Jossain tuolla alempana viestiketjussa sanoit, että alkoholisti on alkoholisti jo ennen ensimmäistä känniä, oliko näin?
Itse kerroin käyttäytyneeni jossain määrin alkohostille ominaisin tavoin (ei keskitietä oikeastaan missään, kun uppoutuu johonkin asiaan, niin se nielee sitten kaikki voimavarat jne) jo ennen alkoholismia.
Onko sinulla tästä asiasta tutkittua tietoa?
Itse kerroin käyttäytyneeni jossain määrin alkohostille ominaisin tavoin (ei keskitietä oikeastaan missään, kun uppoutuu johonkin asiaan, niin se nielee sitten kaikki voimavarat jne) jo ennen alkoholismia.
Onko sinulla tästä asiasta tutkittua tietoa?
Vastaukset 12
Vanhimmat
kirjoittele: [email protected] ..jos tänne alan kirjoittelemaan mielipiteitäni/kokemuksia/luentoja...niin ei siitä tule muutakuin kauhea sanasota.
Kun tarpeeksi lukee lääkärikirjaa ,niin kyllä sieltä taudin itselleen löytää.
tulee mieleen entisen miehen sääennustus " sataa tai paistaa ja tuulee sieltä täältä" .
Vai että alkoholistiksi tullaan lääkärinkirjaa lukemalla... Ok, jos näin tykönäsi olet kokenut. Minä löysin tautini lasisesta laulukirjasta.
Seriffillemme.Mutta ajattelin laittaa tähän yhden linkin.Me joka olemme jo tunnustaneet olevamme alkoholisteja ja hyväksyneet sen voimme suhtautua kaikkeen omalla ajattelu tavalla.Aina sitä löytää jotain mikä pitää paikkansa minunkin kohdalla.Tutkimuksiahan on paljon suurin osa perustuu kokemuksiin.
http://wwwedu.oulu.fi/sampo/98-99/avoin/appro/Alkoholi/kehpsyk.htm
Mutta ihan miten vaan..voin minä tännekkin kirjoitella sitten kun Suomi-Ruotsi jääkiekko on katsottu ;-)..eli tänään.
No joskus tulee lunta tupaan.
Minäkin panen lusikkani soppaan, ennen kuin saadaan tietoa, sitähän voi sitten kommentoida.
Kai meitä on kahdensorttisia ihmisiä, toiset alkoholismiin taipuvaisia jo syntymästään saakka.
Itse koen kyllä olevani juomisesta tullut alkoholisti, jos ihminen parikymmentävuotta käyttää alkoholia normaalisti ja tarkoitan todella normaalisti eli ilmaisiin pirskeisiinkin autolla, ei koskaan humalahakuista juomista, punaviinilasi ruuan yhteydessä riitti.
Sitten ensin unilääkkeenä yksi paukku per ilta, sitten kaksi ja loput tiedättekin. Ja nyt keskustelemaan, onko synnynnäistä vai opittua.
Minä en ainakaan usko tuohon. Olen itse alkoholisti, vaikkakin olen ollut toistakymmentä vuotta raittiina. Siskoni ei ole eläissään ollut humalassa. Olisiko hänestä tullut alkoholisti, jos hän olisi joskus alkanut käyttämään alkoholia? Sitä ei kai voida tietää. Entä jos henkilö, jolla on alkoholistin luonne, syntyy kulttuuriin, jossa ei tunneta alkoholia. Onko hän alkoholisti, vaikkei eläissään edes näe alkoholia? Minusta henkilö voi olla tunne-elämältään sairas ennen ensimmäistä känniä, mutta alkoholisti ei voi olla ennen kuin on käyttänyt alkoholia.
Minä itse asiassa uskon, että jokaisesta ihmisestä tulisi alkoholisti, jos hän joisi riittävän paljon. Jos oletetaan teoreettinen tilanne, että henkilö, jolla ei niin sanotusti ole taipumusta alkoholismiin, pakotettaisiin juomaan itsensä humalaan joka päivä, kuukausien tai vuosien ajan, niin ennen pitkää oltaisiin tilanteessa, jossa hän ei enää pystyisi kohtuukäyttöön, vaikka häntä ei enää pakotettaisi juomaan.
Kun on alkoholisti - tavalla tai toisella - vahinko on tapahtunut.
Miten alkoholismin haitat minimoidaan, on yksilöllisen ratkaisun löytämistä.
Logiikkasi ontuu. Et sinä ole siskosi. Vai että tulee alkoholisti kaikista jos pakotetaan juomaan viinaa... Ei ne testirotat ainakaan mitään pakotusta tarvitse. Toiset juo ja toiset ei. Persous alkoholiin niillä on heti kun saavat ensimmäisen huikan ts se huikka laukaisee piilevänä olleen alkoholismin.
En väittänyt, ettei osasta ihmisistä tule alkoholisteja heti, kun ottavat ensimmäisen huikan. Tiedän, että tulee. En todellakaan usko siihen paskapuheeseen, jota näkee, että alkoholismin kehittyminen kestää aina vuosia. En ole itsekään koskaan ollut kohtuukäyttäjä. Väitän vain, että niilläkin testirotista, joilla ei ole heti persoutta viinaan, syntyy riippuvuus alkoholista, kun niille alkoholia riittävän kauan annetaan. Samoin uskon, että jokaisesta ihmisestä tulee alkoholisti, jos juo riittävän paljon riittävän pitkään.
Kaikki alkoholistit eivät ole samanlaisia. On ihmisiä, jotka ovat olleet kohtuukäyttäjiä koko ikänsä, mutta ovat alkoholisoituneet esimerkiksi eläkkeelle päästyään tai puolison kuoltua. Ihminen, joka on vaikeuksissa alkoholin kanssa esimerkiksi vasta 60-vuotiaana ei taatusti ole ollut alkoholisti heti ensimmäisestä huikasta alkaen vaan riippuvuus on kehittynyt vähitellen.
Osalla meistä alkoholisteista on ollut lapsuudesta asti sairaus, joka on myöhemmin kehittynyt alkoholismiksi. Osa on sairastunut myöhemmin, oltuaan siihen asti terve.
Tietoa, kyllähän tätä sairautta tutkitaan vielä tänä päivänäkin ja mielipiteitä tulee jos jonkinlaisia.Alkoholismi on primäärinen, krooninen sairaus jonka kehitykseen ja oireisiin vaikuttavat geneettiset, psykososiaaliset ja ympäristölliset tekijät.Eihän kukaan terve ihminen juo itseään sellaiseen ahdinkoon että mennettää työpaikkansa, perheensä, ja kaiken maallisen omaisuutensa ja mitä minä olen saanut näkeä,kokea ja kuulla niin melkein jokaisessa juoma-stoorissa on suvussa enemmän tai vähemmän alkoholismi sairautta..minun mielestäni ei voi olla pelkkä yhteensattuma että esim.pappa oli alkoholisti ja isä oli alkoholisti ja että vielä lapsistakin tulisi alkoholisteja näin ollen olen sitä mieltä että kyseessä on geeniperimä ainakin osittain..mainitsit itsestäsi jotain tähän suuntaan"ei keskitietä missään" alkoholistit ovat yleensä kaikki tai ei mitään ihmisiä, minä myös.alkoholismi ei ole kenenkään syytä eli alkoholisti ei ole vastuussa sairaudestaan mutta hän on ehdottomasti vastuussa toipumisestaan..että tällaista sekasotkua tällä kertaa. joku "viisaampi" voi kirjoittaa lisää ko.aiheesta.
minun mielestäni syvemmän, psyykkisen "sairauden" oire. (Sitaatit, koska en tarkoita esim. psykoosia) Raimo O. Kojo on kirjassaan "Eroon viinasta" pohtinut asiaa; määritelmä on häneltä, mutta omat kokemukseni vahvistavat teoriaa.
Sekavasti ja vajavaisesti ilmaistuna kokemukseni on, että kun ihminen ei voi/saa/halua olla sitä mitä hän perusluonteeltaan on, hänellä on suuri vaara alkoholisoitua. Mitä kauempana ihmisen "todellinen minä" on hänen ulkoisesta olemuksestaan, sitä suurempi. Nykyajan työelämä, sosiaaliset paineet ja esimerkiksi media vääristävät helposti ihmisen arvomaailman ja hän lähtee "rakentamaan" itsestään jotakin muuta kuin mitä hän luonnostaan on. Kuitenkaan "todellinen minä" ei muutu, vaan säilyy muuttumattomana jossakin psyyken pohjalla. Näiden kahden olemuksen välinen jännite pakottaa ihmisen juomaan, ts. turruttamaan jännitteen olemuksensa ristiriitaisuudessa. Alkoholismi syntyy tästä, koska - kuten tiedämme - helpotus on väliaikainen ja jatkuessaan vain pahentaa tilannetta.