Juuh. Tapailen erästä naista, joka on ketjupolttaja ja aikamoinen tupakkaharrastaja noin muutenkin. Itse en polta mutta asia ei vaivaa minua pätkän vertaa. Mutta mutta...
Tällä naisella on aamuisin todella kova yskä, niin kova, että pelkään verisuonensa katkeavan päästä. Hänen astmansa ei ainakaan paranna tuota joka-aamuista köhimistä. Erikoista kuitenkin on, että yskä laantuu heti, kun hän menee ulos tempaisemaan pari savuketta.
Onko tuo erikoista? Eikö sen pitäisi olla maalaisjärjellä ajateltuna toisin päin - eli että nimenomaan tupakan pitäisi aiheuttaa lisää yskimistä eikä kröhimisen helpotusta? Pitäisikö asiasta muutenkin olla jotenkin huolissaan?
Tällä naisella on aamuisin todella kova yskä, niin kova, että pelkään verisuonensa katkeavan päästä. Hänen astmansa ei ainakaan paranna tuota joka-aamuista köhimistä. Erikoista kuitenkin on, että yskä laantuu heti, kun hän menee ulos tempaisemaan pari savuketta.
Onko tuo erikoista? Eikö sen pitäisi olla maalaisjärjellä ajateltuna toisin päin - eli että nimenomaan tupakan pitäisi aiheuttaa lisää yskimistä eikä kröhimisen helpotusta? Pitäisikö asiasta muutenkin olla jotenkin huolissaan?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyllä sinä tuollaisesta aikamoisen riesan saat, jos vakisuhteeseen ryhdyt. Ihmisen keuhkot eivät ole tarkoitettu korsteeniksi.
Jätä, vaihda terveempään. Ja jos joskus tupakanhajua kaipaat, nuole vaikka tuhkakuppia.
Tällaista juuri on tupaskointi, ihan kuten tupaskariippuvaisen pitää saada nikotiinia jotta pääsisi normaaliin olotilaan myös tupaskoijan keuhkojen pitää saada myrkyllistä savua jotta ne toimisivat oikein.
Akka pihalle jos ei tupaskointi ala loppua.
Kerropa TurunNapakka, kuinka kävi. Otitko neuvot omaksesi, vai voittiko "rakkaus".
Nii'in - kovan on oltava rakkaus jos ehdoin-tahdoin haluaa keuhkosyöpäpotilaan omaishoitajaksi.
Kyllä tuossa nyt vielä tapaillaan. Mukava eukko ja hyvä sängyssä. Eikä mua röökaus haittaa eikä se yskäkään sinänsä, ihmetyttää vaan.
Tupakointi on tälle naiselle ihan sydämen asia, omistaa useita eri zippoja ja kaiken maailman härpäkettä. Vertailee merkkejä ja makuja ja kiertelee savukekaupoissa. Mikäpäs minä olen siihen puuttumaan,
Nuuhkiiko myös nuotion savuja nauttien?
Keuhkoahtaumatauti lienee vain ajan kysymys, ellei ole jo päällä.
Varmaan utelen hölmöjä mutta savukemaailma on mulle ihan uusi tuttavuus.
Nimittäin. Onpahan aika pelottavaa kuunneltavaa, kun ihminen on aamuisin väkisin tukehtumassa omaan limaansa eikä tahdo millään saada henkeä ennen kuin nykäisee pari kessua.
Onkohan se siis ihan normaalia tupakoivien keskuudessa? Ja onko asialle mitään tehtävissä - astmapiipusta ei ainakaan tunnu isoa apua olevan.
Savukeharrastus on hänelle niin tärkeä, että lopettaminen ei tulle kyseeseen. Ja vaikka hän lopettaisikin, niin ovatkohan keuhkot jo peruuttamattomasti turmeltuneet?
Välitän tuosta ihmisestä. Tosi paljon. Olen aavistuksen huolestunut.
Ainakin tupakointi lamaa keuhkojen värekarvoja, jolloin yskänärsytys vähenee. Tupakoitsija osittain tainnuttaa keuhkonsa tupakoimalla. Oliskohan tästä kyse.
Mene ihmeessä naimisiin jos sillä on perittävää. Muutoin en kyllä liikuttaisi tervattua eukkoa kepilläkään.
No keuhkoahtaumahan naisystävälläni on nyt sitten todettu. Millainenkohan riesa on kyseessä? Ilmeisesti parannusta siihen ei juuri ole mutta millaista elämä taudin kanssa lie? Mikähän on ennuste?
Kultaseni yrittää nyt pudottaa polttamistaan edes askiin päivässä mutta ei se kovin hyvin havaintojeni perusteella tunnu onnistuvan eikä hän halua asiasta sen kummemmin puhua. Lääkäri piti 45-50 savukkeen päivätahtia astmaatikolle aivan järkyttävänä.
Huoli painaa. Ja ei, en ole sen luonteinen mies, joka jättää kumppaninsa vastoinkäymisten sattuessa. Rakastan tuota naista, hän on ihanin koskaan tapaamani ihminen ja meillä on hauskaa yhdessä. Tämä käydään nyt yhdessä käsi kädessä läpi. Hän tekisi saman minulle.
Yksi käytännön kismitys on - aamulla tekisi usein mieli lemmiskellä mutta naisellani on täysi työ köhiä itsensä hereille ja henkihieverissä syljeskellä limapaakkuja keuhkoistaan. Muutaman savukkeen jälkeen tilanne tasaantuu mutta fiilis on silloin usein jo mennyt. Mutta tää on tätä.
Asiallisia kommentteja ja vertaistukea lukisin mielelläni, sikälimikäli jollakulla sellaisia on esittää.
AP / TurunNapakka
Keuhkoahtaumaan on lääkitystä monenlaista, johon lääkärinsä on varmaan jo reseptin kirjoittanut. Hyvin tuon taudin kanssa olen itse kumminkin tullut toimeen jo 24 vuotta.