Miksi kansat pauhaa ja historiaa muunnellaan?

Roponen
20.2.2018 16:05

Daavid sanoo Ahitofelista, jota pidetään Juudas Iskariotin esikuvana: "Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka hänen kanssaan rauhassa elävät, hän rikkoo liittonsa. Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat" (Psalmi 55:21-22). Tämä kuvaus sopii myös antikristukseen, jonka kanssa juutalaiset tekevät liiton. Hänet otetaan messiaana vastaan Israelissa, niin että hän asettuu Jerusalemin temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.

Antikristuksen tuloa edeltää laaja luopumus uskovien kesken sekä yleismaailmallinen laittomuuden lisääntyminen. Molemmat ovat tapahtumassa silmiemme edessä, jos vain on silmät nähdä. Luopumus on voimakasta valittujenkin joukossa ja samalla maailma on isossa murroksessa monissa asioissa. "Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat? Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuansa vastaan: 'Katkaiskaamme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä'" (Psalmi 2:1-3). Näin juuri halutaan luopua Jumalan asettamista moraalisäännöistä. Oikea sanotaan vääräksi ja väärä oikeaksi. Ja he, joiden pitäisi olla suolana ja valona maailmassa, ovatkin ilman öljyä lampussaan.

Kun on puhe YK:sta, niin siellä tuntuu Israel olevan erityisesti hampaissa. Tämä johtuu varmaan suurelta osin muslimien vaikutuksesta YK:ssa. "Jumala, särje hampaat heidän suustansa, Herra, murra nuorten jalopeurain raateluhampaat" (Psalmi 58:7). Esimerkiksi UNESCO kielsi juutalaisten historiallisuuden pyhään maahan. Tilalle laitettiin muslimien historia. Räikeä valhe. "Minä olen kuullut Mooabin häväistykset ja ammonilaisten pilkat, joilla he ovat häväisseet minun kansaani ja ylvästelleet sen aluetta vastaan" (Sefanja 2:8).

Kuitenkin Jumala on kaiken yläpuolella ja on pian puuttuva väkevästi maailman asioihin. Kuka uskaltaa asettua häntä vastaan!?! Psalmi 2 jatkuu seuraavasti:

4. Hän, joka taivaassa asuu, nauraa; Herra pilkkaa heitä.
5. Kerran hän on puhuva heille vihassansa, peljättävä heitä hirmuisuudessaan:
6. "Minä olen asettanut kuninkaani (Jeesuksen) Siioniin (Jerusalemiin), pyhälle vuorelleni".
7. Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: "Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.
8. Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi.
9. Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, niinkuin saviastian sinä särjet heidät."
10. Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat, maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari.
11. Palvelkaa Herraa pelvolla ja iloitkaa vavistuksella.
12. Antakaa suuta pojalle (eli alistukaa hänen valtaansa), ettei hän vihastuisi ettekä te hukkuisi tiellänne. Sillä hänen vihansa syttyy äkisti. Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat.