Hämeen poliisi joutui kaksi vuotta sitten selvittelemään testamenttiväärennöstä, jolla itähämäläinen mies tavoitteli omaisuutta itselleen ja vaimolleen. Poliisi tutki tapausta törkeän petoksen yrityksenä. Kyseessä olevan jäämistön arvo on noin miljoona euroa.
Testaattori teki yhdestä kiinteistöstään vuonna 1999 testamentin tuntemansa pariskunnan hyväksi. Pariskunta oli autellut miestä. Jokin toistaiseksi tuntemattomaksi jäänyt asia rikkoi osapuolten välit, ja vanhus teki kahdeksan vuotta myöhemmin uuden testamentin nimeään kantavalle säätiölle, jolle miljoonaomaisuus siirtyisi. Ratkaisu merkitsi sitä, että tuttavapariskunnalle ei ollut tulossa mitään.
Seitsemän vuotta toisen testamentin teon jälkeen vanhus kuoli. Hän ei ollut kertonut sanallakaan ensimmäisessä testamentissa mainitulle edunsaajalle omaisuuden menemisestä säätiölle. Tietämättömänä uudesta käänteestä suurta perintöä odottanut mies otti yhteyttä kuolinpesän asianhoitajaan, jolta hän sai tiedon uudesta testamentista.
Taas oli edessä yllätyskäänne. Mies meni sinetöidyn kirjeen kanssa pesänhoitajan luokse. Kirjekuoressa oli kolmas testamentti, joka olisi mitätöinyt edellisen, jos se osoittautuisi aidoksi. Testamentin aitous tutkittiin ja todettiin väärennetyksi. Kolmas testamentti olisi määrännyt huomattavan osan omaisuudesta miehelle ja hänen vaimollaan, loput toiselle pariskunnalle.
Todistajana kuultiin henkilöä, joka oli allekirjoittanut kolmannen testamentin. Hän kertoi allekirjoittaneensa testamentin ajankohtana, jolloin testamentin tekijä oli jo kuollut eikä tämä ainakaan ollut allekirjoitushetkellä paikalla. Käräjäoikeus totesi testamentin muotovirheen vuoksi pätemättömäksi.
Omaisuuksia kärkkyneet pariskunnat joutuvat maksamaan testamenttiriidan kaikki asianajokulut, jotka nousevat noin 50 000 euroon.
Miljoonaomaisuuden jättäneen miehen nimeä kantava säätiö perustettiin nelisen vuotta sitten. Testamenttiratkaisu on nyt lainvoimainen ja säätiö voi alkaa jakaa tuotostaan rahaa miehen kotikylän nuorille opintoihin ja liikunnallisiin harrastuksiin ja kotiseututyön hyväksi.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005592803.html
Muotovirhettä, väärentämistä ja ahneutta.
Testaattori teki yhdestä kiinteistöstään vuonna 1999 testamentin tuntemansa pariskunnan hyväksi. Pariskunta oli autellut miestä. Jokin toistaiseksi tuntemattomaksi jäänyt asia rikkoi osapuolten välit, ja vanhus teki kahdeksan vuotta myöhemmin uuden testamentin nimeään kantavalle säätiölle, jolle miljoonaomaisuus siirtyisi. Ratkaisu merkitsi sitä, että tuttavapariskunnalle ei ollut tulossa mitään.
Seitsemän vuotta toisen testamentin teon jälkeen vanhus kuoli. Hän ei ollut kertonut sanallakaan ensimmäisessä testamentissa mainitulle edunsaajalle omaisuuden menemisestä säätiölle. Tietämättömänä uudesta käänteestä suurta perintöä odottanut mies otti yhteyttä kuolinpesän asianhoitajaan, jolta hän sai tiedon uudesta testamentista.
Taas oli edessä yllätyskäänne. Mies meni sinetöidyn kirjeen kanssa pesänhoitajan luokse. Kirjekuoressa oli kolmas testamentti, joka olisi mitätöinyt edellisen, jos se osoittautuisi aidoksi. Testamentin aitous tutkittiin ja todettiin väärennetyksi. Kolmas testamentti olisi määrännyt huomattavan osan omaisuudesta miehelle ja hänen vaimollaan, loput toiselle pariskunnalle.
Todistajana kuultiin henkilöä, joka oli allekirjoittanut kolmannen testamentin. Hän kertoi allekirjoittaneensa testamentin ajankohtana, jolloin testamentin tekijä oli jo kuollut eikä tämä ainakaan ollut allekirjoitushetkellä paikalla. Käräjäoikeus totesi testamentin muotovirheen vuoksi pätemättömäksi.
Omaisuuksia kärkkyneet pariskunnat joutuvat maksamaan testamenttiriidan kaikki asianajokulut, jotka nousevat noin 50 000 euroon.
Miljoonaomaisuuden jättäneen miehen nimeä kantava säätiö perustettiin nelisen vuotta sitten. Testamenttiratkaisu on nyt lainvoimainen ja säätiö voi alkaa jakaa tuotostaan rahaa miehen kotikylän nuorille opintoihin ja liikunnallisiin harrastuksiin ja kotiseututyön hyväksi.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005592803.html
Muotovirhettä, väärentämistä ja ahneutta.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Eeeiii bittu ku nauroin, en siis säätiölle, vaan väärentäjälle.
Ei kuolinpesän hoitaja huomannut katsoa sineteistä vuosilukua?
Olis voinut repiä testamentin suoraan, no ei vainkaan, hyvä että ilmoitti poliisille, mutta kylläpä kesti poliiseilta kauan tutkia asia.
Oikein otti todistuttajatkin, aika idiootti oli, nyt meni idiootilta omakin omaisuus vasaran alle.
Piti lukea uutinenkin, eli siis syyttäjä ei nostanut syytettä eli teki virkavirheen.
Syyttäjän on aina nostettava syyte, jollei asia ole vähäinen ja tuossa tapauksessa ei ole, koska omaisuuden arvo jota yritettiin saada, on huomattavan suuri.
Ja taas tulee mitä sattuu. Law et order ei petä, vaan tarjoaa viihdykettä viikosta toiseen.
Laitatko Lawetorder näkyviin ne normit, joissa säännellään, että syyttäjä ei saa jättää syytettä nostamatta muulla kuin vähäisyysperusteella?
Sitten voitkin siirtyä prosessoikeuden puolelta rikosoikeuteen, ja selvittää milloin rikos tai sen yritys katsotaan täyttyneeksi.
Ai mutta sori. Voit unohtaa äskeisen. Kysehän tuossa viestissäsi tietysti oli vain "muistamisesta" tai korkeintaan "mielipiteestä", eikä siitä, mitä laki sanoisi syytteen nostamisesta.
Ja mielipiteeseenhän meillä kaikilla on oikeus.
>>> Syyttäjän on aina nostettava syyte, jollei asia ole vähäinen ja tuossa tapauksessa ei ole, koska omaisuuden arvo jota yritettiin saada, on huomattavan suuri.
Täsmennetään asiaa hieman.
Petoksen ja törkeän petoksen yritys on rangaistava. Nyt poliisin tutkimasta törkeästä petoksen yrityksestä syyttäjä ei nostanut syytettä, koska piti tapausta ”kelvottomana yrityksenä”.
Syyttämättäjättämispäätös voidaan tehdä mm. silloin kun jutussa ei ole näyttöä tai juttu on vanhentunut, kohtuusperusteisesti tai kustannusperusteiden vuoksi eli jos käsittelyn jatkamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat selvässä epäsuhteessa asian laatuun ja siitä mahdollisesti odotettavissa olevaan seuraamukseen. Päätös voidaan tehdä myös, ellei tärkeä yleinen tai yksityinen etu syyttämistä vaadi.
Syyttämättäjättämisen osalta kyseeseen voi tulla erityissäännökset. Lienee syytä ymmärtää asia siten, että asian käsittelyn jatkamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat selvässä epäsuhteessa asian laatuun ja siitä mahdollisesti odotettavissa olevaan seuraamukseen.
Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että "kelvoton yritys" sinällään ei ole erityisperuste syyttämättäjättämispäätökselle. Syytettä ei ole kuitenkaan pakko aina nostaa, siitä kertoo lisää mm. laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa.
Ahaa, eli yleinen etu ei vaadi, koska kyseessä oli vaan vaivaisen miljoonan euron omaisuuden saaminen haltuun , eli käytännössä tarkoittaa sitä, että jatkakaa kansalaiset vaan petoksien yrityksiä, syyte törkeän petoksen yritykseen napsahtaa vasta kun on kyse 10 tai 100 milkoonan euron omaisuusarvosta ja siitäkään ei nyt välttämättä syytettä nosteta, kun se meidän syyttäjien aika on kallista, ainakin kymmenen miljoonaa tunti on kustannukset.
Että tälleen suomessa, luojan kiitos, nyt kaikki tekeen petoksia, niistä ei saa syytettä.
Ei ei ja ei. Metsään menee niin että raikaa. Et nyt sitten ottanut neuvosta vaaria, ja selvitellyt itsellesi noita asioita. Syyttämättäjättämisen syy on aivan selvästi sanottu uutisessa. Pitäisi vaan vielä osata yhdistää se oikeaan syyttäjää koskevaan lainkohtaan, mikä ei nyt ole teiltä kummaltakaan onnistunut.
>>> Pitäisi vaan vielä osata yhdistää se oikeaan syyttäjää koskevaan lainkohtaan, mikä ei nyt ole teiltä kummaltakaan onnistunut.
Äläpäs nyt, ystävä hyvä, sotke minua tuohon vesikauhuiseen koiraan.
Ongelmana ja vaikeaa on nyt se, milloin kelvoton yritys johtaa vastuuseen ja milloin ei, ja sen arvioiminen, onko kyseessä kelvoton yritys vai rangaistava rikoksen yritys.
Törkeän petoksen yrittäjä olisi nyt voinut aiheuttaa todellisen vaaran ja kenties aiheuttikin. Ellei asiaa olisi tutkittu tarkemmin, kenties osittain satunnaisista syistä, oikeudellinen menetys olisi ollut todellinen. Testamentti kuitenkin katsottiin pätemättömäksi.
Testamentin väärentäjän toiminta olisi voinut johtaa haluttuun lopputulokseen, ellei säätiö olisi laatinut asiassa kannetta, jossa kuultiin lopulta useita "rehellisiä" todistajia. Jos petollinen toiminta eli väärentäminen olisi ollut "parempaa , huolellisempaa ja määrätietoisempaa", oikeudella olisi ollut käsiteltävänään useampi näennäisesti "pätevä" testamentti.
Kirjoitin, että "lienee syytä ymmärtää asia siten, että asian käsittelyn jatkamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat selvässä epäsuhteessa asian laatuun ja siitä mahdollisesti odotettavissa olevaan seuraamukseen". Syyttäjä olisi voinut vaatia jutussa rangaistusta, enkä edelleenkään ymmärrä, miten tässä tapauksessa "kelvoton yritys" saattoi olla syyttämättäjättämisen peruste.
Olisiko siis ollut niin, että epäaitouden olisi tullut olla selvää kaikille ja heti? Tuskin, koska ei asiaa muutoin olisi tarvinnut viedä käräjille saakka. Arvaan edelleen, että syyttäjä on halunnut säästää asiassa valtion kustannuksia, sillä "kelvoton yritys" ei sinällään ole laissa mainittu erikoisperuste. Syyttäjä olisi voinut jättää asian myös oikeuden ratkaistavaksi, syytteen menestymistä ei toki kukaan tiedä.
Täällä kaikki ovat kritiikittömästi lähteneet ap:n otsikoinnista, jonka mukaan kyseinen testamentti olisi ollut väärennös. Kuitenkin testamentti oli tuomioistuimessa todettu pätemättömäksi MUOTOVIRHEEN perusteella, ei siksi, että se olisi väärennetty. Ei poliisikaan tutkinut asiaa testamentin väärennyksenä, vaan törkeän petoksen yrityksenä.
Ilta-Sanomien toimittaja asiantuntemattomuuttaan (ei ensimmäinen kerta!) puhuu väärennöksestä, vaikka mikään jutun asiasisällössä ei tähän viittaa. JOS testamentti nimittäin todella olisi oikeudessa todetty väärennökseksi, testamentti olisi tällä perusteella julistettu MITÄTTÖMÄKSI. Nyt sen sijaan testamentti katsottiin testaattorin oikeasti allekirjoittamaksi, minkä tähden, kun sitä ei ollut todistettu säädetyin tavoin (PK 10:1 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L10P1), se muotovirheellisenä julistettiin PÄTEMÄTTÖMÄKSI.
Näillä on ratkaiseva ero siinä, että muotovirheellinen testamentti pätevöityy, jos sitä ei säädetyin tavoin moitita. Väärennetty testamentti sen sijaa on lopullisesti mitätön, se ei päteväksi muutu millään keinoin.
Rikosoikeudelliselta kantilta merkitystä on sillä, TIESIVÄTKÖ sinetöidyssä kuoressa olleeseen kolmanteen testamenttiin vedonneet siitä, että testamentti oli muotovirheellinen (kun sen todistaja oli kirjoittanut nimensä vasta testaattorin kuoltua) vai eivätkö tienneet. Jos eivät tienneet, eivät myöskään olleet syyllistyneet petoksen yritykseen.
RL 36:1.1
"Petos
Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."
3 mom. "Yritys on rangaistava."
RL 3:5.1-2
"Syyksiluettavuus
Rangaistusvastuun edellytyksenä on tahallisuus tai tuottamus.
Jollei toisin säädetä, tässä laissa tarkoitettu teko on vain tahallisena rangaistava."
Syyttäjä ehkä ei nostanut syytettä petoksen yrityksestä, koska näyttöä siitä, että testamenttiin vedonneet olisivat tienneet testamentin muotovirheelliseksi ja siten koettaneet erehdyttää säätiötä uskomaan testamentin päteväsi laadituksi.
Viimeisestä virkkeestä uupui yksi sana. Tässä se täydennettynä.
Syyttäjä ehkä ei nostanut syytettä petoksen yrityksestä, koska näyttöä puuttui siitä, että testamenttiin vedonneet olisivat tienneet testamentin muotovirheelliseksi ja siten koettaneet erehdyttää säätiötä uskomaan testamentin päteväsi laadituksi.
IS:n vanhemmasta jutusta löytyi tämä:
"Mies kertoi pesänhoitajalle, että vanhus oli antanut hänelle eläessään kirjeen, jonka saisi avata vasta kaksi kuukautta tämän kuoleman jälkeen."
Tämä muuttaa asetelmaa. Jos nimittäin testaattori oli antanut sinetöidyn kirjekuoren, josta puuttui todistajan allekirjoitus (koska se tämän myöhemmin kertoman mukaan oli lisätty testamenttiin vasta testaattorin kuoltua), testamenttin vedonneiden on täytynyt ko. muotovirhe tietää ja hankkia todistajan allekirjoitus myöhemmin.
Jälleen kerran terävää, partaveitsenterävyys luokkaa oleva päättely, testaattori antoi sinetöidyn kuoren, joka sisälsi todistamattoman testamentin, uutisien mukaan tuon pariskunnan mies luovutti sinetöidyn kuoren asiainhoitajalle, nyt kysymys, oliko tuo sama sinetöity kuori, niin missä välissä sinettejä ottamatta pois, niin testamenttiin ilmaantui tuo todistajan allekirjoitus????? Voisiko nolouden mestari jälleen vastata, asiallisesti kiitos, minulla jo yksi tollo on, siis Matti Tolvanen..
Pitäisköhän soittaa ja kysyä mitä mieltä tollisko on tuon syyttäjä syyttämättä jättämisestä, tollohan on tunnettu syyttäjä myös.
No jottei nolouden 1, 2 ja 3 sijan omaavalla testoottirilla aivot ylikuumene miettiessään, niin tuo kuollut henkilö ei luovuttanut mitään testamenttis avioparin miehelle.
Jostain syystä tuolla miehellä oli joko valmis tyhjä paperi jossa tuon kuolleen allekirjoitus oli, tai sitten jokin muu paperi johon ei voinut testa!enttia kirjoittaa, mutta allekirjoitus mallina.
Eli testamentti oli väärennös, joka ilmeni myös poliisitutkinnassa.
Yksinkertainen asia päätellä.
Sinulla yhä edelleen on lukihäiriö, kun et edes sarkasmia tajua.
Tässä hiipii mieleen kuinka paljon julkisenvallan edustajat suojelee todellisia rikollisia??
Ahaaa, eli laista löytyy syyttämättä jättämisperusteeksi myöskin jos rikos on kelvoton yritys rikokseen?.
Erittäin mielenkiintoinen on ajattelutapasi, tuota yllä olevaahan tarkoitit kun sanoit, että peruste syyttämättä jättämiselle on lehdessä?
Ehkäpä sinä löydät tuollaisen perusteen laista, kun se ei meiltä onnistunut löytää?
//Ongelmana ja vaikeaa on nyt se, milloin kelvoton yritys johtaa vastuuseen ja milloin ei, ja sen arvioiminen, onko kyseessä kelvoton yritys vai rangaistava rikoksen yritys..... Törkeän petoksen yrittäjä olisi nyt voinut aiheuttaa todellisen vaaran ja kenties aiheuttikin. Ellei asiaa olisi tutkittu tarkemmin, kenties osittain satunnaisista syistä, oikeudellinen menetys olisi ollut todellinen. Testamentti kuitenkin katsottiin pätemättömäksi.//
Edellinen saattaisi olla totta, mutta ei ole. Oikeudellista menetystä ei tapauksessa ilmeisesti olisi voinut tapahtua, ja petoksen onnistuminen olisi ollut käytännössä mahdotonta.
Etlari vastaa asiaan: ""Kelvoton yritys": heinolalaismies väärensi testamentin niin taitamattomasti, ettei saanut edes syytettä rikoksen yrityksestä...... Juttu siirtyi syyteharkintaan, hän ei saa syytettä. Syyttäjän mukaan heinolalainen oli kyllä aloittanut rikoksen tekemisen, mutta perin kehnoin välinein. Testamentit ovat sisällöltään sekavia...... Heinolalaisen on täytynyt tietää, että hän esittää testamentit henkilölle, joka juristikoulutuksensa perusteella varmasti huomaa niitten olevan tekaistuja."
https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2375002
Käsin kirjoitettu testamentti on käsialatutkimuksen mukaan erittäin todennäköisesti edunsaajaksi merkityn miehen kirjoittama. Voitaneen sanoa, että testamenttia oli väärentämässä todellakin aivan-helvetin-tyhmä-mies. Vertauskuvallisesti tuo olisi kai sama kuin joku kävisi puukottamassa viikon kuollutta miestä ja taponyritys olisi siten kelvoton.
Petoksen yritys vaatii sekin ilmeisesti jonkinlaisia älynlahjoja ja ahnetta mieltä; idiootti ei kykene tällaiseen. Se on toki arveluttavaa, miksi syyttäjä alkoi toimia tuomarin asemassa, mutta armo kävi nyt oikeudesta.
"Se on toki arveluttavaa, miksi syyttäjä alkoi toimia tuomarin asemassa, mutta armo kävi nyt oikeudesta."
No ainakin aikaa, rahaa ja vaivaa säästyi.
Englanniksi tuo termi on paljon kuvaavampi eli attempt of an impossible act (mahdottoman teon yritys). Teko on siis jo ennalta tuomittu epäonnistumaan.
Toinen testamentti oli todistettu vanhan miehen kuolemaan jälkeen. Todistajista toinen oli edunsaajaksi mainittu heinolalainen.
Voi tsiissus :)
Täällä näkyy vieläkin olevan henkilö(itä),jo(t)ka ei(vät) ymmärrä sitäkeskeistä oikeudellista tosiasiaa, että jos testamentti todetaan väärennetyksi (= allekirjoitus muun kuin aidon perittävän tekemä), sitä EI julisteta muotovirheen takia pätemättömäksi (kuten jutussa oli tapahtunut), vaan se julistetaan MITÄTTÖMÄKSI (= mitään testaattoriksi merkityn tekemää testamenttia ei ole olemassa). Näin, vaikka ylempänä kerroin, mikä ero on pätemättömyydellä ja mitättömyydellä. - No, tollo(i)lle on turha enempää helmiä tarjota, menevät hukkaan, kuten sioillakin, se on selvä.
Testamentti oli =>pätemätön muotovirheen takia<=, koska sitä ei ollut todistettu siten kuin PK 10:1 edellyttää.
Eli oikeusistuin munasi, koska totesi siltä osin testamentin aidoksi, ainoastaan yhden todistajan nimikirjoitus oli pätemätön, olikohan "nolo123" tuomaroimassa, kun poliisit olivat todenneet koko testamentin väärennökseksi, on ne pirun "viisaita" nuo juridiikkalaiset, todentavat väärennetyn testamentin aidoksi.
Syyttäjä sitten jättää vieläpä syytteen nostamatta, juridiikkalainen hänkin, viisautta paljon liikkeellä.
Minulla ei ole mitään syytä muuttaa tekstiäni.
Todella harvoin luen mitään kirjoittamaasi, niissä kun on vain hyvin harvoin mitään asiaa. Lähinnä olet riidanhaastaja. En siis ole lukenut, mitä olet jossakin aikaisemmin kirjoittanut, enkä myöskään aio lukea tai tekstejäsi etsiä.
Siianajaja kirkoitti:
"Vertauskuvallisesti tuo olisi kai sama kuin joku kävisi puukottamassa viikon kuollutta miestä ja taponyritys olisi siten kelvoton".
Ihan hyvä vertauskuva muutoin, mutta eikö tuo kuoleminen pitäisi ensin todentaa ja sitten vasta päättää syyttämättä jättämisestä, syytehän tuosta kuitenkin tulisi jonkun syyn perusteella, ruumiin häpäisy, etc etc?
Niin näyt olevan, kuinka hyvin viihdytkin itseäsi nolaamassa??
Oli ihan sattumalta auki perintökaari ja hyvänä kaapparina kaappasin tälläisen kohdan sieltä ja samalla kysymys noluden 1, 2 ja3 sijan mestarilta, että mitenkä se pätemättömyydeksi julistaminen olikaan??? Tässäpä tämä ja hauskoja lukuhetkiä, taas varmaan kymmenennen kerran: "13 luku
Testamentin pätemättömyydestä
1 §
Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:
1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;
2) jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa;
3) jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö; tai
4) jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa.
2 §
Jos jonkin testamenttiin sisältyvän määräyksen osalta ei ole noudatettu 10 luvun 4 §:n 2 momentin säännöstä, on testamentti siltä osin pätemätön".
Oleppa hyvä, mestari nauttii nyt niistä päättelyhelmistään vaan.
---Nyt sen sijaan testamentti katsottiin testaattorin oikeasti allekirjoittamaksi, minkä tähden, kun sitä ei ollut todistettu säädetyin tavoin, se muotovirheellisenä julistettiin PÄTEMÄTTÖMÄKSI.... Väärennetty testamentti sen sijaa on lopullisesti mitätön, se ei päteväksi muutu millään keinoin...... Syyttäjä ehkä ei nostanut syytettä petoksen yrityksestä, koska näyttöä puuttui siitä, että testamenttiin vedonneet olisivat tienneet testamentin muotovirheelliseksi ja siten koettaneet erehdyttää säätiötä uskomaan testamentin päteväsi laadituksi. ---- (Nix Nax)
---Toinen testamentti oli todistettu vanhan miehen kuolemaan jälkeen. Todistajista toinen oli edunsaajaksi mainittu heinolalainen. --- (ESS.fi)
Nix Nax taas kerran höpöttää ihan omiaan. Väärenteen irvikuva oli niin onnettomasti tehty, ettei siitä voinut antaa edes syytettä rikoksen yrityksestä. Koko yritys oli kuolleena syntynyt ajatus ihan kuin yrittäisit ryöstää pankkiholvia vihreällä omenalla.
Lainaus: "Muutama vuosi sitten kuolleen miehen jäljiltä löytyi kolme eri testamenttia. Ensimmäisellä, viime vuosituhannella laaditulla, hän testamenttasi suuren maaomaisuutensa heinolalaiselle pariskunnalle. Toinen testamentti 2007:ltä kumosi ensimmäisen. Omaisuus siirtyisi testamentintekijän nimeä kantavalle säätiölle."
Lainaus: "Vainajan nimeä kantava säätiö vaati Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa moitekanteessa kolmannen testamentin julistamista pätemättömäksi, koska piti sitä väärennettynä: toisena todistajana oli toinen testamentinsaajista. Toinen todistaja taas oli todistanut testamentin tilanteessa, jossa testamentintekijä oli jo kuollut. Säätiö vetosi myös siihen, että testamentti oli väärennös. Käräjäoikeus totesi testamentin muotovirheen vuoksi pätemättömäksi."
Oikeus ei ottanut kantaa siihen, miten testamentti oli syntynyt, sillä se oli muotovirheen takia pätemätön. Ei siis ollut edes tarvetta tutkia jutussa sitä, olisiko testamentti myös mitätön, sillä testamentti oli tulkittava yksinkertaisesti pätemättömäksi ja siten lopputulokseltaan tilanne ei olisi muuttunut.
Ei tuosta sen enempää.
"Väärennetty testamentti sen sijaa on lopullisesti mitätön, se ei päteväksi muutu millään keinoin."
Täsmennetään. Rikoslain mukaan se, joka valmistaa väärän asiakirjan, on tuomittava väärennyksestä. Rikokseen voi syyllistyä vain tahallisesti. Väärennetty testamentti on mitätön vain, jos (1) sen tekijä on rikoslain nojalla syyllistynyt väärennykseen tai (2) väärennys on ineksistenssikanteella todettu. Mitättömyys on itsestään vaikuttava, ja se on otettava huomioon viran puolesta, vaikkei siihen olisikaan vedottu.
Ellei väärennystä ole rikoksena tai kanteella todettu, väärennettykin testamentti pätevöityy. Pelkkä väite väärennetystä testamentista ei riitä mitätöimään testamenttia.
Väärennyksen vanhentumisaika on viisi vuotta, ineksistenssikanne ei ole lainkaan määräaikaan sidottu.
§-§-§
Tehokas - tehoton; pätevä - pätemätön; sitova - sitomaton; voimassa - mitätön; peruuttamaton - peruutettu; moitteenalainen - hyväksyttävä; kumoamaton - kumottu.
Perintökaari ei tunne sanaa mitätön. Termi on haettava muualta.
Testamentti on yksipuolinen, vastikkeeton ja kuolemanvarainen sopimus. Sopimuksen mitättömyys on seurausta puutteista sopimuksenteon yleisissä edellytyksissä ts. sopimus on kaikilta osiltaan tehoton. Tällöin toimitaan kuin sopimusta ei olisi alunperin ollut olemassakaan. Lievempi seuraus puutteissa sopimuksen synnyn yhteydessä on sopimuksen pätemättömyys, jossa häiriö aiheuttaa osittaisen tehottomuuden.
Mitätön testamentti on testamentti, jota ei ole olemassa, ja mitättömyys on yleensä alkuperäistä. Mitätön on itsestään vaikuttavalla tavalla pätemätön. Muodollisesti pätemätöntä testamenttia voidaan vaatia mitättömäksi, ja testamenttia voidaan vaatia vain tietyiltä osiltaan mitättömäksi (Aarnio-Kangas, 2000). Voidaan sanoa, että vaikka sopimuksen ehto olisikin tietyn säännöksen vastaisena mitätön, sopimus voi olla muilta osin voimassa.
Nyt testamentti on ollut olemassa, mutta jopa jo hyväksytynkin testamentin voi riitauttaa kanteella, jos hyväksymisen jälkeen ilmenee, että testamentti on väärennetty tai voi olla väärennetty. Perillisellä on oikeus vaatia vahvistettavaksi sitä, että testamentti on väärennetty. Mainittu ineksistenssikanne on eri asia kuin testamentin moite.
Voiko pätemätön olla sitova?
Sitovuuden poistavina perusteita voivat olla henkilön vajaavaltaisuus, lainvastaisuus tai muotovirhe. Pätemättömyys voi olla mitättömyyttä, moitteenvaraista tai väitteenvaraista pätemättömyyttä (Suojanen et al, 2010). Sopimus voi olla pätemätön myös jos se on hyvän tavan tai lainvastainen, sopimuksella ei voida velvoittaa tekemään rikosta eikä sillä voida rajoittaa henkilön itsemääräämisoikeuksia (Hemmo, 2013). Pakottaminen, petollinen viettely, kiskominen tai kunnianvastainen ja arvoton menettely ovat pätemättömyysperusteita.
Jotta moitteenvaraisen ja väitteenvaraisen pätemättömyyden voi saada voimaan, osapuolen on asiaan reagoitava. Pätemättömyys voi aiheuttaa lopullisen mitätöinnin. Pätemätönkin oikeustoimi voi korjaantua ja siten pätevöityä, ellei siihen reagoida.
Terve, taitaa itse professoorius kirjoitella?
Oli tosi selkeää tekstiä, mahtavaa lukea, kiitokset
Lisään tähän vielä, ottaisitko kantaa syyttäjän syyttämättäjättämiseen ja meniköhän ihan kuin strömsöössä?
Minun mielestäni ei mennyt edes sinne päinkään, tietämättä edes perusteita, koska mielestäni tuossa on jo kaksi rikosta, eli väärennys, että oikeuden harhaan johtaminen, en nyt ulkoa muista oikeaa termiä ja pykälää, mutta on kohdassa oikeusrikokset rikoslaissa.
Saisimmeko vastausta, kiitokset etukäteen.
Ilman alkuperäistä aineistoa saamme tuskin koskaan tietää koko tarinaa. Laista kuitenkin seuraa:
Esitutkintaviranomaisten lisäksi esitutkintaan osallistuu syyttäjä eli poliisin lisäksi myös syyttäjällä tulisi olla hyvät lähtötiedot asiassa. Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta myös rikosasian syyteharkinnassa, ja syyttäjän harkintavalta käsiteltävänään olevassa asiassa on täysin itsenäinen ja riippumaton.
Oleellista on huomata, että syyttäjä siis päättää jutussa ihan itse.
Esitutkinta voidaan lopettaa, jos tutkinnan jatkamisesta aiheutuvat kustannukset ovat epäsuhteessa tutkittavana olevan asian laatuun ja siitä odotettavaan seuraamukseen. Tärkeä yleinen tai yksityinen etu voi kuitenkin vaatia esitutkinnan jatkamista.
Nyt esitutkinta saatettiin loppuun saakka eli jonkinlainen edun loukkaaminen jutussa on aiheellisesti nähty.
Seuraava kohta on kuitenkin ilmeisen merkityksellinen eli syyttäjä on itsenäisen harkintavaltansa mukaan arvioinut teolla aiheutettua vahinkoa ja siitä saatua hyötyä, mukaan lukien myös toki vahingonvaara. Vahinkoa ei nyt aiheutunut eikä asianomainen hyötynyt yrityksestään, mutta vahingonvaaraa voidaan pitää todennäköisenä. Syyttäjä kuitenkin kokonaisuuden perusteella arvioi vahingonvaaran mahdollisuuden ilmeisen pieneksi, sillä yritys oli surkeudessaan ollut kelvoton.
Syyttäjä lienee siis ajatellut, että koska vahinkoa ei ole syntynyt, jutussa ei ole saatu hyötyä, eikä mainitussa tapauksessa hyötyminen olisi ollut käytännössä nyt mitenkään edes mahdollista, joten syytettä ei nostettu. Selvää on, että jos vahingonvaara olisi ollut ilmeinen eli väärennys olisi suunniteltu ja toteutettu "ammattimaisemmin", rikoksen yritys olisi ollut rangaistava. Yritys oli nyt ollut kelvoton eli mies ei ollut paneutunut väärennyksen vaatimaan työmäärään.
Tutkinnanjohtaja ja syyttäjä olivat nyt asiassa eri mieltä, mutta syyttäjä päättää. Tutkinnanjohtaja olisi halunnut viedä jutun käräjäoikeuden päätettäväksi.
Koska syyttäjä jätti nyt syyttämättä, asianomistaja eli säätiö olisi voinut käyttää toissijaista eli asianomistajan syyteoikeutta. Jos juttu on jäänyt syyteharkintaan saattamatta tai syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta, asianomistajalla on oikeus nostaa syyte epäillystä rikoksesta ja viedä asia itsenäisesti tuomioistuimeen.
Jep, tiedän nuo, mutta tässä tapauksessa tuo syyttämättä jättäminen on kyllä erikoinen, koska väärennös tuli jo ilmi poliisitutkinnassa, eli väärennysrikos, oikeuskäytäntöä vastaanhan rikos ei toteutunut eli siis joka laatii oikeudelle asiakirjan harhauttamismielessä, vai miten se oli, ei jaksa taaskaan kaivaa rikoslakia esiin, niin tavallaan tuo rikos toteutui puoliksi, vaikkei oikeuteen asti mennyt, kuin kun säätiö teki moitteen ainoastaan testamenttia vastaan, eli mielestäni tässä on nyt kaksi haaraa, eli toteutettu yritys rikokseen ja yritys on rangaistava teko ja toinen haara on tämä moiteoikeudenkäynti, koska siinähän vain käsitellään testamentin muotomäärityksin, kun taas rikosasiassa, se toteutunut tai toteutumaton rikos ovat molemmat rangaistavia ja vaikka kuinka olisi kyse "kelvottomasta yrityksestä" ja kun huomioidaan, että kyse oli mittavasta omaisuusmäärästä, eli toteutunut vahinko olisi ollut huomattava ja koska yrityskin on jo rangaistava, oli se sitten mahdoton tai kelvoton,
Voitaisiin ajatella, että rikokset joissa ei ole huomattavasta vahingon odotuksesta kyse, olisivat täten syyttämättä jättämisen mukaisia, tai että rikos, vaikka olisi kyse huomattavasti suuresta omaisuuserästä kyse, niin tällöinkin voisi jättää syyttämättä aina, jos toteutustapa olisi huono ja jäisi toteutumatta.
Minun mielestäni syyttäjän olisi täytynyt ajaa syytettä, nythän poliisi teki tavallaan turhaa työtä, niin valtion varoja säästääkseen, poliisikin voisi jättää tutkimatta ylempänä olevien kaltaisia rikoksia???
: )
--- Syyttäjä lienee siis ajatellut, että koska vahinkoa ei ole syntynyt, jutussa ei ole saatu hyötyä, eikä mainitussa tapauksessa hyötyminen olisi ollut käytännössä nyt mitenkään edes mahdollista, syytettä ei nostettu. ---
Suomen laissa myös hyvin harvan rikoksen suunnittelu on rikos. Pelkästä suunnitelmasta ei voi (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta) saada rangaistusta, ja syyttäjän pitää pystyä todistamaan, että rikoksen toteutumisesta olisi aiheutunut vaaraa.
Kelvottomalla yrityksellä puolestaan viitataan tilanteeseen, jossa teko ei olisi voinut rikossuunnitelman puutteellisuuden vuoksi johtaa tarkoitettuun lopputulokseen. Kelvoton yritys ei toisin sanoen voi aiheuttaa vaaraa rikoksen täyttymisestä. Jos yrityksen kelvottomuus eli rikoksen täyttymisen vaaran syntymättömyys on johtunut ainoastaan satunnaisista syistä, yritys on luettava rikoksen yritykseksi.
Rikoslain mukaan teko on edennyt rikoksen yritykseksi, kun tekijä on aloittanut rikoksen tekemisen ja saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä. Rikoksen yritys on kysymyksessä silloinkin, kun sellaista vaaraa ei aiheudu, jos vaaran syntymättä jääminen on johtunut vain satunnaisista syistä. Rikoksen täyttymisen pitää olla sekä uskottava vaihtoehto, että myös tosiasiallisesti mahdollista.
Nyt tekijä päätyi aivan itsenäisesti valitsemaan useiden toimivien vaihtoehtojen joukosta sen kelvottoman, minkä johdosta rikoksen täyttymisen vaaraa ei syntynyt. Tunnusmerkistöt joko täyttyvät tai ovat täyttymättä, eikä mikään satunnainen syy estänyt rikoksen toteutumista.
Esimerkkinä voidaan antaa tilanne, jossa kauppaliikkeen etuovi on ilmoitetun aukioloajan jälkeen jäänyt lukitsematta ja asiakas on yrittänyt vääntää haarukalla järeän kassakaapin ovea auki. Kassakaappiin ei tullut naarmuakaan. Mikä on se rikos, josta asiakasta syytetään?
Nyt epäillyllä miehellä oli hallussaan todellinen testamentti, joka oli kuitenkin jo kumoutunut uudella testamentilla (säätiön hyväksi). Tämän ensimmäisen testamentin peruuttamisesta mitään tietämätön mies vei perinnön toivossa testamentin kopion perunkirjoittajalle. Tämä ilmoitti, ettei paperilla ole enää arvoa.
Mieheltä kuitenkin löytyi hetimiten kohta sinetöidyssä kirjekuoressa jo peräti kolmas testamentti, jonka hän antoi pesänhoitajalle. Pesänhoitaja oli koulutukseltaan juristi. Kolmas testamentti oli todistettu vasta vanhan miehen kuoleman jälkeen, ja todistajista toinen oli yksi ja sama edunsaajaksi mainittu heinolalainen. Testamentti oli sekava ja käsinkirjoitettu edunsaajan omalla käsialalla. Vanha mies ei tietenkään ollut allekirjoitushetkellä paikalla, koska oli jo kuollut.
Heinolalaisen miehen on täytynyt tietää, että hän esittää testamentit henkilölle, joka juristikoulutuksensa perusteella varmasti huomaa niitten olevan tekaistuja.
---Tutkinnanjohtaja ja syyttäjä olivat nyt asiassa eri mieltä, mutta syyttäjä päättää. Tutkinnanjohtaja olisi halunnut viedä jutun käräjäoikeuden päätettäväksi. ---
Jos Heinolan miehellä olisi ollut mukanaan kunnon asianajaja, juttu olisi kaatunut käräjillä omaan mahdottomuuteensa. Istuvan tuomarin olisi tullut ottaa huomioon se, että Heinolan mies oli valinnut useiden toimivien vaihtoehtojen joukosta kelvottoman, eikä toteutus jäänyt vain sattuman varaan.
Ihan hyvin päätelty, mutta ei koulutettukkaan juristi näe onko kirjoitusväärennetty vaiko ei ja kun otetaan huomioon, että vasta kun poliisi tutki testamentin ja totesi testamentin väärennökseksi, eli testamenttaajan allekirjoitus oli tuon testamentin esittäjän kirjoittama, vaikkakin allekirjoitus oli tuon kuolleen henkilön nimi, niin tällöin täyttyy jo väärennysrikos.
Mitä taas tarkoitetaan rikoslaissa oikeustoimihenkilöllä, oikeuslaitoksen sisäpiirissä työskentelevääkö vaiko kaikkia joilla on koulutus toimia oikeuksissa?
Tulkinnasta kiinni, mutta jos ajatellaan, että tuo termi tarkoittaa myöskin juristeja, niin tällöin toteutuu myös 15 ja 16 luvun jokin rikos, eli tällä haen sitä, että vaikka kuinka oli yritys tökerö, niin siltikin tuo väärentäjä syyllistyi vähintään kahteen rikokseen joista yhden määritelmät toteutui täysin ja kun kyse on lähes miljoonan omaisuus arvo, niin teko ei todellakaan ole vähäinen.
pitää huomioida myös se seikka, että oikeus totesi testamentin ainoastaan pätemättömäksi vain ja ainoastaan yhden todistajan osalta eli todistajan allekirjoitus ja tuotakaan ei olisi tapahtunut jollei säätiö olisi hakenut moiteoikeudenkäyntiä, nyt säätiöllä paloi rahaa kustannuksiin, kun taas jos syyttäjä olisi lähtenyt viemään asiaa väärennysrikoksena, että myös törkeän petoksenyrityksenä, niin tuo testamentti olisi mitätöity kokonaan jo noissa oikeudenkäynnissä.
Tämä syyttämättä jättäminen avaa nyt sen mahdollisuuden, että testamentti voidaan väärentää, kunhan huolehtii siitä, että päivämäärät, myöskin todistajien osalta sopii siihen, että testamenttaaja on hengissä.
Eli yleinen etu ja lainkuuliaisuus, ettei tökeröäkään väärennystä kannata tehdä olisi toteutunut.
> tällöin toteutuu myös 15 ja 16 luvun jokin rikos
Väärin. RL 15 ja 16 eivät liity tähän asiaan.
> väärentäjä syyllistyi vähintään kahteen rikokseen
Väärin. Henkilö oli asiassa vain rikoksesta epäilty, mutta asia ei edennyt edes oikeussaliin saakka. Testamentti, jossa säätiö on edunsaajana, on nyt lainvoimaisella tuomiolla pätevä. Henkilöä olisi voitu syyttää sekä väärennyksestä että petoksesta tai sen yrityksestä, mutta henkilö ei syyllistynyt mihinkään lainvastaiseen.
> nyt säätiöllä paloi rahaa kustannuksiin
Väärin. Omaisuuksia kärkkyneet pariskunnat joutuvat maksamaan testamenttiriidan kaikki asianajokulut. Säätiön kulut summassa ovat noin 20 000 euroa.
> Tämä syyttämättä jättäminen avaa nyt sen mahdollisuuden, että testamentti voidaan väärentää, kunhan huolehtii siitä, että päivämäärät, myöskin todistajien osalta sopii siihen, että testamenttaaja on hengissä.
Väärin. Rikos on aina rikos, jos se kyetään oikeudessa sellaiseksi näyttämään. Tämä oikeustapaus ei ole ennakkotapauksena muissa jutuissa lainkaan edes heikosti velvoittava.
Onkohan sinulla jokin oidibus-kompleksi tai jotain, koska koko ajan nussit pilkkua etkä pistettä ja kuitenkin tikkailet miten sattuu.
Kustannukset, niin väität, että säätiön, jos on, niin asianajaja perii palkkionsa tuolta mieheltä, vai periikö se ne ensin säätiöltä ja sitten säätiö yrittää saada tuolta mieheltä, kummin päin arvelet olevan??
Suosittelen sinua yhä edelleen tutustuun lakiin hieman paremmin kuin että teet kaiken juosten kustuna. Pahoittelen samalla hyttysen reiän pienuutta ja, että unohdin laittaa oikean kappaleen luvun, nyy oo fiärkki nii kovast pahool mieli ku lipes pilikkuloosesta.
Onko sinun tekemäsi ylilaskutus rikos? Ei tietenkään ole, ei rikoksien tekemistä ole missään kielletty, ainoa että tulee utkinta jossa syyttäjä vapauttaa tai ei ja jos tuomitaan, eli ei saa jäädä kiinni, eli tee väärennös niin, ettet jää kiinni, oli tämän episodin opetus. Eikö vain??
Onko hevosellaa heiniä, ettei syö tallin seiniä.
Mietein tässä, että onkohan se jokin sairaus, kun pitää jonkun nussia aina pilkulleen kaikki asiat?
Tuomarin kehoitus "tuokaa rikollinen oikeussaliin rangaistavaksi" on sanontana melkein oikein. Turha sitä on siis lähteä täsmentämään pilkulleen tai mitenkään korjailemaan. Ei kaikkien asioiden tarvitse olla oikein, vai mitä?