Haaveilen sisäperämoottorillisesta Bayliner 1952:sta OMC:n 130hv:n koneella vuodelta -89. Muiden palstalla käytyjen keskusteluiden perusteella olen käsittänyt, että pakosarja on osa, jonka joutuu jossain vaihessa vaihtamaan ja sen rikkoontuminen johtaa meriveden pääsyyn moottoriin ja kalliseen remonttiin.
Käsittääkseni pakokaasut johdetaan vetolaiteen kautta mereen. Onko pakosarja moottorin ja vetolaitteen välissä? Miten tunistan se? Miten sen kuntoa voi arvioida?
Miksi pakosarjan rikkoontuminen päästää vettä moottoriin? Miten pakosarja "toimii"?
Mihin muihin asioihin kyseisen veneen moottorissa ja vetolaitteessa kannattaa kiinnittää huomiota? Miten tunnistaa pommin, jota ei kannata ostaa?
Käsittääkseni pakokaasut johdetaan vetolaiteen kautta mereen. Onko pakosarja moottorin ja vetolaitteen välissä? Miten tunistan se? Miten sen kuntoa voi arvioida?
Miksi pakosarjan rikkoontuminen päästää vettä moottoriin? Miten pakosarja "toimii"?
Mihin muihin asioihin kyseisen veneen moottorissa ja vetolaitteessa kannattaa kiinnittää huomiota? Miten tunnistaa pommin, jota ei kannata ostaa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
ihan ok paatti ! Ei mitään luksusta, mutta hyvä ajettava. Kuitenkin tutki/tutkituta kunnolla, että runko kunnossa. Yleinen siisteys / pressujen kunto (uudet maksavat n. 800-1000EUR ).
Tekniikan toimivuutta ei voi arvioida kuin koeajolla. Jotain arvioita voit kuitenkin saada paatti telakoitunakin, kun järjestetään jäähdytysvesikierto, jotta konetta voidaan käyttää muutama minuutti.
Jos kunnossa niin starttaa heti. Ei mitään minuuttien mittaista käyntiin "sahaamista" eikä omistajan selittelyä.
Itselläni juuri tämä ( aina makeassa vedessä ajettu ) '89 1952, mutta 2.3L OMC ( FORD) -koneella, joka kuulemma parempi kuin tuo 3.0 Chevyn 6-koneesta lyhennetty malli.
7. vuosi alkamassa paatin kanssa ja tähän asti ei mitään muuta kuin normaalit ja tarkasti tehdyt vuosihuollot, etenkin paattia talviteloille laitettaessa. Paattini yleisilmeeltään edelleen "kuin uusi". Alkuperäisin virheettömin verhoiluin. Kyljet kuin uudessa ( =pienet narmut joita tietty tämänikäiseen jo tullut, myllytin pois. Nyt kyljet naarmuttomat ja kiiltävät kuin uutena. Jollekin tämä patin siisteys ei merkitsevä, mulle on.
Paatteja tarjolla jatkuvasti. Kaikenmerkkisiä ja mallisia. Käy katsomassa vähintään muutamaa eri yksilöä, jotta saat jotain vertailupohjaa. Huonolla tuurilla isket kätesi paskaan, paremmalla tuurilla, saat edullisesti käyttökelpoisen daycruiserin, tälläisestä pikkubayliineristäkin.
Baylinereitä haukuttu huonoiksi. Nämä kommentit yleensä asiasta mitääntietämättömien paskapuheita, joilla usein ei ollut edes soutuvenettä käytössään. Veneetkin yksilöitä. Talvinen kävelyretki esim. Hesassa Eiran rannassa valaisee asiaa ! Osa veneistä paljan taivaan alla, kevytpressut ( jos yleensä peitetty ) jo telakoinnin jälkeisellä viikolla repeilleet pois.
mm. pari 1950-sarjan Baylineriä oli ilman pressuja , metri lunta sulamassa kabiinissa. Toivottavasti et ole ostamassa jotain näistä "tarkastihuolletuista" yksilöistä ! Eräskin näistä oli kahtena peräkkäisenä talvena samalla tavalla "talvitelakoituna".
Osta sellainen johon on lähiaikoina tehty vetolaiteremontti.
Mikäli veneessä on pressut päällä niin jos se on homeessa niin sen kyllä haistaa.
Pakosarjan kyllä huomaat jos tavallisesta autostakin sen pystyt löytämään. Veneessä se vaan on koteloitu vaippaan jossa kulkee vesi jäähdyttämässä sitä. Päältäpäin ei sen kuntoa voi arvioida. Jos on 10 vuotta vanha niin voi hajota koska vaan mutta kaikissa on toi sama ongelma. Veneenä 1952 on oikein hyvä varsinkin hintaansa nähden ja neloskoneella menee pienellä kulutuksellakin.
Mikäli veneeseen ei ole tekniikkaan tehty merkittäviä remontteja niin osta sillä ajatuksella että voi hajota koska vaan.
Makeassa vedessä ajettu kone kestänee kertaluokkaa pidempään ja pakosarjakaan ei ruostune puhki vielä 10 vuodessa. Veneessäni alkup. pakosarja ja ei näytä läpiruostuneelta.
( paattini oli aiemman omistajan aikana useamman vuoden vähäisellä käytöllä /ajamatta trailerin päällä tallissa ).
Itse teen telakoinnin yhteydessä siten, että avaan termarikotelon. Huuhtelen pakosarjan vesikanavan ja kuivaan sitten huolellisesti paineilmalla. Lopuksi ruiskuttelen pitkällä suutinputkella reilusti wd40/crc:tä paljaaseen valurautapintaan pakosarjan sisälle vesitilaan. Koneen lohkosta tarkistan, että kaikki vesi varmasti tullut ulos vesipropun kautta. Sitten tuhdit pakkasnesteet koneen lohkoon ja vielä tarkistusliraus vesipropusta, että sieltä tulee pakkasnestettä, ei vettä. Vesipumpun alavesiletku irti termarinpuolelta, mutta muovilla tulpattuna. Näin lohkon saa täytettyä pakkasnesteellä aika hyvin.
Paattini vesillä vain 4 kk vuodesta. Tämä loput 8 kk trailerin päällä katoksessa.
Tuo ylim. tekniikan suojaöljyäminen ei ainakaan liene pahitteeksi :-\
Ja samalla pikkutarkalla kaavalla hoitelen muutkin suojausta vaativat paikat koneessa hapettumista vastaan. Baikun tekniikka palkinnut vaivannäköni, toimimalla 100% moitteettomasti kaikki nämä vuodet...
Kiitos asiallisista ja valaisevista kommenteista.
Käytettyä daycruiseria etsiessä olen huommannut, että 80-luvun lopun malleja on tarjolla paljon, mutta uudempien tarjonta on olematonta.
Harvaan myynnissä olevaan 80-luvun lopun Baylineriin on tehty koneremonttia. Onko merkki kestävyydestä vai siitä, että remontoidut yksilöt eivät ole kaupan?
Paljonko vetolaite ja koneremontti maksavat. Tiedän, että se riippuu laajuudesta, mutta mikä on hintahaarukka?
veneiden tekniikka kärsii enemmän pitkän talvitelakoinnin aikana, jos ei asiallisesti tehtyjä huoltoja ole tehty.
Harvemmin käyttötunneilla ja ajamalla saadaan konetta hajalle. Syynä lohkoon jäänyt vesi, joka halkaisee sen talvella. Merivesi syövyttää koneen lohkon ja pakosarjat puhki. Kuinkahan monet tuhannet merimoottorien pakosarjat vaihdettu ennenaikaisesti, kun syöpyneet huollon puutteessa puhki...
Muista, että useimmat ao. koneiden lohkot ovat samoja kuin autoissakin käytetyt. mm. tämä 2.3 L OMC ( =FORD ). Kannattaa kysellä osia ensin autovaraosaliikkeistä. Hintaero osilla saattaa olla yllättävän suurta.
Vetolaitteisiin kannattaa käyttää hyvälaatuisia synteettisiä "merkkiöljyjä" esim. Quicksilver ja huolehtia että vesi pysyy ulkopuolella, eikä sekoitu öljyihin. ( Akselien stefat, öljyproppujen tiivisteet ).
Vetolaitteen täysremonttiin kannattaa varata about 1,5-2KEUR. Itsellä ei kokemusta ao. remontista, kun tekniikka vieläkin OK-kunnossa.
Joka syksy huollon yhteydessä lasken vetolaitteen öljyt pois ja huuhtelen sen sisältä laskemalla öljykannullisen ( 4 L ) löpöä vetolaitteen läpi. Samalla huuhtoutuu pois mahd. vetolaitteen rattaista ja hammaspyöristä irronneet metallihiput ja laakerimetallin palat ( =kultapöly ). Jos öljyssä paljon ao. hippuja, niin remontti lienee lähellä. Muutama hippu öljyjen seassa on normaalia kulumista.
Huolehtimalla, että vaihteensiirto on säädöissään, saadaan vetolaitteelle runsaasti lisätunteja.