Belgian hautausmaat ovat liian täynnä uusille arkuille ja vainajien polttaminen tuottaa haitallisia päästöjä. Ratkaisuiksi ehdotetaan ruumiiden kompostointia tai liuottamista hapossa. (MIKA HORELLI)
Brysselin läänin eli Belgian pääkaupunkikuntien alueen yhteisen pääministerin Rudy Vervoortin mukaan kaupunki voisi hyvin näyttää esimerkkiä uusien ympäristöystävällisten hautaustapojen käyttöönotossa. "Kaupungin hautausmaat ovat täynnä ja vainajien polttaminen tuottaa haitallisia päästöjä", hän sanoi The Bulletin -verkkolehden mukaan perustellessaan lakihanketta.
Asiantuntijoiden mukaan pääasiassa vettä sisältävien ruumiiden polttaminen krematoriossa vaatii paljon energiaa ja tuottaa haitallisia päästöjä. Uusille arkkuhautapaikoille taas ei kaupungin täysillä hautausmailla ole tilaa.
Perinteisistä hautaustavoista erityisesti vainajien polttamista on arvosteltu yhä kuuluvammin. Polttamisesta syntyy paljon pienhiukkasia, jotka pitäisi pykälien mukaan ottaa talteen. Myös hampaiden paikoista vapautuva elohopea on ympäristöongelma. Uusissa ja uudistetuissa krematorioissa talteenotto on yleensä järjestetty, mutta vanhojen krematorioiden savukaasut tupruttavat suoraan taivaalle.
Kompostointi vai happo?
Arkku- ja polttohautauksen vaihtoehtoja on useita, mutta niiden laaja käyttöönotto on Belgian tapaan monissa maissa ison kulttuurikynnyksen takana.
Brysselin havittelemaa vainajien kompostointia on kokeiltu muun muassa Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Käytännössä vainajat kääritään hajoavasta kankaasta tehtyyn pussiin ja peitellään kuolleista lehdistä, karikkeesta, lastuista ja sahanjauhoista sekoitettuun runsashiiliseen massaan, jonka sisällä typpipitoinen ruumis muuttuu mullan tapaiseksi aineeksi muutamassa kuukaudessa. Kompostissa käynnistyvä kemiallinen ja biologinen hajoamisprosessi neutraloi myös kompostin hajut.
Myös happokylpyä käytetään jo nyt hautaustapana Yhdysvalloissa. Siinä ruumis upotetaan happoa sisältävään säiliöön ja se liukenee noin neljässä tunnissa. Sekä kompostoitaessa että liuotettaessa ruumiista jäävät jäljelle luut, jotka voidaan murskata jauhoksi ja haudata samaan tapaan uurnassa kuin tähän mennessä on haudattu krematoitujen vainajien tuhkat.
Muita keinoja vainajien hävittämiseen on esimerkiksi ruotsalaisen biologin Susanne Wiigh-Masakin kehittämä pakastekuivaamismenetelmä, jossa ruumis jäädytetään upottamalla se -200-asteiseen nestemäiseen typpeen. Niin kylmäksi jäähdytetty ruumis hajoaa tärinässä pölyksi.
Brittiläinen LBBC-Technologies -yritys on puolestaan kehittänyt paineen, lämmön ja erityisten kemikaalien käytön yhdistelmään perustuvan laitteen, joka hajottaa ruumiin kolmessa tunnissa resomaatioksi kutsutulla tekniikalla.
MIKA HORELLI
Brysselin läänin eli Belgian pääkaupunkikuntien alueen yhteisen pääministerin Rudy Vervoortin mukaan kaupunki voisi hyvin näyttää esimerkkiä uusien ympäristöystävällisten hautaustapojen käyttöönotossa. "Kaupungin hautausmaat ovat täynnä ja vainajien polttaminen tuottaa haitallisia päästöjä", hän sanoi The Bulletin -verkkolehden mukaan perustellessaan lakihanketta.
Asiantuntijoiden mukaan pääasiassa vettä sisältävien ruumiiden polttaminen krematoriossa vaatii paljon energiaa ja tuottaa haitallisia päästöjä. Uusille arkkuhautapaikoille taas ei kaupungin täysillä hautausmailla ole tilaa.
Perinteisistä hautaustavoista erityisesti vainajien polttamista on arvosteltu yhä kuuluvammin. Polttamisesta syntyy paljon pienhiukkasia, jotka pitäisi pykälien mukaan ottaa talteen. Myös hampaiden paikoista vapautuva elohopea on ympäristöongelma. Uusissa ja uudistetuissa krematorioissa talteenotto on yleensä järjestetty, mutta vanhojen krematorioiden savukaasut tupruttavat suoraan taivaalle.
Kompostointi vai happo?
Arkku- ja polttohautauksen vaihtoehtoja on useita, mutta niiden laaja käyttöönotto on Belgian tapaan monissa maissa ison kulttuurikynnyksen takana.
Brysselin havittelemaa vainajien kompostointia on kokeiltu muun muassa Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Käytännössä vainajat kääritään hajoavasta kankaasta tehtyyn pussiin ja peitellään kuolleista lehdistä, karikkeesta, lastuista ja sahanjauhoista sekoitettuun runsashiiliseen massaan, jonka sisällä typpipitoinen ruumis muuttuu mullan tapaiseksi aineeksi muutamassa kuukaudessa. Kompostissa käynnistyvä kemiallinen ja biologinen hajoamisprosessi neutraloi myös kompostin hajut.
Myös happokylpyä käytetään jo nyt hautaustapana Yhdysvalloissa. Siinä ruumis upotetaan happoa sisältävään säiliöön ja se liukenee noin neljässä tunnissa. Sekä kompostoitaessa että liuotettaessa ruumiista jäävät jäljelle luut, jotka voidaan murskata jauhoksi ja haudata samaan tapaan uurnassa kuin tähän mennessä on haudattu krematoitujen vainajien tuhkat.
Muita keinoja vainajien hävittämiseen on esimerkiksi ruotsalaisen biologin Susanne Wiigh-Masakin kehittämä pakastekuivaamismenetelmä, jossa ruumis jäädytetään upottamalla se -200-asteiseen nestemäiseen typpeen. Niin kylmäksi jäähdytetty ruumis hajoaa tärinässä pölyksi.
Brittiläinen LBBC-Technologies -yritys on puolestaan kehittänyt paineen, lämmön ja erityisten kemikaalien käytön yhdistelmään perustuvan laitteen, joka hajottaa ruumiin kolmessa tunnissa resomaatioksi kutsutulla tekniikalla.
MIKA HORELLI
Vastaukset 2
Vanhimmat
Dorka!
Asiaa! Raisio on muutenkin kaatopaikka ja siitä voisi tehdä tosiaan yhteisen hautuumaan, eräille porukoille!