Siskoni väitti luopuvansa pesästä ja tuo siitä lakimiehen paperit mutta otti silti laatikosta hopeisen kakku lapion vaikka asunnolla piti vain siivota. Muistoksi vaan sanoi. Siskolla on lapsi.
Pitääkö vaatia tuo lapio pois ja mitäs jos se ei anna sitä pois ? Ei mitään tolkkua vaan riittaa vaan tulossa
Pitääkö vaatia tuo lapio pois ja mitäs jos se ei anna sitä pois ? Ei mitään tolkkua vaan riittaa vaan tulossa
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tuosta se usein alkaa, mutta toivottavasti ei.
Pyytäkää te muut se kakkulapio pois, sillä hänellä ei ole oikeutta siihen. Toisaalta, kannattaako tuosta ruveta riitelemään eli antakaa hänen pitää kakkulapio muistona. Sopikaa asia keskenänne ja kuunnelkaa toisianne.
Itse en tuosta alkaisi riidellä ja juridinen asia tuo ei kuitenkaan ole eli lakikirja ei asiaan vastaa.
Voihan tuon vähentää siskon lapsen perintö-osuudesta.
Tuo on hyvä idea mutta miten muutaman kympin esine vähennetään kun pesässä on kuitenkin ihan paljon jäämistöä ja jopa asunto ? Olisi hyvä että oma suu pysyisi kiinni ja hyvässä sovussa mutta ei pidä ottaa ellei ole omaa
Muodollinen, mutta kirjattu vähennys lapsen osuudesta toimisi pelkkänä näpäytyksenä siitä, ettei noin sovi ihmisten kesken tehdä. ; )
Eikö se "eihän se ole kuin muutaman kympin juttu,,," ole kuin muutaman kympin juttu ottajallekin? Monta huomaamatonta "kympin juttua" onkin jo enempi. Ottaisi sitten kun pesä on jaettu, omalta lapseltaan. Tai sitten teette selväksi, että muuta ei saa viedä tai vähennätte osuudesta.
Kollinaattori, olen samaa mieltä. Näpäytys paikallaan.
Koska hän on ryhtynyt pesään kakkulapion ottamalla, perinnöstä luopuminen mitätöityi ja hän joutuu maksamaan perintöveron koko perintöosastaan. Kakkulapio voidaan katsoa perinnön ennakoksi ja siten sen arvo vähentää hänelle tulevasta perintöosan arvosta.
Heh...! Hyvä vitsi, lisää näitä
Lain mukaan menee juuri noin. Eri asia sitten, kuinka tarkkaan sitä sovelletaan.
Jaa, luulin että tuo oli vitsi.
Missä kohdassa lakia sanotaan että pesään voi ryhtyä ottamalla kakkulapion?
Lain mukaan EI mene juuri noin. Kun on pätevästi perinnöstä luopunut - niin on luopunut, eikä voi perilliseksi uudelleen tulla sillä, että ottaa jotain pesästä, mihin ei oikeutta ole. Lain mukaan kysymyksessä on näpistys.
Sano että jos ei palauta kakkulapiota, tulee kakkua.
Verohallinnon sivuilta tiedoksi.
Perinnöstä voi luopua tehokkaasti niin kauan kuin perinnöstä luopuja ei ole vastaanottanut perintöä ryhtymällä pesään (PK 17:2 a). Pesään ryhtymisellä tarkoitetaan sitä, että osakas on ryhtynyt käyttämään omistajalle kuuluvia oikeuksia. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi pesän omaisuuden jakaminen, pesän saatavan periminen, pesän omaisuuden myyminen tai valtakirjan antaminen pesän omaisuuden myyntiin.
Verottajaa kyllä kiinnostaa jos pesästä viedään hopeinen kakkulapio.
Perintöön voidaan ryhtyä sen aikajanan aikana jona pesä on olemassa,sillä ei ole merkitystä että ensin luovutaan ja sitten otetaan.
Höpö höpö!
Jos pesästä on luovuttu tehokkaasti, niin sen jälkeen luopuja ei ole enää pesän osakas, joten hän sen jälkeen myöskään EI voi enää ryhtyä pesään. Hän on sivullisen asemassa, ja jos hän kakkulapion ottaa, hän syyllistyy näpistykseen.
Kas kun et linkkiä "Verohallinnon sivun" ao. kohtaan laittanut.
Ja Urpo Lahtinen aka ties mikä taas valehtelemassa tässäkin ketjussa. Kas kun ei nyt esiinny ylikomissariona.
Etsi se edellinen ketju tästä samasta aiheesta, käytiin viime elokuusta vuoden loppuun ja tuli maksimi 500 kommenttia täyteen.
Löytyy otsakkeella "Mikä on perintöön ryhtymistä?"
Ette ymmärrä, mikä tässä on oleellista: ei se, mikä on perintöön ryhtymistä, vaan se, voiko perinnöstä pätevästi luopunut vielä sen jälkeen ryhtyä perintöön. Vastaus kuuluu: ei voi. Hopealusikan vohkinut ei tuossa tilanteessa ole ryhtynyt perintöön, vaan on perinnöstä osattomana syyllistynyt näpistykseen.
Ellei luopumispapereita ole olemassa mutta kakkulapio on vohkittu, onko vohkija ryhtynyt perintöön, jolloin luopuminen ei ole enää tehokkaasti mahdollista?
Mitä laki sanookaan ryhtymisestä? Luopuminen ei ole mahdollista enää sen jälkeen kun perintöön on ryhtynyt. Osoittaako kakkulapion vohkiminen perinnön vastaanottotahtoa? Tuskin.
Lienee merkitystä sillä, oliko muna ensin vaiko kana. Jos luopuja haluaa oikeasti luopua perinnöstä tehokkaasti, luopujan tulee osoittaa, että hän on luopunut perinnöstä aikaisemmin kuin on vohkinut kakkulapion. Verottaja ei tunnusta luopumista tapahtuneen, ellei sitä ole tehty kirjallisesti, joten luopumisilmoitus on syytä päivätä ennen vohkimista. Silloin luopuminen on verottajan silmissä tehokas ja näyttö riittävä.
Kakkulapiota rasittaa anastaminen, mutta jos luopuminen on päivätty ennen anastamista, kakkulapio ei estä missään tapauksessa perinnöstä luopumista.
Nimim. Urpo Lehtinen sanoi: "Mikäli perukirjaan on merkitty että osakas on ottanut pesästä paistinpannun ja samalla ilmoittanut perukirjaan että on luopunut perinnöstä niin luopuminen ei ole pätevä.Verottaja katsoo että osakas on luopunut perinnöstä tehottomasti."
Pitää olla aivan todella tyhmä, että merkkaa perukirjaan jotakin paistinpannusta.
Nimim. 00530: "Joku järki asiassa pitäisi olla! Sen ottamisen pitää ilmentää perintöön ryhtymistä. Lyijykynä ei ole perintökalu, ellei se ole kullalla päällystetty. Ei tässä auta vetäytyä auktoriteettien taakse. Jos tuota oikeudessa puitaisiin, siis lyijykynää, niin eihän se mitään PERINTÖÖN ryhtymistä oli...... Kysymyshän on periaatteellinen: onko mainitunlainen tulitikun ottaminen pesän tikkuaskista perintöön ryhtymistä vai eikö ole?"
Tuo on totta.
"Joku järki asiassa pitäisi olla! Sen ottamisen pitää ilmentää perintöön ryhtymistä."
Ilmoitus, ertä ottaa kakkulapion tai mitä muuta hyvänsä riittää. Ei sitä tarvitse edes ottaa pesästä, niin perintöön on ryhdytty. Silloin ei voi enää luopua tehokkaasti, vaan perintöverot rapsahtaa maksuun!
EI tarvitse mitään ilmoituksia, jos luopuja kykenee osoittamaan, että hän on luopunut perinnöstä aikaisemmin kuin on vohkinut kakkulapion. Verottaja ei tunnusta luopumista tapahtuneen, ellei sitä ole tehty kirjallisesti, joten luopumisilmoitus on syytä päivätä ennen vohkimista. Silloin luopuminen on verottajan silmissä tehokas ja näyttö riittävä.
Kakkulapiota rasittaa anastaminen, mutta jos luopuminen on päivätty ennen anastamista, kakkulapio ei estä missään tapauksessa perinnöstä luopumista.
Ehdota kompromissiksi, että taittelette lapiosta varren tyvestä irtipoikki ja arvotte vaikka perinteisellä pitkän tikun vedolla kumpi minkäkin osan saa!
Voi vaatia lapion takaisin! Ei pidä rikkoa ehjää hopeista lapiota.
Mutta jos anastaja ei anna takaisin. No, perillinen tekee rikosilmoituksen ja syyttäjä jättää syyttämättä teon vähäisyyden vuoksi.
Sen jälkeen perillinen suivaantuu ja hakee omankäden oikeudella kakkulapion. Hän saa nyt syytteen ryöstöstä, vankeutta vähintään 4 kk ja enintään 4 vuotta. Elämä on kovaa joskus!
No ei ne kakut maistu sen paremmille syö ne hopea lapiolla,tai metallilapiolla leikattuna.Myös voitte sanoa ettei saa hävittää sitä hopealapiota jolloin siitä jää vain muistoarvo.
Kannattaa aloittaa oikein totinen ja mahtava riita ,,hyvin yleistä,että tapellaan jostakin pahvilaatikosta suorastaan verissäpäin...ja seurauksena vuosien välirikko!