ja teidän ruokanne ovat luvalliset heille. Samoin ovat (sallitut teille) hyveelliset oikeauskoisten naiset ja hyveelliset naiset kansoista, joille ennen teitä Kirjoitukset annettiin; teidän on annettava heille (säädetyt) aviolahjat ja elettävä heidän kanssaan kunniallisesti, karttaen haureutta, ottamatta heitä vain rakastajattariksenne. Ken uskontonsa pettää, hänen työnsä raukeaa tyhjiin ja hän joutuu kadotettujen pariin tulevassa elämässä.

6. Te, jotka uskotte! Noustessanne rukoilemaan peskää kasvonne ja kätenne kyynärpäätä myöten, pyyhkikää päänne ja peskää jalkanne nilkkoja myöten. Ja jos olette tahriintuneet, tehkää itsenne puhtaaksi. Ja jos olette sairaina tai matkalla tai joku teistä tulee käymälästä, tai olette olleet yhteydessä naisten kanssa, eikä vettä ole saatavissa, niin hangatkaa kasvonne ja kätenne hienolla, puhtaalla hiekalla. Jumala ei sälytä päällenne hankaluuksia, mutta tahtoo, että vaeltaisitte puhtaudessa ja että Hänen armonsa teissä tulisi täydelliseksi, jotta olisitte kiitolliset.

7. Muistakaa Jumalan armoa ja Hänen liittoaan, jonka Hän teki kanssanne, teidän sanoessanne: »Me kuulemme ja me tottelemme»; ja täyttäkää velvollisuutenne Jumalaa kohtaan. Jumala totisesti tietää tekonne.

8. Te, jotka uskotte! Nouskaa( rohkeina) todistamaan oikeamielisesti Jumalan asian puolesta, älkääkä antako ihmisten vihamielisyyden estää teitä menettelemästä oikein. Olkaa oikeamielisiä, - se on lähinnä hurskautta, - ja kunnioittakaa Jumalaa, sillä totisesti Jumala tietää mitä teette.

9. Jumala on antanut lupauksensa niille, jotka uskovat ja hyviä töitä tekevät: heidän on anteeksiantamus ja suuri palkka.

10. Ja ne, jotka eivät usko ja kieltävät Meidän ilmoituksemme, ovat tulen omia.

11. Te, jotka uskotte! Muistakaa Jumalan suosiota kohtaanne, kun eräs heimo yritti käydä käsiksi teihin, mutta Hän piti sen kädet loitolla. Ja antakaa kunnia Jumalalle. Jumalaan pankoot oikeauskoiset turvansa.

12. Jumala teki muinoin liiton Israelin lasten kanssa, ja Me korotimme heidän keskuudestaan kaksitoista johtomiestä, ja Jumala sanoi: »Katso Minä olen kanssanne. Jos te suoritatte hartautenne säännöllisesti, annatte almuja, uskotte lähettiläihini, tuette heitä ja lainaatte Jumalalle jalon korottoman lainan, niin Minä totisesti annan syntinne anteeksi ja päästän teidät huvi~ tarhoihin, joissa purot solisevat. ja se teistä, joka tämän jälkeen ei usko, joutuu harhaan oikealta tieltä.»

13. Ja siksi, että he rikkoivat liittonsa, Me olemme kironnut heidät ja kovettanut heidän sydämensä. He sotkevat Kirjoituksen sanoja ja ovat unohtaneet osan siitä, mitä heille opetettiin. Lakkaamatta havaitset kieroa menettelyä kaikkien heidän puoleltansa, lukuunottamatta muutamia harvoja. Mutta siedä heitä ja anna anteeksi; katso, Jumala rakastaa jalomielisiä.

14. Niidenkin kanssa, jotka sanovat: »Katso, Me olemme kristittyjä», Me teimme liiton, mutta he unohtivat osan siitä, mitä heille opetettiin. Sentähden Me herätimme heissä kaunan ja vihan toisiansa vastaan aina Ylösnousemuspäivään asti, jolloin Jumala tekee heille selviksi heidän kättensä työt.

15. Te, joiden ovat Kirjoitukset! Nyt on tullut luoksenne Meidän lähettiläämme tähdentäen teille paljon siitä, minkä talletitte Kirjoituksessa, ja jättäen paljon syrjään. Nyt on teille tullut Jumalalta valo ja selvä Kirjoitus,

16. jonka mukaisesti Jumala ohjaa rauhan poluille niitä, jotka etsivät Hänen mielisuosiotaan. Pimeydestä tahtoo Hän päästää heidät valkeuteen ja opastaa heidät oikealle tielle.

17. Ne ovat todella epäuskoisia, jotka sanovat: »Katso, Jumala on Messias, Marian poika.» Sano heille: »Kuka sitten voi mitään Jumalaa vastaan, jos Hän tahtoo hukuttaa vaikkapa Messiaan, Marian pojan, ja hänen äitinsä ja ylipäänsä jok'ainoan maan päällä. Jumalan on herruus taivaassa ja maassa ja niiden välisessä avaruudessa. Hän luo mitä tahtoo, ja Jumala on kaikkivoipa.

18. Juutalaiset ja kristityt väittävät: »Me olemme Jumalan poikia ja lempilapsia.» Sano: »Miksi Hän sitten kurittaa teitä syntienne tähden? Ei, te olette vain Hänen luomiaan kuolevaisia. Hän armahtaa, ketä Hän tahtoo, ja Hän kurittaa, ketä tahtoo. Jumalan on yliherruus taivaassa ja maan päällä ja niiden välillä, Hän on määränpää.»

19. Te, joiden ovat Kirjoitukset! Nyt on Meidän lähettiläämme tullut luoksenne tekemään kaiken selväksi tauon jälkeen, jolloin ei ollut lähettiläitä, jottette sanoisi: »Ei tullut luoksemme yhtään ilosanoman tuojaa eikä varoittajaa.» Nyt on ilosanoman tuoja ja varoittaja tullut teille. Jumala on kaikkivoipa.

20. Entä kun Mooses sanoi kansalleen: »Kansani! Muistakaa Jumalan suosiota kohtaanne; kuinka Hän lähetti keskuuteenne profeettoja ja asetti teille kuninkaita ja antoi teille sen, (mitä) Hän ei antanut kenellekään (muulle) luoduistaan.

21. Kansani, kulkekaa sisälle Jumalan luvattuun pyhään maahan. Älkää kääntykö pakoon, muutoin varmaan joudutte perikatoon.

22. He sanoivat: »Mooses, katso, jättiläiskansaa asustaa siellä, emmekä me pääse sinne, ennenkuin he poistuvat. Kun he ovat lähteneet, menemme me sinne.»

23. Silloin puhui kaksi heistä, jotka pelkäsivät Herraa ja olivat Jumalan suosiossa: »Käykää sisään portin kautta heidän luokseen, ja kun olette sisälle päässeet, olette voittavat. Siis pankaa luottamuksenne (Jumalaan), jos olette uskovaisia.»

24. He sanoivat: »Emme koskaan käy sisälle niin kauan kuin he siellä ovat. Mene sinä ja sinun Herrasi ja taistelkaa! Me jäämme tänne.»

25. Hän sanoi: »Herra! Minulla ei ole valtaa (enää) muiden kuin itseni ja veljeni suhteen; tule Sinä erotuomariksi meidän ja väärintekijäin välille.»

26. (Heidän Herransa) sanoi: »Tämän tähden olkoon se heiltä kielletty maa neljäkymmentä vuotta, jotka heidän on erämaassa vaellettava. Älä siis katkeroidu väärintekijäkansan vuoksi.

27. Mutta lue heille totuuden mukaisesti kertomus Aadamin kahdesta pojasta, kuinka kumpikin heistä uhrasi ja toisen uhri vastaanotettiin, toisen uhria ei vastaanotettu. (Toinen) sanoi: »Totisesti, minä surmaan sinut», ja toinen vastasi: »Jumala ottaa vastaan vain niiden uhrin, jotka karttavat pahaa.

28. Vaikka nostaisitkin kätesi minua vastaan surmataksesi minut, en minä nosta kättäni surmatakseni sinua, katso, minä pelkään Jumalaa, luomakunnan Herraa.

29. Katso, ennemmin suon Sinun kantaa rangaistuksen synnistä minua vastaan sekä omista synneistäsi ja tulla tulen omaksi.Se on pahantekijän palkka.»

30. Mutta (toisen) intohimo pakotti hänet tappamaan veljensä; hän surmasi hänet ja tuli kadotettujen lukuun.

31. Ja Jumala lähetti korpin, joka raapi maata näyttääkseen hänelle, kuinka hänen veljensä alaston ruumis olisi kätkettävä. Mutta hän sanoi: »Voi minua! Pitääkö minun olla tuon korpin kaltainen ja kätkeä veljeni ruumis?» Ja hän tuli katuvaisten lukuun.

32. Tämän johdosta annoimme Israelin lapsille säädöksen, että kuka ikinä ottaa hengiltä ihmisen muutoin kuin verikostoksi tai pahuuden ehkäisemiseksi maassa, hän on kuin olisi tappanut kaikki ihmiset; ja ken ikinä pelastaa yhden hengen, hän on kuin olisi pelastanut kaikkien ihmisten hengen.Meidän lähettiläämme tulivat aikoinaan heidän luokseen selvin todistuksin (Jumalan yliherruudesta), mutta katso, senkin jälkeen monet ihmisistä tulivat irstaiksi maan päällä.

33. Ainoa palkka niille, jotka sotivat Jumalaa ja Hänen lähettilästään vastaan sekä levittävät turmiota maassa, on että heidät tapetaan tai ristiinnaulitaan, tai heidän kätensä ja jalkansa hakataan poikki eri puolilta, ristiin, tai heidät karkoitetaan maasta. Sellainen on heidän häväistyksensä tässä elämässä, ja tulevassa heille on kauhea kuritus,

34. lukuunottamatta niitä, jotka katuvat, ennenkuin te saatte heidät valtaansa. Sillä tietäkää, että Jumala on pitkämielinen, laupias.

35. Te, jotka uskotte! Pitäkää Jumala kunniassa ja etsikää Hänen läheisyyttään sekä ponnistelkaa Hänen retkellään, jotta olisitte onnellisia.

36. Mitä tulee uskottomiin, niin totisesti, vaikka heidän olisi kaikki, mitä maassa on, ja yhtä paljon lisää heidän lunastamisekseen ylösnousemuspäivänä, ei sitä heiltä vastaanotettaisi. He ovat tuskallisen rangaistuksen omat.

37. He pyrkivät pois tulesta, mutta eivät pääse. Heidän rangaistuksensa on pysyvä.

38. Varkailta taasen, olkootpa mies~ tai naispuolisia, leikatkaa kädet. Se on palkka heidän omista teoistaan ja muita varoittava kuritus Jumalalta. Jumala on mahtava, viisas.

39. Mutta ken tekee katumuksen ja parannuksen pahoista teoistaan, häntä kohtaan on Jumala sääliväinen. Jumala on totisesti armahtava, laupias.

40. Etkö tiedä, että Jumalalle kuuluu herruus taivaassa ja maan päällä? Hän rankaisee ketä tahtoo ja armahtaa ketä tahtoo. Jumala on Kaikkivaltias.

41. Lähettiläs, älä katkeroidu niistä, jotka kilpailevat keskenään epäuskosta, jotka huulillaan tunnustavat: »Me uskomme», mutta joiden sydämet eivät usko, älä myöskään (katkeroidu) juutalaisista, jotka mielellään kuuntelevat valheita, kuuntelevat vieraita ihmisiä, jotka eivät tule sinun luoksesi. He tempaavat Kirjoitusten sanoja pois kohdaltaan ja sanovat: »Jos ne teille näin annetaan, ottakaa ne vastaan; ellei, niin varokaa!» Jos kenet Jumala määrää syntiin, et sinä (yrityksilläsi) voi lainkaan häntä auttaa Jumalaa vastaan. Ne ovat sellaisia, joiden sydämiä Jumala ei tahdo puhdistaa. Tässä elämässä saavat he osakseen häpeätä ja tulevassa kauhean kurituksen.

42. He kärkkyvät (kuulla) valheita! He ahnehtivat laitonta voittoa! Jos he tulevat luoksesi (Muhammed), tuomitse heidän riidassaan tai epää se heiltä. Jos kieltäydyt (tuomitsemasta), eivät he voi sinua vahingoittaa, mutta jos tuomitset, tee se oikeudenmukaisesti. Katso, Jumala rakastaa oikeudenmukaisia.

43. Kuinka tulevatkaan he luoksesi tuomittavaksi, vaikka omistavat Tooran, joka sisältää Jumalan tuomiot? Joka tapauksessa menettelevät he toisin jälkeenpäin. Eiväthän tällaiset ole uskovaisia.

44. Olemmehan totisesti ylhäältä lähettänyt Tooran, jossa on johdatus ja valkeus. Senhän mukaan juutalaisia tuomitsivat profeetat - jotka kuuluivat muslimeihin - sekä opettajat ja kirjanoppineet, koska heidät oli määrätty pitämään huolta Jumalan kirjasta, jonka (eläviä) todistajia he olivat. Älkää siis pelätkö ihmisiä, vaan pelätkää ainoastaan Minua. Tunnusmerkkiämme älkää vaihtako mitättömään. Joka ei käytä Jumalan ilmestystä oikein, on uskoton.

45. Me määräsimme heille siinä: henki hengestä, silmä silmästä nenä nenästä, korva korvasta ja hammas hampaasta samoin kuin haava haavasta; mutta ken ehättää (kostamaan) tuomiotta, jääköön enemmättä hyvityksettä; kuka taasen ei tuominnut niin kuin Jumalan ilmoitus määrittelee, kuuluu väärintekijöihin.

46. Ja Me lähetimme profeettain jälkeen Jeesuksen, Marian pojan, vahvistaen sen, mikä ennen Häntä oli sanottu Toorassa; Hänelle Me annoimme evankeliumin, joka sisälsi johdatuksen ja valkeuden sekä varmensi sen, mikä edellä oli sanottu Toorassa, - ollen myös johdatukseksi ja kehoitukseksi niille, jotka karttavat pahaa.

47. Ja evankeliumin seuraajien piti tuomita sen mukaisesti, kuin Jumala oli siinä ilmoittanut; mutta kuka ikinä ei tuominnut Jumalan ilmoituksen mukaisesti, kuuluu väärintekijöihin.

48. Näin Me olemme ilmaissut sinulle (Muhammed) Totuuden kirjan varmentaaksemme edeltäkäyneet kirjoitukset ja säilyttääksemme niiden tarkkuuden; arvostele siis niitä Jumalan ilmoituksen mukaisesti, äläkä seuraa sellaisten alhaisia vaistoja, jotka luopuvat sinulle ilmaistusta totuudesta; kullekin (heimollenne) Me sääsimme omat lakinsa ja tapansa. Jos olisi ollut Jumalan tahto, Hän olisi muovaillut teidät kaikki yhdeksi kansaksi, ellei Hän olisi tahtonut koetella teitä erikseen annetuin totuuksin; sentähden rientäkää kilvan toistenne kanssa hyveiden harjoittamiseen. Kaikkien on teidän palattava Jumalan eteen, ja Hän kyllä antaa teille lopullisen selvyyden siitä, mistä olitte erimielisiä.

49. Siten on sinun (Muhammed) arvosteltava heitä sen mukaan kuin Jumala on ilmoittanut, äläkä seuraa heidän alhaisia viettejään, vaan ole heidän suhteensa varuillasi, etteivät he viettelisi sinua pois osastakaan niitä totuuksia, jotka Jumala on sinulle ilmoittanut. Mutta jos he uskostaan luopuvat, tiedä silloin, että Jumala aikoo rangaista heitä jostakin heidän vääryydestänsä; totisesti ovat monet kansasta lainrikkojia.

50. Pimeyden päivien lakiako he sitten takaisin kaipaavat? Kuka muu kuin Jumala on parempi tuomari niille, jotka ovat uskossaan varmoja.

51. Te, jotka uskotte! Älkää lyöttäytykö juutalaisten ja kristittyjen ystäviksi, - he ovat ystäviä vain toisilleen, ja joka ottaa heidät liittolaisikseen, on yksi heistä. Jumala ei totisesti ulota johdatustaan väärämielisiin.

52. Mutta heidän ystävikseen näette te rientävän sellaisten, joiden sydämiä tauti tärvelee ja jotka sanovat: »Me pelkäämme onnettomuuden meitä kohtaavan.» Nyt voikin tapahtua, että Jumala antaa (muslimeille) voiton heistä tai lähettää rangaistuksen suoraan Itseltään, niin että he joutuvat katumaan sitä, mitä sisimmässään salailivat.

53. Tällöin oikeauskoiset sanovat: »Nämäkö ovat niitä, jotka vannoivat Jumalan nimeen pyhimmät valansa, että varmasti kuuluvat teihin?» Heidän tekonsa tulevat mitättömiksi ja itse he joutuvat häviölle.

54. Te, jotka uskotte! Jos teistä tulee uskonluopioita, silloin Jumala nostaa itselleen kansan, jota Hän rakastaa ja joka rakastaa Häntä, ollen sävyisä oikeauskoisia kohtaan, urhea uskottomia vastaan, eteenpäin pyrkivä Jumalan tiellä, pelkäämättä arvostelijain moitteita. Tällainen on Jumalan armo, Hän osoittaa sen kenelle suvaitsee, sillä Jumala on ääretön, tietävä.

55. Teidän liittolaisenne ovat siis: Jumala ja Hänen lähettiläänsä sekä oikeauskoiset, nimittäin ne, jotka rukouksessa pysyvät ja jakelevat asetettuja almuja Jumalaa nöyrästi palvellen.

56. Ne taas, jotka ovat liitossa Jumalan ja Hänen lähettiläänsä sekä oikeauskoisten kanssa, ovat totisesti sillä puolella, jolle Jumala suo voiton.

57. Te, jotka uskotte! Niiden joukosta, joille Kirjoitus oli ennen teitä annettu, älkää ottako sellaisia ystäviksenne, jotka pitävät pilkkana tai leikintekona teidän uskontoanne, älkääkä myös jumalattomien joukosta, vaan osoittakaa hurskautenne Jumalalle, jos olette uskovaisia.

58. Kun te kokoonnutte rukoukseen, he ottavat sen pilan ja leikin kannalta, sillä he ovat totisesti ymmärtämätöntä väkeä.

59. Sano: »Voi, te Kirjoitusten kansa, siitäkö te meitä arvostelette, että me uskomme Jumalaan sekä siihen, mikä meille ylhäältä lähetettiin ja mikä on ennen meitä ylhäältä lähetetty? Totisesti ovat useimmat teistä uppiniskaisia.»

60. Sano: »Onko minun lueteltava teille eräitä, jotka Jumalan kostoa ovat vieläkin enemmän kokeneet? Näitä ovat ne, joilta Jumala on riistänyt suosionsa ja jättänyt vihansa heidän päälleen.Ne, joiden keskuuteen Hän on siittänyt apinoita ja sikoja ja jotka paholaista palvelevat, - nämä ovat vielä kurjempia ja etäämmälle eksyneitä oikealta tieltä.»

61. Kun he tulevat luoksenne, he sanovat: »Me uskomme», ja saattavathan he todellakin tulla tässä luulossaan ja mennä tiehensä samassa harhassa, mutta Jumala tietää parhaiten, mikä heissä piilee,

62. ja sinä tulet näkemään enimpäin heistä yhdessä rientävän synteihin ja rikkomuksiin sekä syövän kiellettyä. Pahaa on totisesti se, mitä he tekevät.

63. Miksi eivät heidän opettajansa ja viisaat estä heitä puhumasta synnillistä ja syömästä kiellettyä? Pahaa on totisesti se mitä he tekevät.

64. Ja juutalaiset sanovat: »Jumalan kädet ovat sidotut.» Heidän kätensä sidotut ovat, ja he ovat jääneet ilman Jumalan suosiota, koska niin sanovat. Ei, Hänen molemmat kätensä ovat ojennetut, mutta Hän jakelee niin kuin Hän suvaitsee. Ja sekin, minkä Herrasi on sinulle ylhäältä ilmoittanut, vain yllyttää useimpia heistä irstaisuuteen ja uskottomuuteen. Siksi Me olemmekin kylvänyt kaunaa ja vihaa heidän keskuuteensa aina ylösnousemuksen päivään asti. Joka kerta, kun he sytyttävät sodan liekin, Jumala sammuttaa sen, ja he harhailevat maan päällä pahaa tehden, eikä Jumala rakasta niitä, jotka pahaa tekevät.

65. Jospa Kirjoitusten kansa todellakin uskoisi ja hartautta harjoittaisi, Me varmasti pyyhkisimme heidän pahuutensa heistä ja Me totisesti sallisimme heidän astua autuuden tarhoihin.

66. Ja jos he olisivat pitäneet kiinni Toorasta ja evankeliumista sekä siitä, minkä heidän Herransa on ylhäältä ilmaissut, olisivat he totisesti saaneet nauttia siunausta ylhäältä samoinkuin maasta tulevaa. Heidän joukossaan on oikeamielisiäkin, mutta kelvotonta on se, mitä suurin osa heistä tekee.

67. Lähettiläs! Julista sitä, minkä Herrasi on sinulle ylhäältä lähettänyt, sillä jos et niin tee, et voi pitää itseäsi lainkaan Hänen sanansaattajanaan. Kyllä Jumala varjelee sinut ihmisiltä. Jumala ei totisesti ulota johdatustaan uskottomiin.

68. Sano: »Te Kirjoitusten kansa, teidän perustanne on kestämätön, ellette pidä kiinni Toorasta ja evankeliumista sekä siitä, minkä teille Herranne on ylhäältä ilmaissut.» Se, mikä on sinulle ylhäältä ilmoitettu, vain yllyttää useimpia heistä irstaisuuteen ja uskottomuuteen. Älä siis murehdi uskottomasta kansasta.

69. Niiden suhteen, jotka uskovat (Koraaniin), sekä juutalaisten ja sabealaisten samoin kuin kristittyjen suhteen olkoon niin, että joka uskoo Jumalaan ja ylösnousemuksen päivään ja tekee hyvää, sitä ei pelko valtaa eikä hän joudu murheeseen.

70. Me teimme liiton Israelin lasten kanssa, ja Me lähetimme heidän luoksensa sananjulistajia; ja koska ikinä heidän tykönsä tuli profeetta tuoden sanoman, joka ei ollut heille mieleen, niin joitakuita niistä he kutsuivat valehtelijoiksi, ja toisia he surmasivat.

71. Ja he luulivat, ettei heille ole rangaistusta, ja yltyivät sokeudessaan ja kuuroudessaan; vielä sittenkin Jumala kääntyi heidän puoleensa laupiaasti, mutta monet heistä tulivat aivan sokeiksi ja kuuroiksi; kyllä Jumala näkee, mitä he tekevät.

72. Totisesti ne ovat harhauskossa, jotka sanovat: »Jumala on Messias, Marian poika»; mutta Messias sanoi: »Oi, Israelin lapset! Palvelkaa Jumalaa, - minun Herraani ja teidän Herraanne.» Totisesti, kuka ikinä rinnastaa (muita) Jumalaan, häneltä Jumala kieltää pääsyn autuuden puutarhaan, ja Hänen asuinsijansa on tuli; siellä ei ole auttajia väärintekijöille.

73. Totisesti ne ovat harhauskossa, jotka sanovat: »Jumala on kolmas kolmesta.» Eihän ole muuta jumalaa kuin ainoa Jumala, ja elleivät he lakkaa niin sanomasta, lankeaa tuskallinen kuritus niiden ylitse heidän keskuudessaan, jotka ovat väärässä uskossa.

74. Eivätkö he aio kääntyä Jumalan puoleen ja anoa Häneltä anteeksiantoa? Onhan Jumala armahtavainen, laupias.

75. Messias, Marian poika, on vain Jumalan lähettiläs; lähettiläät ennen häntä elivät vain aikansa; ja hänen äitinsä oli todellinen nainen; hehän sitäpaitsi molemmat söivät maallista ravintoa. Katso (Muhammed), miten Me teemme heille selviksi sanomamme, ja huomaa, miten he kääntyvät pois (totuudesta).

76. Sano: »Palveletteko Jumalan ohella sellaista, jonka vallassa ei ole tuottaa teille vahinkoa eikä hyötyä?»

77. Sano: »Oi, Pyhän kirjan johdattamat! Älkää menkö uskonnossanne säädyttömiin liiallisuuksiin älkääkä seuratko niiden alhaisia viettejä, jotka muinoin harhaantuivat ja eksyttivät monta sekä joutuivat pois oikealta tieltä.»

78. Israelin lasten keskuudessa sekä Daavid että Jeesus, Marian poika, manasivat niitä, jotka olivat epäuskossa; näin tapahtui, sillä he eivät totelleet ja menivät liiallisuuksiin.

79. Heillä ei ollut tapana kieltää toinen toiseltaan inhottavaa tekoja, (joita) he tekivät; todella olivat heidän tekonsa pahat.

80. Monien heistä (juutalaisista) te näette hierovan ystävyyttä uskottomien kanssa; on totisesti nurjaa se, mitä heidän sielunsa ovat edeltäpäin lähettäneet (tulevaan maailmaan); Jumala on vihastunut heihin, ja kurituksen alaisina saavat he olla.

81. Jospa he olisivat uskoneet Jumalaan ja profeettaan sekä siihen, mikä hänelle oli ilmaistu, he eivät olisi lyöttäytyneet niiden ystäviksi; mutta enin osa heistä on lainrikkojia.

82. Kiivaimmat oikeauskoisten vihamiehet totisesti tapaatte juutalaisista ja monijumalaisista, ja oikeauskoisten ystävyyttä lähinnä olevissa varmasti tapaatte sellaisia, jotka sanovat: »Me olemme kristittyjä»; tämä johtuu siitä, että heidän joukossaan on pappeja ja munkkeja ja että he eivät käyttäydy pöyhkeästi.

83. Ja kun nämä kuulevat, mitä profeetalle on ylhäältä ilmoitettu (Koraani) havaitsette heidän silmäinsä vettyvän kyyneleistä sen totuuden vuoksi, jonka he tunnustavat; he sanovat: »Herra! Me uskomme, lue siis meidät totuuden todistajain joukkoon!

84. Ja mitä (syytä) on meillä olla uskomatta Jumalaan ja siihen totuuteen, joka meille ylhäältä on tullut, koska me vakavasti toivomme, että meidän Herramme sallisi meidän astua hyveellisten kanssa (tulevaan elämään)?»

85. Sentähden Jumala palkitsi heitä siitä, mitä he sanoivat, antamalla heidän elää puutarhoissa, joissa joet virtaavat, ja tämä on palkinto niille, jotka (toisille) hyvää tekevät.

86. Mutta ne, jotka valitsevat epäuskon ja hylkäävät Meidän sanomamme, ovat tulen omia.

87. Te, jotka uskotte! Älkää kieltäkö (itseltänne) sitä hyvää,minkä Jumala on teille luvalliseksi julistanut, älkää myöskään menkö liiallisuuksiin, - totisesti ei Jumala rakasta niitä, jotka ylittävät rajansa.

88. Syökää sallittuja Jumalan hyviä antimia ja ottakaa vaarin velvollisuuksistanne Jumalaa kohtaan, johon te uskotte.

89. Ei Jumala vaadi teitä tilille siitä, mikä on ajattelematonta teidän valoissanne, mutta Hän vaatii teitä tilille vannomisesta vastoin parempaa tietoanne; tämän syntinne lunnaiksi on teidän ravittava kymmenen köyhää kohtuullisella ruoalla, jolla te perheitännekin ruokitte, tai vaatetettava heidät tai vapautettava joku orjuudesta; kuka taasen on varaton, hänen on paastottava kolme päivää; tämä olkoon teidän (ajattelemattomasti) vannomienne valain sovintouhri; pitäkää vaari valoistanne. Näin selvittää teille Jumala sanomaansa, jotta olisitte kiitollisia.

90. Te, jotka uskotte! Päihdyttävät juomat ja uhkapelit ja (uhripalvelus) pystytettyjen kivien edessä sekä nuolilla arpominen ovat pelkkää riettautta, paholaisen aikaansaamaa; karttakaa kaikkea tätä, jotta olisitte onnelliset.

91. Saatana vain pyrkii kylvämään kaunaa ja vihaa teidän keskuuteenne väkijuomien ja uhkapelin avulla pitääkseen teidät loitolla Jumalan muistelemisesta ja rukoilemisesta; ettekö sitä vastustaisi?

92. Totelkaa Jumalaa, totelkaa lähettilästä ja ottakaa vaari itsestänne; mutta jos te pois käännytte, niin tietäkää, ettei Meidän lähettiläämme ole velvollinen ilmoittamaan enempää kuin selvän sanomamme.

93. Niille, jotka uskovat ja tekevät hyvää, ei lueta viaksi, mitä he syövät, kun vain he ottavat vaarin velvollisuudestaan, pysyvät uskossa ja harjoittavat hyviä töitä, - ovathan he huolellisia hartauden harjoittamisessa ja uskossa sekä tekevät hyvää muille; Jumala rakastaa niitä, jotka muille hyvää tekevät.

94. Te, jotka uskotte! Jmala on totisesti koetteleva teitä riistalla, johon teidän kätenne ja keihäänne voivat ulottua, jotta Jumala tietäisi, kuka Häntä salassa kunnioittaa; mutta joka tässä suhteessa kiellon rikkoo, hän on saava tuskallisen kurituksen.

95. Te, jotka uskotte! Älkää tappako riistaa ollessanne pyhiinvaelluksella; kuka ikinä teistä tahallansa pyytää sitä, joutuu hyvittämään sen karjastaan vastaavalla eläimellä, ja kaksi oikeudenmukaista henkilöä keskuudestanne tuomitkoon sen tuotavaksi uhrina Kaabaan tai käytettäväksi lunnaina köyhien ravitsemiseen; muuten on se hyvitettävä vastaavalla paastolla; täten syyllinen saa kokea tekonsa pahan seurauksen; Jumala antaa anteeksi sen, mikä näin on sivuutettu, mutta Jumala lyö kurituksellaan sitä, joka rikkoo uudelleen; onhan Jumala mahtava, koston Herra.

96. Sallittua on teille meren riista ja sen ravintoantimet, itsenne sekä (pyhiin) vaeltajain ylläpidoksi; maan riista on kiellettyä teiltä vain ollessanne pyhiinvaelluksella; pitäkää vaari velvollisuudestanne Jumalaa kohtaan, jonka eteen teidät kootaan.

97. Jumala on tehnyt Kaabasta pyhitetyn temppelin, kansan rauhoitetun paikan, asettanut pyhän kuukauden ja uhritoimitukset sekä uhrit köynnöksineen; kaiken tämän siksi, että tietäisitte Jumalan käsittävän kaiken, mitä on taivaassa ja mitä on maassa, ja että Jumala tuntee kaikki asiat.

98. Tietäkää, että Jumala on ankara rankaisemaan pahaa, ja samalla Jumala on anteeksiantava, armollinen.

99. Enempää ei vaadita lähettiläältä kuin että hän julistaa (Jumalan sanomaa); ja Jumala tietää, mitä te teette julkisesti ja mitä salaatte.

100. Sano: »Ei mikään paha vedä vertoja hyvälle, vaikka teitä voi miellyttää syntinen yltäkylläisyys; pitäkää siis vaari (velvollisuudestanne) Jumalaa kohtaan, te ymmärtäväiset miehet, jotta teillä olisi menestystä.

101. Te, jotka uskotte! Älkää kyselkö asioita, jotka - jos ne teille julistettaisiin - voisivat teitä vaivata; ja jos te kyselette niitä Koraanin julistuksen yhteydessä, niin ne teille ilmoitetaan; Jumala suo tämän anteeksi, onhan Jumala armahtavainen ja lempeä.

102. Ennen teitä elänyt kansa myöskin kyseli sellaisia asioita, ja silloin heistä tuli epäuskoisia.

103. Jumala ei ole käskenyt (tehdä) bahiraa eikä såibaa eikä wasilaa eikä haamia, mutta harhauskoiset sepittelevät valheita Jumalasta, eikä monikaan heistä mitään ymmärrä.

104. Ja kun heille sanotaan: »Käykäämme siihen, minkä Jumala on ilmaissut, ja liittykäämme profeettaan!», he sanovat: »Meille riittää se, mitä tiedämme isiemme palvelleen.» Niinkö! Vaikka heidän isänsä eivät mitään tienneet eivätkä totuuden tietä kulkeneet.

105. Te, otka uskotte! Ottakaa vaari sieluistanne! Se, joka itse on harhassa, ei voi teitä vahingoittaa, kun vain te olette oikealla tiellä; Jumalan eteen on teidän palattava kaikkien, Hän teille luettelee tekonne.

106. Te, jotka uskotte! Kun kuolema jotakuta teistä lähestyy ja testamentin teko on käsillä, kutsukaa keskuudestanne kaksi oikeamielistä miestä todistajiksi asioissanne, tai sitten kaksi vierasta henkilöä, jos olette matkoilla ja osanne on siellä kuolla; pyytäkää heitä (todistajia) viipymään jälkeen rukouksen, jos heitä epäilette, ja heidän on kummankin vannottava Jumalan nimeen sanoen: »Me emme tule vaatimaan siitä maksua, vaikka olisikin joku sukulainen (keneltä vaatia), emmekä me salaa Jumalan nimeen annettavaamme todistusta; kuuluisimme totisesti silloin syntisiin.

107. Jos käy (myöhemmin) ilmi, että he molemmat ovat tehneet vääryyttä, on kahden muun astuttava heidän sijaansa niiden joukosta, joilla on heitä vastaan syytös, kahden lähimmän sukulaisen; näiden on nyt vannottava Jumalan nimeen: »Totisesti on meidän todistuksemme oikeampi kuin niiden kahden, emmekä missään ole totuutta loukanneet, sillä kuuluisimmehan silloin väärintekijöihin.»

108. Näin on oikeampi menetellä, jotta (testamentin) todistajat esittäisivät oikean todistuksen, peläten, että heidän valansa jälkeen muutkin vannovat valansa asiassa; pitäkää vaari velvollisuudestanne Jumalaa kohtaan ja olkaa kuuliaiset; Jumala ei johdata lainrikkojia.

109. Sinä päivänä, jolloin Jumala kokoaa profeettansa, tullaan sanomaan: »Mitkä vastaukset teille annettiin?» He sanovat: »Meillä ei ole mitään tietoa, totisesti Sinä olet suuri näkymättömien asioiden tietäjä.»

110. Kun Jumala sanoo: »Oi, Jeesus, Marian poika! Muistatko Minun suosiotani sinua ja äitiäsi kohtaan, kun minä vahvistin (sinua) pyhällä ilmestyksellä; (niin että sinä puhuit) ihmisille sekä kehdossa että vanhempana; kun Minä opetin sinulle Kirjoitukset ja viisauden, joka on Toorassa ja evankeliumissa ja kun sinä (muovailit) savea linnun näköiseksi - minun luvallani, ja sinä puhalsit hengen siihen ja minä sallin sen tulla linnuksi; ja kun sinä paransit sokeita ja spitaalisia minun luvallani, ja kun minä hillitsin Israelin lapset sinun tullessasi heidän luokseen selvin todistein, jolloin epäuskoiset heidän joukossaan sanoivat: »Eihän tämä ole muuta kuin ilmeistä noituutta.»

111. Ja kun Minä annoin opetuslapsille ilmestykseni sanoen: »Uskokaa Minuun ja Minun lähettilääseeni!» he vastasivat: »Me uskomme ja tunnustamme, että me alistumme (Jumalan tahtoon).»

112. Ja kun opetuslapset sanoivat: »Jeesus, Marian poika, eikö Herrasi suostu lähettämään meille pöytää taivaasta?», niin Hän sanoi- »Pitäkää vaari velvollisuudestanne Jumalaa kohtaan, jos olette uskovaisia.»

113. He sanoivat: »Me haluamme ravita itsemme sen ruoalla, jotta meidän sydämemme saisi rauhan, jotta me uskoisimme sinun puhuneen meille totta ja jotta me voisimme sitä edelleen todistaa.»

114. Jeesus, Marian poika, sanoi: »Jumala, meidän Herramme ! Lähetä meille pöytä taivaasta alati uudistuvaksi tyydytykseksemme, niin hyvin ensimmäiselle kuin viimeisellekin meistä, lähetä meille tunnusmerkki itsestäsi ja suo meille elatus! Sillä Sinä olet paras huoltaja.»

115. Jumala sanoi: »Totisesti lähetän Minä sen teille, mutta kuka ikinä teistä sen jälkeen horjuu uskossaan, häntä minä kuritan totisesti sellaisella rangaistuksella, jolla en ole ainoatakaan muuta kansaa kurittanut.»

116. Ja kun Jumala sanoo: »Oi Jeesus, Marian poika! Oletko sanonut ihmisille: »Ottakaa minut ja minun äitini kahdeksi jumalaksenne Jumalan ohella», hän (Jeesus) vastaa: »Ylistys olkoon Sinulle, en voinut sanoa sellaista, johon minulla ei ollut oikeutta; jos olisin niin sanonut, Sinä olisit varmasti sen tietänyt; Sinä tiedät, mitä on minun mielessäni, mutta minä en tiedä, mitkä ovat Sinun aivoituksesi: totisesti olet Sinä suuri näkymättömien asioiden tuntija.

117. En minä sanonut heille muuta, kuin minkä Sinä minulle uskoit: »Palvelkaa Jumalaa, minun Herraani ja teidän - Herraanne! ja minä pidin vaarin heistä niin kauan, kuin minä olin heidän keskuudessaan, mutta kun Sinä annoit minun kuolla, Sinusta tuli heidän kaitsijansa, ja Sinä olet kaiken tapahtuvan todistaja.

118. Jos Sinä suvaitset kurittaa heitä, niin ovathan he totisesti Sinun palvelijoitasi, ja jos Sinä suvaitset heille anteeksi antaa, niin olethan Sinä mahtava ja viisas.»

119. Ja Jumala sanoo: »Tämä on päivä, jolloin heidän totuutensa hyödyttää totuudessa pysyviä; nämä saavat asustaa puutarhoissa, joissa purot solisevat, ja viipyä niissä iäti. Heillä on Jumalan mielisuosio, ja he ovat autuaat Jumalassaan; tämä on ylin onni.

120. Jumalan on kuninkuus taivaassa ja maan päällä ja kaiken yli, mikä niissä on; Hänen vallassaan on kaikki.

2. LEHMÄN SUURA

Aloitan JUMALAN, laupiaan Armahtajan, nimeen.

1. Alif. Laam. Miim. Tämä Pyhä kirja, siitä ei ole epäilystäkään on

2. opastus jumalaapelkääväisille ja pahaa karttaville ,

3. niille, jotka uskovat siihen, mikä ei näy, elävät rukoillen ja tuovat uhria siitä, mitä Me olemme heille suoneet,

4. niille, jotka uskovat siihen, mikä on ylhäältä ilmoitettu sinulle (Muhammed), sekä siihen, mikä on ilmoitettu ennen sinua, ja jotka varmassa luottamuksessa odottavat tulevaista elämää.

5. Nämä elävät Herransa johdatuksessa; nämä ovat onnellisia.

6. Jumalattomille taasen on totisesti samantekevää, varoitatko heitä vai et; he eivät usko.

7. Jumala on sinetillä sulkenut heidän sydämensä ja korvansa, ja heidän silmiään peittää verho; niin, heitä kohtaa kammottava rangaistus.

8. Muutamat ihmiset sanovat kyllä: »Me uskomme Jumalaan ja Viimeiseen päivään», eivätkä kuitenkaan usko.

9. He tahtovat pettää Jumalaa ja niitä, jotka uskovat, mutta he eivät petä ketään muita kuin itsensä, eivätkä käsitä sitä.

10. Sairaus turmelee heidän sydämensä, ja Jumala pahentaa heidän sairautensa; niin, heitä odottaa tuskallinen rangaistus, koska he ovat valehdelleet.

11. Kun heille sanotaan: »Alkää aiheuttako pahennusta maan päällä», he vastaavat: »Mehän vain uudistamme asiat oikeiksi.»

12. ivätkö juuri sellaiset tosiaan ole niitä, joista paha paisuu? Mutta he eivät sitä tajua.

13. Ja kun heille sanotaan: »Uskokaa kuten nuo ihmiset uskovat», he vastaavat: »Onko meidän uskottava kuten hullut uskovat?» Mutta eivätkö todellisuudessa juuri he itse ole hulluja? Vaan sitäkään he eivät älyä.

14. Kohdatessaan uskovaisia he sanovat: »Me uskomme», mutta kun he erkanevat taas saatanainsa pariin, he selittävät: »Tietysti olemme teikäläisiä, me vain teimme pilkkaa.»

15. Mutta Jumala tekeekin pilkkaa heistä itsestään, jättää heidät yltymään pahuudessaan ja vaeltamaan sokeasti yhä syvempään häpeään.

16. He ovat niitä, jotka oikean johdatuksen vaihtavat harhatiehen, eikä se vaihtokauppa ole heille voittoa tuottava, vaan he jäävät kokonaan ilman Jumalan Opastusta.

17. Heidän laitansa on kuin niiden, jotka sytyttävät itselleen tulen, mutta kun se on valaissut mitä heidän ympärillään on, tempaa Jumala pois valon ja jättää kaikki pimeyteen, niin etteivät he voi nähdä; Hän jättää heidät

18. mykiksi, kuuroiksi ja sokeiksi, niin etteivät he voi palata.

19. Tai kuten on ukkossateen yllättäessä, joka tuo mukanaan pimeyden, jyrinän ja salaman; he tukkivat sormin korvansa ukkosen jylinältä ja pelkäävät saavansa kuoliniskun salamoista - Jumalalla on uskottomat vallassaan - ja

20. salama on riistämäisillään heiltä näön. Niin usein kuin se välähtää, liikkuvat he sen valossa, mutta kun pimeys taas lankeaa heidän ylitsensä, pysähtyvät he. Jos Jumala tahtoisi, voisi Hän ottaa heiltä kokonaan kuulon ja näön; katso, Jumala on totisesti kaikkivaltias.

21. Oi, ihmiset, palvelkaa Herraanne, joka on luonut sekä teidät että ne, jotka ovat eläneet ennen teitä, jotta pelastuisitte pahasta!

22. Jumala on tehnyt maan teille lepopaikaksi ja kaartanut taivaan ylitsenne, Hän antaa vettä taivaasta ja sillä kasvattaa hedelmiä ravinnoksenne. Älkää siis asettako Jumalan rinnalle muita Hänen vertaisikseen vastoin parempaa tietoanne.

23. jos epäilette sitä, mitä Me ilmoitamme palvelijallemme (Muhammedille), niin aikaansaakaa tämän kaltainen kirjoitus ja kutsukaa Jumalan vertaisia todistajia, jos tahdotte pysyä totuudessa;

24. mutta jollette tee niin - ja sitä ette koskaan voi tehdä silloin kavahtakaa tulta, joka on valmistettu uskottomille ja jonka polttoaineena ovat ihmiset ja kivet.

25. julista niille (oi Muhammed), jotka uskovat ja tekevät hyviä töitä, se riemullinen sanoma, että heitä odottavat huvitarhat, joissa purot solisevat. Niin usein kuin he nauttivat hedelmiä sieltä ravinnokseen, he sanovat: »Tämä oli muinoin meidän ruokaamme» - vaikkakin heille tarjotaan se vain samankaltaisena.Siellä odottavat heitä puhtaat puolisot ja siellä he viihtyvät ikuisesti.

26. Jumala ei häpeä käyttää vertauskuvana vaikkapa hyttystä tai jotakin sen yläpuolella olevaa . Ne jotka uskovat, tietävät, että siinä on heidän Herransa ilmoittama totuus, kun taas uskottomat kummastelevat: »Mitähän Jumala tarkoittaa moisella vertauksella?» Hän sillä eksyttää monta ja opastaa monta, mutta muut eivät eksy eivätkä joudu kadotukseen kuin jumalattomat,

27. jotka rikkovat liiton Jumalan kanssa, sen jälkeen kuin se on vahvistettu, erottavat, mitä Jumala on määrännyt yhdistettäväksi, ja aiheuttavat pahaa maan päällä, he ovat niitä, jotka joutuvat onnettomuuteen.

28. Kuinka voitte kieltää Jumalan te, jotka olitte kuolleita ja joille Hän antoi elämän? Aikanaan Hän antaa teidän kuolla, sitten Hän herättää taas teidät elämään, ja lopulta palajatte jälleen Hänen luoksensa.

29. Hän on se, joka on luonut teille kaiken, mitä on maan päällä. Sitten Hän nousi taivaaseen ja muodosti sen seitsemäksi taivaaksi; niin, Hän on kaikkitietävä.

30. Ja kun Herrasi puhui enkeleille: »Katso, Minä aion totisesti asettaa sijaisen maan päälle», he kysyivät: »Aiotko asettaa sinne jonkun, joka siellä aiheuttaa vääryyttä ja vuodattaa verta, meidän ylistäessämme Sinua ja julistaessamme Sinun pyhyyttäsi?» Hän vastasi: »Minä tiedän totisesti, mitä te ette tiedä.»

31. Ja Hän opetti ihmiselle (Aadamille) kaikki nimet ja nimitettävät; sitten näytti Hän kaikki enkeleille ja sanoi: »Lausukaa näiden nimet Minulle, jos olette todellisuudesta selvillä.»

32. He vastasivat: »Sinulle yksin kunnia! Meillä ei ole muuta tietoa, kuin minkä olet opettanut meille, Sinä ainoa olet totisesti Tietäjä, Viisas.»

33. Silloin Hän sanoi: »Ihminen (Aadam), lausu niiden nimet heille!» ja kun hän lausui niiden nimet heille, sanoi Hän: »Enkö ole teille sanonut, että Minä tunnen totisesti salat taivaassa ja maan päällä, ja Minä tiedän, mitä te ilmaisette ja mitä salaatte?»

34. Ja kun Me sanoimme enkeleille: »Kumartukaa maahan Ihmisen (Aadamin) edessä», heittäytyivät he maahan kaikki paitsi Saatana. Hän kieltäytyi ylpeyksissään ja joutui jumalattomien lukuun.

35. Me sanoimme vielä: »Aadam, asu Paratiisissa, sinä ja vaimosi, ja nauttikaa sieltä vapaasti ravintoa, mistä haluatte, mutta älkää lähestykö tätä puuta, jottette tulisi väärintekijöiksi.»

36. Mutta Saatana sai heidät poikkeamaan tästä ja vietteli heidät ulos siitä autuaasta olotilasta, jossa he olivat, ja Me sanoimme: »Syöksykää alas! Toinen teistä olkoon toisen vihollinen! Kuitenkin saatte ajallisen olinpaikan ja toimeentulonne maan päällä.»

37. Tällöin vastaanotti Aadam ilmestyksen sanat Herraltansa, ja tämä sääli häntä: katso, Hän on totisesti sääliväinen, laupias.

38. Me sanoimme: »Syöksykää täältä alas kaikki!» Totisesti tulee teille Minulta kuitenkin vielä Johdatus, ja jotka Minun johdatustani seuraavat, niitä ei mikään pelko valtaa, eikä heidän tarvitse murehtia.

39. Mutta ne, jotka ovat uskottomia ja pitävät ilmestyksemme valheena, ovat Tulen omia ja pysyvät siinä iankaikkisesti.

40. Israelilaiset, muistakaa Minun mielisuosiotani, jonka olen antanut tulla osaksenne, ja täyttäkää osuutenne liitossa, niin olen Minä täyttävä oman osani liitossa, ja peljätkää yksin Minua

41. ja uskokaa siihen, minkä olen ilmoittanut (Muhammedille), vahvistaen sillä ennestään teillä jo olevat Pyhät kirjoitukset; älkää olko ensimmäisiä epäuskossa älkääkä vaihtako Minun ilmoitustani mitättömiin arvoihin, vaan kunnioittaen peljätkää yksin Minua.

42. Älkää verhotko totuutta valheella älkääkä salatko totuutta vastoin parempaa tietoanne,

43. vaan harjoittakaa rukoilemista, antakaa almuja ja kumartakaa yhdessä niiden kanssa, jotka Minua kumartavat.

44. Kuinka te kehoittaisitte ihmisiä vanhurskauteen, itse unohtaessanne oman sielunne? Tehän tutkitte Pyhää kirjaa, eikö teillä ole ymmärrystä?

45. Etsikää apua kärsivällisyydestä ja rukouksesta. Tämä on totisesti vaikea tehtävä muille paitsi nöyräsydämisille,

46. jotka tietävät, että he kohtaavat Herransa ja että he palaavat Hänen luokseen.

47. Israelilaiset! Muistakaa armoani, jota olen teille osoittanut, ja että olen suosinut teitä ja korottanut teidät yli kaikkien kansojen.

48. Ja varokaa sitä päivää, jolloin yksikään sielu ei voi suorittaa vähäisintäkään hyvitystä toisen puolesta, jolloin ei mitään välitystä hyväksytä eikä mitään lunnaita vastaanoteta, eikä kukaan saa toisen apua.

49. ja muistakaa, kuinka Me pelastimme teidät faraon kansan käsistä, egyptiläisten käsistä, jotka vaivasivat teitä julmilla rasituksilla, tappoivat poikanne ja antoivat vain tytärtenne elää. Tämä oli Herranne sallima kauhea koettelemus.

50. Entä kun Me jaoimme meren kahtia edessänne ja pelastimme teidät, mutta hukutimme faraon kansan silmienne nähden?

51. Entä kun Me määräsimme Mooseksen viipymään edessämme neljäkymmentä vuorokautta, ja sillä aikaa kun hän oli poissa, te valitsitte (epäjumalaksenne) vasikan, koska olitte uppiniskaisia?

52. Senkin jälkeen annoimme teille anteeksi, josta teidän olisi oltava kiitollisia.

53. Entä silloin, kun annoimme Moosekselle Lain, jotta oppisitte hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän ja teidät ohjattaisiin oikeata tietä,

54. ja kun Mooses sanoi kansallensa: »Kansani, totisesti olette langenneet syntiin tekemällä itsellenne vasikan; kääntykää siis katuen Luojanne puoleen ja surmatkaa syylliset keskuudessanne. Siten on teidän parempi Luojanne edessä, ja Hän armahtaa teitä, Hän on totisesti armollinen ja laupias.»

55. Entä kun te sanoitte: »Mooses, me emme usko sinua, ennenkuin silmillämme näemme Jumalan», ja taivaan tuli yllätti teidät tuijottaessanne,

56. ja sitten Me sallimme salamanlyömien tointua eloon, jotta ehkä oppisitte olemaan kiitollisia.

57. Ja Me levitimme suojaksenne pilven ja lähetimme teille mannaa ja viiriäisiä. »Syökää sitä hyvää, mitä olemme teille suoneet.» Eivät israelilaiset synnillänsä Meitä vahingoittaneet vaan itseänsä.

58. Entä kun Me sanoimme: »Astukaa tähän kaupunkiin ja nauttikaa runsaasti löytämäänne ravintoa»? Astukaa sisään portista kumartaen nöyrästi ja sanokaa: » (Synti) taakkamme lievennettäköön!» jotta antaisimme teille synnit anteeksi ja siunaisimme niitä, jotka tekevät hyvää.

59. Mutta ne,jotka rikkoivat (Jumalan käskyn), vaihtoivat tämän sanan toiseen, kuin mikä oli sanottu heille, ja näille me lähetimme rangaistuksen taivaasta, koska he olivat uppiniskaisia.

60. Entä kun Mooses pyysi vettä janoiselle kansalleen, ja Me sanoimme: »Lyö sauvallasi kallioon!» ja kaksitoista lähdettä pulppusi kivestä, niin että joka sukukunta tiesi juomapaikkansa? »Syökää ja juokaa Jumalan antimista, älkääkä kavalasti saako aikaan pahennusta maan päällä.»

61. Entä kun te sanoitte: »Mooses, me emme jaksa syödä aina samaa ravintoa; huuda siksi Herraasi puolestamme, että hän anaisi meille, mitä maa kasvaa, kuten vihanneksia, kurkkuja, leipäviljaa, herneitä ja punasipulia»? Hän vastasi: »Haluatteko saada huonompaa paremman sijasta? Menkää alas Egyptiin, siellä voitte saada mitä haluatte.» Viheliäisyys ja kurjuus kasaantuivat heidän päällensä, ja he joutuivat Jumalan vihan alaisiksi. Tämä tapahtui siksi, että he kielsivät Jumalan ilmoituksen ja vääryydessään surmasivat profeetat; siksi että he olivat tottelemattomia ja kapinallisia.

62. (Koraaniin) uskovat ja myöskin ne jotka ovat juutalaisia, kristittyjä, saabalaisia, jos he uskovat Jumalaan ja Viimeiseen päivään ja elävät hurskaasti, saavat totisesti palkkansa Herransa luona; ei mikään pelko valtaa heitä, eikä heidän tarvitse murehtia.

63. Muistakaa, kuinka Me teimme liiton kanssanne (Siinain) vuoren kohotessa ylitsenne ja sanoimme: »Pitäkää lujasti kiinni siitä, minkä olemme antanut teille, ja muistakaa mitä se sisältää, jotta karttaisitte pahaa.»

64. Tämänkin jälkeen te käännyitte pois, ja ilman Jumalan armoa ja laupeutta olisitte joutuneet kadotettujen joukkoon.

65. Tehän tiedätte joukossanne ne, jotka rikkovat sapatin ja joille Me sanoimme: »Muuttukaa halveksituiksi apinoiksi!»

66. Niin teimme heistä pelottavan esimerkin nykyiselle sukupolvelle ja tuleville sekä varoituksen jumalaapelkääväisille.

67. Entä kun Mooses sanoi kansalleen: »Jumala käskee teitä uhraamaan hiehon"»? He kysyivät: »Teetkö pilkkaa meistä?» Hän vastasi: »Jumala varjelkoon minua olemasta niin hullu.» ,

68. Silloin sanoivat he: »Rukoile Jumalaasi puolestamme, että Hän näyttäisi meille, millainen hiehon tulee olla.» Hän vastasi: »Hän sanoo totisesti: Sen tulee olla lehmä, jolla ei vielä ole ollut vasikkaa, mutta joka ei myöskään ole liian nuori, vaan siltä väliltä. Tehkää siis, mitä teille on käsketty.»

69. Silloin he sanoivat: »Rukoile Herraasi puolestamme, jotta hän selittää meille, millainen sen tulee olla väriltään.» Hän vastasi: »Hän sanoo totisesti: Sen tulee olla ruskeanpunainen, kirkas väriltään, joka miellyttää katsojaa.»

70. He sanoivat: »Huuda Herraasi puolestamme, niin hän näyttää meille, mikä on se oikea hieho; monet hiehothan näyttävät meistä toistensa kaltaisilta, mutta jos Jumala tahtoo, voimme varmasti osua oikeaan.»

71. Mooses vastasi: »Hän sanoo: Totisesti on sen oltava ikeestä vapaa hieho, jota ei ole käytetty maan kyntämiseen eikä pellon kastelemiseen, ilman vammaa ja vikaa.» Silloin he sanoivat: »Nyt ilmaisit kaiken totuuden.» Sen jälkeen he teurastivat hiehon, mutta olivat olleet vähällä lyödä laimin Jumalan määräykset.

72. Ja muistatteko, kun olitte surmanneet miehen ja kiistelitte toistenne kanssa syyllisyydestä, mutta Jumala tahtoi tuoda ilmi, mitä te salailitte.

73. ja niin Me sanoimme: »Koskettakaa ruumista jollakin osalla uhrattavaa hiehoa!» Sillä tavalla Jumala herättää kuolleet eloon ja näyttää teille tunnusmerkkejään, jotta olisitte ymmärtäväisiä.

74. Senkin jälkeen paatuivat sydämenne ja tulivat kivikoviksi, jopa kiveäkin kovemmaksi, sillä kivien joukossa on totisesti sellaisia, joista purot kohisevat esiin, sellaisia, jotka halkeavat, niin että vesi virtaa niistä, ja sellaisia, jotka Jumalan edessä syöksyvät maahan pelosta. Mutta Jumalalta ei jää salaan mitään, mitä teette.

75. Toivotteko te, että he (juutalaiset) uskovat teitä? Johan osa heistä aikanaan kuuli Jumalan sanan, ja ymmärrettyäänkin sen he vääristelivät sitä vastoin parempaa tietoaan.

76. Kun he tapaavat uskovaisia, he sanovat: »Me uskomme.» Mutta kun he ovat toistensa seurassa, he sanovat: »Kerrotteko heille(muslimeille), mitä Jumala on ilmoittanut teille, että he siitä kiistelisivät kanssanne Herranne edessä. Ettekö te tätä ymmärrä?»

77. Eivätkö he sitten älyä, että Jumala tietää, mitä he salaavat ja mitä julistavat?

78. Heidän joukossaan on oppimattomiakin, jotka eivät tunne Pyhää kirjaa muuta kuin kuulopuheista. Heille se on vain arvelua. Voi niitä, jotka kirjoittavat kirjoituksensa omin käsin ja sanovat: »Tämä on Jumalalta», hankkiakseen itsellensä siten pientä ansiota!

79. Voi heitä heidän käsiensä kirjoituksen tähden, ja voi heitä heidän ansionsa tähden!

80. He sanovat: »Ei tuli meitä ahdista kuin joinakuina päivinä.» Sano: »Oletteko tehneet sopimuksen Jumalan kanssa? - liittoansa Jumala kylläkään ei riko - vai puhutteko jotain Jumalasta noin vain, vaikk'ette tiedäkään?»

81. Eivät asiat ole niin, vaan ne, jotka ovat omaksuneet pahan ja joita heidän syntinsä piirittävät, joutuvat Tulen omiksi ja jäävät siihen iankaikkisesti.

82. Mutta niistä, jotka uskovat ja tekevät hyviä töitä, tulee Paratiisin asukkaita ikuisiksi ajoiksi.

83. Entä kun Me solmimme liiton israelilaisten kanssa sanoen: »Teidän ei tule palvella ketään muuta kuin Jumalaa, kohdelkaa hyvin vanhempianne ja omaisianne, isättömiä ja köyhiä, hyvä olkoon puheenne kaikille ihmisille, harjoittakaa rukoilemista ja antakaa almuja!» Mutta te käännyitte pois ja luovuitte, muutamia lukuunottamatta.

84. Entä kun Me solmimme liiton kanssanne sanoen: »Alkää vuodattako toistenne verta, älkääkä karkoittako toisianne kodeistanne», ja te vahvistitte sen omalla todistuksellanne?

85. ja te kuitenkin surmaatte toisianne ja ajatte osan lähimmäisiänne mieron tielle, tukien toisianne synnissä ja ilkitöissä heitä vastaan. Sotavankeudesta te kylläkin heitä lunastelette, mutta vääryyttähän oli jo se, että heidät karkoititte. Uskotteko siis vain osaan Pyhästä kirjasta ja hylkäätte toisen osan? Mikä muu on sellaisten palkka, jotka niin tekevät, kuin häpeä maallisessa elämässä; ja Ylösnousemuksen päivänä tuomitaan heidät perin julmaan rangaistukseen, sillä Jumala ei ole välinpitämätön siitä, mitä te teette.

86. He ovat niitä, jotka keinottelevat itselleen tämän maailman elämää tulevan kustannuksella; heidän rangaistustaan ei lievennetä, eikä kukaan ole puoltava heitä.

87. Olemmehan totisesti antanut Moosekselle Pyhän kirjan ja lähettänyt profeetat hänen jälkeensä, ja Me olemme antanut Jeesukselle, Marian pojalle, selvät todistukset ja tukenut häntä Pyhällä hengellä . Mutta joka kerta kun profeetta on tullut luoksenne, tuoden mukanaan sellaista, mikä ei teitä miellytä, olette käyneet röyhkeiksi ja pitäneet toisia heistä valehtelijoina, toisia surmanneetkin.

88. He sanovat: »Sydämemme ovat ympärileikkaamattomia.» Niin, Jumala on kironnut heidät heidän epäuskonsa tähden, sillä vähän on heidän joukossaan niitä, jotka uskovat.

89. Ja kun heille tuli Pyhä kirja Jumalalta , vahvistaen toisen, minkä he jo omistivat, - olivathan he vastikään rukoilleet itselleen voittoa epäuskoisista - kun siis nyt se, minkä he tunsivat todeksi, tuli heidän osalleen, eivät he uskoneet sitä. Jumalan kirous uskottomien yli!

90. Mihin surkuteltavaan hintaan ovatkaan he myyneet sielunsa hylätessään Jumalan ilmoituksen, katsoessaan karsaasti sitä, että Jumala armonsa runsaudesta lähettää ilmestyksiään kenelle tahtoo palvelijoittensa joukossa! He ovat koonneet ylitsensä vihaa vihan päälle. Uskottomia odottaa häpeällinen rangaistus.

91. Kun heille sanotaan: »Uskokaa siihen, mitä Jumala on tuonut ilmi», he vastaavat: »Me uskomme siihen, mitä meille on ilmoitettu. Ja kohta he torjuvat sen, mikä myöhemmin on ilmoitettu, vaikka se on itse totuus, vahvistus siihen, minkä he jo omistavat.

92. Sano (heille, Muhammed): »Miksi te surmasitte Jumalan profeettoja jo muinoin, jos muka olitte uskovaisia?»

93. Mooseskin tuli luoksenne mukanaan selvät todistukset (Jumalan kaikkivaltiudesta), mutta kun hän oli poissa, te teitte vasikankuvan palvoaksenne, koska olitte jumalattomia.

94. Entä kun Me solmimme liiton kanssanne (Siinain) vuoren kohotessa ylitsenne ja sanoimme: »Pysykää lujasti siinä, minkä olemme ilmoittanut teille, ja kuulkaa (sanojamme) »! He vastasivat: »Me kuulemme ja uhmailemme». Heidän sydämensä kiintyi vasikan palvontaan, ja he hylkäsivät Meidän liittomme. Sano (heille): »Surkeata on se, mitä uskonne teille tarjoaa, jos muka olette uskovaisia.» Sano: »Jos tulevan elämän asumukset Jumalan luona ovat todella tarkoitetut ainoastaan teille eikä muille ihmisille (kuten väitätte), niin toivokaa itsellenne kuolemaa (sillä onhan teidän halattava majan muuttoa), jos pysytte totuudessa.»

95. Mutta he eivät tule koskaan halajamaan sitä, koske he pelkäävät kättensä töiden seurauksia. Jumala tuntee väärintekijät.

96. ja sinä havaitset heidät kiintyneiksi tähän elämään enemmän kuin muut ihmiset, enemmän kuin itse epäjumalanpalvelijatkaan. Moni heistä toivoisi elävänsä tuhat vuotta; mutta eihän lainkaan vapauttaisi häntä rangaistuksesta se, että elämä pidennettäisiin. Jumala näkee, mitä he tekevät.

97. Sano (ihmisille, Muhammed): »Jos joku on Gabrielin vihollinen, niin tietäköön, että juuri Gabriel Jumalan toimesta on tämän Kirjoituksen valaissut sydämellesi vahvistaakseen sillä, mitä oli ilmoitettu ennen sitä, opastukseksi ja ilosanomaksi uskovaisille.»

98. Jos joku on Jumalan, hänen enkeleittensä, apostoleittensa ja Gabrielin tai Mikaelin vihollinen, niin totisesti Jumala (itse) on uskottomien vihollinen.

99. Olemmehan totisesti ilmaissut kauttasi selvät tunnusmerkit, eivätkä ketkään muut kuin turmeltuneet kiellä niitä.

100. Käykö aina niin, että kun teette liiton, osa teistä hylkää sen? Totisesti useimmat heistä eivät usko.

101. Ja kun Jumalan lähettiläs tulee heidän luokseen vahvistaen sen, minkä he jo omistavat, niin osa heistä, jotka olivat saaneet Pyhän kirjan, heittää Jumalan kirjan selkänsä taakse, aivankuin eivät tietäisi mitään.

102. Ja he noudattavat sitä, mitä saatanat vääristelivät Salomon hallituksen aikana. Kuitenkaan ei Salomo ollut uskoton, vaan saatanat olivat luopioita sekä opettivat ihmisille noituutta ja sellaista, mikä oli ilmaistu molemmille Baabelin enkeleille Haarutille ja Maarutille. Nämä kaksi eivät sentään opettaneet ketään sanomatta: »Me olemme teille vain kiusaukseksi; älkää siis epäilkö (Jumalan johdatusta).» Noilta kahdelta he oppivat sellaista, jolla he kylvävät eripuraisuutta miehen ja hänen vaimonsa välille; mutta eivät he vahingoita silläkään ketään Jumalan sallimatta. Kuitenkin he oppivat sellaista, joka vahingoittaa heitä eikä hyödytä. Totta kai he tietävät, että sillä, joka hankkii loitsuja, ei totisesti ole mitään (hyvää) osaa kuolemanjälkeisessä elämässä. Mistä surkeasta hinnasta myyvätkään he sielunsa; jospa he vain tietäisivät sen!

103. Mutta jos he olisivat uskoneet ja karttaneet pahaa, niin olisi palkkio Jumalalta ollut parempi. Jospa he vain tietäisivät sen!

104. Te jotka uskotte, älkää sanoko (Profeetalle): »Ota vaari meistä», vaan sanokaa: »Katso meihin», ja olkaa te kuulijoita. Niin, uskottomia odottaa tuskallinen rangaistus.

105. Eivät uskottomat niiden joukossa, joilla on Pyhä kirja, eivätkä monijumalaiset soisi, että mitään hyvää lähetetään teille Herraltanne, mutta osoittaessaan laupeutta Jumala valitsee kenet tahtoo; niin, Jumala on rajaton armonsa runsaudessa.

106. Kumotessamme jonkun kohdan ilmoituksestamme tai antaessamme sen unohtua me asetamme paremman tai samanlaisen tilalle. Etkö tiedä, että Jumala on joka asiassa kaikkivaltias?

107. Etkö tiedä, että taivasten ja maan yliherruus kuuluu Jumalalle? Paitsi Jumalaa ei teillä ole ketään suojelijaa eikä auttajaa.

108. Vai tahdotteko tehdä kysymyksiä profeetallenne samalla tavalla, kuin muinoin kyseltiin kaikenlaista Moosekselta? Huomatkoon se, joka valitsee epäuskon uskon asemesta, että hän eksyy oikealta tieltä.

109. Monet niiden joukossa, joilla on Pyhä kirja, toivoisivat voivansa saattaa teidät taas epäuskoisiksi sen jälkeen, kun te kerran olette tulleet uskoon, koska he ovat kateellisia, vaikka totuus onkin selvinnyt heille. Olkaa heitä kohtaan sääliväisiä ja kärsivällisiä , kunnes Jumala sanoo sanansa. Katso, Jumala on totisesti kaikkivoipa.

110. Rukoilkaa säännöllisesti ja antakaa almuja! Kaiken hyvän, minkä teette sieluanne varten, te löydätte Jumalan luona. Jumala näkee, mitä ikinä te teette.

111. Sanovatpa he: »Eivät ketkään muut pääse Paratiisiin kuin juutalaiset ja kristityt.» Sellainen on heidän mielihalunsa. Sano: »Esittäkää todistukset väitteenne puolesta, jos tahdotte pysyä totuudessa.»

112. Toisin käy sen, joka uskossa alistuu Jumalan tahtoon tehden hyvää; hän saa palkan Herraltansa: ei mikään pelko valtaa heitä, eikä heidän tarvitse murehtia.

113. Juutalaiset sanovat: »Kristityt eivät noudata todellisia perusteita», ja kristityt sanovat: »Juutalaisilla ei ole oikeaa perustusta»; kuitenkin he lukevat Pyhää kirjaa. Samalla tavalla ovat puhuneet nekin, jotka eivät mitään tiedä. Mutta Ylösnousemuksen päivänä Jumala on ratkaiseva heidän välisensä kiistaasiat.

114. Kuka tekee suurempaa vääryyttä kuin se, joka estää toisia lähestymästä Jumalan pyhäkköjä, jottei niissä Hänen nimeään mainittaisi, ja aiheuttaa niiden sortumisen. Heille itselleen ei voi suoda pääsyä niihin muuten kuin pelosta vavisten.

115. Heitä odottaa häpeä tässä elämässä ja kauhea rangaistus tulevassa.

116. Jumalalle kuuluu Itä ja Länsi, ja mihin käännyttekin, ovat Jumalan kasvot siellä; katso, Jumala sulkee olemukseensa kaiken ja tietää kaiken.

117. Sanovatpa he: »Jumala on ottanut itselleen Pojan». Ei, Hänelle yksin kunnia! Totisesti kaikki taivaassa ja maan päällä on Hänen; kaikki ovat Hänelle kuuliaiset.

118. Hän on taivaan ja maan Luoja; kun Hän päättää jonkun asian, sanoo Hän ainoastaan »Tapahdu!» ja niin tapahtuu. Mutta ne jotka eivät mitään tiedä, sanovat: »Miksi ei Jumala puhu meille, tai miksi emme saa tunnusmerkkiä?» Niin puhuivat nekin, jotka ennen heitä elivät; heidän sydämensä ovat samankaltaiset. Me olemme osoittanut merkit ihmisille, jotka pysyvät varmoissa tiedoissa.

119. Sinut, Muhammed, olemme lähettänyt totuuden ilmoittajaksi, ilosanoman julistajaksi ja varoittajaksi, eikä sinun tarvitse olla vastuussa Helvetin tuleen joutuvista.

120. Mutta juutalaiset ja kristityt eivät mielisty sinuun, paitsi ehkä kun noudattaisit heidän oppiaan. Sano: »Jumalan oma ohjaus on totisesti oikea Johdatus.» Ja jos sinä seuraat heidän pyyteitään kaiken sen jälkeen, mikä on osaksesi tullut, et sinä totisesti ole löytävä suojelijaa etkä auttajaa Jumalassa.

121. Ne, joille Pyhän kirjan olemme antanut ja jotka lukevat sitä, niinkuin sitä lukea tulee, uskovat siihen, mutta ne jotka kieltävät sen, ovat kadotuksen omat.

122. Israelilaiset, muistakaa armoani, jota Minä olen teidän ylitsenne vuodattanut, sekä että olen korottanut teidät kaikkien luotujen yli.

123. Ja pelätkää sitä päivää, jolloin yksikään sielu ei voi tehdä vähäisintäkään toisen puolesta, jolloin ei mitään lunnaita oteta vastaan eikä mitään välitystä hyväksytä, eikä kukaan saa toiselta mitään apua.

124. Entä kun Herra koetteli Aabrahamia käskyillään, ja tämä täytti ne? Hän sanoi: »Tahdon totisesti tehdä sinut ihmisten uskonnolliseksi johtajaksi.» Aabraham kysyi: »Teetkö samoin (ihmisten uskonnollisen johtajat) jälkeläisistäni?» Hän vastasi: »Minun liittoni ei ulotu väärämielisiin.»

125. Entä kun Me määräsimme temppelin (Mekassa) ihmisten pyhäköksi ja turvapaikaksi sanoen: »Ottakaa rukoushuoneeksenne paikka, mihin Aabraham pysähtyi (rukoilemaan)»? Me velvoitimme Aabrahamin ja Ismaelin puhdistamaan pyhäkön niille, jotka kulkueissa käyvät sen ympäri, jotka vetäytyvät sinne mietiskelyyn, jotka siellä kumartavat ja heittäytyvät maahan.

126. Entä kun Aabraham sanoi: »Herrani, tee tämä turvalliseksi seuduksi ja suo hedelmiäsi sen asukkaille, jos he uskovat Jumalaan ja Viimeiseen päivään?» Hän vastasi: »Senkin, joka on epäuskoinen, annan Minä nauttia lyhyen ajan; sitten olen syöksevä hänet Tulen kidutukseen, joka on surkea matkan pää.»

127. Kun Aabraham ja Ismael laskivat Herran huoneen perustuksen, sanoivat he: »Herramme, ota vastaan tämä meiltä! Sinä, yksin Sinä, suljet kaiken kuuloosi ja tietoosi.

128. Herra, tee meidät molemmat Sinulle alamaisiksi (muslimeiksi) ja tee jälkeläisemme yhdeksi kansaksi ja seurakunnaksi, joka on Sinulle alamainen. Osoita meille hartaudenharjoituksemme ja sääli meitä. Sinä yksin olet totisesti sääliväinen, Armahtaja.

129. Herra, lähetä myös profeetta heidän omasta keskuudestaan heidän luokseen julistamaan heille ihmeelliset ilmoituksesi, tunnusmerkkisi, opettamaan heille Pyhää kirjaa sekä viisautta ja tekemään heidät puhtaaksi. Sillä Sinä yksin olet totisesti mahtava, viisas.»

130. Kukapa muu hylkää Aabrahamin uskonnon kuin se, joka pitää houkkana itseään? Olemmehan Me valinnut hänet tässä elämässä, ja kuoleman jälkeen on Aabraham totisesti kuuluva vanhurskasten joukkoon.

131. Kun hänen Herransa sanoi hänelle: »Alistu!» hän vastasi: »Olen antautunut maailmojen Herran alamaiseksi».

132. Ja Aabraham velvoitti poikansakin tähän, ja samoin Jaakob sanoen:»Poikani, Jumala on totisesti valinnut (tosi) uskonnon teille; älkää siis kuolko, ennenkuin olette siihen alistuneet» .

133. Tai olitteko läsnä todistajina, kun Jaakobin kuolema lähestyi ja hän sanoi pojalleen: »Ketä te aiotte palvella kuolemani jälkeen?» He vastasivat: »Me palvelemme sinun ja isiesi Aabrahamin, Ismaelin ja Iisakin Jumalaa, yhtä ainoata Jumalaa, ja olemme Hänelle alamaisia.»

134. Se sukupolvi on siirtynyt pois. He saivat, mitä olivat ansainneet. Te saatte, mitä te ansaitsette, ettekä vastaa siitä, mitä he tekivät.

135. Sanovatpa he: »Kääntykää juutalaisiksi tai kristityiksi, niin tulette oikealle tielle.» Vastatkaa: »Ei, me seuraamme Aabrahamin oppia, koska hän oli oikeauskoinen (haniifi) eikä kuulunut monijumalaisiin.»

136. Sanokaa: »Me uskomme Jumalaan ja siihen, mikä on ilmoitettu meille ja mikä on ilmoitettu Aabrahamille, Ismaelille, Iisakille ja Jaakobille ja Israelin sukukunnille,

137. siihen, mitä Mooses ja Jeesus ovat (Jumalalta ilmoitettavaksi) saaneet ja mitä profeetat ovat saaneet julistettavaksi Herraltansa. Emme tee mitään erotusta yhdenkään heidän välillään, olemme antautuneet Hänelle alamaisiksi.» Jos he sitten uskovat samoin kuin te, niin he ovat oikealla tiellä, mutta jos he kääntyvät pois, niin he ovat luopioita. Jumala on oleva riittävä suojasi heitä vastaan, sillä Hän on kuuleva ja tietävä.

138. Me olemme Jumalan merkitsemiä, ja keneltä on parempi saada tuntomerkkinsä kuin Jumalalta? Me olemme Hänen palvelijoitaan.

139. Sano (Pyhät kirjoitukset omaaville): »Kiistelittekö kanssamme Jumalasta, kun hän on sekä meidän Herramme että teidän Herranne? Meillä on omat tekomme ja teillä on omat tekonne, ja me turvaudumme Häneen vilpittömästi.»

140. Vai sanotteko: »Aabraham, Ismael, Iisak ja jaakob ja Israelin sukukunnat olivat totisesti joko juutalaisia tai kristittyjä?» Sano: »Kumpi tietää paremmin, te vai Jumala? Ja kuka on väärämielisempi kuin se, joka salaa todistuksen, jonka on saanut Jumalalta? Eikä Jumala ole välinpitämätön siitä, mitä te teette.»

141. Se sukupolvi on siirtynyt pois. Se on saanut, mitä oli ansainnut; te saatte, mitä te ansaitsette. Ettekä te joudu vastaamaan siitä, mitä he tekivät.

142. Mielettömät ihmiset tulevat sanomaan: »Mikä on kääntänyt heidät pois heidän kiblastaan, jota päin he ennen suuntautuivat rukoillessaan?» Sano: »Jumalalle kuuluu Itä ja Länsi. Hän johtaa kenet tahtoo oikealle tielle.»

143. Siten Me olemme tehnyt teidät (arabialaiset) välittäjäkansaksi, että te olisitte todistajia ihmisten edessä ja profeetta Muhammed olisi todistajana teidän edessänne. Kiblan, johon te ennen suuntauduitte, määräsimme ainoastaan erottaaksemme sen, joka seuraa profeettaa, siitä, joka peräytyy hänen luotaan takaisin. ja se oli totisesti vaikea koetus, paitsi niille, joita Jumala johtaa; mutta Jumalan tarkoitus ei ollut tehdä uskoanne turhaksi, sillä Jumala on totisesti lempeä ja laupias ihmisiä kohtaan.

144. Olemme nähnyt, kuinka kasvosi (rukoillessasi) harhailivat sinne tänne taivasta kohti, mutta vastedes tahdomme totisesti kääntää kasvosi Kiblaan päin, joka on sinua tyydyttävä. Käännä siis kasvosi Rauhoitetun temppelin suuntaan. Ja te, muslimit, missä olettekaan, kääntäkää rukoillessaane kasvonne sinne. Katso, ne jotka Pyhän kirjan ovat saaneet, tietävät totisesti,että tämä (ilmoitus) on heidän Herraltansa, eikä Jumala ole välinpitämätön siitä, mitä he tekevät. Vaikka sinä näytätkin niille, jotka ovat Pyhän kirjan saaneet, kaikkia mahdollisia tunnusmerkkejä, eivät he suuntaudu sinun kiblasi mukaan.

145. Sinäkään et voi suuntautua heidän kiblansa mukaan, eivät eräät heistäkään suuntaudu toisten kiblan mukaan, mutta jos sinä suuntaudut heidän toivomustensa mukaan kaiken sen tiedon jälkeen, mikä osaksesi on tullut, niin kuulut totisesti väärämielisiin.

146. Ne (profeetat), joille olemme Pyhän kirjan antanut, tuntevat sen yhtä hyvin, kuin he tuntevat omat poikansa, mutta osa heistä salaa totuuden vastoin parempaa tietoaan.

147. Totuus tulee Herraltasi; siksi älä kuulu epäilijöiden joukkoon.

148. Jokaisella on nyt määrätty suunta, johon hän kääntyy (rukoillessaan); niin kilpailkaa nyt siis toistenne kanssa hyvissä teoissa. Missä olettekin, on Jumala johdattava teidät yhteen; Jumala on totisesti kaikkivaltias.

149. Mistä tuletkin, käännä kasvosi Rauhoitetun temppelin suuntaan, sillä tämä on totuus Herraltasi, eikä Jumala ole välinpitämätön siitä, mitä te teette.

150. Mistä tuletkin, käännä kasvosi Rauhoitetun temppelin suuntaan, ja missä olettekin, muslimit, kääntäkää kasvonne sinne rukoillessanne, jottei muille ihmisille jäisi mitään sanomista teitä vastaan, paitsi sellaisille, jotka väärin tekevät. Mutta älkää pelätkö heitä, vaan pelätkää Minua ja tehkää tämä siksi, että Minä voisin saattaa suosioni teille täydelliseksi, jotta te pysyisitte oikealla tiellä.

151. Me olemme lähettäneet profeetan teidän omasta keskuudestanne luoksenne, jotta hän julistaisi teille tunnusmerkkimme ja tekisi teidät puhtaaksi, opettaisi teille Pyhää kirjaa sekä viisautta ja opettaisi teille, mitä ette ennen tietäneet.

152. Muistakaa siis Minua, niin Minä olen muistava teitä. Osoittakaa Minulle kiitollisuutta älkääkä kieltäkö minua.

153. Te jotka uskotte, etsikää apua kärsivällisyydestä ja rukouksesta. Jumala on totisesti kärsivällisten kanssa.

154. Älkääkä sanoko »kuolleiksi» niitä, jotka surmataan Jumalan asian tähden. Ei, hehän elävät, vaikka te ette sitä tajua.

155. Totisesti Me koettelemme teitä pelolla, nälällä, omaisuuden, hengen ja sadon menetyksellä. Kuitenkin, Muhammed, vie kärsivällisille riemullinen sanoma.

156. Niille, jotka koettelemusten heitä kohdatessa sanovat: »Me kuulumme totisesti Jumalalle ja hänen luokseen me palaamme»,

157. sellaisille tulee siunausta ja laupeutta heidän Herraltaan, ja nämä ovat niitä, jotka ovat oikealla tiellä.

158. Katso, as-Safan ja al-Marwan kukkulat kuuluvat Jumalan muistomerkkeihin, ja sille, joka tekee pyhiinvaelluksen (Kaaban) temppeliin tai käy siellä, ei siis lueta synniksi, jos hän suorittaa kävelyt niiden ympäri (vaikka pakanatkin niin tekevät). Jos joku vapaaehtoisesti tekee hyvää, niin Jumala totisesti muistaa sen, Hän on kaikkitietävä.

159. Ne jotka salaavat selvät todistukset ja Meidän ilmoittamamme johdatuksen, senjälkeen kun olemme selittänyt ne (tässä) Pyhässä kirjassa, heidät kiroaa Jumala ja heitä kiroavat kaikki, joilla on valta kirota,

160. paitsi jos he kääntyvät, tekevät parannuksen ja tuovat totuuden julki. Minä säälin katuvia, koska olen säälivä, armollinen. 161. Niitten yllä, jotka ovat uskottomia ja kuolevat epäuskossaan, lepää totisesti sekä Jumalan ja enkelien että kaikkien ihmisten kirous

162. ja se pysyy ikuisesti, eikä heidän rangaistustansa lievennetä eikä heille suoda armonaikaa.

163. Teidän Jumalanne on ainoa Jumala; ei ole muuta Jumalaa kuin Hän, laupias, armollinen.

164. Katso, taivasten ja maan järjestyksessä, yön ja päivän vaihtelussa, laivojen purjehtimisessa merellä niiden kuljettaessa sellaista, joka hyödyttää ihmisiä, vedessä, jonka Jumala taivaasta lähettää ja jolla hän elvyttää maan sen horrostilan jälkeen, kaikenlaisten eläinten leviämisessä yli maan, tuulten suunnassa ja pilvien nöyrässä kulussa taivaan ja maan välillä, on totisesti tunnusmerkkejä (Jumalan kaikkivaltiudesta) ihmisille, joilla on ymmärrystä.

165. Ihmisten joukossa on niitä, jotka Jumalan rinnalle asettavat palveltavikseen muita, joita he rakastavat niin, kuin heidän tulisi vain Jumalaa rakastaa; mutta ne, jotka uskovat, rakastavat Jumalaa yli kaiken. Jospa vain ne, jotka tekevät väärin, käsittäisivät, että kaikki valta kuuluu Jumalalle ja että Jumala on ankara rangaistessaan! He saavat osakseen tuomion (sinä päivänä),

166. jolloin ne, jotka on otettu esikuviksi, luopuvat niistä, jotka seurasivat heitä, jolloin he saavat kokea rangaistuksen ja yhteys heidän välillään katkeaa.

167. ja ne, jotka olivat seuranneet esikuviaan, sanovat: »Olisipa meillä joku palaamisen mahdollisuus, niin me luopuisimme heistä, kuten he ovat luopuneet meistä.» Niin on Jumala heidän kauhukseen näyttävä heille heidän omat tekonsa, eivätkä he tule pääsemään pois Tulesta.

168. Oi ihmiset, syökää kaikkea maan päällä, mikä on sallittua ja hyvää, älkääkä seuratko saatanan jälkiä. Hän on totisesti teidän leppymätön vihollisenne.

169. Hän käskee teitä vain syntiin ja törkeyksiin sekä opettaa väittämään Jumalasta sitä, mitä ette tiedä.

170. Kun heille sanotaan: »Noudattakaa, mitä Jumala on ilmaissut», he vastaavat: »Ei, me tahdomme noudattaa niitä tapoja, jotka olemme havainneet isillämme olleen.» Entä silloinkin, kun heidän isänsä eivät mitään ymmärtäneet eivätkä olleet oikealla tiellä?

171. Profeetan suhde niihin, jotka ovat uskottomia, on sama kuin sen, joka kutsuu olentoja, jotka eivät erota muuta kuin äänen ja huudon, jotka ovat kuuroja, mykkiä ja sokeita, niin etteivät mitään ymmärrä.

172. Te jotka uskotte, syökää sitä hyvää, jota Me teille suonut olemme, ja kantakaa Jumalalle kiitokseksenne, jos hän on teille se, ketä todella palvelette.

173. Hän on ainoastaan kieltänyt teitä syömästä itsestään kuolleen tai pedon repimän eläimen lihaa, verta, sianlihaa ja sellaista, jota teurastettaessa on mainittu jonkun toisen kuin Jumalan nimi. Mutta jos jotakuta hätä pakottaa, eikä hänellä ole siihen himoa eikä ole rikollista aikomusta, niin se ei ole mikään synti hänelle; katso, Jumala on armahtavainen ja laupias.

174. Ne, jotka salaavat jotain Pyhästä kirjasta, joka on Jumalan Ilmoitus, ja vaihtavat sen mitättömän arvoihin, eivät totisesti tule täyttämään vatsaansa muulla kuin tulella. Jumala ei ole puhuva heille Ylösnousemuksen päivänä eikä vapahtava heitä, vaan heitä odottaa tuskallinen rangaistus.

175. Nämä ovat niitä, jotka harhaan käyden ovat Johdatuksesta luopuneet ja vaihtaneet anteeksiannon rangaistukseen; kuinka itsepintaisesta he pyrkivätkään Tuleen!

176. ja tämä tapahtuu siksi, että Jumala on lähettänyt Kirjan, joka sisältää totuuden; ne jotka rakentavat riitoja tämän Kirjan johdosta, menevät pitkälle uhmassa.

177. Hurskautta ei ole se, että käännätte kasvonne Itään tai Länteen, vaan hurskaita ovat ne, jotka uskovat Jumalaan ja Viimeiseen päivään, enkeleihin, Pyhään kirjaan ja profeettoihin ja rakkaudesta Häneen antavat omaisuudestaan omaisilleen, orvoille, köyhille, vaeltajille, kerjäläisille ja orjien vapauttamiseksi sekä harrastavat oikeata rukouselämää, antavat almuja, tehtyään jonkun sopimuksen täyttävät sen, jotka ovat kärsivällisiä ahdistuksessa, vastoinkäymisessä ja puutteen aikana; nämä ovat niitä, jotka ovat vanhurskaita, niin, nämä ovat jumalaapelkääväisiä.

178. Teille, jotka uskotte, on määrätty verenkosto murhatapauksissa: vapaa mies vapaasta, orja orjasta ja nainen naisesta, mutta jos joku saa sen jotenkin muuten anteeksi (loukatulta) veljeltä, on se järjestettävä asianmukaisella tavalla ja hyvitettävä runsaalla mitalla.

179. Tämä on lievitys ja laupeudenosoitus Herraltamme, mutta sitä, joka tämän jälkeen rikkoo, odottaa tuskallinen rangaistus. Verenkosto varjelee teidän henkeänne, jotta te, joilla on ymmärrystä, karttaisitte pahaa.

180. Teille on määrätty, että kun joku teistä on kuolemansairaana ja jättää jälkeensä jotakin omaisuutta, niin hän laatikoon rehellisesti testamentin vanhempien ja lähimpien omaisten hyväksi. Tämä on kaikkien pahaa karttavien velvollisuus.

181. Jos joku muuttaa testamenttia, sen jälkeen kuin on sen kuullut, luetaan se synniksi vain niille, jotka sitä muuttavat. Katso, Jumala on totisesti kuuleva, tietävä.

182. Mutta jos joku pelkää testamentin tekijän olevan harhassa tai väärässä ja oikoo asioita rakentaakseen rauhaa (perillisten välillä), niin ei sitä lueta hänelle synniksi. Jumala on totisesti armahtavainen ja laupias.

183. Teidän, jotka uskotte, tulee paastota, samoin kuin piti paastota niidenkin, jotka ennen teitä elivät, jotta karttaisitte pahaa.

184. (Paastottava on) määrätyt päivät. Mutta jos joku teistä on sairas tai matkoilla, on hänen paastottava joinakin muina päivinä, ja niiden, jotka siihen pystyvät, on paaston korvaukseksi ravittava joitakin köyhiä. Jos joku vapaaehtoisesti tekee hyvän työn, on se hänelle parempi. Mutta paastoaminen on teille kuitenkin kaikkein parasta (s.o. paastoamalla parhaiten täytätte Jumalan tahdon); tämä olkoon sanottu teille tiedoksi.

185. »Ramadaan» on se kuukausi, jolloin Koraani annettiin opastukseksi ihmisille ja selväksi todistukseksi (Jumalan) johdatuksesta, jotta hylättäisiin paha ja valittaisiin hyvä; tämän kuukauden aikana paastotkoon se teistä, joka on kotioloissaan, mutta jos joku on sairas tai, matkoilla, on hänen sen sijaan (muuna aikana) paastottava yhtä monta muuta päivää. Jumala tahtoo tehdä sen teille helpoksi eikä tarkoita sitä teille taakaksi, - jotta paastopäivienne luku täyttyisi ja te ylistäisitte Jumalaa Hänen johdatuksensa tähden sekä olisitte Hänelle kiitollisia.

186. Kun palvelijana sinulta kysyvät jotakin Minusta, olen totisesti lähellä; Minä kuulen anovaisen rukouksen, kun hän huutaa Minua avukseen. Niin kuulkoot hekin Minun kutsuni ja luottakoot Minuun, jotta he seuraisivat oikeata Johdatusta.

187. Paastonaikana teidän on sallittu öisin olla vaimojenne luona; he ovat teidän verhonne, ja te olette heidän verhonsa. Jumala tietää, että te aikaisemmin kiusasitte itseänne pidättyväisyydellä; siksi on Hän säälinyt teitä, Hän on suvaitsevainen. Olkaa siis yhteydessä heidän kanssaan ja etsikää sitä, minkä Jmala on teille määrännyt; syökää ja juokaa aamuhämäriin asti, kunnes vaalea lanka selvästi erottuu mustasta. Mutta sitten noudattakaa tarkoin paastoa yön tuloon saakka älkääkä koskeko heihin, vaan omistautukaa hartaudenharjoituksille rukoushuoneissa. Nämä ovat Jumalan asettamat rajat; älkää siis sinä aikana koskeko heihin. Niin selittää Jumala ihmisille tunnusmerkkinsä, jotta te karttaisitte pahaa.

188. Älkää keskenänne kuluttako omaisuuttanne turhuuteen älkääkä sillä lahjoko tuomareita, jotta syntisesti ja vastoin parempaa tietoanne saisitte nauttia jotakin toisten omaisuudesta.

189. He tiedustelevat sinulta, Muhammed, uuden kuun merkitystä. Sano: Kuunvaiheet ovat määrätyt ihmisten ajanlaskua ja toivioretkiä varten. Hurskautta ei ole se, että te menette taloon takatietä (kuten taikojen palvojat ajoittain), vaan hurskaita ovat ne, jotka karttavat pahaa. Käykää taloon portin kautta ja pelätkää Jumalaa, jotta menestyisitte.

190. Taistelkaa Jumalan retkellä niitä vastaan, jotka vastaanne sotaa käyvät, mutta itse älkää aiheetta hyökätkö. Totisesti Jumala ei rakasta rauhanrikkojia.

191. Surmatkaa heidät, missä heidät tapaattekin, ja karkoittakaa heidät joka paikasta, mistä he ajoivat pois teidät, sillä pakanuuteen käännyttäminen on pahempi kuin murha. Mutta älkää taistelko heitä vastaan Rauhoitetun temppelin lähellä, jolleivät he hyökkää päällenne siellä; mutta jos he hyökkäävät, niin tappakaa heidät. Sellainen on oleva uskottomien palkka.

192. Mutta jos he lakkaavat taistelemasta, niin on Jumala totisesti armahtavainen ja laupias.

193. Taistelkaa heitä vastaan, kunnes pakanuuden viettelys lakkaa ja keskuudessamme vakiintuu ainoan Jumalan palveleminen. Mutta jos he herkeävät, älköön vallitko vihollisuutta muita kuin uskottomia vastaan.

194. Rauhoitettu kuukausi kostetaan (sen rikkojille) rauhoitetulla kuukaudella ja pyhitetyt paikat vastaavilla. ja jos joku ryhtyy sotaan teitä vastaan, niin ahdistakaa häntä samalla tavalla, kuin hän ahdisti teitä. Täyttäkää velvollisuutenne Jumalaa kohtaan ja tietäkää, että Jumala on niiden kanssa, jotka karttavat pahaa.

195. Uhratkaa omaisuuttanne Jumalan asian hyväksi; älkää syöksykö turmioon, tehkää hyvää. Katso, Jumala rakastaa hyväntekijöitä.

196. Suorittakaa pyhiinvaelluksenne, käykää Jumalan kunniaksi pyhässä paikassa (Mekassa). Mutta jos olette estetyt, niin lähettäkää jotakin uhrattavaa, mikä on helposti saatavissa; älkääkä ajelko päätänne, ennenkuin uhrinne on tullut perille määräpaikkaansa. Mutta jos joku teistä on sairas tai päässä olevan vamman vaivaama, niin hän hyvittäköön saman paastolla, almujenannolla tai uhrina. Ja kun sitten olette turvassa vihollisilta, niin se, joka rajoittuu käyntiin pyhäkössä, lykäten pyhiinvaelluksensa, antakoon jonkun uhrin, joka on helposti saatavissa; se taas, joka sitä ei voi hankkia, paastotkoon kolme päivää (vastaisen pyhiinvaelluksensa aikana) ja seitsemän palattuaan,yhteensä kymmenen päivää. Tämä koskee sitä, jonka omaiset eivät ole Rauhoitetun pyhäkön alueella; täyttäkää velvollisuutenne Jumalaa kohtaan ja tietäkää, että Jumala on ankara rangaistessaan.

197. Pyhiinvaellus tapahtuu vain määrättyinä kuukausina; jos joku päättää suorittaa pyhän matkan näiden kuukausien aikana, olkoon häneltä yhteys naiseen, laittomuus ja riita pyhiinvaelluksen aikana kielletty. Mitä hyvää teettekään, Jumala tietää sen. Ja varustautukaa matkaeväillä. Paras matkaeväs on jumalanpelko; täyttäkää velvollisuutenne Minua kohtaan te, joilla on ymmärrys.

198. Ei ole mikään synti koettaa hankkia (kaupanteolla) itsellenne jotakin Herranne rikkauksista. Mutta kun te joukoissa kiiruhdatte alas Arafaatilta, niin rukoilkaa Jumalaa rauhoitetulla muistopaikalla. Muistakaa Häntä silloin Hänen johdatuksensa tähden, sillä ennen te totisesti kuuluitte eksyneisiin.

199. Kiiruhtakaa sitten eteenpäin samasta paikasta kuin vaeltajain joukot ja rukoilkaa Jumalalta anteeksiantoa. Katso, Jumala on armahtavainen ja laupias.

200. Ja kun olette suorittaneet hartaudenharjoituksenne, niin muistakaa Jumalaa, samoinkuin muistelitte isiänne , jopa vielä hartaammin. Ihmisten joukossa on sellaisia, jotka sanovat: »Herramme, anna meille kaikkea tässä elämässä!» Nämä eivät saa mitään osaa tulevassa.

201. Mutta on sellaisiakin, jotka sanovat: »Herra, anna meille hyvää tässä elämässä ja hyvää tulevassa ja varjele meitä Tulen rangaistuksesta!»

202. Näille on varattu osansa siitä, mitä ovat ansainneet, sillä Jumala on nopea tilinteossa.

203. Muistelkaa Jumalaa määrättyinä päivinä. Jos joku rientää paria päivää varhemmin, niin ei hänelle sitä viaksi lueta, tai jos joku viivähtää, ei hänellekään sitä syyksi lueta, kunhan hän vain karttaa pahaa. Täyttäkää velvollisuutenne Jumalaa kohtaan ja tietäkää, että teidät kootaan Hänen luokseen.

204. Ihmisten joukosta tapaat sellaisenkin, jonka puhe maallisesta elämästä miellyttää sinua ja joka kutsuu Jumalaa sen todistajaksi, mikä on hänen sydämessään, vaikka hän onkin sitkein vastustajasi.

205. Ja niin pian kuin hän on kääntänyt selkänsä, kiiruhtaa hän saamaan aikaan pahennusta tässä maassa ja levittämään jumalattomuutta turmellakseen sekä kylvöt että karjan, mutta Jumala ei rakasta pahuutta.

206. Kun hänelle sanotaan: »Pelkää Jumalaa!» vetää ylpeys hänet syntiin. Helvetissä maksetaan hänelle hänen ansionsa mukaan. Mikä surkea olinpaikka!

207. Ihmisten joukossa tapaat sellaisenkin, joka myy itsensä (orjaksi) tehdäkseen Jumalalle otollisen työn; ja Jumala on lempeä orjiaan kohtaan.

208. Te, jotka uskotte, tulkaa kaikki kuuliaisiksi Hänelle älkääkä seuratko saatanan jälkiä. Hän on totisesti teidän ilmeinen vihollisenne.

209. Ja jos te rupeatte luopumaan uskosta, senjälkeen kuin olette saaneet selvät todistukset, niin tietäkää, että Jumala on mahtava ja viisas.

210. Eivätkö he (epäuskoiset) juuri sitä odota, että Jumala tulisi heidän luokseen pilvien varjossa enkeleineen? Silloinhan asia jo olisi ratkaistu. Ei, kaikki asiat palaavat Jumalan tuomittaviksi.

211. Kysy Israelin lapsilta, kuinka monta selvää tunnusmerkkiä olemme antanut heille. Mutta jos joku vaihtaa pois Jumalan armon, senjälkeen kuin se on tullut hänen osakseen, on Jumala totisesti ankara rankaisemaan.

212. Maallista elämää ihailevat ne, jotka ovat uskottomia ja pilkkaavat uskovaisia. Mutta ne, jotka täyttävät velvollisuutensa Jumalaa kohtaan, joutuvat Ylösnousemisen päivänä heidän yläpuolelleen. Jumala antaa runsaasti kenelle tahtoo.

213. Ihmisten muodostaessa yhden ainoan uskonnollisen yhdyskunnan Jumala lähetti profeettoja ilosanoman tuojiksi ja varoittajiksi ja ilmoitti heidän kauttaan Pyhän kirjan, jonka totuus kykeni ratkaisemaan kaiken, mistä ihmiset kiistelivät. Ja juuri ne, joille Kirja annettiin, riitelivät siitä keskinäisen vihansa vuoksi, vaikka olivat saaneet selvät todistukset. Mutta uskovaisia Jumalan tahto johti siihen totuuteen, josta nuo keskenänsä kiistelivät; sillä Jumala ohjaa kenet tahtoo oikealle tielle.

214. Vai luuletteko, että saatte astua Paratiisiin, vaikka teille ei ole vielä tapahtunut mitään sellaista kuin niille, jotka ovat nukkuneet pois ennen teitä? Hätä ja vastoinkäymiset kohtasivat heitä; oli kuin maanjäristys olisi viskellyt heitä, niin että Jumalan lähettiläs ja uskovaiset hänen ympärillään huusivat: »Milloin tulee Jumalan apu?» Katso, Jumalan avun täytyy jo olla lähellä.

215. He kysyvät sinulta, Muhammed, kenelle ja mitä heidän on pois annettava. Sano: »Se, minkä pois lahjoitatte, antakaa vanhemmillenne, läheisille omaisillenne, orvoille, köyhille ja vaeltajille, ja mitä hyvää teette, Jumala tietää sen totisesti.»

216. Teidät on määrätty sotimaan, vaikka se on teille vastenmielistä. Mutta voi sattua, että teillä on vastenmielisyys jotakin asiaa kohtaan, vaikka se on teille hyödyllinen, ja voipa sattua, että teillä on halu johonkin, vaikka se on vahingollista teille. Jumala tietää, mutta te ette tiedä.

217. He kysyvät sinulta, Muhammed, onko taisteltava rauhoitetun kuukauden aikana. Sano: »Taisteleminen sen aikana on raskas synti; mutta käännyttäminen Jumalan tieltä, Jumalan kiel~ täminen, Rauhoitetun temppelin häpäiseminen ja kävijöiden ajaminen pois sieltä on vielä pahempaa Jumalan silmissä. Sillä pakanuuteen käännyttäminen on pahempi kuin murha.» He eivät lakkaa sotimasta teitä vastaan, ennenkuin ovat saaneet, mikäli voivat, teidät luopumaan uskonnostanne. Mutta niiden teot, jotka luopuvat uskonnostaan ja kuolevat uskottomuudessaan, tulevat olemaan turhia sekä tässä että tulevassa elämässä, heistä tulee Tulen asukkaita ja he pysyvät siinä iankaikkisesti.

218. Jotka uskovat ja jotka ovat kotiseutunsa jättäneet vainottuina ja taistelleet Jumalan retkellä, nämä voivat totisesti luottaa Jumalan laupeuteen, sillä Jumala on armollinen ja laupias.

219. He kysyvät sinulta, onko viini ja uhkapeli sallittua. Sano: »Molempiin sisältyy suuri synti, vaikkakin niistä on joitakin etuja ihmisille ; kuitenkin on synti suurempi kuin hyöty.» Vielä he kysyvät, mitä heidän on lahjoitettava pois. Sano: »Se, mitä teillä on liikaa». Niin selittää Jumala tunnusmerkit teille. jotta osaisitte miettiä

220. tätä ja tulevaista elämää. He kysyvät sinulta myös, miten on meneteltävä orpojen suhteen. Sano: »Parasta on keventää heidän kohtaloaan». Jos elämänolot yhdistävät teidät heihin, niin ovat he teidän veljiänne. Jumala erottaa sen, joka pahentaa sitä, joka parantaa, ja jos Jumalasi tahtoisi, voisi Hän teidätkin masentaa; Jumala on totisesti mahtava, viisas.

221. Älkää naiko monijumalaisia naisia, elleivät he käänny uskoon. Uskovainen orjatar on totisesti parempi kuin monijumalainen vapaa nainen, vaikkapa tämä miellyttäisi teitä enemmän. Älkääkä antako tyttäriänne vaimoiksi monijumalaisille, ennenkuin he kääntyvät uskoon. Uskovainen orja on totisesti parempi kuin vapaa monijumalainen, vaikkapa jälkimmäinen miellyttäisi teitä enemmän. Nämä johdattavat teidät Tuleen, mutta Jumala kutsuu Paratiisiin ja armahdukseen ja selittää tunnusmerkkinsä ihmisille, jotta he pitäisivät ne mielessään.

222. He kysyvät sinulta, Muhammed, miten on meneteltävä naisen kuukautispuhdistuksen aikana. Sano: »Se on heidän pahoinvointinsa; karttakaa siis naisia puhdistuksen aikana älkääkä lähestykö heitä, ennenkuin ovat puhdistuneet. Mutta kun he ovat puhdistuneet, käykää heidän luonaan, kuten Jumala on määrännyt. Jumala rakastaa totisesti Hänen puoleensa kääntyneitä ja rakastaa niitä, jotka pitävät itseään puhtaina.»

223. Vaimonne ovat teidän vaimonne, käykää vainiollanne mielenne mukaan, mutta suorittakaa myös ensin jotakin hyvää sielujenne puolesta. Pelätkää Jumalaa ja tietäkää, että tulette kohtaamaan hänet. Julista, Muhammed, uskovaisille ilosanomaa!

224. Älkää siten vannoko Jumalan kautta, että se estäisi teitä olemasta hurskaita, pelkäämästä Jumalaa ja tekemästä oikeutta ihmisille: onhan Jumala kuuleva ja tietävä.

225. Jumala ei rankaise teitä ajattelemattomasta sanasta valoissanne , vaan hän rankaisee teitä siitä, minkä teidän sydämenne on omaksunut, sillä Jumala on sääliväinen ja lempeä.

226. Ne, jotka vannovat pysyvänsä erillään vaimoistaan, odottakoot neljän kuukauden ajan; jos he muuttavat mielensä, niin on Jumala totisesti sääliväinen ja laupias.

227. Mutta jos he pysyvät eropäätöksessään, niin on Jumala totisesti kuuleva, tietävä.

228. Hylättyjen vaimojen tulee odottaa kolme puhdistusaikaa, eikä heidän ole sallittu salata, mitä Jumala ehkä on luonut heidän kohdussaan, jos he uskovat Jumalaan ja Viimeiseen päivään, ja heidän miestensä tulisi mieluimmin ottaa heidät takaisin tänä aikana, jos he toivovat sovintoa. Naisilla on sama oikeus miehiin nähden kuin miehillä heihin, kuten on kohtuullista; kuitenkin ovat miehet naisiin verrattuina korkeammassa asemassa. Niin, Jumala on mahtava ja viisas.

229. Tällainen koe-ero on sallittu kaksi kertaa; sitten joko pitäkää vaimo luonanne kunniallisesti tai antakaa hänen mennä runsain lahjoin. Teidän ei ole sallittu pidättää mitään siitä, mitä olette heille antaneet, paitsi jos molemmat pelkäävät, etteivät he (jatkuvassa yhdyselämässä) voi noudattaa Jumalan säädöksiä (vastenmielisyyden ja riitojen tähden). jos te todellakin pelkäätte, että kumpikaan ei voi (jatkuvassa yhdyselämässä) noudattaa Jumalan säädöksiä, niin ei ole synniksi kummallekaan, vaikka vaimo ostaa itsensä vapaaksi. Nämä ovat Jumalan säädöksiä, siksi älkää rikkoko niitä, sillä ne, jotka rikkovat Jumalan säädöksiä vastaan, ovat väärintekijöitä.

230. Jos joku siis erottaa vaimonsa (kolmannen kerran), ei hänen ole sallittu jälkeenpäin ottaa vaimoa takaisin, ennenkuin tämä on ollut naimisissa toisen miehen kanssa; mutta jos tämä hylkää vaimon, niin eivät entiset aviopuolisot tee syntiä, jos he palaavat toistensa luo, mikäli uskovat voivansa noudattaa Jumalan säädöksiä. Nämä ovat Jumalan säädökset; Hän selittää ne ihmisille, joilla on ymmärrys.

231. Ja kun olette erottaneet vaimon ja tämä on odottanut määrätyn aikansa, niin joko pitäkää hänet luonanne kunniallisesti tai antakaa hänen mennä sovinnossa. Älkää pidättäkö häntä väkivalloin eikä tehden vääryyttä, sillä niin menettelevä tekee väärin omaa sieluaan kohtaan. Älkää pilkatko Jumalan tunnusmerkkejä, vaan muistakaa osaksenne tullutta Jumalan armoa, älkääkä unohtako Pyhää kirjaa ja viisautta, jonka Hän on antanut teille varoittaakseen teitä. Pelätkää Jumalaa ja tietäkää, että Jumala on kaikesta selvillä.

232. Ja kun olette eronneet vaimoista ja nämä ovat odottaneet määrätyn aikansa, älkää estäkö heitä menemästä naimisiin uusien miestensä kanssa, jos he keskenään ovat siitä sopineet, kuten kohtuullista on. Tämä on varoitus sille teistä, joka uskoo Jumalaan ja Viimeiseen päivään. Tämä on sopivinta ja puhtainta teille itsellenne. Sen Jumala tietää; te ette tiedä.

233. Äidit imettäkööt lapsiaan kahden täyden vuoden ajan, jos isä tahtoo imettämiskauden tulevan umpeen. Isän velvollisuus on ruokkia ja pukea heidät, kuten kohtuullista on: ketään ei ole velvoitettava yli hänen mahdollisuuksiensa, äidin ei tarvitse kärsiä mitään pakkoa lapsensa tähden, eikä isän lapsensa tähden, ja sama koskee isän perijää. Mutta jos he molemminpuolisen sopimuksen ja neuvottelujen jälkeen sopivat lapsen vieroittamisesta, niin siinä ei kumpikaan tee mitään syntiä. Ja jos haluatte antaa vieraan imettää lapsianne, niin ette syntiä tee, kun maksatte mitä teidän kohtuuden mukaisesti on suoritettava; pelätkää Jumalaa ja tietäkää, että Jumala näkee teidän tekonne.

234. Jos jotkut keskuudestanne kuolevat ja jättävät vaimoja, niin odottakoot nämä neljä kuukautta ja kymmenen päivää omissa oloissaan; mutta kun ovat odottaneet määrätyn aikansa, niin ei teille lueta synniksi sitä, miten he säädyllisesti itseensä nähden menettelevät. Jumala on tietoinen teidän teoistanne.

235. Eikä teille lueta synniksi, jos näille naisille naimatarjouksenne esitätte julkisesti tai sitä mielessänne haudotte. Jumala tietää, että te heitä ajattelette, mutta älkää kuitenkaan heidän kanssaan salassa jutelko, ellette lausu tavanmukaista naimatarjousta. Älkää solmiko aviollista liittoa, ennenkuin määrätty aika on umpeen kulunut, ja tietäkää, että Jumala näkee, mitä teillä on mielessä. Sentähden kavahtakaa Häntä ja tietäkää, että Jumala on armahtavainen ja lempeä.

236. Ette tee mitään syntiä, jos hylkäätte vaimon, johon ette ole koskeneet tai jolle ette ole suorittaneet huomenlahjaksi määrättyä osaa. Mutta huolehtikaa sellaisten tarpeista (rikas varojensa mukaan ja köyhä varojensa mukaan), niinkuin on katsottava kohtuulliseksi niille, jotka hyvää tekevät.

237. Jos te eroatte heistä, ennenkuin olette heihin koskeneet, mutta olette suorittaneet määrätyn osuuden heille, niin kuuluu heille puolet siitä, mitä olette suorittaneet, jolleivät he itse tai mies, jonka toimesta avioliitto solmittiin, tee jotain myönnytystä. Tekemällä myönnytyksiä lähestytte totista jumalisuutta; älkääkä unohtako olla jalomielisiä toisianne kohtaan. Jumala näkee, mitä te teette.

238. Pitäkää vaari rukouksistanne, myös keskimmäisestä, ja olkaa hartaina Jumalan edessä.

239. Jos teillä on vaaran pelko, niin rukoilkaa vaikkapa käydessänne tai ratsun selässä, mutta kun olette turvassa, niin rukoilkaa Jumalaa siten, kuin Hän on opettanut teille sen, mitä ette ennen tietäneet.

240. Ne teistä, jotka ovat kuolemaisillaan ja joilta jää vaimoja, testamentatkoot vaimoineen toimeentulon yhdeksi vuodeksi, jottei heidän tarvitse lähteä muualle; mutta jos he itse lähtevät, niin ei teille lueta synniksi sitä, miten he asianmukaisesti itseensä nähden menettelevät; onhan Jumala mahtava ja viisas.

241. Erotetuille vaimoille samaten kuuluu riittävä huolto, koska tämä on jumalaapelkääväisten velvollisuus.

242. Niin selittää Jumala tunnusmerkkejään teille, jotta toimisitte ymmärtäväisesti.

243. Etkö pidä mielessäsi niitä, jotka muinoin tuhatlukuisina lähtivät kodeistaan peläten kuolemaa? Jumala sanoi heille: »Kuolkaa!» ja herätti heidät sitten eloon taas. Jumala totisesti antaa runsaita armolahjoja ihmisille, mutta useimmat ihmiset ovat kiittämättömiä.

244. Taistelkaa Jumalan retkellä ja tietäkää, että Jumala on kuuleva, tietävä.

245. Kuka antaa Jumalalle jalon lainan, jotta Hän saisi tilaisuuden palauttaa sen moninkertaisella? Sillä Jumalasta riippuu, pidättääkö Hän vai avaa runsautensa, ja Hänen luokseen te tulette palajamaan.

246. Muista israelilaisten vanhimmat Mooseksen aikojen jälkeen, jotka sanoivat eräälle keskuudessaan olevalle profeetalle: »Aseta meille kuningas, niin taistelemme Jumalan asian puolesta». Hän sanoi: »Mutta entä jos jäättekin pois taistelusta, jos taistelu teille määrätään?» He sanoivat: »Miksemme taistelisi Jumalan asian puolesta, kun olemme joka tapauksessa karkoitetut kodeistamme lapsinemme?» Mutta kun heidät määrättiin taistelemaan, kääntyivät he pois, paitsi muutamat harvat. Mutta Jumala tuntee väärintekijät.

247. Ja heidän profeettansa sanoi heille: »Katso, Jumala on asettanut Saulin teidän kuninkaaksenne». He kysyivät: »Kuinka hän voi tulla kuninkaaksi meitä hallitsemaan, kun meillä on suuremmat oikeudet kuninkaan arvoon kuin hänellä, eikä hänellä ole edes rikkauttakaan?» Hän vastasi: »Katso, Jumala on valinnut hänet teidän hallitsijaksenne ja runsaasti varustanut hänet tiedolla ja ruumiinvoimilla, sillä Jumala antaa hallitusvallan kenelle tahtoo». Niin, Jumala sulkee kaikki olemukseensa ja tietoonsa.

248. Ja heidän profeettansa sanoi heille: »Katso, hänen kuninkuutensa tunnusmerkki on se, että liitonarkki, enkeleiden kantamana, on tuleva luoksenne sisältäen Herranne sekiinan ja Mooseksen sekä Aaronin suvun jälkeensä jättämiä pyhiä esineitä». Tässä on tunnusmerkki teille, jos totisesti olette uskovaisia.

249. Kun nyt Saul lähti liikkeelle sotajoukkojensa kera, sanoi hän: »Jumala on totisesti koetteleva teitä joelle tultuanne; se, joka juo siitä, ei kuulu minun miehiini (niihin kuuluu se, joka ei maista siitä yhtään) - paitsi se, joka ainoastaan ottaa kulauksen kämmenellään.» ja niin joivat he siitä paitsi muutamat harvat. Ja kun hän ja hänen uskonveljensä olivat kulkeneet puron yli, sanoivat he: »Tänään meillä ei ole voimia Goljatia ja hänen joukkojaan vastaan», mutta ne, jotka uskoivat kohtaavansa Jumalan, huudahtivat: »Kuinka usein onkaan pieni joukko Jumalan avulla voittanut suuren sotaväen!» Onhan Jumala kestävien kanssa.

250. Kun he hyökkäsivät Goljatia ja hänen sotajoukkojaan vastaan, he huusivat: »Herra, suo meille lujuutta, vahvista askeleemme ja auta meidät saamaan voitto uskottomasta kansasta!»

251. Ja Jumalan sallimuksesta he ajoivat heidät pakoon; David surmasi Goljatin, ja Jumala antoi hänelle kuninkuuden ja viisauden ja opetti häntä tahtonsa mukaan. Jollei Jumala masentaisi ihmisiä toistensa kautta, niin olisi maa sekasorron tilassa, mutta Jumala on koko luomakunnan Hyväntekijä.

252. Nämä ovat Jumalan tunnusmerkkejä, jotka Me julistamme sinulle, Muhammed, totuudessa, sillä sinä kuulut totisesti Meidän lähettiläittemme joukkoon.

253. Näistä lähettiläistä olemme eräille antanut korkeamman aseman kuin toisille. Ylennettyjen joukossa oli niitä, joiden kanssa Jumala on puhunut, ja toisia, jotka Hän on korkealle korottanut. Olemme antanut Jeesukselle, Marian pojalle, selvät todistukset ja tukenut häntä Pyhyyden hengellä; ja jos Jumala olisi tahtonut, niin ne jotka seurasivat heitä, eivät olisi taistelleet toisiaan vastaan, senjälkeen kuin selvät todistukset olivat tulleet heidän osakseen. Mutta he olivat eripuraisia: heidän keskuudessaan oli uskovaisia ja uskottomia,- ja jos Jumala olisi tahtonut, eivät he olisi taistelleet toisiansa vastaan, mutta Jumala tekee, mitä haluaa.

254. Te, jotka uskotte, uhratkaa siitä, mitä olemme teille suonut, ennenkuin tulee päivä, jolloin ei kaupanteko, ystävyys eikä välitys ole mahdollinen. Uskottomat ovat väärintekijöitä.

255. Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala, elävä, iankaikkinen. Häntä ei saa valtaansa uneliaisuus eikä uni; Hänelle kuuluu kaikki, mikä on taivaassa ja maan päällä. Kuka on se, joka astuisi välittäjäksi Hänen edessään Hänen sallimattaan? Hän tietää, mitä heille on vastedes tuleva ja mitä heillä on ollut menneisyydessä, mutta Hänen viisaudestaan he eivät käsitä muuta kuin minkä Hän tahtoo. Hänen valtaistuimensa käsittää taivaat ja maan, eikä niiden voimass

Voithan itsekin lukea Koraania ja huomata, että kovin valikoidusti olet tekstisi valinnut!

http://www.islamopas.com/koraani/sisallys.htm

Jumala kehotti ottamaan koko kirjan, ei vain joitakin säkeitä sieltä täältä!?

Luin juuri Koraanista (löytyy netistä helposti myös suomen kielellä jos joku on kiinnostunut) nuo mainitsemasi jakeet, eivätkä kyseiset jakeet olleet ollenkaan niinkuin väitit! todellaa typerää tuollainen valehtelu, koetko islamin niin suureksi uhaksi itsellesi että on pakko turvautua valehteluun???

jos ei ihan samoja jotain yhtä pahaa.
Uskonto tekee rikkaastakin köyhän.