Ehän minä öyryytä, mutta jos nöyryytetään jatkuvast niin ihminen voi muuttua kestäväksi nöyryytyksiä vastaan. Itsekunnioitus kestää kyllä nöyryytystä vaikkakin voi välillä vähä murtuakkin joten turha kai se on yrittää nöyryyttämällä murtaa ihminen jollakin palstalla.
Nöyryytyksiä.
jjoutava
10237
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olenhan kuitenkin yttänyt nöyryyttää eästä palstalaista, mutta hän on kilpikonnapuolustuksessa nimien peitossa ehkä nöyryytyksille yliherkkänä.
Joskus olen yrittänyt nöyryyttää, mutta valitsemani nöyryytyksen kohde on kilpikonnapuolustuksessa nimillä peittyneenä ehkä yliherkkänä nöyryytyksille.
On kyllä nöyryyttävää yrittää kirjoittaa kun täällä on niin outoa, teksti on virheellistä vaikka kuin oikein on kirjoittanut ja välillä ei lähde ja sitten lähtee kaks.
On vain yritettävä harjoittaa osallistumista.
Olet sä sitten hupaisa jjoutava! Teet aloituksen vaikka yhdestä sanasta, etkä ole moksiskaan vaikka ei kukaan noteeraa 😊
En tiedä mikä, mutta aina alkaa minua huvittamaan lukiessani. Tuosta nöyryys sanasta muistuu mieleeni tyttärenpoika, joka oli veljessarjan keskimmäinen. Ei mikään välkky, aina toisten veljesten latistama, mutta poika vaan hymyili.
Olivat heinätöissä kaikki kolme Sipoossa, ja huomasin Jupen tekevän kaikista reippaimmin.
Kun sitten illalla kehuin häntä vastasi poika totisena, niin: Olen minä aina ollut nöyrä tekemään töitä! Hellyttävä vastaus pojalta, ja töitä tekee parast'aikaakin reippaasti.
Sellainen tarina tästä syntyi, moikka!
Sini-sirkku ymmärää sisarus-sarjan keskimmäisen osan. Olen keskimmäinen ja siinä koulussa oppinut etten välitä mistään mitään.
Toisin on hänellä joka on aina paras, aina oikeassa, pienimmästä nöyryytyksessä joutuu tilaan josta ei selviä vuosikausiin vaan selvittelee vanhoja loukkauksia jatkuvasti. ja nostelee ketjuja oikeistakseen asiat mieleisikseen. Nöyryys on viisautta.
Muiuipa eräs päällikkö joka kysyttäessä, että josko Ville pääsisi töihin kun osaa kuitenkin niitä hommia tehdä. Päällikkö kysyi; Onko Ville nöyrä?
Hauskasti aloitettu ketju "nöyryydestä ---nöyryyttämisestä". Sairaalamaailmasa on työntekijöiden - asiakaiden nöyyryttäminen, enempi tapa kun poikkeus. Hierarkiessa työyhteisössä se onnistuu usealla tavalla. Tosi on, meinaan pitkällä työkokemuksella.
Onnistuakseen ihminen tarvitsee myös hyväksyntää, kuten S.S oi viestissään esille. Sanonta arvaa oma tilasi, anna arvo toisillekin, on hyvä muistisääntö.
Kysynkin, pitääkö aina olla nöyräköyry niskassa kaikssa tilanteissa?
Nöyrää ei voi nöyryyttää, vain ylpeää voi.
"Nöyrä ja notkea, saura ja sitkeä" suom. sananlasku
Salanöyrät on kieroimpia, niitäkin saattaa näillä palstoilla kohdata, Tekeytyvät niin höveleiksi ja jo kohta ovat kurmoottamassa minkä kerkeevät;)
Otappa näistä nöyristä seleko, minä olen luonnostaan nöyrä paitsi jos satun suuttummaan.