Kysyisin teiltä minua viisaammilta seuraavaa:
Ikämies "Jussi" perii lapsettomana kuolleen sisarensa "Liisan" pesästä vajaan 100000 euroa, ja maksaa siitä veroa n. 30.000 euroa. Pesän yksi osakas valittaa jaosta, ja vaatii oikaisua perinnön arvon määrittämisestä. Käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja hoitaa asiaa, mutta asia vain pitkittyy ja mutkistuu,, eikä lopullista pesänjakoa saada tehtyä. Tällä välin Jussi sairastuu ja testamenttaa kaiken omaisuutensa seitsemälle sukulaiselleen. Omia lapsia Jussilla ei ole. Jos Jussi kuolee ennen kuin Liisan perintö on saatu jaettua, niin mitenkäs perintöverotus menee siinä tapauksessa?
Jussi ei koskaan ennättänyt saada haltuunsa Liisan jättämiä varoja, mutta on kuitenkin maksanut niistä verot, melko kalliisti vieläpä, kun ei ollut Liisan rintaperillinen vaan veli.
Jussin kuoltua koko hänen omaisuutensa - myös osuus Liisan kuolinpesästä - menee näille seitsemälle sukulaismiehelle. Kuitenkaan kenenkään osuus ei nouse yli 20.000 euron, joten heille Jussin perintö olisi verotonta,
Voiko Jussin kuolinpesä anoa veronoikaisua Liisan perinnöstä, jota Jussi ei koskaan saanut itselleen, vai onko "Jussi-vainaan" roolina tässä näytelmässä pelkästään perintöveron maksajan osa?
Oletetaanpas, että Jussi olisikin testamentannut omaisuutensa vain yhdelle tai kahdelle, ja siinä tapauksessa perinnön arvo olisi ollut huomattavasti yli 20.000 e. Pitäisikö perijöiden tässä tapauksessa maksaa uudestaan vero samasta perinnöstä, josta Jussi jo maksoi verot saamatta elinaikanaan senttiäkään perinnöstä itselleen?
Vastauksista jo etukäteen kiittäen "Jussin velivainaan miniä"
Ikämies "Jussi" perii lapsettomana kuolleen sisarensa "Liisan" pesästä vajaan 100000 euroa, ja maksaa siitä veroa n. 30.000 euroa. Pesän yksi osakas valittaa jaosta, ja vaatii oikaisua perinnön arvon määrittämisestä. Käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja hoitaa asiaa, mutta asia vain pitkittyy ja mutkistuu,, eikä lopullista pesänjakoa saada tehtyä. Tällä välin Jussi sairastuu ja testamenttaa kaiken omaisuutensa seitsemälle sukulaiselleen. Omia lapsia Jussilla ei ole. Jos Jussi kuolee ennen kuin Liisan perintö on saatu jaettua, niin mitenkäs perintöverotus menee siinä tapauksessa?
Jussi ei koskaan ennättänyt saada haltuunsa Liisan jättämiä varoja, mutta on kuitenkin maksanut niistä verot, melko kalliisti vieläpä, kun ei ollut Liisan rintaperillinen vaan veli.
Jussin kuoltua koko hänen omaisuutensa - myös osuus Liisan kuolinpesästä - menee näille seitsemälle sukulaismiehelle. Kuitenkaan kenenkään osuus ei nouse yli 20.000 euron, joten heille Jussin perintö olisi verotonta,
Voiko Jussin kuolinpesä anoa veronoikaisua Liisan perinnöstä, jota Jussi ei koskaan saanut itselleen, vai onko "Jussi-vainaan" roolina tässä näytelmässä pelkästään perintöveron maksajan osa?
Oletetaanpas, että Jussi olisikin testamentannut omaisuutensa vain yhdelle tai kahdelle, ja siinä tapauksessa perinnön arvo olisi ollut huomattavasti yli 20.000 e. Pitäisikö perijöiden tässä tapauksessa maksaa uudestaan vero samasta perinnöstä, josta Jussi jo maksoi verot saamatta elinaikanaan senttiäkään perinnöstä itselleen?
Vastauksista jo etukäteen kiittäen "Jussin velivainaan miniä"
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllähän Jussi periaatteessa on saanut sen perinnön vaikka tämä oikeustaistelun takia käytännössä on jäänyt saamatta, joten en näe miksi tässä mitään pitäisi palauttaa., Jos Jussi olisi luopunut perinnöstä, olisi tilanne toki eri.
Perintövero menee vain kerran, jos perintö lankeaa uudestaan alle kahden vuoden välein. Vero määrätään silloin kaukaisimman sukulaisuuden mukaan.
Eli: Kun Jussi peri sisarensa mutta testamenttaa oman omaisuutensa seitsemälle veljenpojalleen, niin vero lasketaankin näiden veljenpoikien mukaan, eli Jussi läheisempänä (sisarensa veljenä) ei maksa veroa, vaan Jussin veljenpojat, mutta heillekään ei tule veroa koska kunkin perintöosa jää alle 20.000 euron? Niinkö?
Voihan se noinkin olla, mutta vero taitaa tulla perinnönjättäjän kuolinpäivän mukaisena riippumatta perinnön saajan myöhemmästä kuolemasta. En nyt jaksa pöyhiä faktoja, mutta onkohan tuo kaukaisimman perijän mukainen verotus vain yhteisesti (jakamattamana) saatuun perintöön kohdistuva.
Kun Jussin tai hänen kuoltuaankin pesän perintöosuus sisaren pesässä muuttuisi, niin oikaisuajan (5v?) puitteissa Jussi tai Jussin kuolinpesän osakkaat saavat hakea oikaisua Jussille määrättyyn perintöveroon. Em. kysymyksessä mainittu muutos perukirjassa, saati verolapussa olevaan perinnön arvoon on läpimenoltaan epävarmempi juttu, koska verottajalla on myös omat paikalliset taulukkonsa veroa määrätessään.
Alle perintöveroarvon myydyistä huoneistokaupoista on tiettävästi oikaisuja hyväksytty, ellei kyse ole juuri vallitsevasta asuntojen hintakuplan posahduksesta.
Perintö- ja lahjaverolaki 378/1940 (lähde: Finnlex
Milloin samasta omaisuudesta olisi kahden tai useamman, kahden vuoden kuluessa sattuneen kuolemantapauksen johdosta suoritettava perintöveroa, on siitä maksettava veroa vain kerran, sen sukulaisuussuhteen mukaan, mikä näissä tapauksissa on kaukaisin.