Onko uhri ongelmissa jo ennen narsistin tuloa?

Narsistin uhrit ovat usein kilttejä ja empaattisia ihmisiä, joilla on riski läheisriippuvuuteen. Narsisti janoaa huomiota, ja kuka onkaan siihen parempi kun empaatikko. Kiltti ihminen huomioi, rakastaa ja narsisti pystyy helposti luomaan riippuvuuden. Narsisti elää siitä ihailusta ja huomiosta minkä heijastaa toisesta, ja kiltti ihminen luulee sen olevan vastarakkautta. Narsistin uhri on usein itsetunnoltaan heikompi, ja ihailee alkuun narsistin kovuutta ja erilaisuutta, sitä mitä itse ei ole.

Vähän näsäviisastelua, mutta minulla ei ollut mitään ongelmia ennenkuin tulin narsisteille.
Em usko että on tarvinnut olla mitään ongelmaa mistä narsisti johtuisi-. Mun mielestä ylipäätään kaikki uhrin syyttelyteoriat on typerintä mitä maa päällään kantaa-

Ongelma on empaattisuus. On omituista että yksi ihmisen parhaista ominaisuuksista
voi toimia jarruna selvänäköisyyteen. Sen lisäksi taipumus läheisriippuvaisuuteen joka
kehittyy vain yhteisten asioiden jakamisesta. Narsisti kovettaa empaatikon koska paljastuminen
vie yhteisestä ajasta uhria yhä enemmän pois.

Kenellä nyt ei mitään ongelmia olisi? Ei välttämättä tarvitse olla poikkeuksellisen empaattinenkaan. Tai mikä nyt on poikkeuksellista empatiaa ja mikä ei. Ehkä jollakin voi olla vähän huono itsetunto tai on tottunut huonoon kohteluun jo aiemmin.

Ei voi yleistää. Narsisti kyllä huomaa mikä keneenkin vetoaa. Halu auttaa on tietenkin yksi, mutta ei sitä yleisesti kai ongelmana pidetä, narsisti tietenkin käyttää sitä härskisti hyväkseen. Jollain se voi olla oma ahneus, kun narsisti vaikka houkuttelee rahoittamaan omia busineksiaan. Töihin mennessään esimerkiksi ei voi tietää pomon luonteenlaatua, mutta pomo kyllä osaa valita sopivat, hyödylliset alamaiset ja ne jotka ei miellytä osaa myös savustaa hyvin pian lähtemään. Kysyjä ilmeisesti tarkoittaa parisuhteessa uhriksi joutuneita. Youtubella on video harhakäsityksistä, jotka liittyvät narsistien uhreihin. Ihan hyvä. Oma kokemus kyllä on vähän poikkeava ehkä. Mun kohtaama narsisti kun ei todellakaan ollut mikään mestarinäyttelijä enkä enää elämänkokemusta omaavana ole sinisilmäinen. Suhdekaan ei koskaan ollut suhde vaan siitä piti tulla sellainen. Nyt onkin ollut sitten suuri helpotus havaita ettei ole mitään mistä luopua.Tunnepuoli sekoitti, mutta onneksi kuulin järjen äänen koko ajan enkä joutunut taloudelliseen ahdinkoon jos kyseinen nimittäin olisi ollut älykkäämpi ja panostanut hieman enemmän olisin saattanut avustaakin hieman enemmän. Varmuuden vuoksi jopa sijoitin salaiset säästöni omaan tulevaisuuteeni. En siis luota itseeni, ei mikään lirkuttelu tehoa, mutta tuo auttamishalu ja halu asioiden muuttumiseen voi olla kohtalokasta.