Tuli tuossa irroiteltua kuumailmapuhaltimella vanhan radion piirilevystä komponentteja irti ja lähti ainakin kourallinen erillaisia transistoreita, kuten BB304, BC548 ja C33840 jne. Kuinka nämä eri mallit eroavat toisistaan rakenteeltaan ja käytännössä?
Miten eri mallise transistorit eroavat toisistaan?
aloittelevainssi
9268
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tuo eka on kapasitanssidiodi seuraavat npn yleistransistoreja. Googleta komponentin datasheet.
Kannattaisi lukea elektroniikan perusteista. Transistoreita on erilaisia eli NPN ja PNP sekä erilaisia FET transistoreita. Niillä keskinäistä eroa on esimerkiksi tehonkestossa, virtavahvistuksessa, taajuusvasteessa, kytkentänopeudessa ja kohinaominaisuuksisssa.
Lisäksi on olemassa tyristoreja, joilla voidaan vaikkapa himmentää hehkulamppua,
Jäbät unoti kokonaa IGBTrankut, taajuusmuuttajissa jostain syystä käytettävää mallia, mitenköhän eroaa FET:istä?
Minä haeskelin joskus mahdollisimman pienellä Rds(on) arvolla olevaa FETtiä. Jotenkin jäi mielikuva että olisin silloin törmännyt IGBT-kirjaimiin. Voin tosin muistaa väärin. Sen muistan että hommasin sitten IRFZ44 tai jotain tuon tyylisiä. Olikohan BUZ11 toisena vaihtoehtona. Projekti oli himmennin 12 voltin halogeenilampuille.
IGBT, insulated gate bipolar transistor on transitorityyppi, jossa hila(gate) on eristetty rakenteessa eikä virtaa kulu siinä oikeastaan ollenkaan. Joskus kokeilin tätä lataamalla hilalle virtaa ja katsomalla, kauanko kestää, että kanava sulkeutuu - kyllästyin jossain vaiheessa ja kanava oli auki vielä seuraavanakin päivänä.. ja toiminnaltaan muistuttaa bipolaari-vehjettä eli fetti-rakennetta on hila, mutta sillä tavallaan ohjataan toista transistoria, joka on bipolaarinen. Kykenee suurien virtojen kytkemiseen eli tyristorejahan tuolla voi ainakin korvata.
Erityisesti audiopuolella valitsemalla jonkin transistoreista väärin - aiheuttaa pahimmillaan korvin kuultavaa suhinaa vahvistimessa - toki se silti toimii tuolla eli voi olla edukas korjaus. Toisin kuin rf-puolella, missä saa olla vähän tarkkana, mitä korvaa ja millä ettei joudu suunnittelemaan puolia kytkennästä uudelleen: Liian suuri kaistan leveys ja kytkennästä tuleekin oskillaattori - ja liian vähäinen kaista, niin se ei toimi ollenkaan tai signaali vääristyy.
Myöskin biasoinnit menee yleensä keturoilleen, jos lähtee vaihtamaan transistorityyppiä, vaikka kaistanleveys olisikin sopiva. Entisaikaanhan transistoriin leimatut tyypit eivät olleet niin nökön nuukia, vaan leimattiin tyyppimerkintä vasta sen jälkeen, kun oli mitattu, millä tavalla vasta valmistunut transistori käyttäytyy - vaan nykyäänhän valmistusprosessit pitää toleransseja aika eri tavalla. Ennen kun pystyi mittaamaan kasan saman tyyppisiä transistoreita ja etsimään niistä valioyksilöitä, joilla homman sai tehtyä käyttämättä jotakin kalliimman tyyppistä mallia.
Lukemattomalla tavalla, eri käyttötarkoituksiin on optimoitu tietty ominaisuus. Tuo erityyppisten transistorien luetteloiminen ei sinua yhtään hyödytä. Edellisten listaamista puuttui paljon erilaisia transistorityyppejä esim. fototransistori, unistori, tyristori tyyppejä, diac, triac ym. Mutta enemmän sinua hyödyttää tutustua transistorin käyttötapoihin esim. kytkin käyttö, vahvistin käyttö, oskillaattorit ym. Opettele tunnistamaan erilaisia komponentteja ja niiden arvoja, vastusten värikoodaus. Tee joku simppeli transistori kytkentä ja kokeile miten komponenttien arvon muuttaminen vaikuttaa kytkentään. Tee vaikka tälläinen multivibraattori ja kokeile muuttaa kantavastuksen ja kondensaattorin arvoja.
http://huhtama.kapsi.fi/ele/index.php?si=ukk&ukk=1070028
Näiltä sivuilta voit muutenkin oppia paljon.
Joku Spicen kaltainen simulaattorikin on hyödyllistä opetella. Sellaisen avulla voi testailla kytkentöjä tarttumatta kolvin kahvaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/SPICE
Jeps. Suosittelen ohjelmaa nimeltään LTSpice. Graafinen käyttöliittymä ja ilmaisena saatavana LT:n sivuilta sisältäen valmiina komponenttikirjaston.
Kun simuloi niin pitää tietää että GiGo periaate pätee eli Roskaa sisään tuottaa Roskaa ulos. Epärealistinen malli tuottaa epärealistiset tulokset.
Jos simulointimallissa virtalähde antaa esimerkiksi 10000 ampeerin virran niin oikeasti et sellaista saa 9 V paristostasi. Unohdit mallista pariston sisäisen vastuksen...