Frigidi

En ole ammattilainen, mutta aikuisen Assi-pojan äiti.
Olisi hyvin loogista ajatella Aspergerilla olevan osansa tässäkin asiassa, koska suurimmat ongelmat ovat nimenomaan sosiaalisessa kanssakäymisessä. Ensin pitäisi tutustua vieraaseen ihmiseen, luoda luottavainen suhde ja vielä uskaltautua niin läheiseen fyysiseen kontaktiin. On siinä haastetta!
Jos asia ei sinua haittaa, siitä on turha huolehtia-seksi kun ei ole pakollista. Mikäli koet sen ongelmaksi, kannattaisi varmaan etsiytyä lähimpään vertaisryhmään, niitä perustetaan pikkuhiljaa ympäri Suomea. Sieltä voisit löytää ystäviä ja kuulla toisten kokemuksista. Ryhmiä on sekä miehille, että naisille, yhteistapaamisiakin ajoittain.
Autismi-lehden viime numerossa oli juttu Oulun ryhmästä, sen mukaan henkilökemia toimii helpommin Assien välillä. Lisätietoja voisit löytää sivulta www.autismiliitto.fi.

As-miehenä luulisin noin mututuntumalla, syyn olevan pikemminkin muissa perinnöllisyystekijöissä.

Perheissä, joissa on useampia as-henkilöitä, rima kumppanin löytymiseen/ lapsettomuuteen on verrokkiperheitä yleisempää.

Tästä on varmaa henk.koht.tietoa.