Loputon ikävä

Jos käy niin ettei mitään tapahdu vuosiin ja muutenkin voi huonosti niin itselle ainakin tulee sellainen olo ettei millään ole enää mitään väliä.

Mitäpä väliä sillä on. Etpä minusta välittänyt muutenkaan.

Viha laantuu tunteet vaihtelevat. Välillä ikävä taas koettelee. Kipua tuntuu jaloissa saakka.

Kiva kuulla! Pääasia, että herätän jotain tunteita..

"En ole rakkaasi ja uskallan kertoa tämän yksin omasta puolestani".
Koska en tiedä yhtään ainutta miesihmistä, kellä olisi positiivisiä tai myönteisiä tunteita itseäni
kohtaan. Yleensä jos ihmisellä on tunteita toista ihmistä kohtaan, niin tämä asia selviää sille
toisellekkin ihmiselle, säädyllisessä aikataulussa. Ei ole normaalia pantata tai piilotella tunteitaan
ja roikkua toisessa ihmisessä, itsensä kiusaksi tai tuon toisen ihmisen kiusaksi vuosikausia.
Jos siis sinulla oli kerran tilaisuus, toimia oikein ja aloittaa suhde tai päättää se mahdottomana.
Jos et näin tehnyt, voit syyttää ainoastaan vain itseäsi tilanteesta mikä se nyt on.
Jos et kerran puhunut saanut suutasi auki, niin et saa edellenkään!
Viha ja rakkaus ovat hyvin lähellä toisiaan, joten vihaa vain sielusi pohjasta saakka.

Oletko kertonut hänelle.

Noinhan se juuri menee, kun toinen ei toimikaan oman mielen mukaan kuin joku lelu tai kone, sitte vaan naps päänupissa vaihdetaan ajattelun sävy tummemmalle, jospa kiukuttelu auttais.