Jarilla on poliittisella toiminnallaan aiheuttanut Kouvolalle aina taloudellisia menetyksiä, mihin ikinä lusikkansa työntääkään.
https://jarilarikka.fi/2018/02/22/itsehallintoalueen-hallinto-paatettiin-keskittaa-kouvolaan/
Nyt kirjoituksessaan yrittää kerätä irtopisteitä ja aiheutetut miljoonatappiot Kouvolalle yritetään unohduttaa.
Larikka laskettelee liikaa luikuria.
Koulun penkki ei ilmeisesti palomiehille maistunut aikanaan.
Kouvola tarvitsee parempia päätöksiä.
https://jarilarikka.fi/2018/02/22/itsehallintoalueen-hallinto-paatettiin-keskittaa-kouvolaan/
Nyt kirjoituksessaan yrittää kerätä irtopisteitä ja aiheutetut miljoonatappiot Kouvolalle yritetään unohduttaa.
Larikka laskettelee liikaa luikuria.
Koulun penkki ei ilmeisesti palomiehille maistunut aikanaan.
Kouvola tarvitsee parempia päätöksiä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Helmisellä on kaksoisrooli Kymenlaakson maakunta- ja sotesuunnitelmissa. Kannattaako maksaa kaverille palkkaa 6000 e/k Kouvolan terveyspalvelujen alasajosta?
Mitä järkeä Kouvolan kannalta on siinä, että taas yksi "asiantuntija" professori esittää Kouvolan asukkaiden nykyisen päätösvallan ottamista pois omista lähipalveluista?
GOOGLE: Professori maakuntamallista: Perustuslaki ei kiellä säätämästä hölmöyksiä
Maakuntahallinto ei ollut eduskuntavaalien teemana ennen vaaleja ja hallinnon uudistus esiteltiin vasta hallitusohjelmassa, eikä näin ollen mitään kansalaiskeskustelua maakuntahallinnosta käyty.
Kuristusotteella valtiovarainministeriö "asiantuntijoiden" runnomana yrittää saada kaupungeilta ja kunnilta perustuslaissa säädetyn päätösvallan pois. Virkavaltaisuus saa kuristusotteen. Palveluja leikataan ja heikennetään. Silti kustannukset kasvaa ja lähidemokratia Kouvolassa ja muissa maan kaupungeissa ja kunnissa menettää merkitystään yhä enemmän.
Allekirjoita kansalaisaloite
Kansalaisaloite.fi
KANSANÄÄNESTYS MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUKSESTA
Kouvolan Sanomat uutisoi shp:n sopimuslaskutuksesta ajalta 2006 - 2010, jona aikana Kouvola oli maksanut shp:lle käyttöään enemmän reilut 6 milj. euroa. Vastaavasti Kotka, Hamina ja muut Etelä-Kymenlaakson kunnat olivat maksaneet muutama miljoona euroa käyttöään vähemmän. Carea toimitusjohtaja Niiranen kertoi Carean keränneen viime vuosina kunnilta kuntamaksuja siten, että vuoden 2010 tilinpäätöksen kumulatiivinen alijäämä noin 26 milj. euroa on saatu hoidettua ja kumulatiivinen ylijäämä on vuoden 2017 tilinpäätöksessä noin 10 milj. euroa. Näihin talkoisiin myös Kouvola on osallistunut samoin perustein Kotkan ja Haminan kanssa.
Itä-Suomen hallinto-oikeus antaa päätöksensä sopimuslaskutuskauden kuntaosuuksista kesäkuuhun 2018 mennessä, koska aikoinaan kunnat eivät päässeet sopuun sopimuslaskutuksen kuntakohtaisesta tasauksesta.
Tulevan sote-kuntayhtymän kannalta on hyvä, että tilit ja vastuut saadaan tältä osin selviksi. Kouvolan kannalta on tärkeää sote-kuntayhtymän toiminnassa, että kustannukset ja annetut palvelut vastaavat kuntakohtaisesti toisiaan myös tulevina vuosina.
Jos Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Brask otti sote-kuntayhtymän kotipaikan käsittelyyn tarkoitushakuisesti ohi esityslistan, kertoo se kotkalaisten demarien ja vähän muidenkin poliittisten henkilöiden heikosta moraalista. Tästä on saatu konkreettista ja Kouvolan kannalta kallista kokemusta jo shp:n toiminnan aikana 1990-luvulta alkaen.
Sopimuslaskutuksessa, joka otettiin shp:n kuntalaskutuksessa käyttöön vuoden 2006 alusta, Kotka ja Hamina käyttivät erikoissairaanhoidon palveluja maksuennakkoja huomattavasti enemmän ja maksujen tasaus tapahtui 3 vuoden viiveellä. Siitä syntyi shp:lle vuosittain alijäämää, joka vuoden 2010 lopussa oli 26 milj. euroa. Sopimuslaskutus oli sen verran vaikeaselkoista, että mm. Harri Helminen ei ymmärtänyt sen sudenkuoppia ollessaan Anjalankosken kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Moni muukin demaripoliitikko uskoi kotkalaisten aateveljien vilpittömyyteen. Eivät ne kotkalaiset kokkaritkaan sen rehellisempää väkeä tainneet tuolloin olla.
Jatkossa Kouvolan virkamiesten ja keskeisten poliittisten päättäjien täytyy olla hereillä sote-kuntayhtymän toiminnan alkaessa vuoden 2019 alusta. Pahimmassa tapauksessa Kouvola voi olla jälleen kuppauksen kohde. Tälläistä kuppausta Carea on mm. suorittanut Sairaalapalvelujen liikelaitoksen kautta, kun Kouvolan asukkaiden saamista laboratorio- ja kuvantamispalveluista on peritty Kouvolalta jopa 50 prosentilla korotettuja hintoja vastaaviin Etelä-Kymenlaakson asukkaiden palveluista perittyihin kuntakorvauksiin. Tässä kuppauksessa keskeisiä Carean virkahenkilöitä ovat olleet talousjohtaja Helena Kinnunen ja Sairaalapalvelujen liikelaitoksen toimistusjohtaja Heli Lindqvist.
Laitetaanko ensin oma pesä kuntoon?
Sote: Kouvolan päättäjät eivät osallistuneet Kymenlaakson sotea valmistelevan ryhmän kokoukseen Haminassa
KymenSanomat 13.3.2018
Kymenlaakson soten ohjausryhmä on laittanut perussopimuksen
päätöskiertueelle kuntiin. Sopimuksissa kuntayhtymän kotipaikka on
Kotka.
Ryhmä kokoontui tiistaina Haminassa hieman sekavassa
tilanteessa, sillä Kouvolan edustajat jättivät saapumatta sovittuun
tapaamiseen.
Perusteeksi poisjääneet kertoivat, että heillä ei ole
ollut tarpeeksi aikaa sisäiseen keskusteluun, eikä aikaa perehtyä
materiaaliin.
— Tänään siis juuri ennen kokousta kello 8.49
ilmoitettiin, että kouvolalaiset toivovat uutta ohjausryhmän tapaamista
19.3. jälkeen, totesi ryhmän puheenjohtaja Nina Brask (sd.).
Braskin mukaan kokouksen linja kuitenkin oli, että aikataulut oli sovittu
yhdessä niin paljon aiemmin, että sovitussa menettelyssä pitäydyttiin.
Kyseessä oli jo neljäs ohjausryhmän kokous, missä asiaa valmisteltiin.
— Siksi ohjausryhmä linjasi sovitun periaatteen mukaisesti, että perussopimus
lähetetään kuntiin käsittelyyn. Perussopimukseen mukaan kuntayhtymän
kotipaikka on Kotka, ja virallinen nimi on Kymenlaakson sosiaali- ja
terveyspalveluiden kuntayhtymä, Brask kertoi.
Hän luonnehti, että perussopimuksen sisältö on hyvin tavanomainen, eikä sisällä mitään erityisiä linjauksia.
Aloittaja ei ole selvillä asioista. Katkeruus paistaa ilmiselvästi läpi. Lue tarkasti nim. merk Valitettavasti artikkeli. Siinä pitkään kestänyt kiista tiivistetty muotoon joka olisi helpompi heikkolahjaistenkin ymmärtää.
Jussi Raukko kirjoitti Kouvolan Sanomissa 1.3.2018 lukijakirjoituksen, jossa hän totesi Pohjois-Kymenlaakson kuntien ja yhdistyneen Kouvolan maksaneen vuosina 2006 -2009 kaikkiaan 10,9 milj. euroa Carealle enemmän, kuin asukkaat olivat saaneet sopimusohjauksessa palveluja Carealta. Vastaavasti Etelä-Kymenlaakson kunnat olivat käyttäneet Carean palveluja 10,7 milj. euroa enemmän, kuin sopimuslaskutuksesta heiltä oli peritty.
Tämä oli yksi syy siihen, miksi Kouvolan yhdistynyt kaupunki päätti ottaa silloisen Kuusankosken aluesairaalan omaksi tuotannokseen vuoden 2011 alusta. Luottamus Carean johtoon ja Etelä-Kymenlaakson kuntien virkamiehiin ja päättäjiin oli kokenut kolauksen.
Tätä nykyä vaikuttaa vähän samalta. Annikki Niiranen Carean toimitusjohtajana tietää taustat, mutta kestääkö kantti kotkalaisten puristuksessa johtaa Careaa koko maakuntaa tasapuolisesti palvelevana ja laskuttavana kuntayhtymänä. Vuoden 2019 alusta toimintansa aloittava sote-kuntayhtymä antaa uusia haasteita sosiaalipalvelujen tullessa saman talousarvion piiriin.
Kouvolan kannattaa jättäytyä Kymenlaakson vapaaehtoisen sote- kuntayhtymän ulkopuolelle, jolloin koko hanke jää aikeeksi.
Maakuntavaalien jälkeen Kouvolalla on hyvä mahdollisuus saada maakuntavaltuustossa enemmistö, jolloin Kouvolan edunvalvonta on selvästi parempi kuin tässä väliaikaisessa yhden vuoden kestävässä organisaatiossa. Kotka ja Hamina yrittävät nyt saada täytettyä keskeiset virat väliaikaisessa sote-organisaatiossa omilla virkamiehillään. Tämä tulee estää.
Kaiken kaikkiaan sekin on mahdollista, että koko maakunta-sote-hanke kaatuu ennen kesää 2018, jolloin Kymenlaaksossa tulisi palata lähtöruutuun ja ottaa PoKS Kouvolan haltuun Carealta.
Kouvolan virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat olleet turhan hätäisiä luovuttaessaan PoKS:n Carealle. Kouvolan kannalta paljon vahinkoa on jo tapahtunut, kun KoKS:iin investoidaan 120 milj. euroa. KoKS:n investoinnit tulisi jäädyttää nyt rakenteilla olevaan laajennusosaan.
Nyt ainakin nähdään seuraukset siitä mihin johti Larikan ajama politiikka että on liian kallista maakuuttaa sairaita ja potilaspaikkoja pitää vähentää. Murheellisia tarinoita on paljon tuosta politiikasta. Koskahan saadaan vastuuseen ne jotka päättivät että sairaala lopetetaan. Poksin tilanne on järkyttävä Larikan ajaman politiikan takia, iltapäivällä sanotaan että potilasta kuntoutetaan jonkin aikaa ja seuraavana aamuna yksin asuva kotiin.
On tämä melkoista seutua. Paikallisia suuruuksia löytyy, on aktiivimalli teveyspalvelut Kotkaan ajavaa Lindströmiä ja sairaalan lopettaja Larikkaa.
Täyttä puppua kirjoitit. Nyt olet täydellisesti ulkokehällä.
Kaikkihan piti pilkulleen kutinsa. Mikä siinä oli puppua?
Tuokin pitää paikkansa että luvattu kuntoutus tilojen ahtauden vuoksi saattaa kestää vain seuraavaan aamun.
Kaksi henkilöäkö täällä päättää. Voi pyhä yksinkertaisuus. Tannattaisi jättää kirjoittamatta kun kunnalliselämän tietoisuus on tota luokkaa.
Eihän näillä palstoilla kukaan päätä, ei yksi eikä kaksi. Mutta jos poliittisista päätöksistä puhut niin ei kukaan ole edes väittänyt että esimerkiksi Larikka tai Lindström olisi yksinään jotain päättänyt. Tuossa ylempänä ainakin minun lukeamanani näkyy että ajoivat asiaa.
Larikka kaupunginvaltuuston puheenjohtajana oli sitä mieltä että sairaala lopetetaan ja muutenkin potilaiden maakuutmanien vuodeosastoilla on liian kallista. Kaikki tuo on saatu lukea julkisesti.
Ministeri Lindström meni kaupunginvaltuuston kokouksessa puhujapönttöön oikein ilmoittamaan ettei aja hallituksessa sote-uudistuksessa paikallista eli Kouvolan etua.
Ja mistä on saanut alkunsa se ettei ambulanssi huoli kyytiin?
Suomessa laajemmalti oleva tapa.
Olisko niiden kahen poliitikon syytä.