JT-vapautus ja hovioikeus

Kirkollinen into sukankulutukseen on myös ihan sellainen oma juttunsa, jokapitää alistaa kaikkien muidenkin kuntien ja yhteisöjen ja muidenkin hiihtäjien toimintamuodoksi.

Kirkko näyttää esimerkillään toiminnan tehokkuuden perustason.
Tämä on se taso, jota enempää esimerkiksi työntantajat muillakaan aloilla eivät saa ylittää.

"Tämä on kerrottu perustuslaissa. Sen 6 § mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, eikä ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella."

Silti kaikilla oppilailla ei ole Perustuslain 6§ mukaista yhdenvertaista oikeutta valita ET:tä oppiaineksi. Pitäisikö tämäkin haastaa samoin perustein oikeusasteessa.

" ...enää kymmeneen vuoteen".

Erillistä vakaumuksen tutkintaa ei ole ollut ainakaan 30 vuoteen, vaan pelkkä ilmoitus riittänyt halutessaan sivariin.

Aikaisemmin oli Asevelvollisten tutkintalautakunta, ATL, joka mittasi väkivallanvastaisen vakaumuksen, ja jos se oli uskonnollinen, niin oli paremmat mahdollisuudet päästä sivariin.

Jäseniä ATL:ssä oli viisi. Yksi oli kirkon edustaja, yksi armeijan, yksi oli lakimies, ja olisiko ollut psykiatrijäsen ja Göran von Bonsdorff, (löytyy Wikipedista, jossa häntä kuvataan mm. tunnetuksi pasifistiksi), joka oli myötämielinen sivariin hakijoita kohtaan. Ei toki hänkään ihan kaikkia sivariin ollut päästämässä. Se olisi ollut taktisestikin varmaan huono juttu.

Lakimiesjäsenenä oli Per-Erik, 'Pärre', Förars, ex-iskelmälaulaja, (minusta surkeahko sellainen) ja demaripoliitikko. Hän oli 'armeijan miehiä', ja vastusti useimmiten sivarianomuksia, kuten tietenkin armeijan edustajakin.

(Toki tuossa kokoonpanossa varmasti muutoksiakin tapahtui vuosien kuluessa, ja varajäsenjärjestelmä lienee ollut käytössä. Aina saattoi joku olla estynyt. Kerron niistä tyypeistä, jotka minä muistan, veljeni ATL- 'inkvisition' kohtaamisen ajoilta .)

Kirkon edustaja suosi tietenkin uskonnollisin perustein sivariin haluavia. Mutta niin hyvää pataa kirkko on aina armeijan kanssa ollut, että ei kirkon edustaja järjestään uskonnollisin perustein sivariin haluaviakaan sinne halunnut päästää, vaan äänesti usein vastaan. Aseettomaan palveluksen armeijassa halusi mieluummin tuupata, ja tähän armeijan edustajakin usein myöntyi. Yhteispeli toimi kirkolla ja armeijalla tässäkin.

Kun mentiin äänestykseen niin tulos kaiketi useimmiten 4-1 tai 3-2 sivariin päästämistä vastaan.

ATL kyseli hakijalta mm. Mitä tekisit, jos tyttöystäväsi kimppuun käytäisiin?. Odotettiin vastausta: "Puolustaisin häntä". Voimakeinojakin käyttäen? Ei muuta kuin armeijaan sitten.

Olihan se varmasti melkoista kissa/hiiri -leikkiä. Niin kuin pakolaisten tp-anomustenkin kohdalla nykyisin. Tiedettiin mitä kysellään, ja 'oikeita' vastauksia opeteltiin. Saattoi kyllä olla eduksi, jos keksi omaperäiset perustelut, tai ainakin sanavalinnat olivat omaperäisiä, eikä ulkoa opeteltujen makuisia.

Isoveljeni hävisi äänestyksessä 4-1, mutta valitti. Hän oli valmistunut lääketieteen kandiksi, ja sai lukuisilta lääkäreiltä, ylilääkäreitä myöten, todistuksia väkivallanvastaisesta vakaumuksestaan, ja valitus hyväksyttiin, ja hän pääsi sivariin, jonka suoritti sairaalassa.