Oon siis totta tosiaan ollut yhdessä mun poikaystäväni kanssa nyt about kaks viikkoa. Mua ahistaa, kun sillä on vihanhallintaongelmia, se on myös bipolaarinen ja sillä on historiaa väkivallasta. Tänään se kysy multa nudeja, oon aika usein lähettänytkin sille, joo, mutta kun kieltäydyin ja selitin sen sillä, että vihaan mun kroppaa ja mulla on nyt vaikeeta, niin se vaan alko ignooraamaan eikä edes yrittänyt lohduttaa tai sanonut että se on ihan ok jos en haluu lähettää kuvia. En tiiä, että rakastaako se mua oikeesti, kun se näyttää olevan paremmissa väleissä sen tyttöystävän kanssa. Oon ihan koukussa siihen sillä siis se on ihana ja tosi kinky ja upee ihminen, siinä on tosi paljon hyviä puolia mut mua vaan huolettaa nää sen huonot puolet.
Se on välillä sekstaamisen aikana sanonut jotain esim. että ''Jos et suostuis ottaa multa suihin, pakottaisin sut'', joka kuulostaa vähän, no, öhöm.
Mä en usko että se pettää, mutta tuntuu vaan et se ''rakastaa'' mua vaan seksin takia. Se on joskus selittänyt silleen yleisesti, että se addiktoituu ihmisiin liian helposti, ja miten se haluis tuntee olonsa rakastetuks, ja miten se rakastaa sen parasta ystävää muttei edes mainitse mua, ja kuinka sillä ei oo kavereita/se haluis enemmä kavereita jotka jaksais sitä. Mä kuuntelen sen kaikki avautumiset, oon sen tukena ja annan vinkkejä, en ymmärrä, eikö se ole tarpeeks? Sit jotain just että ''Onneks mulla on ainakin mun paras kaveri *sen nimi* (btw ilysm *sen nimi*♥)''. En ihan tajuu että unohtaako se mut kokonaa ja rakastaako se mua oikeesti.
Sori jos tää oli sekava, mut mietä mieltä ootte? Mitä mun pitäisi tehdä?
Se on välillä sekstaamisen aikana sanonut jotain esim. että ''Jos et suostuis ottaa multa suihin, pakottaisin sut'', joka kuulostaa vähän, no, öhöm.
Mä en usko että se pettää, mutta tuntuu vaan et se ''rakastaa'' mua vaan seksin takia. Se on joskus selittänyt silleen yleisesti, että se addiktoituu ihmisiin liian helposti, ja miten se haluis tuntee olonsa rakastetuks, ja miten se rakastaa sen parasta ystävää muttei edes mainitse mua, ja kuinka sillä ei oo kavereita/se haluis enemmä kavereita jotka jaksais sitä. Mä kuuntelen sen kaikki avautumiset, oon sen tukena ja annan vinkkejä, en ymmärrä, eikö se ole tarpeeks? Sit jotain just että ''Onneks mulla on ainakin mun paras kaveri *sen nimi* (btw ilysm *sen nimi*♥)''. En ihan tajuu että unohtaako se mut kokonaa ja rakastaako se mua oikeesti.
Sori jos tää oli sekava, mut mietä mieltä ootte? Mitä mun pitäisi tehdä?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.