Tuulimittari cruising-käyttöön

Kummat kulmat sitten ovat hyödyllisempiä kun purjeita trimmataan, windexihän näyttää vain suhteellista tuulta, kuinka suuri on lisähyöty tosituulesta ?

purjehdus_tomppeli kirjoitti:

Kummat kulmat sitten ovat hyödyllisempiä kun purjeita trimmataan, windexihän näyttää vain suhteellista tuulta, kuinka suuri on lisähyöty tosituulesta ?

Purjeet toimivat suhteellisessa tuulessa, joten se on tärkein trimmien suhteen. Tosituulen lukemat ovat aina laskettuja, eikä esim. sorto ole laskuissa mukana. Virheet eivät tositiedoista hyödyttömiä tee, mm. tuulen suunta kertoo näkyvästi shiftit, vaikka itse lukema ei täsmällinen olisikaan. Sama juttu tuulen nopeuden kanssa, muutoksien seuranta on helpompaa ja jälkipelit muidenkin kanssa ovat vertailukelpoisilla lukemilla.

Tosi tuulikulmat otetaan näyttöön usein käyttöön, kun tilannetta analysoi trimmien suhteen. Eli miten sen nyt sitten ottaa, sanoisin, että suhteelliset ovat välttämättömiä, tositiedot erittäin hyödyllisiä. Ja kuinka ollakaan, kilpailutilanteissa korostuvat pikemminkin suhteelliset, mutta niitä ymmärtääkseen pitää taustalla olla opittua tietoa todellisista. Matkaa tehdessä taas on hyvä tietää ennakolta, mitkä olosuhteet todella ovat ennen suunnan muuttumista väylänmutkassa.

Minä ainakin tarvitsen autopilotin matkan pituudesta riippumatta. Se napsahtaa päälle parinkymmenen metrin päässä laiturista. Siinä saa siivottua laituriköydet ja fendarit paikoilleen ensimmäisenä. Sitten viikataan puomipeite, haetaan sopiva keulapurje ja sen skuutit, jotka tietysti viedään paikoilleen. Ja vaikka olisi niin pläkä, ettei mikään purje ole sopiva, ei koneajoa jaksa kahta minuuttia pidempään käsiohjauksella, niin kohtuuttoman tylsää se on.

Purjehtimiseen riittää vene ja purjeet. Mutta kyllä vain windexiä enemmän tietoa tarjoava mittaristo tuo oman lisänsä purjehtimisen tavoitteista riippumatta. Tunnen tosin sellaisenkin, joka otti jopa perinteisen tuulipussin pois maston topista, jotta kenellekään ei tulisi houkutusta parantaa jotenkin veneen kulkua.

Jos muuten ei mittaritietoja tarvitse, mihin tarvitaan tosituulen nopeus? Eikö päässälasku kerro sitä takapuolituntumasta ja näköhavainnoista saadulla lähtödatalla?

"Avomeret on erikseen.." jne. Minkä vuoksi ivaat? Itselleni riittää tieto apparentin tuulen suunnasta ja nopeudesta niin yksin kuin vaimon kanssa purjehtiessa, isoja ja pieniä meriä ylittäessä kuin saaristossakin. Apparentin tuulen mukaan itse säädän purjeet ja purjealan. Lastenlapsiani olen opettanut ohjaamaan virtauslankojen ja Windexin mukaan, kun ovat kyydissä.. Tuulimittarin suurin ilo on mielestäni yöpurjehduksissa. En näe mitään erityistä hyötyä tosituulta näyttävästä mittarista. Kukin tietysti hankkii elektroniikkaa omien tarpeittensa mukaan.

ap.tarvitaan kirjoitti:

Minä ainakin tarvitsen autopilotin matkan pituudesta riippumatta. Se napsahtaa päälle parinkymmenen metrin päässä laiturista. Siinä saa siivottua laituriköydet ja fendarit paikoilleen ensimmäisenä. Sitten viikataan puomipeite, haetaan sopiva keulapurje ja sen skuutit, jotka tietysti viedään paikoilleen. Ja vaikka olisi niin pläkä, ettei mikään purje ole sopiva, ei koneajoa jaksa kahta minuuttia pidempään käsiohjauksella, niin kohtuuttoman tylsää se on.

Purjehtimiseen riittää vene ja purjeet. Mutta kyllä vain windexiä enemmän tietoa tarjoava mittaristo tuo oman lisänsä purjehtimisen tavoitteista riippumatta. Tunnen tosin sellaisenkin, joka otti jopa perinteisen tuulipussin pois maston topista, jotta kenellekään ei tulisi houkutusta parantaa jotenkin veneen kulkua.

Jos muuten ei mittaritietoja tarvitse, mihin tarvitaan tosituulen nopeus? Eikö päässälasku kerro sitä takapuolituntumasta ja näköhavainnoista saadulla lähtödatalla?

Lue lisää

Siis todellako. Autopilotti, joka ajaa vakioapparenttituuleen jo 20 m laiturista. Ei kai nyt sentään.

...

Missä kohtaa näet ivaa. Totesin, että tavallinen perhepurjehtija siirtyessään satamasta toiseen, ei tarvitse tuulimittariin kytkettyä autopilottia saati tuuliperäsintä. Avomerellä, jos ajetaan vuorokaudesta toiseen, tilanne muuttuu.
Muutenhan oltiinkin yllättävän samaa mieltä.

Ei enää mitään käsitystä siitä, kuka vastaa kenelle tai kuka ivaa mitä. Eikä siitäkään, mistä tähän säikeen haaraan tuli apparenttia ajava autopilotti.

ap.tarvitaan kirjoitti:

Ei enää mitään käsitystä siitä, kuka vastaa kenelle tai kuka ivaa mitä. Eikä siitäkään, mistä tähän säikeen haaraan tuli apparenttia ajava autopilotti.

Iteki tipuin jossain vaiheessa kärryiltä. Tähän asti tulleista vastauksista voin vetää johtopäätöksen, että tarviin tuulimittari (langaton tai ei), joka näyttää tosituuta tai ei... olemme taas lähtöruudussa :D

Allyouneedishoney kirjoitti:

Siis todellako. Autopilotti, joka ajaa vakioapparenttituuleen jo 20 m laiturista. Ei kai nyt sentään.

...

Missä kohtaa näet ivaa. Totesin, että tavallinen perhepurjehtija siirtyessään satamasta toiseen, ei tarvitse tuulimittariin kytkettyä autopilottia saati tuuliperäsintä. Avomerellä, jos ajetaan vuorokaudesta toiseen, tilanne muuttuu.
Muutenhan oltiinkin yllättävän samaa mieltä.

Lue lisää

On se ihan fiksu sovellus varsinkin yksinpurjehtijalle. Koneella hidas vauhti, keula tuuleen, ja autopilotti päälle. Sen jälkeen voi kaikessa rauhassa kerätä fendarit pois ja nostaa purjeet. Itse tosin annan autopilotin ajaa kompassin mukaan, mutta yhtä hyvinhän se voi tuossa tilanteessa ajaa apparenttituulen mukaan. Kun purjeet on ylhäällä voi sitten kytkeä ap:n pois ja nauttia purjehduksesta.

Ap-tässä kirjoitti:

Iteki tipuin jossain vaiheessa kärryiltä. Tähän asti tulleista vastauksista voin vetää johtopäätöksen, että tarviin tuulimittari (langaton tai ei), joka näyttää tosituuta tai ei... olemme taas lähtöruudussa :D

Lue lisää

Niinpä, jos odotat täällä jonkun kertovan sinulle, mitä sinä haluat, niin saattaa mennä metsään.

ap.tarvitaan kirjoitti:

Minä ainakin tarvitsen autopilotin matkan pituudesta riippumatta. Se napsahtaa päälle parinkymmenen metrin päässä laiturista. Siinä saa siivottua laituriköydet ja fendarit paikoilleen ensimmäisenä. Sitten viikataan puomipeite, haetaan sopiva keulapurje ja sen skuutit, jotka tietysti viedään paikoilleen. Ja vaikka olisi niin pläkä, ettei mikään purje ole sopiva, ei koneajoa jaksa kahta minuuttia pidempään käsiohjauksella, niin kohtuuttoman tylsää se on.

Purjehtimiseen riittää vene ja purjeet. Mutta kyllä vain windexiä enemmän tietoa tarjoava mittaristo tuo oman lisänsä purjehtimisen tavoitteista riippumatta. Tunnen tosin sellaisenkin, joka otti jopa perinteisen tuulipussin pois maston topista, jotta kenellekään ei tulisi houkutusta parantaa jotenkin veneen kulkua.

Jos muuten ei mittaritietoja tarvitse, mihin tarvitaan tosituulen nopeus? Eikö päässälasku kerro sitä takapuolituntumasta ja näköhavainnoista saadulla lähtödatalla?

Lue lisää

Jos tuo teksti oli tosissaan kirjoitettu, niin kirjoittaja ei todellakaan ole "valtavirtaa" purjehtijana. Tässä kolme ilmeisintä virhettä:
1) viikataan puomipeite,
-- sehän viikataan jo ennen laiturista lähtöä säilytyspaikkaansa

2) haetaan sopiva keulapurje
--sehän on rullalla valmiina. Ja silloinkin, jos asialla on sellainen rariteetti, jolla ei olekaan rullapurjetta keulalla, keulapurje laitetaan paikoilleen jo ennen laiturista lähtöä

3) ja sen skuutit, jotka tietysti viedään paikoilleen.
--kuten edellä.

Olet silti oikeassa pääasiassa eli autopilotin tarpeellisuuden suhteen, se on tarpeen koneajossa ja purjeiden nosto-/laskumanöövereissa. Jälkimmäinen tarve voi tietysti puuttua, jos ei koskaan seilaa yksin.

10-14 kirjoitti:

Jos tuo teksti oli tosissaan kirjoitettu, niin kirjoittaja ei todellakaan ole "valtavirtaa" purjehtijana. Tässä kolme ilmeisintä virhettä:
1) viikataan puomipeite,
-- sehän viikataan jo ennen laiturista lähtöä säilytyspaikkaansa

2) haetaan sopiva keulapurje
--sehän on rullalla valmiina. Ja silloinkin, jos asialla on sellainen rariteetti, jolla ei olekaan rullapurjetta keulalla, keulapurje laitetaan paikoilleen jo ennen laiturista lähtöä

3) ja sen skuutit, jotka tietysti viedään paikoilleen.
--kuten edellä.

Olet silti oikeassa pääasiassa eli autopilotin tarpeellisuuden suhteen, se on tarpeen koneajossa ja purjeiden nosto-/laskumanöövereissa. Jälkimmäinen tarve voi tietysti puuttua, jos ei koskaan seilaa yksin.

Lue lisää

Kun kotilaiturista on varttitunnin matka väljemmille vesille sisältäen vilkasliikenteisen ja tuuliltaan erittäin pyörteisen salmen, ei ole mitään tarvetta viivästyttää lähtöä asioilla, jotka jopa helpommin tekee matkalla. Todellinen tuulikin on vain arvailujen varassa suojaisella lahdella, joten edes oikeaa purjetta ei rannassa aina tiedä. Miksi yleensäkään missään oloissa puomipeite pitäisi ottaa pois jo laiturissa?

Tiedän olevani syrjässä valtavirrasta, kun ei ole rullapurjetta, vaan foili. Mutta mikä siinä on virhe? Kun purjeet ovat sisällä veneessä, miksi jättäisi skuutit lojumaan ja nokeentumaan kannelle?

mitäihmeenvirheitä kirjoitti:

Kun kotilaiturista on varttitunnin matka väljemmille vesille sisältäen vilkasliikenteisen ja tuuliltaan erittäin pyörteisen salmen, ei ole mitään tarvetta viivästyttää lähtöä asioilla, jotka jopa helpommin tekee matkalla. Todellinen tuulikin on vain arvailujen varassa suojaisella lahdella, joten edes oikeaa purjetta ei rannassa aina tiedä. Miksi yleensäkään missään oloissa puomipeite pitäisi ottaa pois jo laiturissa?

Tiedän olevani syrjässä valtavirrasta, kun ei ole rullapurjetta, vaan foili. Mutta mikä siinä on virhe? Kun purjeet ovat sisällä veneessä, miksi jättäisi skuutit lojumaan ja nokeentumaan kannelle?

Lue lisää

"Virhe" oli tässä yhteydessä lähinnä samaa kuin "ero normaaliin perheveneilijään"; sinä kun vastasit kirjoittajalle, jonka mielestä perheveneilijä ei autopilottia tarvitsisi (mistä olen toki eri mieltä, kuten jo sanoinkin).

Tottumuskysymyshän se lähinnä on, miten nuo lähtövalmistelut tekee, mutta minä olen aina pyrkinyt siihen, että vene lähtee mahdollisimman valmiina laiturista, siitäkin huolimatta, että kärsimättömänä luonteena ottaa koville ne lähtövalmistelut. Eli puomipeite pois, ison nostin paikalleen ja sellaiset purjesiteet, joihin ei avotilasta yllä, pois. Ja fendarit myös ylös, jos vieressä ei ole venettä sillä puolen. Ideaalina, että istumalaatikosta ei tarvitsisi enää sen jälkeen kenenkään nousta kannelle ennen kuin seuraavaa laituriin kiinnittymistä tai ankkuroitumista varten.

10-14 kirjoitti:

"Virhe" oli tässä yhteydessä lähinnä samaa kuin "ero normaaliin perheveneilijään"; sinä kun vastasit kirjoittajalle, jonka mielestä perheveneilijä ei autopilottia tarvitsisi (mistä olen toki eri mieltä, kuten jo sanoinkin).

Tottumuskysymyshän se lähinnä on, miten nuo lähtövalmistelut tekee, mutta minä olen aina pyrkinyt siihen, että vene lähtee mahdollisimman valmiina laiturista, siitäkin huolimatta, että kärsimättömänä luonteena ottaa koville ne lähtövalmistelut. Eli puomipeite pois, ison nostin paikalleen ja sellaiset purjesiteet, joihin ei avotilasta yllä, pois. Ja fendarit myös ylös, jos vieressä ei ole venettä sillä puolen. Ideaalina, että istumalaatikosta ei tarvitsisi enää sen jälkeen kenenkään nousta kannelle ennen kuin seuraavaa laituriin kiinnittymistä tai ankkuroitumista varten.

Lue lisää

Kannelle joudun fendarit nostamaan jo ennen keulan irtoamista, koska niiden kanssa ei mahtuisi tolppien välistä ulos. Vain siinä tapauksessa, että kyseessä on vain hyvin lyhyt siirtymä koneella, saavat fendarit jäädä kannelle, muutoin ne kerätään aina lokeroonsa, samoin laituriköydet.

Muutoin kertomani toimet ovat vain esimerkki siitä, miksi autopilottia tarvitaan, vaikka vain seuraavaan satamaan olisikin menossa. Kukin voi korvata toimet omillaan, vaikka kahvinkeitolla, jos minun toimeni tuntuvat vierailta. Kahvinkeitto onkin usein vuorossa pian sen jälkeen kun purjehtimaan on päästy.

Ajatus, ettei kannelle tarvitsisi kulussa nousta on taas täysin elämälle vieras. Sen voi ja joutuu tekemään vaikeissa oloissa, sileässä vedessä koneajossa kannella on vähintään yhtä helppo kulkea kuin sisätiloissa. Sinulla on ilmeisesti vanhat moottorivenetavat selkärangassa. Niissähän kulku kannelle on usein hankalaa jopa satamaoloissa.

mitäihmeenvirheitä kirjoitti:

Kannelle joudun fendarit nostamaan jo ennen keulan irtoamista, koska niiden kanssa ei mahtuisi tolppien välistä ulos. Vain siinä tapauksessa, että kyseessä on vain hyvin lyhyt siirtymä koneella, saavat fendarit jäädä kannelle, muutoin ne kerätään aina lokeroonsa, samoin laituriköydet.

Muutoin kertomani toimet ovat vain esimerkki siitä, miksi autopilottia tarvitaan, vaikka vain seuraavaan satamaan olisikin menossa. Kukin voi korvata toimet omillaan, vaikka kahvinkeitolla, jos minun toimeni tuntuvat vierailta. Kahvinkeitto onkin usein vuorossa pian sen jälkeen kun purjehtimaan on päästy.

Ajatus, ettei kannelle tarvitsisi kulussa nousta on taas täysin elämälle vieras. Sen voi ja joutuu tekemään vaikeissa oloissa, sileässä vedessä koneajossa kannella on vähintään yhtä helppo kulkea kuin sisätiloissa. Sinulla on ilmeisesti vanhat moottorivenetavat selkärangassa. Niissähän kulku kannelle on usein hankalaa jopa satamaoloissa.

Lue lisää

"Ajatus, ettei kannelle tarvitsisi kulussa nousta on taas täysin elämälle vieras."

No ei todellakaan ole. Oman veneeni järjestelyt ovat sellaiset, että kannelle tarvitsee mennä vain poikkeustilanteessa eli käytännössä ei juuri koskaan.

10-14 kirjoitti:

Jos tuo teksti oli tosissaan kirjoitettu, niin kirjoittaja ei todellakaan ole "valtavirtaa" purjehtijana. Tässä kolme ilmeisintä virhettä:
1) viikataan puomipeite,
-- sehän viikataan jo ennen laiturista lähtöä säilytyspaikkaansa

2) haetaan sopiva keulapurje
--sehän on rullalla valmiina. Ja silloinkin, jos asialla on sellainen rariteetti, jolla ei olekaan rullapurjetta keulalla, keulapurje laitetaan paikoilleen jo ennen laiturista lähtöä

3) ja sen skuutit, jotka tietysti viedään paikoilleen.
--kuten edellä.

Olet silti oikeassa pääasiassa eli autopilotin tarpeellisuuden suhteen, se on tarpeen koneajossa ja purjeiden nosto-/laskumanöövereissa. Jälkimmäinen tarve voi tietysti puuttua, jos ei koskaan seilaa yksin.

Lue lisää

"Olet silti oikeassa pääasiassa eli autopilotin tarpeellisuuden suhteen, se on tarpeen koneajossa ja purjeiden nosto-/laskumanöövereissa. "

Autopilotti ei ole tarpeellinen (siis välttämätön) koneajossa eikä purjeiden nosto/laskussa. Ei edes yksinpurjehtijalla. Mukava, aikaa säästävä ja hyödyllinen se varmaan on.

Polaarit tosin löytyvät myös apparentille ja niidenkin mukaan voi targetteja jahdata. Lokiahan siinä pitää eniten vahtia, joka kyllä näyttää tosinopeutta.

ne.targetit kirjoitti:

Polaarit tosin löytyvät myös apparentille ja niidenkin mukaan voi targetteja jahdata. Lokiahan siinä pitää eniten vahtia, joka kyllä näyttää tosinopeutta.

Ainakin omassa veneessäni loki näyttää ainoastaan veneen nopeuden veteen nähden eikä huomioi virtaa. Nopeuden pohjan suhteen voi katsoa gps:stä. Tietysti kotivesillä, jossa ei ole vuorovettä, virrat ovat aika vähäisiä. Silti esim. Merenkurkussa olen joskus huomannut kolmen solmun virran. Suomenlahden kisoissa (aikaisemmin Gulf of Finland Race ja Fem fyrar) virran huomioimisella on ollut merkitystä. "Legendaarinen" esimerkki tästä oli Heinz Ramm-Schmittin suoritus 70-luvun alkupuolella heikkotuulisella spinnulenssillä, jolla hän äkkiä alkoi kasvattaa etumatkaansa muihin spinnulla kulkeviin kilpailijoihinsa. Selitys oli se, että hän oli hoksannut vastavirran ja laskenut ankkurin keulasta. Kaikilla oli spinnut ylhäällä, mutta vain Tarantella pysyi paikallaan muiden ajelehtiessa hiljalleen taaksepäin spinnut ylhäällä. Vastavirran nopeus oli siinä tilanteessa suurempi kuin veneen nopeus veteen nähden.

langatonmittari kirjoitti:

Ainakin omassa veneessäni loki näyttää ainoastaan veneen nopeuden veteen nähden eikä huomioi virtaa. Nopeuden pohjan suhteen voi katsoa gps:stä. Tietysti kotivesillä, jossa ei ole vuorovettä, virrat ovat aika vähäisiä. Silti esim. Merenkurkussa olen joskus huomannut kolmen solmun virran. Suomenlahden kisoissa (aikaisemmin Gulf of Finland Race ja Fem fyrar) virran huomioimisella on ollut merkitystä. "Legendaarinen" esimerkki tästä oli Heinz Ramm-Schmittin suoritus 70-luvun alkupuolella heikkotuulisella spinnulenssillä, jolla hän äkkiä alkoi kasvattaa etumatkaansa muihin spinnulla kulkeviin kilpailijoihinsa. Selitys oli se, että hän oli hoksannut vastavirran ja laskenut ankkurin keulasta. Kaikilla oli spinnut ylhäällä, mutta vain Tarantella pysyi paikallaan muiden ajelehtiessa hiljalleen taaksepäin spinnut ylhäällä. Vastavirran nopeus oli siinä tilanteessa suurempi kuin veneen nopeus veteen nähden.

Lue lisää

Targetit ajetaan vettä, ei pohjaa vasten. Myös se Tarantellan suoritus oli navigointia, johon virta kuuluu.

Jos sitä reunaehtoa "en kilpaile" ei olisi, muuttusivat vastaukset hieman yhteenvetoosi. Nyt siinä asiat ovat kohdillaan.

Kun nyt elektroniikkaa uusii, on syytä ottaa samantien NMEA2000 mukaan. Paitsi että se on standardi vielä tästä hyvän aikaa eteenpäin, se myös antaa valinnanvaraa, koska monen valmistajan osat ovat yhteensopivia.

Tosituulen tiedoista ei ainakaan mitään haittaa ole, vaikka kaikki eivät niitä kaipaakaan. Toisaalta ne saa oikeastaan mukaan, halusi tai ei. Varsinkin jos kompassisuunta on saatavilla, on tuulitiedoista enemmän hyötyä.

Kehitys menee kohti langattomia. Nexuksen langattomissa on ollut aika paljon ongelmia, mutta aikamuoto on perfekti, sekin siis hyvä valinta. Nimi vain on nyt Garmin, eikä aiemmasta Nexuksen valikoimasta ole jäljellä muuta kuin tuulianturit.

Hyvä kommentti. Minulle on joskus tapahtunut niin etten ole edes tuulimittarin näytöstä ymmärtänyt tuulen voimakkuutta myötätuulessa. Sivutuuleen kääntyessä sitten ikävä yllätys ja kiire reivata.

Kun latistuksen ja muiden toimenpiteiden jälkeen kallistusta on liikaa, on reivin aika. Se missä tosituulen näyttö auttaa, on nousevan trendin huomaaminen aikaisemmin faktana, ei vain luulona. Muutoin reivausta ei tehdä mittarien mukaan.

Myötätuulessa taas olisi hyvin helppo laskea veneen nopeus yhteen apparentin kanssa. Ja edelleen tosituulen näyttö todentaa sen sinänsä ilmeisen asian, jos vain viitsii näyttöä vilaista. Tämä on ehkä aika paljon kokemuksen myötä tuleva asia. Mitä useamman kerran on tullut yllätetyksi, sen todennäköisemmin suorittaa sen hyvin yksinkertaisen päässälaskun ennen käännöstä.

Itselleni tuulimittarin antama informaatio on osa kokonaisuutta esim. kallistuksen ja nopeuden rinnalla, joka kertoo, että kaikki on kunnossa. Aina silloin tällöin tulee kokeiltua erilaisia vanttijännityksiä yms., ja niiden vaikutuksen arviointi esim. reivauskynnykseen on mahdollista vain, jos tietää tuulen nopeuden. Näitä voi kirjata lokikirjaan muistiin seuraavia keväitä varten. On myös mielenkiintoista nähdä, mikä on vaikkapa uuden purjekerran vaikutus reivauskynnykseen . Plattiksella tosituulen voi laskea helposti päässä apparenttituulesta, sivumyötäisellä se on jo hieman hankalampaa. Ei siis ole haitaksi, jos lukema on oikein laskettuna koko ajan mittaristossa.

Hyödyllistä.tietoa kirjoitti:

Itselleni tuulimittarin antama informaatio on osa kokonaisuutta esim. kallistuksen ja nopeuden rinnalla, joka kertoo, että kaikki on kunnossa. Aina silloin tällöin tulee kokeiltua erilaisia vanttijännityksiä yms., ja niiden vaikutuksen arviointi esim. reivauskynnykseen on mahdollista vain, jos tietää tuulen nopeuden. Näitä voi kirjata lokikirjaan muistiin seuraavia keväitä varten. On myös mielenkiintoista nähdä, mikä on vaikkapa uuden purjekerran vaikutus reivauskynnykseen . Plattiksella tosituulen voi laskea helposti päässä apparenttituulesta, sivumyötäisellä se on jo hieman hankalampaa. Ei siis ole haitaksi, jos lukema on oikein laskettuna koko ajan mittaristossa.

Lue lisää

Ilman muuta tieto tosituulesta on hyödyllinen, siitä ei ole mitään erimielisyyttä. Kysymys on vain siitä, mistä se hyöty tulee.

Pieni huomautus muuten todellisesta tuulennopeudesta. Aivan virheettömästi laskettukaan tuulennopeus ei kerro kaikkea. Tuulen gradientti pinnan ja topin välillä voi merkittävästi vaihdella päivästä toiseen, joten varsinkaan reivikynnyksen vertailu purjeiden välillä ei ilman muutamaa toistoa toimi.

Reivaan myötätuulessa ennen kääntymistä. Paine purjeessa pienenee, kun venenvauhti myötäaallokossa on parhaimmillaan: oikea hetki vetää mastoliikkiä alas ja vinssata reivi(t) sisään.

Enemmän kuviteltu luin käytännön ongelma. Jos ei ole havainnut myötätuulessa, että purjepintaa kääntyessä pitäisi pienentää, se on kisassa iso moka. Kruisaillessa ei sen sijaan ole mikään ongelma laskea ja reivata isopurje käännöksen jälkeen. Vaikea vaikkei täysin mahdoton on reivata iso ennen käännöstä. Keulapurjeen kanssa päin vastoin. Purjeen vaihto tai sisään rullaus on ennen käännöstä sujuu helpommin. Jollei ole havainnut niin sijuu se myöhemminkin mutta tyhmyydestä meitä rangaistaan.

seppomartti kirjoitti:

Enemmän kuviteltu luin käytännön ongelma. Jos ei ole havainnut myötätuulessa, että purjepintaa kääntyessä pitäisi pienentää, se on kisassa iso moka. Kruisaillessa ei sen sijaan ole mikään ongelma laskea ja reivata isopurje käännöksen jälkeen. Vaikea vaikkei täysin mahdoton on reivata iso ennen käännöstä. Keulapurjeen kanssa päin vastoin. Purjeen vaihto tai sisään rullaus on ennen käännöstä sujuu helpommin. Jollei ole havainnut niin sijuu se myöhemminkin mutta tyhmyydestä meitä rangaistaan.

Lue lisää

Keulapurje tietysti pitää olla oikea kryssille lähdettäessä, mutta ison reivaus kyllä jää kisoissakin pääsääntöisesti kryssille. Reivausrajan ylittyessä tuulta on jo sen verran, että vaikea on reivata lenssillä. Ihan tarpeeksi on haastetta jo spinnuajosta. Kruisailleissa spinnua ei ole tuossa kelissä, jolloin on jo niin paljon painetta purjeessa, että ei siinä aallot juuri auta, vaan purje painuu pahasti saalinkeihin. Tietysti voi kääntää sivutuuleen reivauksen ajaksi. Eihän siinä kauaa mene, jos osaa homman.

Mahdoton vastata. Jos yksin askartelet keulakannella ja vaihdat hakaspurjeen kovan tuulen jibiksi voi kulua 1/2 tuntia ennen kuin purjesäkki on haettu kannelle ja purje vedossa. Rullagenoalla 1/2 minuuttia reivaukseen. Jos tarkoitat isopurjetta niin lähes tekemätön paikka yksin myötätuuleen lazy jacksien kanssa. Surffit riippuu vesialueesta mutta suutuusluokkana 8-13 sekunnin välein. Laske noista.