Miten menee rakas?

Et vain tunne samoin. Et koe toista ihmistä haluttavaksi, elämääsi täydentäväksi, rinnalla kulkijaksi, nauttimaan yhteiselosta. Ei ihmiset silloin kohtaa toisiaan, kuin aika menisi ohi, missä hulvateltaisiin vuoristoradassa, syöden popcorniin elokuvissa, nauttien läheisyyden tiivistymisestä. Sellaiset ajatukset menevät ohi, kohtaamattomuuksia.

Toisen huonot esitykset "rakastamisesta" ovat oma lukunsa, vain pieniä kuriositeetti näytelmiä. Joiden uskomusten pohjalta, riipivyydestä, läsnäolemattomuudesta ei kohtaamisia, rakkauksia synny.

Niin se vain on. Ihmiset menevät ohi ja taakse. Vain toiselle voi siitä jäädä jotain erityistä, jos kokemukset ovat olleet matalalla tasolla aiemmin. Näkyvyyden kokeminen, omien tunnepisteiden riipimistä, mitään sen suurempaa.

Tuo onkin teorian paikka, rakasta oikein.

Monet ihmiset liittää rakkaudeksi sen, että heidän viehättymisensä jostakin ihmisestä ilmee siten, että vetäytyvät odottamaan hyväksyvää ilmaisua jne näkevät "rakkauden" lepertelevänä sisäänpäin kääntyvänä symbioosina. Jossa ensisijainen tarve on tuo hyväksyntä. Itseenpäin vetoa ja odotuksia.

Tunnepisteet ovat hyväksyvässä huomiossa, koska tietysti ihmiset odottavat suotuisuutta eikä pettymyksiä. Liialliset huomio haut, liittämiset itsensä toiseen yksipuolisesti tuohon pisteeseen odottaen ovat kyseenalaisia. Tuskin niitä kannattaa kauan pyöritellä.

Tuskin kenelläkään on velvollisuutta toisen "rakkauksiin" vastata esittivät ne kuinka "hellyyttävästi" vedoten. Heidän omia sisäisiä tuntemuksia.

Toisilla ilmaisu odotukset voivat olla ulospäin suuntautuvia, luomisista, ihmisen arvostamista, hyvän haluamista (eikä vain itselle), yhteiseloa ja sitä kaikkein parasta kun läheisyys tiivistyy ja siitä

Dittandattan kirjoitti:

Tuo onkin teorian paikka, rakasta oikein.

Monet ihmiset liittää rakkaudeksi sen, että heidän viehättymisensä jostakin ihmisestä ilmee siten, että vetäytyvät odottamaan hyväksyvää ilmaisua jne näkevät "rakkauden" lepertelevänä sisäänpäin kääntyvänä symbioosina. Jossa ensisijainen tarve on tuo hyväksyntä. Itseenpäin vetoa ja odotuksia.

Tunnepisteet ovat hyväksyvässä huomiossa, koska tietysti ihmiset odottavat suotuisuutta eikä pettymyksiä. Liialliset huomio haut, liittämiset itsensä toiseen yksipuolisesti tuohon pisteeseen odottaen ovat kyseenalaisia. Tuskin niitä kannattaa kauan pyöritellä.

Tuskin kenelläkään on velvollisuutta toisen "rakkauksiin" vastata esittivät ne kuinka "hellyyttävästi" vedoten. Heidän omia sisäisiä tuntemuksia.

Toisilla ilmaisu odotukset voivat olla ulospäin suuntautuvia, luomisista, ihmisen arvostamista, hyvän haluamista (eikä vain itselle), yhteiseloa ja sitä kaikkein parasta kun läheisyys tiivistyy ja siitä

Eikä keinotekoisen läheisyyden illuusiot (toisen rääpiminen muiden kautta, huomion saamista sitä kautta) ole läheisyyden tiivistymistä, vaikka kuinka sellaisiin uppoutuisivat. Vaan toisen kustannuksella tyhjyyden täyttämistä, nolaamista, hämmentämistä, itsensä nostamista. Ei suotavaa.

Aito halu läsnäolevaan kanssakäymiseen erottaa jyvät akanoista.

Ajatukset vuoristoradassa. Ei vuoristorataa vaikka kuinka muuta väitettäisiin.

Hyvähän se on jos ihmiset rakkauksia löytävät itselleen toisiaan yhtenäisesti täydentäen. Kukin tavoillaan, haluillaan, kohteillaan, kunhan eivät jää rääpimisvaiheisiin aikaa kuluttamaan.

Rakkauden täytteistä jatkoa

Dittandattan kirjoitti:

Tuo onkin teorian paikka, rakasta oikein.

Monet ihmiset liittää rakkaudeksi sen, että heidän viehättymisensä jostakin ihmisestä ilmee siten, että vetäytyvät odottamaan hyväksyvää ilmaisua jne näkevät "rakkauden" lepertelevänä sisäänpäin kääntyvänä symbioosina. Jossa ensisijainen tarve on tuo hyväksyntä. Itseenpäin vetoa ja odotuksia.

Tunnepisteet ovat hyväksyvässä huomiossa, koska tietysti ihmiset odottavat suotuisuutta eikä pettymyksiä. Liialliset huomio haut, liittämiset itsensä toiseen yksipuolisesti tuohon pisteeseen odottaen ovat kyseenalaisia. Tuskin niitä kannattaa kauan pyöritellä.

Tuskin kenelläkään on velvollisuutta toisen "rakkauksiin" vastata esittivät ne kuinka "hellyyttävästi" vedoten. Heidän omia sisäisiä tuntemuksia.

Toisilla ilmaisu odotukset voivat olla ulospäin suuntautuvia, luomisista, ihmisen arvostamista, hyvän haluamista (eikä vain itselle), yhteiseloa ja sitä kaikkein parasta kun läheisyys tiivistyy ja siitä

Joillakin viehättyminen näyttää alkavan siitä, jos ihminen luokitellaan jollakin tavalla merkitykselliseksi, tärkeäksi siinä yhteydessä.

Silloin heillä ei herää rakkaus, vaan heihin kohdistuneen vähäisenkin huomion korostaminen, toivominen että heidän jonkin tason viehättyminen toisesta, toisi heille syvempää elämän täydentymistä.

Olisi se viehättyminen sitten vaikka sitä että koki sisäisesti hetken ajan olevansa haluttu ja siitä muodostaa synonyymin tärkeä. Sen haluaminen muodostuu heille tärkeämmäksi kuin mikään muu toiseen liittyen. Sen takia egoistisesti rääpivät vain toisen ympärillä, korostavat käänteisesti että tuo kiinnostui hänestä. Mikä osoittaa pelkkää egoistista tärkeilyä , itsensä korostamista haluttavaksi. Sillä kihertelyä ja itsensä liittäen sellaiseen, jonka avulla saavat muilta huomiota ja vielä itseään nostaen, jotta olisi vielä merkittävämpi muiden silmissä.

Mikä normaalien tuntevien kohdalla on omituista eikä suotavaa. Ei tuollaiset mitään muuta haluakaan, ja suhteeseen päätyvät, jos saavat kokea nostetta ko hlön taholta. Vastavuoroisuutta tai mitään hyviä rakkaudellisia elementtejä siinä ei ole.

Vain toisen vahingoittamista, koska heidän oma tarve nosteelle on liiallista. Tietoisuus toisesta ja todellisuudesta hukassa. Eksyvät omiin sisäiin kiemuroihin.

Joskus ihmiset toitottaa että hyväksyn sinut sellaisena kuin olet, eikö se ole perusedellytys?

Tärkeintä on kuitenkin sen näkyminen läsnäolevassa kanssakäymisessä, tietoisuudessa elämistä. Jos rakkauteen vetoaisi.

Rakkaudeldillaa kirjoitti:

Joillakin viehättyminen näyttää alkavan siitä, jos ihminen luokitellaan jollakin tavalla merkitykselliseksi, tärkeäksi siinä yhteydessä.

Silloin heillä ei herää rakkaus, vaan heihin kohdistuneen vähäisenkin huomion korostaminen, toivominen että heidän jonkin tason viehättyminen toisesta, toisi heille syvempää elämän täydentymistä.

Olisi se viehättyminen sitten vaikka sitä että koki sisäisesti hetken ajan olevansa haluttu ja siitä muodostaa synonyymin tärkeä. Sen haluaminen muodostuu heille tärkeämmäksi kuin mikään muu toiseen liittyen. Sen takia egoistisesti rääpivät vain toisen ympärillä, korostavat käänteisesti että tuo kiinnostui hänestä. Mikä osoittaa pelkkää egoistista tärkeilyä , itsensä korostamista haluttavaksi. Sillä kihertelyä ja itsensä liittäen sellaiseen, jonka avulla saavat muilta huomiota ja vielä itseään nostaen, jotta olisi vielä merkittävämpi muiden silmissä.

Mikä normaalien tuntevien kohdalla on omituista eikä suotavaa. Ei tuollaiset mitään muuta haluakaan, ja suhteeseen päätyvät, jos saavat kokea nostetta ko hlön taholta. Vastavuoroisuutta tai mitään hyviä rakkaudellisia elementtejä siinä ei ole.

Vain toisen vahingoittamista, koska heidän oma tarve nosteelle on liiallista. Tietoisuus toisesta ja todellisuudesta hukassa. Eksyvät omiin sisäiin kiemuroihin.

Joskus ihmiset toitottaa että hyväksyn sinut sellaisena kuin olet, eikö se ole perusedellytys?

Tärkeintä on kuitenkin sen näkyminen läsnäolevassa kanssakäymisessä, tietoisuudessa elämistä. Jos rakkauteen vetoaisi.

Tuollainen ei ole ihastumista, rakastumisesta puhumattakaan. Vaan haluttuna tuntemisen korostamista.

Pohtivat, onko toisen huomiot kuinka heitä haluavaa ja onko haluava henkilö itselle sillä hetkellä riittävä.

Eivät kuitenkaan innostu, viehäty toisesta, vaan korostavat haluttuna olemista sisäänpäin vetäytyen (viehättyvät siitä ajatuksesta että olisivat haluttuja kun tarpeeksi merkittävä sillä hetkellä on näkyvissä), kuin se aspekti olisi tärkein, jonka tarvitsevat ensin tietää jotta voisivat yhtenäisesti toimia toisen kanssa. Eivät siis ulospäin ilmaise kovinkaan herkästi muuta kuin odotusta vahvistuksia haluttuna kokemukselle.

Vaikea nähdä että ilman innostusta, viehättymistä ulospäin ihmisistä voisi yhtenäisiä elämien täydentymisiä tulla, toki varmaan lyhyitä haluamistuokioita, jos vain ottaa sitä mitä on tarjolla hetken tuokioihin, kukin tavoillaan.

Ne jotka toisinaan puuttuvat toisten asioihin, lietsovat, ivaavat" ihastumisasioita", haluavat aina vaan kokea nostetta toisten kustannuksella, yrittämällä painaa muita alaspäin, jotta näyttäisi yhteydessä merkittävämmältä. Egoilevat tärkeyden tunteessaan, kuin peläten ettei heillä olisi nostetta muuten olla muiden seurassa, kuin alentamalla muita. Jääneet siihen pisteeseen, kuin myös omituisiin käsityksiin ihastumisista, rakastumisista ja mitä niiden sisällä tapahtuu.

Kukin tavoillaan. Not your business anyway

Noyourbusss kirjoitti:

Tuollainen ei ole ihastumista, rakastumisesta puhumattakaan. Vaan haluttuna tuntemisen korostamista.

Pohtivat, onko toisen huomiot kuinka heitä haluavaa ja onko haluava henkilö itselle sillä hetkellä riittävä.

Eivät kuitenkaan innostu, viehäty toisesta, vaan korostavat haluttuna olemista sisäänpäin vetäytyen (viehättyvät siitä ajatuksesta että olisivat haluttuja kun tarpeeksi merkittävä sillä hetkellä on näkyvissä), kuin se aspekti olisi tärkein, jonka tarvitsevat ensin tietää jotta voisivat yhtenäisesti toimia toisen kanssa. Eivät siis ulospäin ilmaise kovinkaan herkästi muuta kuin odotusta vahvistuksia haluttuna kokemukselle.

Vaikea nähdä että ilman innostusta, viehättymistä ulospäin ihmisistä voisi yhtenäisiä elämien täydentymisiä tulla, toki varmaan lyhyitä haluamistuokioita, jos vain ottaa sitä mitä on tarjolla hetken tuokioihin, kukin tavoillaan.

Ne jotka toisinaan puuttuvat toisten asioihin, lietsovat, ivaavat" ihastumisasioita", haluavat aina vaan kokea nostetta toisten kustannuksella, yrittämällä painaa muita alaspäin, jotta näyttäisi yhteydessä merkittävämmältä. Egoilevat tärkeyden tunteessaan, kuin peläten ettei heillä olisi nostetta muuten olla muiden seurassa, kuin alentamalla muita. Jääneet siihen pisteeseen, kuin myös omituisiin käsityksiin ihastumisista, rakastumisista ja mitä niiden sisällä tapahtuu.

Kukin tavoillaan. Not your business anyway

Kaikki ihmiset ovat omalla tavallaan viehättäviä ainakin jonkun silmissä. Mutta on tapoja joilla voi vähentää viehätystään, merkitystään muiden tai jonkun silmissä.
Viehätyksellä en tarkoita sitä että ihminen kiinnyttyisi toiseen ihastus tuneena tai rakastuneena. Kokonaiskuva ihmisestä skannattuna.
Viehättyminen voi luoda syvempiä tuntemuksia tai sitten tulee selväksi ettei ihmisten ole syytä keskenään kiintyä, kiinnittyä toisiinsa.

Innostua kaveruuteen, tsemppaukseen mitä tahansa. Innostus voi edetä huumaksi, ehkä rakkaudeksi kun viehätys toisiinsa ihmisinä muuttuu kokonaisvaltaiseksi yhtenäisen täydentämisen haluksi.

Päivän sana inhimillisyys, universaalinen ihmisyys.

Montatapaatärv kirjoitti:

Kaikki ihmiset ovat omalla tavallaan viehättäviä ainakin jonkun silmissä. Mutta on tapoja joilla voi vähentää viehätystään, merkitystään muiden tai jonkun silmissä.
Viehätyksellä en tarkoita sitä että ihminen kiinnyttyisi toiseen ihastus tuneena tai rakastuneena. Kokonaiskuva ihmisestä skannattuna.
Viehättyminen voi luoda syvempiä tuntemuksia tai sitten tulee selväksi ettei ihmisten ole syytä keskenään kiintyä, kiinnittyä toisiinsa.

Innostua kaveruuteen, tsemppaukseen mitä tahansa. Innostus voi edetä huumaksi, ehkä rakkaudeksi kun viehätys toisiinsa ihmisinä muuttuu kokonaisvaltaiseksi yhtenäisen täydentämisen haluksi.

Päivän sana inhimillisyys, universaalinen ihmisyys.

Kuten todettu, ihmisillä on paljon tilanteita, ajatukset muissa, joissakin, ties missä. Vaikea ymmärtää että jotkut haluavat korostaa itseään muille, siten että ovat tunteneet olevansa haluttuja.

Toistavat sitä ja vain sitä, kuin eivät muuten itseään tärkeäksi tuntisi. Ja millä tavalla., toimilla, puheilla.

Luulevat että heihin voisi kohdistua haluamisia toimisivat he miten tahansa. Ihmisyyden rajoissa varmaan ihmisen perusarvostamista, jollei liiallisesti ala liittämään, ripustautumaan, esittämään muiden kautta asioita, varastamaan valokeilaa. Omituisella itseriittoisella tavalla. Kuin heidät nähtäisiin niin tärkeinä mitä itse kokevat olevansa.

Hyvä se on tuntea itsensä itselle tärkeäksi, mutta kuvitella itsensä (haluttavana) korostamisen kautta muihin itsensä liittäen tärkeäksi, niin huh huh.

Montataptärv kirjoitti:

Kuten todettu, ihmisillä on paljon tilanteita, ajatukset muissa, joissakin, ties missä. Vaikea ymmärtää että jotkut haluavat korostaa itseään muille, siten että ovat tunteneet olevansa haluttuja.

Toistavat sitä ja vain sitä, kuin eivät muuten itseään tärkeäksi tuntisi. Ja millä tavalla., toimilla, puheilla.

Luulevat että heihin voisi kohdistua haluamisia toimisivat he miten tahansa. Ihmisyyden rajoissa varmaan ihmisen perusarvostamista, jollei liiallisesti ala liittämään, ripustautumaan, esittämään muiden kautta asioita, varastamaan valokeilaa. Omituisella itseriittoisella tavalla. Kuin heidät nähtäisiin niin tärkeinä mitä itse kokevat olevansa.

Hyvä se on tuntea itsensä itselle tärkeäksi, mutta kuvitella itsensä (haluttavana) korostamisen kautta muihin itsensä liittäen tärkeäksi, niin huh huh.

Ts yrittävät puheillaan, toimillaan vetää yhteyden toiseen arveluttavalla, loukkaavilla tavoilla, muiden avustuksella. Kehittävät siitäkin "huomiosta" pöyhkeilevää tärkkeyttä, sivuuttaen mistä asiat johtuvat, kääntäen nekin vain itsensä haluttavana kokemiseksi. Huh huh

Voisivat tarkemminkin miettiä, keinotekoisuutta ym

Kloklokll kirjoitti:

Ts yrittävät puheillaan, toimillaan vetää yhteyden toiseen arveluttavalla, loukkaavilla tavoilla, muiden avustuksella. Kehittävät siitäkin "huomiosta" pöyhkeilevää tärkkeyttä, sivuuttaen mistä asiat johtuvat, kääntäen nekin vain itsensä haluttavana kokemiseksi. Huh huh

Voisivat tarkemminkin miettiä, keinotekoisuutta ym

Liibalaabania, jorinaa, hölynpölinää, shittiä, lisää liibalaabaa, jankkujankkujankkumopo. Minulla on oikeus mielipiteeseeni siitä, miten haluan itseäni rakastettavan. Jos minua ei rakasteta oikeasti minuna niin turha asiasta on ebää jankuttaa.

Turhaashittiä kirjoitti:

Liibalaabania, jorinaa, hölynpölinää, shittiä, lisää liibalaabaa, jankkujankkujankkumopo. Minulla on oikeus mielipiteeseeni siitä, miten haluan itseäni rakastettavan. Jos minua ei rakasteta oikeasti minuna niin turha asiasta on ebää jankuttaa.

Ditto

Mikä pitää lopettaa?