Lapsi kertoi tehneensä ja antaneensa neljä ystävänpäivä korttia eskarissa ja hänen repustaan ei löytynyt yhtään korttia opettajankoulutus lisäksi. On arka lasten kesken, mutta on kyllä leikkinyt muiden lasten kanssa ja kertonut että hänellä on ystäväkin eskarissa. Oli vähän vaivautunut kun puhui kelle oli antanut kortit, muttei vaikuttanut surulliselta. En viitsinyt kysyä, jos ei itse huomannut ettei saanut kortteja, mutta nyt mietin, pitäisikö asia ottaa puheeksi, jos suree itsekseen asiaa. Eikö nämä ystävänpäiväkorttien jaot voisi jättää vapaa-ajalle, jos ei voida taata, että kaikki saavat kortin? Sosiaalisesti taitavat lapset saavat loistaa ja ne jotka eniten tarvitsisivat rohkaisua ja tukea, saavat joka vuosi muistutuksen huonommuudestaan ja nöyryytyksen kortitta jäämisestä!
Lapsi ei saanut yhtään ystävänpäiväkorttia
Jjjjjjjkjk
177
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vaikka olen jo keski-ikäinen, muistan hyvin, kuinka ikäviä kouluvuodet olivat, kun ei ollut ystäviä. Tämän ystävänpäivä-hypetyksen aikana olen ollut kiitollinen siitä, ettei päivää vietetty lapsuudessani. Minulle olisi käynyt samalla tavalla kuin kirjoittajan lapsellekin.
Työpaikalla oli juttua aiheesta ja eräs työkaverini oli sitä mieltä, että jos lapsi jää korteitta, niin " siitähän oppii tosielämää varten ". Minusta ei kuitenkaan ole näin. Muita mielipiteitä ?