Omistan omakotitalon. Minulla on lapsia samoin miehelläni on lapsia. Yhteisiä lapsia ei ole, eikä tule. Olemme avoliitossa. En haluaisi jättää miestäni puille paljaille, jos kuolen. Haluan, että talo jää suoraan lapsilleni. Sovimme, että ex-mieheni muuttaa tähän lasteni kanssa asumaan, mikäli kuolen.
Haluaisimme naimisiin, mutta haluan tiukan avioehdon. Kaikki aikaisemmin raatamalla saamani omaisuus pitää jäädä lapsilleni. Mikäli ottaisimme henkivakuutuksen, josta jäisi 50% lapsille ja 50% leskelle. Paljonko veroa menee leskeltä, kun olemme naimisissa.
Onnistuuko avioehdolla asumisoikeuden evääminen? Tämä talo on aikoinaan rakennettu lapsille ja niin haluan asian olevan edelleenkin. Tosin en halua, että puolisoni on pulassa jos kuolen.
Haluaisimme naimisiin, mutta haluan tiukan avioehdon. Kaikki aikaisemmin raatamalla saamani omaisuus pitää jäädä lapsilleni. Mikäli ottaisimme henkivakuutuksen, josta jäisi 50% lapsille ja 50% leskelle. Paljonko veroa menee leskeltä, kun olemme naimisissa.
Onnistuuko avioehdolla asumisoikeuden evääminen? Tämä talo on aikoinaan rakennettu lapsille ja niin haluan asian olevan edelleenkin. Tosin en halua, että puolisoni on pulassa jos kuolen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Lyhyesti. Jos menette naimisiin ja sitten kuolet niin miehesi saa lesken asumissuojasäännöstön perusteella elinikäisen hallintaoikeuden ko. taloon jos sitä on käytetty yhteisenä asuntona. Tätä säännöstä ei nähdäkseni voi kiertää millään avioehto tai testamenttimääräyksillä koska se perustuu suoraan lakiin. Tällöinhän luonnollisesti (jos on täydellinen avioehto) puolisosi ei saa taloon omistusoikeutta mutta päiviensä loppuun saakka hän voi siinä asua ja jos lapsesi ovat aikuisia (eikä heistä siis sinun kuolemasi takia tule miehesi holhottavia ja elatettavia) niin he eivät voi vaatia päästä asumaan tuohon taloon jos miehesi kanssa jos miehesi ei sitä halua.
Henkivakuutuksen verotuskohteluun en osaa muuta vastata kuin että nähdäkseni henkivakuutusta ei lasketa siinä mielessä perinnöksi että siitä pitäisi maksaa perintöveroa. Sensijaan en tiedä mitä veroa siitä pitää maksaa ja paljonko. Joku näiden vakuuteusten kanssa enemmän tekemisissä ollut varmaan osaa kertoa enemmän.
Asumisoikeuden voi nähdäkseni sulkea pois testamentissa, mutta ei avioehdossa. Testamentti on tekijänsä viimeinen tahto ja sitä tulee kunnioittaa. Lesken asumissuojan poissuljenta pitää kuitenkin olla testamentissa nimenomainen, pelkkä asunnon omistusoikeuden testamenttaaminen ei poista asumisoikeutta.
Avioliitossa ollut leski saa henkivakuutussumman verotta 35 000 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta verotonta on puolet. Veronalaisesta osuudesta leski maksaa normaalin perintöveron.
>>Asumisoikeuden voi nähdäkseni sulkea pois testamentissa, mutta ei avioehdossa. Testamentti on tekijänsä viimeinen tahto ja sitä tulee kunnioittaa.
>>Avioliitossa ollut leski saa henkivakuutussumman verotta 35 000 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta verotonta on puolet.
Mainittu lainkohta on kertomallani tavalla tulkinnavarainen. Ennakkopäätöstä asiasta ei ole.
Säännös:
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja TESTAMENTINSAAJAN OIKEUDEN estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon,..."
§§§:
"Asumisoikeuden voi nähdäkseni sulkea pois testamentissa, mutta ei avioehdossa. Testamentti on tekijänsä viimeinen tahto ja sitä tulee kunnioittaa. Lesken asumissuojan poissuljenta pitää kuitenkin olla testamentissa nimenomainen, pelkkä asunnon omistusoikeuden testamenttaaminen ei poista asumisoikeutta."
Testaattori A
Testaattorin leski B
Testamentinsaaja C
TESTAMENTTI 1
"Testamenttaan asuntoni C:lle."
Tulkinta:
B saa elinaikansa hallita asuntoa jakamattomana.
TESTAMENTTI 2
"Testamenttaan asuntoni C:lle täydellä omistusoikeudella."
§§§:n tulkinta: Asunnon hallinta kuuluu B:lle (?)
Minun tulkintani: Asunnon hallinta kuuluu B:lle.
TESTAMENTTI 2
"Testamenttaan asuntoni omistusoikeuden B:lle. C saa kuitenkin elinaikansa yksin hallita asuntoa."
§§§:n tulkinta: Asunnon hallinta kuuluu C:lle. (?)
Minun tulkintani: Asunnon hallinta kuuluu B:lle.
TESTAMENTTI 3
"Testamenttaan asuntoni omistus- ja hallintaoikeuksin C:lle."
§§§:n tulkinta: Asunnon hallinta kuuluu C:lle (?)
Minun tulkintani: Asunnon hallinta kuuluu B:lle.
TESTAMENTTI 4
"Testamenttaan asuntoni C:lle. B ei saa kuolemani jälkeen hallita asuntoani, koska on kohdellut minua kaltoin."
§§§:n tulkinta: Asunnon hallinta kuuluu C:lle.
Minun tulkintani: Asunnon hallinta kuuluu B:lle.
Perustelu:
Säännöksen mukaan leski saa hallita asuntoa "testamentisaajan oikeuden estämättä". C:n oikeus hallita asuntoa perustuu testamenttiin, olipa hallinta testamentissa nimenomaisesti mainittu tai ei; se on siis testamenttiin perustuva oikeus eli testamentinsaajan oikeus. Säännöksen mukaan C:n hallintaoikeus väistyy B:n elinaikaisen hallinnan tieltä.
Testamenttivaihtoehtoja edellisessä puheenvuorossani on oikeasti 5 eikä 4.
Leski saa jäädä asumaan yhteistä kotia.
Kaikissa vaihtoehdoissa asunnon hallinta kuuluu leskelle B.
Näin, koska missään testamenttivaihtoehdossa ei ole NIMENOMAISESTI mainittu ja suljettu pois lesken PK 3 luvun 1a §:n mukaista jakamattomuussuojaa.
Jakamattomuussuojan poissulkemisen testamentilla tulkintavaihtoehtona voidaan perustaa PK 3 luvun 1a §:n 3 mom verrattuna PK 12 luvun 2 §:ään. Edellisen mukaan jakamattomuussuojaan sovelletaan PK 12 luvun säännöksiä ja jälkimmäisessä säädetään, että 12 luku soveltuu, jollei testamentista muuta johdu. Lesken jakamattomuusuoja ei tulkintavaihtoehdossa ole siis pakottavaa oikeutta.
Systeemistä vertausta voidaan tehdä myös PK 7 lukuun lakiosasta, jossa säädetty testamentin tehottomuudesta, jos se loukkaa lakiosaa (jakamattomuusuojan osalta vastaavaa sääntelyä ei ole) ja PK 13 lukuun testamentin pätemättömyydestä, jossa ei myöskään ole moiteperustetta jakamattomuuusuojaa koskien.
Oletko sitä mieltä, että vaimo tehdä testamentin, jolla ottaa mieheltään kodin hallintaoikeuden pois?
Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.
Tämä viittaus lukuun 12 koskee vain hallintaoikeuden rajoja.
>>Kaikissa vaihtoehdoissa asunnon hallinta kuuluu leskelle B.
Näin, koska missään testamenttivaihtoehdossa ei ole NIMENOMAISESTI mainittu ja suljettu pois lesken PK 3 luvun 1a §:n mukaista jakamattomuussuojaa.
Niin tulkintaahan tämä on. Korostin kantani olevan oma mielipide ("nähdäkseni").
Sinä perustat tulkinnan lesken vähimmäisuojaan ja näin voidaan asia toki nähdä. PK 3:1a sanamuoto ei kuitenkaan asiaa ratkaise yksiselitteisesti: "testamentinsaajan oikeuden estämättä". Tilanne voi olla se, että testamentissa ei ole määrätty muuta kuin, että leskellä ei ole jakamattomuusuojaa puolisoiden asuntoon. Tällöin perintö jaetaan lakimääräisille perillisille ottamatta huomioon lesken suojaa, koska mitään testamentinsaajaahan ei ole.
Perinteisesti testamentin tekijälle on sallittu antaa testamentillaan määräyksiä kuolinpesän hallintoa koskien. Jakamattomuusuoja on osaltaan kuolinpesän hallintoa. Leski hallitsee pesän omaisuutta joko kokonaan tai vähimmäisuojaansa tukeutuen. Voiko tästä testamentilla määrätä perillisiä sitovasti, siitä laki vaikenee.
Ehkäpä korkein oikeus vielä joskus äänestää asiasta äänin 3-2.
Nimenomainen määräys testamentissa olisi esim. leskellä ei ole asuntoomme jakamattomuussuojaa. Sinun versioissasi puhutaan hallintaoikeudesta ja sen antamisesta jollekin. Se on eri asia kuin perintökaaren jakamattomuusuoja, johon sovelletaan PK 12 luvun käyttöoikeus/hallintatestamenttia koskevia säännöksi.
Yleensä, jos sallitaan tehdä rajauksia johonkin oikeuteen, voidaan myös poistaa ko. oikeus.
Periaate: jos voi tehdä oikeudellisesti vähemmän merkityksellisen toimenpiteen (oikeuden rajaaminen), on sallittua myös tehdä edellä mainittua voimakkampi toimenpide (oikeuden poistaminen).
Muita argumentteja siis tarvitaan jakamattomuussuojaa koskevan testamentin tehottomuudelle.
>>Tilanne voi olla se, että testamentissa ei ole määrätty muuta kuin, että leskellä ei ole jakamattomuusuojaa puolisoiden asuntoon. Tällöin perintö jaetaan lakimääräisille perillisille ottamatta huomioon lesken suojaa, koska mitään testamentinsaajaahan ei ole.