Muistelen menneitä

Ihan ensimmäinen ihastus kovin muistuttaa nykyistäkin. Jotenkin ihastun aina samoihin piirteisiin ja saman näköisiin.

Joo muistan. Ihastuksen kohde vastasi ihastukseeni, mutta häpesi minua niin ettei kenellekään saanut kertoa, että meillä on joku juttu. Vuoden jaksoin tätä outoa tilannetta, ja sitten annoin olla. Kun hän huomasi, että jatkoin elämääni ja että eräs vaikutusvaltainen komea henkilö halusi olla kanssani, nyt kun olin vapaana, tämä minua hävennyt henkilö alkoi anella minua takaisin.

Ihan eka kerta. Se taisi olla kun olin 6-vuotias. En tarkkaa ikää muista varmaksi mutta koulussa en vielä ollut silloin!

Talutin naapurin pojan vaatekaappiin piiloon ja tunnustin et tykkään siitä.

Me oltiin koko lapsuus kuin paita ja perse 4 v-15 v ikävuosieni aikana ja sen pojan vanhemmat aina vitsaili kun tulin niille että nyt se niiden pojan morsian tulee ja naureskeli että poikansa on löytänyt varhain itselleen tyttöystävän. Leikittiin leikkirobotilla niin pojan äiti kurkisteli huoneeseen ja nauroi että täytyy sitä vähän vahtia ettette pussaile siellä ku ootte vähän liian nuoria vielä.

Naapurin poika hääti äitinsä pois ja kohta lähettiin meille leikkiin.

Meillä oli kyllä ihan hauska tiivis lapsuus yhdessä. Mä menin poikien jutuissa sen mukana ja se joutu aina pelasteleen tyttöä joka ei selviytynyt hurjista tempuista jätkien veroisesti.

Me kasvettiin yhdessä ja muistan kun sitä harmitti että kun ennen se oli mua pidempi mutta ala-asteen lopulla kasvoin sitä pidemmäksi.

Noh, nyt se on sellainen isänsä mittainen 180 cm mut silloin me kisattiin kumpi pidempi kun tytöt nyt kehittyi nopeampaa kuin pojat ja olin vuoden vanhempi

Muistan. Voisinpa mennä ajassa taaksepäin ja sanoa itselleni, että turpa kiinni. Luultavasti olisin nopeammin pysytynyt unohtamaan ko. naisen. No, ei ole vieläkään unohtunut...