Miten sattuu jos rakastaa toista ihmistä täydellä lapsen sydämellä ja huomaa vahingon kautta kuinka ei olekaan rakastettu samalla tavalla vaikka niin annettiin kaksinaamaisesti ymmärtää. Se ei kuitenkaan vähentänyt rakkautta vaan teki sisälle uuden tilan pettymystä varten.
Pitää vaan aina olla valmis pahimpaan vaikka aurinko paistaisikin kauniisti. Ei sitä varautumista kuitenkaan tarvitse näyttää ikinä, kuhan suojaa itsensä edes jollain tavalla että ei mene palasiksi.
Pitää vaan aina olla valmis pahimpaan vaikka aurinko paistaisikin kauniisti. Ei sitä varautumista kuitenkaan tarvitse näyttää ikinä, kuhan suojaa itsensä edes jollain tavalla että ei mene palasiksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ja pelolle ei pitäisi antaa paljon tilaa mutta se on päässyt käymään silti vaikka sen tiedostaa kokoajan.
Sepä se. Itse kokenut samanlaista, sen takia en enää pysty lähestymäänkään ihmisiä joista olen kiinnostunut. Onneksi on eläimet ja luonto josta saa rakkautta.
Pitäisi olla hetken yksin ja kuulostella miltä itsestäsi tuntuu. Jos joka kerta päättyy pettymykseen tavalla tai toisella. Kannattaa välillä katsastaa sinne peiliin eikä aina mollata toista. Syy pettämiseen ei välttämättä aina toisen vika. Vikaa on myös toisessakin.
Kaksinaamaisempaa asiaa maailmassa ei ole, kun lapsien manipulointi. Edellinen ihan yleisellä tasolla.
Niin aina riita vaatii 2 osapuolta, ellei sitten jotenkin itse ala taistelemaan oman peilikuvansa kanssa.
Eli kumpikin osapuoli on aina syyllinen.
Tässä ei nyt puhuta vanhemmista vaikka niin voisi luulla. Ne on tehneet hyvää työtä.
Tässä puhutaan lapsen innosta ja vähän vanhempien epävarmuuksista jotka puretaan sitten siihen joka ei maailmaa ollut tajunnut.
Siitä oppi olemaan näkymättömämpi