Olen laittanut ne DNS serverit MCC-->Internet Access-->First DNS server/Second DNS server--->OK
Mutta ne ei tallennu, miksei? Heti buutin jälkeen saan naputella ne uudestaan. Vai pitääkö olla loggautuneena Rootiksi, että tuollaiset tallettuu järjetelmään?
Entä miten saan muutettua Mandraken globaalia äänentasoa? Varoitusäänet hajottaa korvat, kun en pysty säätämään niiden volumia mistään.
Mutta ne ei tallennu, miksei? Heti buutin jälkeen saan naputella ne uudestaan. Vai pitääkö olla loggautuneena Rootiksi, että tuollaiset tallettuu järjetelmään?
Entä miten saan muutettua Mandraken globaalia äänentasoa? Varoitusäänet hajottaa korvat, kun en pysty säätämään niiden volumia mistään.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Entä miten teen pikakuvakkeita työpöydälle? En ainakaan samaan tyyliin kuin Windowssissa.
itseasiassa samalla tavoin onnistuu pikakuvakkeiden teko työpöydälle kuten wintoosassakin. Hiiren oikealla klik...luo uusi...tiedosto...linkki sovellukseen. Siinäpä se
"Vai pitääkö olla loggautuneena Rootiksi, että tuollaiset tallettuu järjetelmään"
Pitää. Kaikkiin muutoksiin järjestelmässä täytyy olla kirjautuneena rootiksi. kokeilepas uudestaan konffata ne tiedostot, tällä kertaa roottina. (ei kai tiedostojen konffaus edes onnistu userina??)
Linukka kysyy Root salasanaa jos yrittää mennä asetuksiin, ja olen sen antanut ja sen jälkeen tehnyt muutokset. Kuitenkaan asetukset ei tallennu. Eli tuollainen ei sitten kai riitä vaan pitää olla kokonaan kirjautuneena Rootiksi, vai miten on?
Kyllä ne pitäisi jäädä sinne tuolla tavalla, l. roottina. Mulla oli sama juttu 10:llä, kun otin käyttöön asennuksen jälkeen vasta myöhemmin verkkokortin ja laajakaistan - asetukset eivät ainakaan Mandraken ohjauskeskuksen kautta suostuneet jäämään pysyviksi. En sitä sitten kauaa viitsinyt pelailla, vaan vaihdoin jakelua kun olin muutenkin kyllästynyt pariin pikku "ominaisuuteen".
Voisit hakea päivityksellä uudempia paketteja - josko mahdollinen bugi olisi korjaantunut.
Äänitasot saa säädettyä KDE:n ohjauskeskuksesta. Käynnistä Kmix (tai vastaava, lienee asentunut), niin saat säädettyä päävollikkaa alapalkista.
Minulla on /etc/resolv.conf tiedostossa rivit
nameserver 10.16.10.16
nameserver 10.16.11.16
nameserver 10.16.10.16 # ppp temp entry
nameserver 10.16.10.16 # ppp temp entry
Jos sinulla lukee tuolla nuo # temp entry rivit, voisit lisätä kuten minulla on nuo kaksi riviä ilman # temp entryjä.
Kiitos vastauksesta! Joo ei auttanut kirjautua edes Rootiksi, ei ne DNS serverit tallennu millään sinne. Update tooli herjaa, että joko updateja ei ole, tai olen asentanut jo kaikki. Asennuksen yhteydessä kyllä annoin tän updatettaa itsensä.
Tietenkin laita omat dns:t. En ole ennen mandrakessa käynyt tätä tiedostoa katsomassa ja muissa distroissa en muista nähneeni # temp rivejä. FC1:seen joutui lisäämään käsin pelkästään kaksi ensimmäistä riviä.
Nimipalvelimet löytyvät /etc/resolv.conf tiedostosta. Voit ne sinne itsekin kirjoittaa.
dhcpd tai dhclient tietyillä asetuksilla noutaa palvelimelta nimipalvelimet ja kirjoittaa ne automaattisesti tuohon tiedostoon.
esim.
nameserver xxx.xxx.xxx.xxx
Alkaa pikku hiljaa kismittään tämä.
Nimittäin loggauduin Roottina, ja muutin resolv.conf tiedostoon oikeat DNS serverit. Sitten buuttasin. Tadaa...jälleen kerran tiedosto oli tyhjentynyt oletukseksi. Sitten päätin loggautua taas Rootiksi ja muutin tiedoston takaisin haluamakseni, ja laitoin vielä kirjoitussuojan päälle, eli vain luku. No tadaa...buutin jälkeen tiedosto oli jälleen tyhjentynyt oletukseksi, ja kirjoitussuoja oli hävinnyt...
Lisää neuvoja?...
Hei muuten Hostname (Optional) oli säilynyt, mutta dns serverit oli defaultiksi menneet.
/etc/resolv.conf on mdk 10:ssa ainakin pelkkä linkki tiedostoon /etc/ppp/resolv.conf.
Joten tätä jälkinmäisttä pitäisi muokata (myös kirjoitussuojaus).
Entäs tiedostossa /etc/ppp/pppoe.conf rivit:
# Obtain DNS server addresses from the peer (recent versions of pppd only)
# In old config files, this used to be called USEPEERDNS. Changed to
# PEERDNS for better Red Hat compatibility
PEERDNS=yes
DNS1=10.16.11.16
DNS2=10.16.11.16
PEERDNS=yes kait määrää hakemaan dns:ät, entä jos laittais "no"?
Tämä on arvailua.
ennen äskeisiä rivejä on vielä:
# DNS type: SERVER=obtain from server; SPECIFY=use DNS1 and DNS2;
# NOCHANGE=do not adjust.
DNSTYPE=SERVER
Entä jos tuohon laittaa DNSTYPE=SPECIFY ja kirjoittaa tähän tiedostoon DNS1:n ja DNS2:n
???????????????????????????????????????
Search toiminto löytää vain 2 kpl resolv.conf tiedostoja. Toinen on varsinainen tiedosto /etc/ kansiossa ja toinen on pikakuvake /etc/ppp/ kansiossa.
/etc/ppp/pppoe.conf
tuollaista tiedostoa mulla ei ole ollenkaan.
Homma pelaa..
Ilmeisesti pitää alkaa suunnittelemaan toista Linuxia...
Alat lähestyä oikeita johtopäätöksiä...
Tuo pppoe.conf liittyykin varsinaisesti PPPoE-yhteyksiin, että sen voi unohtaa tässä tapauksessa.
Itselläni on Mandrake 10 ja /etc/resolv.conf tiedostosta löytyy
search dsl.inet.fi
nameserver 195.165.1.7
nameserver 10.16.11.16
Eli kyseessä on Soneran ADSL joka hakee nuo osoitteet automaattisesti.
Tarkemmin aisiasta tietämättä, voisikohan esim. dhclient yrittää hakea osoitteita ja kun ei löydy niin jättää tuon tiedoston tyhjäksi. Eli onko varma ettei esim. DHCP ole päällä kyseiselle yhteydelle.
Siis onko MCC->Manage connections lehdellä valittu DHCP vai Static
DHCP on automaattisesti valittuna.
Aluksi resolv.conf tiedostossa on vain IP:
192.168.2.1
sitten kun syötän oikeat DHCP serverit MMC:n kautta, niin se muuttuu muotoon:
nameserver 62.148.192.130
nameserver 62.148.192.154
# nameserver 192.168.2.1
# ppp temp entry
Buutin jälkeen on taas vain tuo oletus IP.
"Buutin jälkeen on taas vain tuo oletus IP."
Mitäs ifconfig näyttää tuon dhcp-komennon jälkeen?
(dhcpcd tai dhclient?)
No, tuo toimii kuten pitääkin. Dhcp kirjoittaa uudelleen /etc/resolv.conf tiedoston. Tämäkin riippuu asetuksista. Sinulla vain ei dhcp saa bootissa nimipalvelimia palvelimeltasi.
Olisikohan tuo 192.168.2.1 nimenomaan ADSL-purkkisi eli gateway-osoite.
Omassa systeemissäni koneet ovat NATin takana. Kukin sisäverkon kone käyttää omaa kiinteää osoitettaan.
(Muu ei systeemissäni voisi toimiakaan, koska palveluntarjoaja antaa vain yhden ip-osoitteen, jota kaikki koneet käyttävät (max. 5)). ADSL-laite toimii näinollen gatewaynä.
Komentorimpsu esim.:
(korjaa nimipalvelimet ja etsintäjärjestys (search) /etc/resolv.conf tiedostoon)
ifconfig eth0 192.168.2.2 netmask 255.255.255.0 ;
route add -net default gw 192.168.2.1
Ehkpä ADSL-purkkisi asetuksia korjaamalla homma toimisi kuten haluat (joko NATilla tai ilman).
Ohjeet purkin asetuksiin löytyy ko. laitteen manuaalista.
"palveluntarjoaja antaa vain yhden ip-osoitteen, jota kaikki koneet käyttävät (max. 5)"
Ei kai tuossa ole muuta rajaa, kuin laitteiston ja protokollan rajat. Lukua en muista, mutta ainakin yli sata konetta saat laittaa adsl-motukkasi perään. Vai tarkoititko maksimilla jotain muuta?
Tuo siis NATilla, sillattuna ISP antaa nykyään yleensä viisi ip-osoitetta käytetyimmissä liittymätyypeissä.
Ehkä tarkoitit, että käytössäsi on maksimissaan viisi konetta ja liittymääsi kuuluu vain yksi ip-osoite?
"Ehkä tarkoitit, että käytössäsi on maksimissaan viisi konetta ja liittymääsi kuuluu vain yksi ip-osoite?"
Hyss, hyss... Sopimukseen on kirjoitettu, että palveluntarjoaja sallii max. 5 (viisi) liittymää. Se, kuinka monta liittymää on verkossa ei ole edes palveluntarjoajan selvitettävissä.
Jos liittymiä on useita ja ne ovat kovassa käytössä, näkyy se kyllä muiden verkkoonyhdistettävien koneiden yhteysnopeuksissa.
"Sopimukseen on kirjoitettu, että palveluntarjoaja sallii max. 5 (viisi) liittymää."
Kyllä tuo fiksuimmilla operaattoreilla nykyään muotoillaan niin, että dynaamisia ip-osoitteita on viisi jaossa. Tarkoituksena on antaa siltaavaa modeemia käyttävälle kuluttajallekin mahdollisuus kytkeä useampi kone internettiin. Koneiden määrästä ei puhuta mitään, koska kuten mainitsit, ei määrän todentaminen ole ISP:lle mahdollista.
"Kyllä tuo fiksuimmilla operaattoreilla nykyään muotoillaan niin, että dynaamisia ip-osoitteita on viisi jaossa. "
Tuo oli minulle kyllä uutta. Yli kolme vuotta vanha sopimukseni tarjoaa vain tuon yhden dynaamisen ip-numeron.
Se toki sopiikin paremmin käyttööni, koska sisäverkon koneille olen laittanut kiinteät ip-numerot eikä palveluntarjoaja siis arvo kullekin käytössäolevalle koneelle omiaan.
Toki liittymätyyppejä on erilaisia, mutta yleisin on tämä viidellä ip-osoitteella.
Sillähän ei ole sinänsä mitään väliä, jos käyttää NATtia. Onpahan kuitenkin mahdollisuus käyttää siltaavaakin yhteyttä useammalla koneella.