Mistä te olette löytäneet hyvän pari suhteen, täällä ei tunnu löytyvän tavallisia naisellisia säällisen näkösiä lesbo naisia kiven altakaan???
Kumpannin löytyminen
???
323087
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
pinnallinen kun sinulla on ulkonäkö vaatimuksia, vitsi, ymmärrän täysin mitä ajat takaa...
minä en löytänyt, mutta minut löydettiin yllättävästi elämäni nainen olikin ollut ihan vieressä jo monta vuotta... heteroksi luulin häntä.
älä käännä kiviä ei niiden alla pakkasella ole kuin jääprinsessoja, kyllä sinä vielä oikea naisen löydät
onnea etsiintään ja löydetyksi tulemiseen;)
On täysin selvä asia että kuka tahansa odottaa kumppaninsa miellyttävän omaa makua niin ulko, kuin sisäpuoleltaan, toiset tykkää äidistä toiset tyttärestä.
sellainen asia pistämään silmään kuin oikeinkirjoitus. Parisuhde ja lesbonaisia.
Kirjoitusvirheet ymmärtää mutta mä pidän ihmistä tyhmänä jos ei osaa alkeellistakaan oikeinkirjoitustaitoa. Eikö aivot sano mitään kun kirjoittaa vaikka "etsin pari suhdetta" että se antaa ihan toisen kuvan kuin "etsin parisuhdetta". Ja en mä todellakaan katso että olen pilkun tarkka mutta mua ärsyttää tyhmyys ja tuollainen hoksaamattomuus.
Allekirjoitan.
Kielipoliisiuteni on kuitenkin yleensä melko piilevää, koska tiedostan ettei asiasta aikuisille ihmisille enää kannata huomautella. Ikävä kyllä.
ole pakko lukea tätä palstaa jos nyppii!
kerro tyhmyydestä, on yleisivistyksen puuteetta, jos ei ole kuullut lukihäiriöstä.
kaikille. Mä en usko todellakaan että nämä väärinkirjoittajat kaikki on lukihäiriöisiä.
Pissikset opetelkaa kirjoittamaan.
Saattaa olla myös kyseessä henkilö, joka kirjoittaa todella vähän. Kirjoitustaito, niinkuin muutkin taidot, vaatii harjoitusta sujuakseen spontaanisti. Ei olla niin jyrkkiä toisillemme - eiköhän jokaisella ole niitä heikkoja kohtia, jos lähdetään haravoimaan?
taito jota käytetään vähän. Jos näin kuitenkin on, on syytä ehkä hiukan tutkiskella elämäänsä ja tapojaan. Kysehän on kuitenkin tärkeästä asiasta ja lisääntyvä asia on se että kirjoitetaan aivan päin peetä. Ja sitten tullaan sanomaan entäs jos on lukihäiriö tai entäs jos vain ei kirjoita mitään että se taito niinkuin unohtuu. Tätä menoa me kohta hakataan rastia nimmarin sijaan ja öristään kun ei ne lauseetkan aina niin spontaanisti kun on kiva lyhentää kaikki sanat.
Vaikka ketään muuta ei kyseinen asia haittaa niin mua kyllä, mä katson että aikuisen ihmisen vaikka ei kirjoittaisi kuin kerran vuodessa nimensä niin silloin kun kirjoittaa katsoa että se menee oikein. Tapahtuipa se spontaanisti tai ei niin tyhmyys on ja pysyy.
Suomalaisen kulttuurin parissa työskentelevänä olen samaa mieltä, että kirjoitus- ja lukutaito sekä kiinnostus näihin asioihin ovat erinomaisen tärkeitä asioita. Myös kielen, kulttuurin ja identiteetin säilymisen kannalta. Jos puutteet näissä taidoissa lisääntyvät, on syytä suunnata syyttävä sormi opetuksen tasoon sen sijaan, että mittaillaan ihmisten tyhmyyttä.
En silti lähtisi sille linjalle, että muutama virhe tekstissä tekee ihmisestä auttamatta tyhmän. Hän saattaa olla loistava puhuja, visuaalisesti lahjakas, matemaattinen nero.. Tätä yritin sanoa *vääntää rautalangasta*. Tunnen tällaisen henkilön. Hän vain ei pidä kirjoittamisesta ja välttelee sitä niin paljon kuin pystyy. Ei vähääkään tyhmä ihminen, aivot toimivat terävämmin kuin monella muulla, myös sosiaalisesti.
Siskoni, joka on sekä opetusalan että sosiaali-ja terveysalan ammattilainen, sanoo pitkän työkokemuksen opettamana, että tyhmyyttä ei ole olemassakaan. On vain tietämättömyyttä. Se(kään) tuskin poistuu tuomitsemalla.
on sama asia? Ei kai. Pari virhettä, kirjain vikapaikkaan on virhe, mutta pari suhde ja parisuhde ei ole virhe vaan ajattelemattomuutta, ja jos ei osaa ajatella on hiukan tyhmä.
Jos ei tiedä mikä on parisuhde se on tietämättömyyttä.
Me voidaan suunnata sormiamme aina mihin ilmansuuntaan halutaan mutta tietyssä iässä elämä siirtyy ihan omiin käsiin, ja se miten siinä kehittyy on kiinni siitä missä se sormi on kiinni.
Mä en myöskään niele tuollaista "muuten niin lahjakas, mutta ei osaa kirjoittaa".
Lahjakkuus on ominaisuus jota on hiottu että se pääsee kehittymään. Kirjoitustaito on sellainen asia että vaikka ei haluaisi ikinä kirjoittaa se on osattava, voihan sitä vältellä mutta kun sitä sitten joskus käyttää niin järkikin sanoo että se kannattaa tehdä hiukan huolellisemmin koska työkalu on niin outo itselle.
tungen oman mielipiteeni suomenkielestä. Minun haaveenani oli lukion jälkeen mennä opiskelemaan yliopistoon suomenkieltä ja kirjallisuutta. Olin hyvä äidinkielessä. Nyt minä ajattelen, että olisi hyvä, jos unohtaisimme tämän suomenkielen ja opettelisimme kaikki puhumaan englantia, sillä pärjäisi paremmin.
kun nää "lukihäiriöiset" kirjoittaisi englantia.
Mee vant releisshön shipsin thänks.
Ja on tässä törmännyt sellaiseen että on ihmisiä jotka ei todellakaan osaa englantia ellei sitä suomenneta, ja onhan se ihmeellistä että jos mun äiti yli 70 v oppii englantia kaunareista niin,, tai antaa olla. Kuten sanottu, on erilaisia ihmisiä, toiset osaa toiset keksii syitä miksi ei.
Äidinkieli on meille kaikille tärkeä. Tärkeää olisi myös se, että osaisi käyttää sitä edes jollain lailla. On aina miellyttävämpi lukea sellaista tekstiä, jossa esimerkiksi virkkeet aloitetaan isolla kirjaimella. Lukemista helpottaa sekin, että virkkeistä ei tehdä kovin pitkiä.
Välimerkkien käytössä meillä jokaisella liene oppimista. Melko usein törmää netin keskustelupalstoilla siihen, että moni jättää tekstiin tyhjän lyönnin ennen välimerkkiä. Eli näin . En tiedä mistä tuollainen tapa tulee. Kummalliselta ja rumalta se näyttää, kun se toistuu joka lauseessa. Peruskoulussa kuitenkin opetetaan perusasiat kirjoitustaidosta ja äidinkielestä.
Yhdyssanat ovat monille kompastuskivi. Niiden taitaminen tuntuu olevan hukassa hyvin monella.
En ole pilkunviilaaja:) Mutta silti on mukavampi lukea kauniilla äidinkielellä kirjoitettuja viestejä kuin kummallista sekasotkua.
No jaa, tuo oli tosiaankin vuosia erilaisten oppimisasioiden kanssa työskennelleen alan asiantuntijan mielipide, joten luulen, että hän todella tietää mistä puhuu. Toisin kuin sinä ja minä.
Ja eiköhän kuitenkin muutaman kirjoitusvirheen ja kirjoitustaidottomuuden välillä ole vielä aika suuri ero.
Aivan niin, lahjakkuus on omien luontaisten taipumusten pitkäjännitteisen ja ahkeran harjoittamisen tulos. Tiedän sen ihan omakohtaisesti. Mutta olenko siis minä, monipuolisesti kulttuurin saralla lahjakas ihminen (ja siis myös hyvin kirjoitustaitoinen)tyhmä, koska olen todella surkea matematiikassa? Osaan kyllä perusasiat mutta välttelen sitä, koska se ei vain kiinnosta. Eikö joku matemaattisesti lahjakas voisi väittää niin sinun periaatteillasi? Asiaa voi katsoa niin monesta näkökulmasta, siksi tuomitseminen on tyhmää, jos mikä.
kyllä ole tae mistään.
Kirjoitusvirheen mä ymmärrän aivan täysin mutta kun kirjoitusvirheellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa ettei osata edes alkeita yhdyssanoista vaan vähän niinkuin laitellaan joka sanan erikseen ja kun se menee pieleen sanotaan että mitä väliä.
Jos olet huono matikassa ja sun pitää laskea jotain niin oman kykysi tietäen teet sen siis huolella?
Miksi kirjoittaminen olisi yhtään eri asia?
Ja muutama kirjoitusvirhe ja kirjoitustaidottomuus todellakin on eri asiat ja se kirjoitustaidottomuus on asia johon voisi kiinnittää huomiota.
Eihän sitä tarvi kun pyörähtää chatissa ja katsoa kun ihmiset hakee "juttelu seuraa" tai puhuu "pari suhteesta" tai haukkuu "lesbo naisia" yms miljoona esimerkkiä ja sitten sun mielestä se on vain pientä kirjoitusvirhettä?
Ihmiset ei osaa enään kirjoittaa, eivät osaa käyttää aivojaan, ja kun siitä sanoo niin sitten tulee joku kertomaan ettei saa tuomita.
Ja kuitenkin elämässä tarvii vielä tiettyjä taitoja ja niiden perusteella sä kerrot itsestäsi. Ottaisitko sinä vakavasti ilmoituksen jossa etsitään "pari suhdetta täysi ikäisen lesbo naisen kanssa kuutamo uinnille".
Voidaanhan me kaikki sanoa ettei se mitään jos vähän menee pieleen, siis voitaisiin jos asuttaisiin maailmassa jossa sillä ei olisi väliä.
Rajat kasvaa muutenkin, eri ihmiskuntaluokissa olevat tulevat eroittumaan toisistaan entistä enemmän. Ja sun mielestä on parempi olla sanomatta ihmiselle joka kirjoittaa väärin ettei vain hän luule että tuomitaan.
Itse siinä itsensä tuomitsee jos ei tajua kuinka huonon kuvan tuollainen jatkuva väärin kirjoittelu antaa.
Se joka tois haukku sit keihääl pinppiin. sanon munin snoneen.
Alahan sitten kiinnittää huomiota omaan oikeinkirjoitukseesi. Käytä kappalejakoja, paksua pötkömössöä on kiusallista lukea. Käytä pilkkuja ja käytä niitä oikein, kun kerran harrastat ylipitkiä virkkeitä. Oikeinkirjoittajan lause alkaa isolla kirjaimella.
Huomaatko, mikä on pielessä aloituksessasi: "Mua jaksaa sellainen asia pistämään silmään ..."? No niin, et varmaan ota nokkiisi, koska jakelet neuvojasi auliisti muille. Muuten kyllä sinulla on virkistäviä kannanottoja, mutta kieli on melko surkeaa, toistaiseksi.
omat virheeni ja koitan niitä parantaa. En sano niitä kirjoitusvirheiksi.
En mä ota nokkiini, elämä opettaa kunnes on valmis, tässäkin asiassa.
Mä en nostakkaan käsiä pystyyn ja sano että mits siten jos en osaa kirjjoittaa. Koska se ei naurattaisi mua lainkaan.
Mutta ne ovat virheitä, vaikka sinä et niitä sellaisina pitäisi. Pilkut, pisteet, isot alkukirjaimet ja kappalejaotus ovat kirjoittamisen perusasioita aivan kuin oikeinkirjoituskin, ystävä hyvä. Nehän hiotaan päähän jo ala-asteella. Ainakin hiottiin ennen.
Pitäisikö minun nyt siis ajatella, että sielläpä tyhmä ihminen, kun pilkut puuttuvat?
Ollessani Pitkälahden ala-asteella, meille paukutettiin päähän että se on Pitkälahden, Pitkälahdessa jne. eikä Pitkänlahden, Pitkässälahdessa...
Sitten muutin kaupunkiin jossa on Vanhakaupunki, mutta silti on Vanhankaupunginlahti, Vanhanlinnantori eli Vanhalinnatorget jne...
kirjoitusvirheiksi koska ne on mulle osa oikeinkirjoitusta, siis virheenä pidän kun laittaa kirjaimen vaika vikaan tai jää pois.
Eli mullakin on ongelmia oikeinkirjoituksessa.
Kyllä mun kirjoituksen ulkoasua saa pitää tyhmänä pilkkuvirheiden ja väärien kappalejakojen perusteella.
Mutta mä en koita olla edelleenkään niinkuin olisi ok kirjoittaa väärin.
naapureissa, työpaikalla, koulussa ja kaveripiirissä myös ne "tyhmät" ihmiset.
Maailma oli siltä osin suvaitsevaisempi.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että oikeaa tyhmyyttä on suvaitsemattomuus ja pilkunn.....
vaikka kirjoittaisi päin persettä? Että mitäs tuosta kunpahan nyt yritit esim. saada kumpania pari suhteeseen?
Tyhmää on antaa ihmisen luulla ettei se anna hölmöä kuvaa itsestään ja taputtaa vain että jos et muuta saa niin ainahan voit itekkin alkaa sitä pilkkua nu*****?
Tällä hetkellä sanoisin ettei hyvää parisuhdetta ja kumppania ole. Se on täysin mahdotonta. Ei tässä muuhun lopputulokseen voi päätyä.
Mahdoton yhtälö, kertakaikkiaan.
Heih:) Mä olen miettinyt aivan samaa,mutta
ehkä se elämän nainen sitten vain tupsahtaa eteen,tai joku tosiaan löytää sinut,ellet itse löydä..pakko kai vain jaksaa uskoa niin..hohhoijaa
Ellen se sitten ole minä..hih..?;)
niin, minkä palstan kautta voisi esimerkiksi käydä kirjeenvaihtoa tms.? Olisi mukava vaihtaa ajatuksia elämästä jonkin ajattelevaisen tytön/naisen kanssa... itse olen 28-v itseni kerran löytänyt ja alati uudelleen etsivä ;) nainen.. saako tätä kautta jättää esim. sähköpostiosoitteen tms.? tämä ei liene kauhean suositeltavaa...?
kuitenkaan esim. sinkut.net -palstalle ei ole juuri kukaan uskaltautunut "tositarkoituksella" seuraa etsimään... apua siis kaivataan?!
70% ja 10% kännykkäsätistä ja 10% omituisten yhteensattumien kautta.
Kerran oon nettitreffeillä käynyt ja se meni moinaan. Neito oli miunmaunmukkaan, mutta minä en liennyt.
Eipäs täällä "näytä" kukaan kai miltään ;o)
Mä löysin omani "vahingossa". Vanha tuttava, jonka kanssa ei nähty vuosiin. Elämä veti erilleen. Yhtäkkiä hän seisoikin siinä, ja nyt en enää osaakaan kuvitella muuten.
Jos jotain osaa siitä parisuhteen hyvyydestä sanoa, niin omien juttujen tulee olla aika hyvässä kuosissa, että kykenee rakentamaan elämäänsä toisen kanssa. Ihmisen täytyy olla myös juuri sinule sopiva. Milloin on sitten elämä kuosissa ja kuka on sopiva? Sen saavat kaikki itse määrietllä.
Kyllä niitä hyviä ja hyvännäköisiäkin lesboja on.
Rakkaani koulusta
Löysin parisuhteeni työpaikaltani.Olen sairaalassa työssä ja tein aloitteen väliaikaiselle esimiehelleni.
Oman rakkaani löysin deitti.netistä: viikko kirjoiteltiin, viikko soiteltiin ja sitten tavattiin ja se oli menoa sen jälkeen! Välimatkaa oli useampi sata kilometriä, mutta joka viikonloppu näimme ja monesti viikollakin olimme yhdessä riippuen aikatauluistamme.
Ja ulkonäöstä sen verran, että vaikka kokonaisuus on se mikä ratkaisee, myös ulkonäöllä on suuri merkitys. Vaikka kuinka ihastuisi jonkun ajatuksiin, ääneen, arvoihin jne., mutta ulkonäkö ei vain nappaa, niin siihen se suhde sitten jää. En tarkoita, että seurustelukumppanin pitäisi olla mikään Angelina Jolie, vaan sitä että sen kumppanin olemuksen pitäisi myös miellyttää silmää.
Avon kanssa olimme toisemme kuvista nähneet, silti jännitti nähdä toinen livenä. Vaan se kaikki oli onneksi turhaa, ensi silmäys vei jalat alta, kummaltakin. Eikä voi väittää että rakastuminen olisi sumentanut silmät, sillä edelleen kääntyisin hänen peräänsä kadulla ;)