pelkoa ja ahdistusta
horroksessa maalaan yössä
mielipuoli luomistyössä.
Kauhukuvat tauluun piirtyy
sisältäni hetkeks siirtyy
painajaisten raskas taakka
käden kautta tauluun saakka.
Kuumehoureet, mielen palo
himmeneekö järjen valo
vieläkö on mulla aikaa
kunnes vaskikellot kaikaa.
Paljon viel on kesken mulla
loppu ei saa vielä tulla
täyttymättä kaik on haaveet
pääni täyttää menneen aaveet.
Mä peloistani maalaan taulun
liitän mukaan pilkkalaulun
kellariin vien tuttuun loukkoon
toisten samanlaisten joukkoon.
Öisin liikkuu kaikki taulut
kajahtelee pilkkalaulut
tietää sitä ei saa kukaan
joskus lähden niiden mukaan.
horroksessa maalaan yössä
mielipuoli luomistyössä.
Kauhukuvat tauluun piirtyy
sisältäni hetkeks siirtyy
painajaisten raskas taakka
käden kautta tauluun saakka.
Kuumehoureet, mielen palo
himmeneekö järjen valo
vieläkö on mulla aikaa
kunnes vaskikellot kaikaa.
Paljon viel on kesken mulla
loppu ei saa vielä tulla
täyttymättä kaik on haaveet
pääni täyttää menneen aaveet.
Mä peloistani maalaan taulun
liitän mukaan pilkkalaulun
kellariin vien tuttuun loukkoon
toisten samanlaisten joukkoon.
Öisin liikkuu kaikki taulut
kajahtelee pilkkalaulut
tietää sitä ei saa kukaan
joskus lähden niiden mukaan.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Hyvää matkaa toivotan,
Sinne vaan uuteen paikkaan
Otat mukaan viisun raikkaan
Ala nyt jo kiireesti sä pakkaa
Että kotiin unohtaa voit rakkaan.
Vai tuleeko vielä kakkaa
Sotket itsesikin sakkaan
Päästä kaikki pahat ilmat pois
Jotta hyvääkin joskus saada vois
Sinne vaan uuteen maailmaan.
Ja kaunis mieli rauhassa työtä katsoo
Mistä vois hyvää mieltä lassoo
Katsoo silmät ja lasitkin huurussa
Mieli on vielä ihan maassa
Lehmätkin makaa kaikki haassa
Pannaanko vai jätetäänkö panematta
Veräjänovet kaikki kokonaan sulkematta
Voimme itsekin myös jättää me kulkematta
Olisikohan siinä yhtään mitään itua
Jos pitäisi vaan karjahaassa meidän kitua
Sanotaanko vai jätetäänkö sanomatta
Mitä sanoo itse kukin sekin
Sikin sokin suusi sulje itsekin
Silmät voisit sinä myös sulkea
Ja alkaa ihan omaa tietäs kulkea
Pannaan vaan kaikki menemään
Vai mentäiskö me taas kaikki panemaan
Ihmiset ja tavarat paikoilleen
Sitten voitais taas vaikka laulaa kimpassa
Kaula pitkällä ääni solmussa omassa himpassa
Ei oikein onnaa nämä vastausrunot. Valitettavasti.
Mutta aina kannattaa yrittää.
Joskus silleen voi vaikka oppia.
Jotain. Tai sitten ei.
Maailmani kangas on värikäs
Iloa ja riemastusta
hurmoksessa maalaan yössä
kevätkeiju luomistyössä.
Lempeitä kuvia kankaalle piirtyy
paletissani väri väriin siirtyy
raikas on aamun kepeä mieli
sivellin liikkuu kuin vikkelä kieli
Keväinen ilo, mielen valo
himmene ei sydämen palo
aikaa vielä hetkinen kesään
kunnes kissankellot helää.
Paljon on vielä kesken mulla
kaikki kaunis tahtoo esiin tulla
täyttyy pian kaikki ihanat haaveet
mielessä elää innostavat haasteet.
Mä ilosta maalaan taulun
hyräily tuo mukaan laulun
näytille vien tuttuun paikkaan
toisten maalareiden joukkoon.
Päivin tanssii kaikki taulut
kajahtelee ilon riemulaulut
kaikki tahdon juhlaan mukaan
ilotta ja riemutta ei jää kukaan.
Mustaahan se on.
https://youtu.be/3w47BnyDYdQ?t=45
Mahtavan hyvä. Tunnelmaan pääsee hyvin mukaan. Varppina aidosta tnteesta kirjoitettu.
Valoa päivääsi.
Täytyy ihailla tuota aloittajan runollisuutta jossa, on musta lanka kädessä alusta loppuun.
Lisää, kiitos!
Aloittajalla toimii sekä loppusoinnut että rytmi. Tuo rytmi puuttui kaikilta jälkitekeleiltä.
Pitää olla myös rytmitajua. Muuten kirjoitus on pelkkää proosaa.
Heräsi pieni toivonkipinä että wanha ystävämme on vielä elossa - mutta runot mustia edelleen.
Aivan. Ei tee mieli omia tekeleitä tähän laittaa, sen verran kunnioitusta herätti tuo aloitus.
Toki hyvä, että jotkut rohkenivat ettei ketju alkuunsa loppunut. Odotan jatkoa.
Oletko entinen nooan-arkki, muistelisin .
Herääminen kevääseen !
Älä syöksy murheen laaksoon
älä tummia pilviä kerää
katso jälleen aurinko paistaa
aamu uuteen päivään herää
katso
linnut sinessä taivaan
etsii uutta ystävää
on kevät
luonto riisuu kahleitaan
kylmyys väistyy
jäät sulaa
vesi virtaa uomissaan
oi ihminen
vihdoinkin herää
onhan kevät
siivous vimma mielen täyttää
ikkunat huutaa tuskissaan
pölytahrat poistakaa
mahla virtaa suonissamme
saa kiihkon elämään
etsii ihminen ystävää uutta
kuin lintu konsanaan
kevät on ihmeitten aikaa
saa elämän kukkimaan
jää sulaa
mahla virtaa
luo jälleen uutta elämää
Tämä aloitus saa minut voimaan pahoin.
Runo-palstalta pois-potkitut yrittävät saada täältä tunnustusta tavis-tarinoilleen.
Ymmärtämättä että täällä keskustellaan, ei runoilla.
H.
Hyvin kirjoitettu. Vahva tunnelma.
Tuli surullinen olo sitä lukiessa.
Tätä ei saa kehua.
Tämä on irvailu.
Ja koska tämä ei ole runo-palsta, saatte vain lyhyen riimin.
-
"Purin Mattoa äitini kutomaa
siinä paljon on mustaa raitaa.
Muistan ajan kun isäni katseli kuinka
äiti heitteli lankohin puikulaa.
Niin monta oli isältä kaveria sodassakin kuollut
sodan mahtava jumala verensä nuollut."
-
https://www.youtube.com/watch?v=2DmTrsntij8
H.
Niih, harmittaaks sua kun toinen osaa paremmin?
"voi.sua.pikkuusta"
Tietenkään ei.
Olen saanut kommenttisi kaltaista paljon vuosien varrella.
Siksi vähän kutittelin.
Että irtoaisi taas kunnolla.
Aloituksellahan on taas tietty tarkoitus.
Eikö vain olekin.? :)
H.