Kuka pelastaa valtamerellä myrskyssä?

Miksi pitäisi myrskystä pelastaa? Jos purjehtia pelkää myrskyä, eikä osaa siinä toimia, ei hän taida vielä olla valmis valtamerille. Eri asia tietenkin on vaikka loukkaantuminen.

Rannikon läheisyydessä pelastuksen voi hoitaa helikopteri, sillä edellykysellä, että kyseisellä rannikolla on edellytykset moisiin vehkeisiin. Kauempana laiva varmasti ainoa vaihtoehto. Lisäksi veneessä pitää vielä ola jokin keino hälyttää apua, joka sekään ei ole aina taattu. Kaikilla ei ole EBIRBiä taikka satelliittipuhelinta.

Lähtökohtaisesti kannattaisi varmasti ajatella olevansa oman onnensa varassa, eikä kukaan ole tulossa pelastamaan.

Äitii, tuu auttaa, täällä tuulee ja vene keikkuu...
Kyllä sen jokainen sinne lähtevä tietää että keskellä ei mitään apu on harvinaista. Siihen tilanteeseen varaudutaan mahd. hyvin. Jos alus hajoaa tai joku loukkaantuu pahoin, voi vaan yrittää saada apua pahassa kelissä, takeita nopeaan apuun ei ole.

Kyllä ne yllättävän hyvin laivallakin onnistuu. Laiva ajetaan tuulen puolelle ja annetaan ajelehtia veneeseen kiinni. Tällöin on merenkäynti rauhallisempaa. Sitten ihmiset kiipeävät verkkoa pitkin tai nostetaan naruilla. Aika harvinaisia tuntuu hukkumiset tuossa vaiheessa olevan. Avomerelle ei varmaankaan lähde sellaiset ihmiset, joilla ei jalka enää nouse. Jos toinen vene pelastaa, sitten on varmaan helpointa saada naru veneiden välille, jonka jälkeen siirrytään pelastuslautassa veneestä toiseen.

”Tyly realiteetti on, että ollaan useamman viikon alueilla, joilla ei ole laivaliikennettä. Lähimmät ihmiset ovat avaruusasemalla yläpuolella. Avun tulo voi kestää pitkään.”

Tapio Lehtisellä on realismia matkassa.

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005532031.html

Tilanteen avain on EPIRB. Jos se toimii, niin normilaiva saataa olla se pelastaja ja joskus pelastaja on ollut jopa sukellusvene. Sukellusvene kuulee ja havainnoi mutta jos heillä on joku tehtävä päällä, niin eivät nouse pintaan pelastamaan.

Super-Puma helikopterin maks. toiminta-aika on 5h 36min, maks. toimintamatka 1000km. Rajavartiolaitoskin käyttää Super-Puma koptereita.
USA:n SAR-kalustoon kuuluvalla AW 101 kopterillakin toimintamatka on "vain" 1300km, mutta maksimi kuorma on 5 tn.
Tälläkään kalustolla ei siis haeta purjeveneellä merihätään joutuneita kaukaa valtameriltä, jossa lähin SAR-asema voi olla huomattavasti kauempana kuin minkään kopterin toimintamatka.

Käytännössä valtameriltä pelastaminen voi tapahtua yhteistyössä pelastuslentokoneiden kanssa. Esim. Uudessa Seelannissa pelastuslentokone "Orion" käy paikantamassa haveristit, kun SAR-keskus on vastaanottanut hätäviestin, joka on lähetetty epirbillä tai vaikkapa SSB-radiolla. Tarvittaessa pelastuslentokone pudottaa pelastuslautalle (ainakin yrittää osua sen lähelle) tai hädässä olevalle veneelle hätäpakkauksen, jossa on mm. käsi-vhf sekä juomavettä. Haveristi voi sitten kommunikoida vhf:llä pelastuslentokoneen kanssa, joka selvittää veneen henkilötilanteen, avun tarpeen yms. ja välittää avustuspyynnön lähimmälle alukselle. Lähin alus voi olla toinen purjevene tai laiva.

Tässä videossa Tony Bullimore kertoo pelastumisestaan Vendee Globe Races:
https://www.youtube.com/watch?v=FjbBTvnM1ZM
Tässä purjehtijat kertovat avustustoimistaan Keski-Atlantilla:
https://www.youtube.com/watch?v=e8bfj2Mx65k

Kun pienveneellä lähdetään valtamerille, on oltava kuolemankaipuu ja valmistautunut siihen että tulee kuolemaan. Ihan tervejärkinen ei koe tarpeelliseksi tuon kaltaista itsetuhon yritystä.

Monta juttua olen lukenut, joissa suuri laiva on luopunut pelastusyrityksestä, vaikka tuuli on ollut pieni ja aallokko maininkia. Laivaan on vaikea saada ihmisiä niin, etteivät he heilu päin kylkeä.