Lavalla seuraan viejää, vaikka kuviot olisivat itse keksityt ja rytmi epäsynkronissa musiikin kanssa. Tulkitsen tilanteen sosiaaliseksi kanssakäymiseksi ja sillä hyvä.
Tanssikurssille olen kuitenkin tullut oppimaan. Minua piinaa seurata koikkelehtivaa miestä. Viejä vie minut mukanaan omaan osaamattomuuteensa, enkä pääse itse kehittymään.
Naiset: miten toimitte kurssilla taitamattoman miehen kanssa?
Miehet: miten nainen voi auttaa sinua onnistumaan?
Tanssikurssille olen kuitenkin tullut oppimaan. Minua piinaa seurata koikkelehtivaa miestä. Viejä vie minut mukanaan omaan osaamattomuuteensa, enkä pääse itse kehittymään.
Naiset: miten toimitte kurssilla taitamattoman miehen kanssa?
Miehet: miten nainen voi auttaa sinua onnistumaan?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Jos mies ei pysy rytmissä, alan laskea ääneen. Kuvioissa menen itse sinne minne pitäisi, vaikkei sekään aina auta. Odotan, että pääsen paremmalle viejälle!
Ääneen laskeminen on hyvä apu. Toinen on hyvä seuraaminen, ei mene väkisin opeteltavaa asiaa jos viejä vie kokemattomuuttaan toisin. Ohjaajat kyllä seuraavat onnistuuko se kaikilta. Jos ei onnistu, niin he ottavat uusiksi. Meilläpäin on melko nopea parien kierto ja me koikkelehtijat (olen mies) siirrytään sitten toisen daamin kiusaksi.
Joitakin miehiä voi auttaa. Jos miehellä on heikko rytmitaju ja kuvio on helppo, hiljainen ääneenlasku auttaa. Kun kuvio on vaativa, luovun rytmin vaatimuksesta ja harjoittelen miehen kanssa liikesuuntia. Rytmi laahaa, mutta kaikkea ei saa kerralla.
Jos ongelma ei ole rytmi, vaan kuvio, niin minun on itse tiedettävä mitä pitäisi tapahtua. Silloin ennakoin ja olen ikään kuin putoamaisillani oikeaan suuntaan. Käytännössä lasken tämän kyllä viemiseksi, mutta harjoitteluvaiheessa se voi auttaa miestä löytämään oikeat suunnat. Kun mies hahmottaa kuvion, minun on heti kevennettävä omaa menemistäni.
Väkisin rempovia miehiä en yritä auttaa, ainoastaan minimoida vahingot. Menen minne singotaan. Vartalon kannatus, lapatuki, ilveksen valppaus ja ketteryys varjelevat loukkaantumisilta.
Itsekeksityt viennit itsekeksittyihin kuvioihin eivät tanssikurssillakaan ehkä ole parasta, mitä sievoisia summia lajinmukaiseen vientiseuraamiseen ja standardikuvioihin satsanneet naiset voivat tanssitunnelmiensa entisestään kohottamismielessä kuvitella.
Olin kurssilla, missä yksi mies sanoi suoraan, että vie niinkuin itse lystää eikä välitä opettajan ohjeista. En mennyt enää toista kertaa sen ohjaajan kurssille, jotta moisesta riesasta pääsin eroon. Onneksi on kurssitarjontaa, jotta voi valita.
Kun pari vaihtuu, ei heikkoa viejää tarvitse kauan sietää. Tuskin itsekään aina osaat. Älä ala mestaroimaan, menee mieheltä viimeisetkin tanssihalut. Kyllä mies tekee parhaansa, eikä nyrpistely ainakaan auta. Tanssi on kumminkin iloinen asia. Jos ei se sitä ole, niin pipo voi olla liian kireällä, eikä tämä ole pahalla sanottu.
Tanssikurssit ovat hyvin eri asia kuin tanssit. Tansseissa tansseissa pyritään viemään vain kuvioita, joita osaa parhaiten, silloin seuraajallakin voi olla mahdollisuus pysyä mukana. Kursseilla suoraan sanottuna harmittaa, kun liikeratoja ei vielä sen ensimmäisin tunnin aikana ehdi läheskään aina oppia., jolloin vientiä tuskin syntyy. Naisten on vaan kestettävä myös hitaammin oivaltavia.
Sama se on toiseenkin suuntaan. Tuntuu jopa, ettei kaikkia naisia opi viemään hyvin koskaan ja osa kuitenkin seuraa samaa vientiä taivaallisesti. Ehkä osa yrittää seurata jopa liikaa ja menettää samalla dynaamisista liikkeistä saatavat tanssia helpottavat liike-energiat. Tämä koskee erityiseti avoimen otteen juttuja.
Silloin kun on hankala opeteltava asia, hermostuu sekä itseensä että toiseen. Mutta avoimen otteen jutuissa naisen kannattaa siis harjoituksissa mennä rytmissä liikkeen mukana, eikä pelkästään odottaa (olematonta) vientiä?
Joskus ongelma voi olla juuri siinä, kun nainen reagoi vientiin jo ennenkuin se oikeasti alkaa. Monissa lajeissa vientivoima (vetävä tai tyntävä) alkaa hyvin kevyenä tunteena, mutta siihen pitäisi reagoida vasta sen kehittyessä sopivan suuruiseksi. Ennen vientihetkeä naisen tulee tavallaan vastustaa alkamassaolevaa vientiä, muuten sitä vientivoimaa ei edes voi syntyä kunnolla. Sanoisin, että naisen ei tulisi reagoida ollenkaan olemattomaan vientiin, mutta jotain "tyhjäkäyntiä" voi suorittaa, jos se on lajille oletusarvoista. Senkin olen huomannut, että osa naisista vaatii ehkä liikaakin "vientivoimaa", jotta vienti toimisi. Joillakin aloittelijoilla taas kädet voivat olla aivan liian löysät tai ote puristava, tällöin vienti on lähes mahdottomuus.
Miehille olisi erittäin hyödyllistä saada videolinkkejä jo ennen kuvioiden harjoittelua. Ei menisi koko aivokapasiteetti liikeratojen hahmottamiseen.
Jos kaikki naiset reagoisivat samalla tavalla samaan vientiin, tanssimaan oppisi huomattavasti nopeammin.
Tanssillisesti oma haasteeni on siis kuitenkin odottaa vientiä. Harjoituksissa tulee reagoitua vääristä syistä: säälittää, haluaisi että homma sujuisi, tiedän mihin opettaja pyrkii, arvaan viejän aikeen.
Iso turhautumisen syy kurssilla on liian nopea pintapuolinen eteneminen. Kun viejä toisensa jälkeen on hukassa, vika ei ole miehissä, vaan ohjaajassa.
Nainen voi todellakin käyttää myös tanssikurssia välineenään kostaa miehelle. Tällainen nainen on tanssikurssillakin siitä hankala, että hänen kostonhimonsa heräämiseen riittää, että tanssikurssille tulleessa miehessä on jokin piirre siitä miehestä, joka oli naista kaltoin kohdellut. Kuulemani mukaan poikkeuksellisen komeana miehenä olen tämän joutunut täysin ventovieraan naisen kohdalle sattuessa kokemaan useammin kuin kerran. Exäni kuitenkin voisivat todistaa, että ulkomuodostani huolimatta en ole ollenkaan sellainen kuin voisi kuvitella.
Pikaisesti vastauksia lukaisten niin aika monesta paistoi turhautuminen osaamattomaan viejään. Viejä on kuitenkin varmaan mennyt sinne kurssille oppiakseen, paitsi ne muutamat, jotka tanssivat niitä omia juttujaan kurssikerrasta toiseen. Viejän kuitenkin pitäisi saada kuviossa askelmerkit paikoilleen eikä se onnistu, jos seuraaja menee oman mielensä mukaan. Nopeiten sitä oppisi, jos seuraaja on niin hyvä, että osaa mennä vääränkin viennin väärin eikä korjaile sitä itse. Nopeat parinvaihdot kursseilla takaavat lähinnä sen, että moni viejä ei saa tehtyä yhtään onnistunutta ja laadukasta toistoa. Joillakuilla onnekkailla mahdollisuus harjoitella oman parin kanssa sitten kotona, osa kokeilee noita kylmiltään lavalla. Juuri tässä ketjussa esille tulleista ajatelmista juontaen oma kurssittautuminen on hiipunut aika vähäiseksi.
Daadirlandaa. Yhdyn täysin. Olen hetero mies
Joskus tulee valittua liian vaativa kurssitaso, eikä tule onnistumisen kokemusta. On opettajillakin väliä: jotkut junttaavat väkisin lisää asiaa, vaikka porukka tippuu kyydistä.
Minä tanssin vaan buggia ja fuskua, niissä pysyy hyvin rytmissä. Jos nainen alkaa jotain rytmiä hokemaan, sanon juuri silloin rikkovan rytmiä, koska se on muotia. Yleensä seuraavalla kerralla pitävät suunsa kiinni.
"Rytmin rikkominen""ei tarkoita epärytmiin tanssimista.
Rytmin rikkomisella tarkoitetaan perusaskeleiden korvaamista jollain muulla askelikolla.
Kyllä musiikin perusrytmiin tarvii ajoittaa askeleet.
Tai tuplanopeilla perussykkeen puoliväliin. "Chase tai useammat chaseet"
Tässä ketjussa ovat monet naiset arvostelleet tanssikursseilla olleiden miesten tanssitaitoa ja sen kehittymättömyyttä.
Tanssikursseilla on miehiä aina vähemmän. Se on totuus. Ajatelkaas nyt, armon naiset, jos kurssille ei kohta ilmaannu kuin jokunen hassu mies. Kun tansseissa joudutte kuitenkin miesten tanssittamiksi, eivät ne osaa kursseja käymättöminä senkään vertaa.
Mieluummin innostakaa, rohkaiskaa, neuvokaa ja opettakaa niitä harvoja miehiä, jotka vielä uskaltautuvat tanssikursseille. Olkaa niiden kanssa kärsivällisiä.
Mitä teidän tanssitaitonne, kaunokaiset, hyödyttää, jos partnerilla ei ole hajuakaan askelista?
Olisihan se kurssilta jotakin oppinut
Näinhän se on. Viejän täytyy muutenkin osata enemmän, kun kerran on vietävä. Melkein harmittaa, että aloitin koko ketjun, mutta oli niin epätoivoinen olo harjoitusten jälkeen.
Pisteet kaikille miehille ja naisille, jotka vaikeuksien kautta suostuvat opettelemaan uutta. Ei tarvitse olla heti perillä, pidetään matkallakin hauskaa!
Hyvä ketju. Hienoa kun aloitit.
Itse en ole enään vuosiin käynyt kursseilla. Yksi työkaveri on ikänsä hiukan tannssinut, lähinnä ravintoloissa pienessä hönössä. Nyt hän on vuodenpäivät käynyt kursseilla, ihan tosissaan. Aamuisin ennen töihinlähtöä tekee yksikseen tanssiharjoituksia. Tavoitteena kesälavat.
Hän on laittanut myös merkille kurssien kaksi eri koulukuntaa. Toinen (pienempi) on kursseilla oppimassa ja panostaa täysillä. Toisen koulukunta taas on sielä vaan aikansa kuluksi. Molemmissa koulukunnissa on miehiä ja naisia.
Nämä aikansa kuluksi tanssivat saisi tanssia keskenään ja oikeesti opettelevat tanssisivat keskenään. Väkimäärältään isoilla kursseilla tämä ei toimi. Pienemmissä porukoissa oppimishaluisiia on enemmän.