Kannattaako maasuodatuskenttä rakentaa niin että laittaa suodatinkankaan jokaisen maakerroksen väliin vai ainoastaan pintakerroksen ja jakokerroksen väliin?
Voiko kankaasta olla haittaa esim. jakokerroksen ja suodatinhiekan välissä?
Voiko kankaasta olla haittaa esim. jakokerroksen ja suodatinhiekan välissä?
Vastaukset 22
Vanhimmat
turha ruveta säveltämään itse asiassa josta ei mitään ymmärrä.
Olet ilmeisesti tutustunut aiheeseen? Oletko kysynyt keneltäkään asiantuntijalta?
Kyllä, nykyään myös purkuputket kääritään suodatinkankaaseen.
...vastaus minkä saa riippuu aina asiantuntijasta. Eri valmistajillakin vähän eri näkemys.
Kokemuksia?
No tekisin jotennin näin.
JAkoputket sepeliin ja sepelin päälle suodatin kangas. Sitten suodatussora ja mahdollinen biotiitti fosforin poistoon. Sitten taas karkea sora ja purkuputket. Tämän soran alle suodatinkangas, kankaan voi laittaa myös kaivannon reunoille. Periaatehan on että kenttä kestää vähintään 15 vuotta joten rakennusvaiheessa ei aleta miettimään massojen vaihtoa.
Toinen vaihtoehto laittaa suodatusmoduleita maahan.
Itse maalaisjärjellä ajatellen laittaisin erillaisten massojen väliin kankaan, jolloin eivät menisi "sekaisin" ja massojen vaihto tarvittaessa olisi "tarkempaa" Eri asia on mitä viranomaiset vaativat ja/tai lompakko kestää.
Meille asennettiin maasuodatin pitkällisen perehtymisen jälkeen.
Propipe Oy:n ohjeen mukaisesti suodatinkangas asennettiin sepelikerroksen ja sen päälle tulevan täyttömaan väliin. Tämä tuntuu vieläkin hyvältä ratkaisulta, koska tarkoituksena on estää pienirakeisemman täyttömaan pääsy sepelikenttää tukkimaan. Sepelikenttähän toimii varastotilana ja jakokerroksena ennen hiekkapatjaa.
Rakenteita tukkiva hienompi aines valuu painovoiman vaikutuksesta alaspäin, joten se ei liene nouse ylöspäin. Keräävien salaojien ympärille päätettiin kylläkin laittaa salaoja sepeliä, mutta ei sen päälle ollenkaan suodatinkangasta. Tuntuisi siltä, että alempi suodatinkangaskerros voisi hiljalleen tukkeutua, mikäli sen asentaisi.
Meillä ainakin on toiminut hyvin kesät-talvet ja puhtaan näköistä vettä sieltä ulos tulee.
Kankaan tarkoitus on myös estää pintakasvillisuuden juurien tunkeutumisen putkistoon asti.
Älä hyvä veli tee samaa virhettä kuin minä tein. Rakensin kuusi vuotta sitten maasuodatuskentän, jonka tein täysin valmistajan ohjeiden mukaan käyttäen maanerotuskangasta ja ohjeiden mukaista sepeliä ja soraa. Viime kesänä jouduin sitten toteamaan, että kenttä oli tukossa ja löyhkäävä jätevesi tulvi purkuputkesta.
Otin yhteyden kuntaan, josta kerrottiin, että tukkeutuminen tapahtuu maasuodattimissa jossain vaiheessa aina. Joskus päästään kuulemma 10 vuotta, mutta useimmiten massat joudutaan vaihtamaan 5-7 vuoden välein. Maasuodatinpatja on ongelmajätettä, jonka hävittäminen tulee tehdä ongelmajätteiden kompostointilaitokseen ja se maksaa aivan tolkuttomasti. Pyysin kunnasta neuvoa korjaukseen ja sieltä kehoitettiin ottamaan yhteyttä asiantuntevaan putkiurakoitsijaan.
Soitin eräälle tuttavalleni, jolla on nykyisin vesijohtoliike. Pyysin häneltä konsulttiapua ongelmani ratkaisemiseksi.Pihani maaperän pintaosissa ei onneksi havaittu muutoksia eikä hajuhaittoja, joten hän ehdotti ratkaisuksi sakokaivojen perään sijoitettavaa pienpuhdistamoa ja puhdistetun veden ohjaamista ojaan.
Remontti tehtiin pihalla kaatosateessa viime heinäkuun lopulla. Puhdistamoksi valittiin Green Pack Mini, joka on suhteellisen edullinen, nimenomaan tällaiseen saneeraukseen suunniteltu puhdistamo. Homma onnistui suhteellisen vähin vaurioin verrattuna siihen, että olisin joutunut massanvaihtoon ja koko pihan ja istutusten mylläämiseen.
Tästä viisastuneena en enää ikinä laittaisi minkäänlaista maaperälaitosta pihalleni enkä halua kenenkään muunkaan lentävän enää tähän retkuun.
....
Me tehtiin "asiantuntijoiden" neuvosta maasuodatin kun piti tulla niin paljon halvemmaksi kuin pienpuhdistamo. Nojoo, ei tullut.
Mutta voiko maasuodatinkentän jättää kun se tukkeutuu sinne pihan perälle, ettei tarvi kärrätä mihinkään jos laittaa sen pienpuhdistamon sakokaivon perään?
Haiseeko se siellä itsekseen?
Tuliko se jätevesi tosiaan sieltä purkuputkesta läpi jos kenttä on tukossa vai nouseeko "pönttöön"?
Mielenkiintoista.
Muutama kysymys heräilee mieleen. Miten teit suodattimen, kerrokset ja missä suodatuskangas? Oliko 3-osainen lietteenerotus ennen suodatusputkistoa. Oletko varma ettei routa päässyt rikkomaan kerroksia ja putkistoa? Menikö purkuputkisto suoraan esim ojaan vai kaivon kautta?
Tietääkseni maakerros ei ole ongelmajätettä (kuka niin kertoi?), vaan sen voi kipata esim pellolle. Sehän on hyvää lannoiteainesta jos mikä. Eikä sitä tarvitse pois kaivaa, voihan siihen laittaa vaikka uuden kentän viereen.
Kyllä se kenttä tehtiin ohjeiden mukaisesti. Kankaat oli asennettu ensin pohjalle, jotta savikerrokset eivät uisi hiekkaan ja toinen kangas oli vielä erottamassa hiekan ja sepelin rajapinnan.
Maasuodattimeen oli syntynyt tukoksessa lietelammikko, joka sitten oli etsinyt tiensä yhdestä reijästä suodatinpatjan alle suodattimen sivusta.Viemäri ei vetänyt loppuaikoina enää kunnolla.
Kyselin jäteveden kyllästämän maa-aineksen sijoituspaikkaa viranomaisilta, jotkatulkitsivat sen ongelmajätteeksi. Peltoon massaa ei missään tapauksessa saisi ajaa, koska siinä on kuulemma mm. raskasmetalleja yms. ympäristömyrkkyjä, ja pesuainejäämiä joten ravintoketjuun se ei saisi mennä.
Maasuodatin siis kerää viranomaisen mielestä niitä maaperään. Minnekähän ne sieltä oikein joutuvat??? Kaipa se aika ne hoitaa, ettei ko. keksinnöistä pääse muodostumaan isompaa ympäristöuhkaa.
Kolmiosainen saostus oli ennen kenttää ok. Purkuputkeen vesi johdettiin tarkastuskaivon läpi. Routavaurioita ei havaittu. Tuo läpimenokohta hieman ihmetytti, mutta taisi viimeinen päätelmä sen synnystä olla jokin täytönaikainen huolimattomuus tai eläinten kaivama onkalo.
Se seikka joudutaanko massanvaihtoon riippuu siitä, kuinka pahasti maa kyllästyy. Omallakohdallani tuo läpivirtaus todennäköisesti pelasti tilanteen. Pahimmissa tapauksissa koko piha saattaa soistua jätevedestä, jolloin hajuhaittojen vuoksi syntyy tarve massojen vaihtoon. Näin varsinkin silloin, jos pohjalla on tiivis savikerros ja kesä on hyvin sateinen, jolloin koko kenttä tulvii ylös asti.
Virhe on tapahtunut kentän rakentamisessa. Suodatinkangasta ei saa laittaa missään tapauksessa sepelin ja hiekan väliin, vaan ainoastaan imeytysputkiston yläpuolelle estämään humusperäisen maa-aineksen kulkeutuminen suodattimeen.
Ja tietämykseni mukaan käytöstä poistettu maasuodatinmassa ei sisällä onglemajätettä. Siinä on vain eri rakeisuuksia olevia kiviaineksia, joihin on sitoutunut ravinteita. Helpoin tapa uusia maasuodatuskenttä on rakentaa entisen viereen uusi.
Jos tähän ei ole mahdollisuutta, niin käytetty maa-aines soveltuu lisäravinnepohjaksi viherrakentamiseen.
Aivan totta. Suodatinkangasta ei laiteta kuin koko suodatuksen alle ja päälle. Mikrobit hoitavat puhdistuksen ja niitä riittää kun vaan muistaa ruokkia... Eli naapurit kylään jos lähtee pitkälle matkalle.
Eikä tosiaan niissä ole mitään raskasmetalleja, persiistäkö niitä sitten tulisi? Massat ei ole ongelmajätettä, tosin en niitä etupihan nurmikolle laittaisikaan. Pellolle lannoitteeksi, niitähän lannoitetaan muutenkin.
Suodattamon rakentamisessa kannattaa käyttää asiantuntijaa. Onkohan edellisen ongelmasuotimen rakentaja uskonut sitä tuttua putkimiestä...
Käytin tässä epätäsmällistä kuvausta kentän rakenteesta, joten otetaanpa alusta. Ohjeiden mukaan savipitoisessa maaperässä kenttä tulisi eristää ympäröivästä maa-aineksesta maanerotuskankaalla. Ohje jatkui: jos savipitoisuus on suuri olisi syytä sijoittaa varsinaisen kentän alle kankaan päälle ohuehko hiekkakerros ja toinen maanerotuskangas ja vasta sen päälle suodatinpatja putkistoineen. Putkistot tuli suojata ja suojattiinkin suodatinkankaasta tehdyllä sukalla.
Ohjeista sai sen kuvan, että ympäröivä savipitoinen maa-aines olisi se pahin peikko, jos se pääsisi kuohumaan ja sekoittumaan sepeliin ja hiekkaan.
"Putkistot tuli suojata ja suojattiinkin suodatinkankaasta tehdyllä sukalla." Tuota en ymmärtänyt, vedittekö putkistojen päälle vielä kankaan sukaksi? Kumpien putkien, jakoputkiston vai purkuputkiston vai molempien? Kankaita ei saisi laittaa suodatinkerrkoksiin ollenkaan. Toiminta perustuu juuri siihen, että karkeammassa maa-aineksessa on hyvin suuri pinta ala (lukematon määrä "pikkukiviä" rivissä ja poikittain monessa kerroksessa) joihin mikrobit ja pieneliöt voivat tarttua. Nämä pikku tuholaiset on juuri niitä jotka sitä pöntöstä tulevaa juttua syö. Sinne ei saa päästä kiinteitä aineksia vaan niiden on jäätävä saostuskaivoihin. Jos sinne laittaa suodatuskankaan johonkin väliin, niin eliöidön mahdollinen kiinnityspinta pienenee murto-osaan ja laitteiston käyttöaika pienenee huomattavasti.
Minkä merkkinen laitteisto tai mistä sait ohjeet?
Yksi juttu on, että myös ilman tulisi kulkea karkeissa aineissa. Bakteerit tarvitsevat ilmaa! Putkien päät ovat ilmassa juuri tuosta syystä. Jos ei ilma kulje tulee mädättämö.
Totta, tuuletuksen pitää olla kunnossa. Muuten siellä ei elä mitkään eliöt.
Meillä oli omakotitalossa hyvin rakennettu suodattamo (edellisen omistajan mukaan). Tuuletuksetkin oli kunnossa (väljät hatut putmien päässä ja ilma kulki talon katolle saakka vapaasti). Asuttiin muutama kuukausi ja sit tilttas systeemi. Ei vetäny vettä... Kävi ilmi ettei edelliset asukkaat ollu tyhjentäny sakokaivoja... Kenttä tukossa... Oli uusittava kenttä mut valmistajien neuvot oli tosi sekavia ja keskenään ristiriidassa! Jouduin tekemään ratkaisun valmistajan mukaisesti ja nyt toimii!
Nyt osaisin kaivaa hyvän suunnittelijan joka päättäis miten rakennetaan tai sit kattoisin itse netistä esim. http://www.jatevesi.fi
-sivuilta mallisuunnitelmat (oli muutakin hyödyllistä).
Onneks ei oo uusiminen ihan heti edessä!!!
Mitä muuten tuli maksaan?... oisko 6-10 000€ur ?