Miten tämä voi olla oikein, kohtuus ja mahdollista?
Ritva ja Matti ovat aviopari ja he ovat tehneet rajoittamattoman keskinäisen omistusoikeustestamentin ilman toissijaismääräyksiä. Testamentti on lakimiehen laatima. Ritvalla on aikaisemmasta avioliitostaan kolme alaikäistä lasta, yhteisiä lapsia ei ole ja Matin lähin omainen on veli Pertti.
Ritva kuolee, alaikäisten lasten riippumaton edunvalvoja hyväksyy testamentin ja Matti saa testamentin nojalla omistusoikeuden koko pariskunnan yhteiseen omaisuuteen.
Matti menehtyy, testamenttia hänellä ei ole ja Pertti saa Matin lähimpänä perillisenä koko Matin ja siten myös Ritvan aikaisemman omaisuuden.
Mitään tulkinnanvaraista asiassa ei ole. Ritvan kolme lasta, samalla siis Matin kasvattilapset, eivät saa perinnöstä yhtikäs mitään.
Onpa surkean onneton testamentti!
36
650
Vastaukset
- Kenen_edunvalvoja
Mitä edunvalvojalle maksettiin, jotta lakiosat jäivät vaatimatta?
Ilmeisen asiantuntematon edunvalvoja ilmeisesti laskeskeli, että kun Mattikin oli niin vanha ja huonokuntoinen, niin antaa hänen olla ja jaetaan koko omaisuus vasta sitten Matinkin kuoltua.
Ei vaan mene niin. ; )- puhuuasiaa
Kollimaattori kirjoitti:
Ilmeisen asiantuntematon edunvalvoja ilmeisesti laskeskeli, että kun Mattikin oli niin vanha ja huonokuntoinen, niin antaa hänen olla ja jaetaan koko omaisuus vasta sitten Matinkin kuoltua.
Ei vaan mene niin. ; )Edunvalvojan laiminlyönnin vuoksi häneltä voi vaatia vahingonkorvauksia.
- VoiHyväSylvi
Edunvalvoja on syyllistynyt (mahdollisesti) virkavirheeseen, mutta se ei muuta tilannetta perinnön jaon ja testamentin osalta. Siihen ei ole keinoja, ja tapahtuma itsessäänkin voi jo olla ikivanha.
Edunvalvojan osuus ei silti välttämättä ole ratkaiseva, sillä myös täysi-ikäiset lapset voivat hyväksyä testamentin. Oleellista on, että ko. testamentti ilman toissijaisuusmääräyksiä sulkevat Ritvan kolme lasta iästä riippumatta perinnön ulkopuolelle. Ellei teatmentin tulkinnalle ole mahdollisuuksia, niitä vain ei ole. Ritva tai pariskunta (ja pariskunnan lakimies) joko ovat halunneet tehdä oikeasti lapsista perinnöttömiä tai ovat vain olleet ajattelemattomia ja yksinkertaisia.- se.joka.tietää
> Ritva kuolee, alaikäisten lasten riippumaton edunvalvoja hyväksyy testamentin.... Edunvalvoja on syyllistynyt (mahdollisesti) virkavirheeseen, mutta se ei muuta tilannetta perinnön jaon ja testamentin osalta.
Riippumaton edunvalvoja saattaa nyt myös olla lasten isä toisena huoltajana, siis Ritvan entinen mies, ellei ole jo kuollut tai edunsaajana tai muutoin jäävi Ritvan kuolinpesässä. Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hän voi edustaa kaikkia sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole ristiriidassa keskenään.
Ellei alaikäisten lasten isä ole ollut edunvalvojana, edunvalvoja tai edunvalvojan sijainen on tarpeen valvomaan mahdollisen tulevan omistajan oikeutta kuolinpesässä. Pesänselvittäjän, muun pesän hoitajan, pesänjakajan tai pesänosakkaan tulee tehdä ilmoitus holhousviranomaiselle ja tämän tarvittaessa edelleen hakemus käräjäoikeudelle edunvalvojan määräämiseksi. Holhousviranomainen voi määrätä edunvalvojan, mikäli päämies kykenee ymmärtämään asian merkityksen ja pyytää itse tiettyä henkilöä määrättäväksi edunvalvojakseen.
Jos edunvalvoja on määrätty tiettyä tehtävää varten, määräys on voimassa, kunnes tehtävä on suoritettu. Sijaisen voi määrätä maistraatti.
Edunvalvoja voi siis olla lasten isä, määrätty edunvalvoja tai edunvalvojan sijainen. Edunvalvojan tulee olla esteetön ja tehtäväänsä sopiva sekä kyllin etevä ja kokenut. Muita vaatimuksia ei ole.
Holhoustoimilain mukaan edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa päämiehensä puolesta luopua perinnöstä tai luovuttaa päämiehensä perintöosuutta. Oikeustoimi, jonka tekemiseen edunvalvojalla ei ollut kelpoisuutta, ei sido päämiestä. Laki ei kuitenkaan mainitse erikseen mitään lakiosasta ja edunvalvojan velvollisuuksista ja oikeuksista sen suhteen.
Mitä tulee lakiosaan, sitä tulee vaatia erikseen, onpa rintaperillinen täysi-ikäinen tai alaikäinen. Jos testamentti on edunvalvojan puolesta hyväksytty eikä lakiosaa ole vaadittu, mitään asialle ei ole tehtävissä. Edunvalvoja ei välttämättä ymmärrä asiasta mitään, sillä edunvalvojan tulee olla ainoastaan esteetön, tehtäväänsä sopiva, sekä kyllin etevä ja kokenut.
Edunvalvoja voi siis olla lasten oma isä tai vaikkapa lasten itsensä holhousviranomaiselta pyytämä naapuri. Lakiosasta edunvalvojan ei tarvitse ymmärtää tuon taivaallista. Pahoittelut. - 8784547
se.joka.tietää kirjoitti:
> Ritva kuolee, alaikäisten lasten riippumaton edunvalvoja hyväksyy testamentin.... Edunvalvoja on syyllistynyt (mahdollisesti) virkavirheeseen, mutta se ei muuta tilannetta perinnön jaon ja testamentin osalta.
Riippumaton edunvalvoja saattaa nyt myös olla lasten isä toisena huoltajana, siis Ritvan entinen mies, ellei ole jo kuollut tai edunsaajana tai muutoin jäävi Ritvan kuolinpesässä. Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hän voi edustaa kaikkia sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole ristiriidassa keskenään.
Ellei alaikäisten lasten isä ole ollut edunvalvojana, edunvalvoja tai edunvalvojan sijainen on tarpeen valvomaan mahdollisen tulevan omistajan oikeutta kuolinpesässä. Pesänselvittäjän, muun pesän hoitajan, pesänjakajan tai pesänosakkaan tulee tehdä ilmoitus holhousviranomaiselle ja tämän tarvittaessa edelleen hakemus käräjäoikeudelle edunvalvojan määräämiseksi. Holhousviranomainen voi määrätä edunvalvojan, mikäli päämies kykenee ymmärtämään asian merkityksen ja pyytää itse tiettyä henkilöä määrättäväksi edunvalvojakseen.
Jos edunvalvoja on määrätty tiettyä tehtävää varten, määräys on voimassa, kunnes tehtävä on suoritettu. Sijaisen voi määrätä maistraatti.
Edunvalvoja voi siis olla lasten isä, määrätty edunvalvoja tai edunvalvojan sijainen. Edunvalvojan tulee olla esteetön ja tehtäväänsä sopiva sekä kyllin etevä ja kokenut. Muita vaatimuksia ei ole.
Holhoustoimilain mukaan edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa päämiehensä puolesta luopua perinnöstä tai luovuttaa päämiehensä perintöosuutta. Oikeustoimi, jonka tekemiseen edunvalvojalla ei ollut kelpoisuutta, ei sido päämiestä. Laki ei kuitenkaan mainitse erikseen mitään lakiosasta ja edunvalvojan velvollisuuksista ja oikeuksista sen suhteen.
Mitä tulee lakiosaan, sitä tulee vaatia erikseen, onpa rintaperillinen täysi-ikäinen tai alaikäinen. Jos testamentti on edunvalvojan puolesta hyväksytty eikä lakiosaa ole vaadittu, mitään asialle ei ole tehtävissä. Edunvalvoja ei välttämättä ymmärrä asiasta mitään, sillä edunvalvojan tulee olla ainoastaan esteetön, tehtäväänsä sopiva, sekä kyllin etevä ja kokenut.
Edunvalvoja voi siis olla lasten oma isä tai vaikkapa lasten itsensä holhousviranomaiselta pyytämä naapuri. Lakiosasta edunvalvojan ei tarvitse ymmärtää tuon taivaallista. Pahoittelut.Edunvalvoja ei voi hyväksyä testamenttia päämiehensä puolesta, koska se on kielletty holhoustoimilaissa.
- Nolo123
se.joka.tietää kirjoitti:
> Ritva kuolee, alaikäisten lasten riippumaton edunvalvoja hyväksyy testamentin.... Edunvalvoja on syyllistynyt (mahdollisesti) virkavirheeseen, mutta se ei muuta tilannetta perinnön jaon ja testamentin osalta.
Riippumaton edunvalvoja saattaa nyt myös olla lasten isä toisena huoltajana, siis Ritvan entinen mies, ellei ole jo kuollut tai edunsaajana tai muutoin jäävi Ritvan kuolinpesässä. Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hän voi edustaa kaikkia sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole ristiriidassa keskenään.
Ellei alaikäisten lasten isä ole ollut edunvalvojana, edunvalvoja tai edunvalvojan sijainen on tarpeen valvomaan mahdollisen tulevan omistajan oikeutta kuolinpesässä. Pesänselvittäjän, muun pesän hoitajan, pesänjakajan tai pesänosakkaan tulee tehdä ilmoitus holhousviranomaiselle ja tämän tarvittaessa edelleen hakemus käräjäoikeudelle edunvalvojan määräämiseksi. Holhousviranomainen voi määrätä edunvalvojan, mikäli päämies kykenee ymmärtämään asian merkityksen ja pyytää itse tiettyä henkilöä määrättäväksi edunvalvojakseen.
Jos edunvalvoja on määrätty tiettyä tehtävää varten, määräys on voimassa, kunnes tehtävä on suoritettu. Sijaisen voi määrätä maistraatti.
Edunvalvoja voi siis olla lasten isä, määrätty edunvalvoja tai edunvalvojan sijainen. Edunvalvojan tulee olla esteetön ja tehtäväänsä sopiva sekä kyllin etevä ja kokenut. Muita vaatimuksia ei ole.
Holhoustoimilain mukaan edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa päämiehensä puolesta luopua perinnöstä tai luovuttaa päämiehensä perintöosuutta. Oikeustoimi, jonka tekemiseen edunvalvojalla ei ollut kelpoisuutta, ei sido päämiestä. Laki ei kuitenkaan mainitse erikseen mitään lakiosasta ja edunvalvojan velvollisuuksista ja oikeuksista sen suhteen.
Mitä tulee lakiosaan, sitä tulee vaatia erikseen, onpa rintaperillinen täysi-ikäinen tai alaikäinen. Jos testamentti on edunvalvojan puolesta hyväksytty eikä lakiosaa ole vaadittu, mitään asialle ei ole tehtävissä. Edunvalvoja ei välttämättä ymmärrä asiasta mitään, sillä edunvalvojan tulee olla ainoastaan esteetön, tehtäväänsä sopiva, sekä kyllin etevä ja kokenut.
Edunvalvoja voi siis olla lasten oma isä tai vaikkapa lasten itsensä holhousviranomaiselta pyytämä naapuri. Lakiosasta edunvalvojan ei tarvitse ymmärtää tuon taivaallista. Pahoittelut."Lakiosasta edunvalvojan ei tarvitse ymmärtää tuon taivaallista."
Edunvalvojan tulee ottaa asioista selvää ennen kuin menee hyväksymään testamenttia. Huolimattomuudellaan päämiehelle (lapselle) aiheuttamastaan vahingosta edunvalvoja on korvausvelvollinen. - Nolo123
8784547 kirjoitti:
Edunvalvoja ei voi hyväksyä testamenttia päämiehensä puolesta, koska se on kielletty holhoustoimilaissa.
Vai on se kielletty. Olepa hyvä ja kerro pykälä, missä kielto on!
Tosiasia nyt kuitenkin on, että testamentin hyväksyminen EI sisälly kiellettyihin tai maistraatin lupaa edellyttäviin toimiin. - 8784547
Nolo123 kirjoitti:
Vai on se kielletty. Olepa hyvä ja kerro pykälä, missä kielto on!
Tosiasia nyt kuitenkin on, että testamentin hyväksyminen EI sisälly kiellettyihin tai maistraatin lupaa edellyttäviin toimiin.Koska jakoon pitää olla pesänjakaja ja tämän katsottava, että ei loukkaa edunvalvottavan etua.
Aina yhtä merkillistä vääntämistä, joskus vaikuttaa siltä kuin neuvojenjakelijat olisivat eniten juridisen avun tarpeessa, selittää kiinnostuksen. - Nolo123
8784547 kirjoitti:
Koska jakoon pitää olla pesänjakaja ja tämän katsottava, että ei loukkaa edunvalvottavan etua.
Aina yhtä merkillistä vääntämistä, joskus vaikuttaa siltä kuin neuvojenjakelijat olisivat eniten juridisen avun tarpeessa, selittää kiinnostuksen.Tässä yksi näistä tämän palstan iänikuisista vänkääjistä, joilla ei ole käsitystä laista enempää kuin sialla helmistä - mutta vängätä vain pitää.
Luuleeko tämäkin "tietäjä", että pesänjakaja voisi tehdä jaon lainvoiman saaneesta testamentista poiketen? Näyttää luulevan. Mutta ei, kyllä se testamenttiin liittyvä edunvalvottavan etu on valvottava siinä vaiheessa, kun testamentti on annettu edunvalvojalle tiedoksi - ja sevalvonta kuuluu edunvalvojalle. Jos etua ei ole valvottu lakiosa vaatimalla, niin myöhäistä on, sitä ei pesänjakaja enää voi testamentin osalta valvoa, vaan lainvoimainen testamentti tulee panna jaon perustaksi - ja lakiosa jää saamatta. - kadunmies1
Nolo123 kirjoitti:
"Lakiosasta edunvalvojan ei tarvitse ymmärtää tuon taivaallista."
Edunvalvojan tulee ottaa asioista selvää ennen kuin menee hyväksymään testamenttia. Huolimattomuudellaan päämiehelle (lapselle) aiheuttamastaan vahingosta edunvalvoja on korvausvelvollinen."Edunvalvojan tulee ottaa asioista selvää ennen kuin menee hyväksymään testamenttia."
Jos otetaan kadulta ihan tavallinen suomalainen yksinhuoltaja, siis lapsensa edunvalvoja, hän ei tiedä, mikä on lakiosa ja mitä testamentin hyväksyminen tarkoittaa. Hänellä ei myöskään ole aikaa, halua tai varaa käyttää lakimiestä. Tuosta voi yrittää soveltaa tapaukseen.
Ei voida olettaa, että edes lähipiirissä kukaan tuntisi perintökaarta ja holhoustoimilakia riittävän hyvin. Monelle perustallaajalle on riittävää, että osaa lukea sarjakuvalehteä ja auttavasti kirjoittaa. Helposti käy sillä tavalla ja on mahdollista, että lapsen oikeudet asiassa kärsivät. - 8784547
Nolo123 kirjoitti:
Tässä yksi näistä tämän palstan iänikuisista vänkääjistä, joilla ei ole käsitystä laista enempää kuin sialla helmistä - mutta vängätä vain pitää.
Luuleeko tämäkin "tietäjä", että pesänjakaja voisi tehdä jaon lainvoiman saaneesta testamentista poiketen? Näyttää luulevan. Mutta ei, kyllä se testamenttiin liittyvä edunvalvottavan etu on valvottava siinä vaiheessa, kun testamentti on annettu edunvalvojalle tiedoksi - ja sevalvonta kuuluu edunvalvojalle. Jos etua ei ole valvottu lakiosa vaatimalla, niin myöhäistä on, sitä ei pesänjakaja enää voi testamentin osalta valvoa, vaan lainvoimainen testamentti tulee panna jaon perustaksi - ja lakiosa jää saamatta.Edunvalvojan tehtävänä on huolehtia päämiehensä omaisuuden hoidosta ja sen vuoksi on myös korvausvastuussa aiheuttamastaan vahingosta.
- Nolo123
kadunmies1 kirjoitti:
"Edunvalvojan tulee ottaa asioista selvää ennen kuin menee hyväksymään testamenttia."
Jos otetaan kadulta ihan tavallinen suomalainen yksinhuoltaja, siis lapsensa edunvalvoja, hän ei tiedä, mikä on lakiosa ja mitä testamentin hyväksyminen tarkoittaa. Hänellä ei myöskään ole aikaa, halua tai varaa käyttää lakimiestä. Tuosta voi yrittää soveltaa tapaukseen.
Ei voida olettaa, että edes lähipiirissä kukaan tuntisi perintökaarta ja holhoustoimilakia riittävän hyvin. Monelle perustallaajalle on riittävää, että osaa lukea sarjakuvalehteä ja auttavasti kirjoittaa. Helposti käy sillä tavalla ja on mahdollista, että lapsen oikeudet asiassa kärsivät.Typerää "ei voi olettaa, että kukaan tuntisi perintökaarta tai holhoustoimilakia riittävän hyvin" -jargonia. Asia nyt vain on niin, että tietämättömyyteen vetoaminen ei pelasta vastuusta edunvalvojaa eikä ketään muutakaan "tavallista kansalaista". Jos ei tiedä, pitää ottaa selvää, ennen kuin menee päämiehen puolesta allekirjoittamaan asiakirjoja, kuten testamentin hyväksymisilmoituksia.
Vähävarainen yksinhuoltaja saa ilmaista oikeusapua. Hän voi myös käydä maistraatissa kysymässä, mitä testamentin hyväksyminen lapsen puolesta merkitsee. Huolettomuus / välinpitämättömyys kostautuu korvausvastuun muodossa - ja sehän on ihan oikein. - Kadunmies2
Nolo123 kirjoitti:
Typerää "ei voi olettaa, että kukaan tuntisi perintökaarta tai holhoustoimilakia riittävän hyvin" -jargonia. Asia nyt vain on niin, että tietämättömyyteen vetoaminen ei pelasta vastuusta edunvalvojaa eikä ketään muutakaan "tavallista kansalaista". Jos ei tiedä, pitää ottaa selvää, ennen kuin menee päämiehen puolesta allekirjoittamaan asiakirjoja, kuten testamentin hyväksymisilmoituksia.
Vähävarainen yksinhuoltaja saa ilmaista oikeusapua. Hän voi myös käydä maistraatissa kysymässä, mitä testamentin hyväksyminen lapsen puolesta merkitsee. Huolettomuus / välinpitämättömyys kostautuu korvausvastuun muodossa - ja sehän on ihan oikein.Näin se vaan käytännössä menee, usko tai älä. Vaikka lapset kokisivatkin oikeudenmenetyksiä vanhempiensa tyhmyyden takia, kynnys avata kanne vanhempaansa vastaan on korkea.
- KorjataanVirheet
//Riippumaton edunvalvoja saattaa nyt myös olla lasten isä toisena huoltajana, siis Ritvan entinen mies, ellei ole jo kuollut tai edunsaajana tai muutoin jäävi Ritvan kuolinpesässä.//
Saattaa olla tai lasten tuntema naapuri, jos häntä on ehdotettu ja maistraatti sen hyväksyy.
//Edunvalvoja ei voi hyväksyä testamenttia päämiehensä puolesta, koska se on kielletty holhoustoimilaissa. //
Tämä ei selviä yksityiskohtineen suoraan holhoustoimilaista, vaan tilanne on osittain kinkkinen.
1. Edunvalvojalla on kelpoisuus edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa, jollei tuomioistuin ole tehtävää antaessaan toisin määrännyt.
2. Edelleen vajaavaltaisen osalta testamentin valvonta-aika ei ala kulua vajaavaltaisen vahingoksi, ennen kuin edunvalvonta on järjestetty.
3. Näkökanta yksi eli lähtökohtaisesti edunvalvoja ei voi hyväksyä testamenttia päämiehensä puolesta, jos se rikkoo perillisen oikeutta lakiosaan. Edunvalvojan on saatava holhousviranomaisen lupa päämiehen perinnöstä luopumiseen tai perintöosuuden luovuttamiseen.
Vaikka lakiosa on osa perintöä, lakiosaa ei saada vaan siihen on oikeus ja se tulee vaatia.. Ellei sitä vaadita, ei ole mitään, mistä luopua tai luovuttaa.
4. Näkökanta kaksi eli alaikäisen lakimääräinen edunvalvoja (vanhempi) voi hyväksyä testamentin lapsensa puolesta, mutta ei luopua lapsensa lakiosasta ilman holhousviranomaisen lupaa. Mikäli lakiosaa ei kuitenkaan vaadita kuuden kuukauden määräajan kuluessa, testamentti on tehokas myös lakiosan osalta.
5. Ilman edellä kuvattua maistraatin lupaa tehty luopuminen pätevöityy, jos lapsi täysi-ikäiseksi tultuaan nimenomaisesti tai konkludenttisesti hyväksyy luopumisen itseään sitovaksi. Jos täysi-ikäiseksi tullut päämies sen sijaan haluaa vedota luopumisen pätemättömyyteen, hänen on nostettava kanne edunvalvojaa kohtaan. Kanne on nostettava kohtuullisessa ajassa siitä kun hän sai tiedon oikeustointa rasittavasta pätemättömyydestä. (Aarnio Kangas 2009)
Edelleen törmäämme tilanteeseen, jossa testamentti hyväksytään liian löyhin sanakääntein. Jos edunvalvoja on saanut testamentin tiedoksi ja hyväksyy sen, luopuuko edunvalvoja samalla päämiehensä puolesta lakiosasta?
Mitä täysi-ikäiseksi tulleen lapsen kanne edunvalvojaa vastaan koskee, jos edunvalvoja on hyväksynyt testamentin ja ainoastaan jättänyt lakiosaa vaatimatta siitä kuitenkaan spesifisesti luopumatta? Täysi-ikäinen lapsi siis saattaa käynnistää kanteen jopa toista vanhempaansa kohtaan, jos ko. vanhemman toimet ovat johtaneet perintöosuuden luovuttamiseen. Toisaalta jos virka-edunvalvoja on eläkkeellä tai kuollut, kanne tulee käynnistää valtiota vastaan. Erikoista...- Lawetorder
VOI VOI, paljon porua, vähän villoja.
A) Ritvan lapset ei ole rintaperillisiä Matille, joten lakiosaa ei ole, jos Matti kuolee ennemmin kuin Ritva, lakiosa syntyy..
Vain rintaperillisillä on oikeus lakiosaan ja lisäksi tilanne sama kuin jos kolme lasta olisi ottolapsiā, niin ei heilläkään ole oikeus suoraan periä kasvattivanhempiaan, kuin testamentilla. - Pieetlove
Lawetorder kirjoitti:
VOI VOI, paljon porua, vähän villoja.
A) Ritvan lapset ei ole rintaperillisiä Matille, joten lakiosaa ei ole, jos Matti kuolee ennemmin kuin Ritva, lakiosa syntyy..
Vain rintaperillisillä on oikeus lakiosaan ja lisäksi tilanne sama kuin jos kolme lasta olisi ottolapsiā, niin ei heilläkään ole oikeus suoraan periä kasvattivanhempiaan, kuin testamentilla.Sinä olet niin kujalla!
- hytrhd
Lawetorder kirjoitti:
VOI VOI, paljon porua, vähän villoja.
A) Ritvan lapset ei ole rintaperillisiä Matille, joten lakiosaa ei ole, jos Matti kuolee ennemmin kuin Ritva, lakiosa syntyy..
Vain rintaperillisillä on oikeus lakiosaan ja lisäksi tilanne sama kuin jos kolme lasta olisi ottolapsiā, niin ei heilläkään ole oikeus suoraan periä kasvattivanhempiaan, kuin testamentilla.Nimenomaan VOI VOI. Nimittän tuota sinun tarvettasi puskea tuota bukkakeasi joka ikiseen keskusteluun.
- Lawetorder
hytrhd kirjoitti:
Nimenomaan VOI VOI. Nimittän tuota sinun tarvettasi puskea tuota bukkakeasi joka ikiseen keskusteluun.
Kannattaisiko ensin todistaa, että on väärässä, ennen kuin alkaa nöösäämään?
Mikä oli sinun antisi ketjuun? - hytrhd
Lawetorder kirjoitti:
Kannattaisiko ensin todistaa, että on väärässä, ennen kuin alkaa nöösäämään?
Mikä oli sinun antisi ketjuun?Minun antini oli tasan yhtä hyvä kuin sinun.
Mitä todistamiseen tulee, niin a) sinun on jo osoitettu olevan väärässä mm. tuossa ottolapsen perimysasemajutussa ja b) et kai tosissasi kuvittele voivasi luikerrella joka asiasta pois kääntämällä todistustaakkaa? Jos olet väittänyt jotain, kuten, että adoptiolapset eivät peri, niin sinun tulee osoittaa olevasi oikeassa, eikä muiden tehtävä ole osoittaa sinun olevan väärässä. - tosivihje-sinulle
Lawetorder kirjoitti:
Kannattaisiko ensin todistaa, että on väärässä, ennen kuin alkaa nöösäämään?
Mikä oli sinun antisi ketjuun?Mene nyt helvettiin pelleilemään täältä! Ymmärryksesi on pienen lapsen tasolla, mene leikkitätien ja -setien foorumille.
- Lawetorder
hytrhd kirjoitti:
Minun antini oli tasan yhtä hyvä kuin sinun.
Mitä todistamiseen tulee, niin a) sinun on jo osoitettu olevan väärässä mm. tuossa ottolapsen perimysasemajutussa ja b) et kai tosissasi kuvittele voivasi luikerrella joka asiasta pois kääntämällä todistustaakkaa? Jos olet väittänyt jotain, kuten, että adoptiolapset eivät peri, niin sinun tulee osoittaa olevasi oikeassa, eikä muiden tehtävä ole osoittaa sinun olevan väärässä.Jos nyt edes kerrankin lukisit perintökaarta edes vähänkään ymmärtäen lukemaasi, jos et vieläkään ymmärrä, niin en voi sinulle ymmärrystä antaa.
Toin jo esille sen, ettei adoptiolapsella ole oikeutta PERIMISEEN, vaan oikeus lakiosaan ja se on eri asia kuin varsinainen periminen, eli yhtäläinen osuus ainoan rintaperillisen, eli rintaperillinen ja adoptiolapsi jakamassa miljoonan omaisuutta, jossa molemmat vanhemmat kuolleet liikenneonnettomuudessa, niin adoptoidulla on oikeus vain lakiosaan tuosta, eli 250 000 arvoiseen omaisuuserään, kun taas rintaperillisellä on perimisoikeutena 750 000 arvoiseen omaisuuserään.
Kiistelkäähän taas lapsoset siellä leikkikehässänne.
- Lawetorder
Lukekaa erittäin huolellisesti perimisoikeudet perintökaaren alussa, mieltäkää sieltä sanat, rintaperillinen, siitetty lapsi, sukulaisten perimisoikeus, lesken oikeus, huomioikaa että, avioliitto purkautuu avieron tapaan ja avioikeus yhteiseen omaisuuteen muodostuu, eli avioehto estää ns. perimisen.
Ottolapsella perintökaaren mukaan on oikeus vain lakiosaan, ei siis oikeutta varsinaiseen perimiseen, koska lakiosa pitää erikseen vaatia ja osata vaatia, joten se ei ole varsinainen perimisoikeus.
On se vaan ovelasti raapustettu tuo perintökaari, jotku tajuaa, jotku ei vaikka ratakiskosta vääntäisi.
Huomioikaa myös perustuslain määräys 2§ 3mom ja perintöasioissa ne perimis-, että perintöasiat käsitellään perintökaaren mukaan, koska kyseisessä laissa ei ilmaista suhdetta muihin lakeihin, eli ei adoptiolain, tai muitakaan lakeja sekoiteta.- oikaisu
Et näy tietävän mitään ns. heikosta adoptiosta ja vahvasta adoptiosta. Mikäli adoptio on vahvistettu ennen 1.1.1980, sovelletaan tilanteeseen vanhaa lakia ja puhutaan niin sanosta heikosta adoptiosta. Uutta lakia sovelletaan, kun adoptio on vahvistettu 1.1.1980 tai sen jälkeen, jolloin ottolapsen perintöoikeus on samanlainen kuin biologisen lapsenkin.
Ottolapsella on aina oikeus perintöön, mutta heikossa adoptiossa ottolapsen perintöoikeus ottovanhemmiltaan ei saa loukata biologisten lasten oikeutta lakiosaansa. Toisaalta heikkossa adoptiossa ottolapsi perii myös omat biologiset vanhempansa. Vahvassa adoptiossa ottolapsi sen sijaan on täysin yhdenvertainen biologisten lasten kanssa perintöoikeuden suhteen, mutta tällöin ottolapsella ei ole oikeutta periä biologisia vanhempiaan.
Tuomioistuin voi hakemuksesta vahvistaa, että heikon adoption alaiseen ottolapsisuhteeseen sovelletaan vahvaa adoptiota koskevia säännöksiä. - Lawetorder
oikaisu kirjoitti:
Et näy tietävän mitään ns. heikosta adoptiosta ja vahvasta adoptiosta. Mikäli adoptio on vahvistettu ennen 1.1.1980, sovelletaan tilanteeseen vanhaa lakia ja puhutaan niin sanosta heikosta adoptiosta. Uutta lakia sovelletaan, kun adoptio on vahvistettu 1.1.1980 tai sen jälkeen, jolloin ottolapsen perintöoikeus on samanlainen kuin biologisen lapsenkin.
Ottolapsella on aina oikeus perintöön, mutta heikossa adoptiossa ottolapsen perintöoikeus ottovanhemmiltaan ei saa loukata biologisten lasten oikeutta lakiosaansa. Toisaalta heikkossa adoptiossa ottolapsi perii myös omat biologiset vanhempansa. Vahvassa adoptiossa ottolapsi sen sijaan on täysin yhdenvertainen biologisten lasten kanssa perintöoikeuden suhteen, mutta tällöin ottolapsella ei ole oikeutta periä biologisia vanhempiaan.
Tuomioistuin voi hakemuksesta vahvistaa, että heikon adoption alaiseen ottolapsisuhteeseen sovelletaan vahvaa adoptiota koskevia säännöksiä.Huomaan, että sinulla on ainakin heikko lukemisensa ymmärtäminen.
Vielä kerran, miten liittyy adoptiolaki perintökaareen ja etenkin sen alkuun perimisoikeuteen, että myöskin kappaleeseen lakiosuus??
Perimisoikeus kappaleissa ei ole mitään ottolapsesta, oli se sitten heikoilla taikka vahvoilla, vaan ainoa maininta on lakiosuuskappaleessa,, eli se tarkoittaa sitä, että adoptiolapsella ei ole oikeutta periä, vaan ainoastaan oikeus vaatia lakiosaansa ja se ei ole perimisoikeus, VAAN VAATIMUS SAADA LAKIPERUSTEINEN OSUUS mahdollisesta perinnöstä.
Jos olisi perimysoikeus, niin tällöin ei olisi ottolapsesta MITÄÄN MAININTAA lakiosuudesta kappaleessa, vaan ottolapsi olisi mainittu perimisoikeus kappaleessa ja tällöin ottolapsi olisi samassa asemassa rintaperillisen kanssa eli saisi saman verran kuin rintaperillinen.
Lähdempä kyttään adoptiolain läpi, josko siellä mainitaan perimisoikeus?
Miten tämä on noinkin viisailla ja lukeneilla lakimiehillä niin vaikea ymmärtää??
Esitä perintökaaresta minulle kohta, jossa ilmaistaan suhde muuhun lainsäädäntöön, eli vaikkapa siihen sinun esittämääsi vahvana heikoilla olevaan adoptiolakiin, aivan, perintökaaressa ei ole mitään mainintaa suhde muuhun lainsäädäntöön, joka tällöin tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että perimys- ja perintöasioissa ja niiden käsittelyssä käytetään ainoastaan perintökaarta ja tuo tapahtuu perustuslain 2§ 3mom. mukaan - Huokaus-jälleen-kerran
"avioehto estää ns. perimisen."
Ja tämä(kin) meni täysin väärin mutta eihän se ihme ole. Ihme olisi jos edes kerran kirjoittaisit täällä jotain joka on totta.
Naimisissa olevan mutta ilman rintaperillisiä kuolevan perii yksiselitteisesti hänen leskensä PAITSI jos testamentilla on muuta määrätty.
Jos ei ole testamenttia, leski perii ilman rintaperillistä kuolleen puolisonsa kaiken omaisuuden. Tämä täysin riippumatta siitä onko pariskunnalla avioehtoa vai ei.
Tämäkin kyllä on selvästi sanottu Perintökaaressa. - Lawetorder
Lawetorder kirjoitti:
Huomaan, että sinulla on ainakin heikko lukemisensa ymmärtäminen.
Vielä kerran, miten liittyy adoptiolaki perintökaareen ja etenkin sen alkuun perimisoikeuteen, että myöskin kappaleeseen lakiosuus??
Perimisoikeus kappaleissa ei ole mitään ottolapsesta, oli se sitten heikoilla taikka vahvoilla, vaan ainoa maininta on lakiosuuskappaleessa,, eli se tarkoittaa sitä, että adoptiolapsella ei ole oikeutta periä, vaan ainoastaan oikeus vaatia lakiosaansa ja se ei ole perimisoikeus, VAAN VAATIMUS SAADA LAKIPERUSTEINEN OSUUS mahdollisesta perinnöstä.
Jos olisi perimysoikeus, niin tällöin ei olisi ottolapsesta MITÄÄN MAININTAA lakiosuudesta kappaleessa, vaan ottolapsi olisi mainittu perimisoikeus kappaleessa ja tällöin ottolapsi olisi samassa asemassa rintaperillisen kanssa eli saisi saman verran kuin rintaperillinen.
Lähdempä kyttään adoptiolain läpi, josko siellä mainitaan perimisoikeus?
Miten tämä on noinkin viisailla ja lukeneilla lakimiehillä niin vaikea ymmärtää??
Esitä perintökaaresta minulle kohta, jossa ilmaistaan suhde muuhun lainsäädäntöön, eli vaikkapa siihen sinun esittämääsi vahvana heikoilla olevaan adoptiolakiin, aivan, perintökaaressa ei ole mitään mainintaa suhde muuhun lainsäädäntöön, joka tällöin tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että perimys- ja perintöasioissa ja niiden käsittelyssä käytetään ainoastaan perintökaarta ja tuo tapahtuu perustuslain 2§ 3mom. mukaanLue erittäin tarkoin eritellyt kohdat ja ymmärrä lukemasi
"100 §
Perintöoikeus ennen vuotta 1980 tapahtuneissa adoptioissa
Jos tuomioistuin on ennen 1 päivää tammikuuta 1980 antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen, adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten perintöoikeuteen sekä oikeuteen periä adoptiolapsi ja tämän jälkeläiset,
sovelletaan suostumusta annettaessa voimassa olleita säännöksiä. (minkä lain säännöksiä? adoptio, vaiko perintökaaren?
Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta,
jos tuomioistuin on lapseksiottamisesta annetun lain 56 §:n 3 momentin nojalla vahvistanut, että ottolapsisuhteeseen sovelletaan
mainitun lain säännöksiä, (yhä edelleen hämärää, mitään lakia ei nimetä?)
tai tämän lain 99 §:n 3 momentin nojalla vahvistanut,
että adoptioon sovelletaan tämän lain säännöksiä. (siis tämän adoptiolain säännöksiä, ei siis perintökaaren)
Jos perittävä kuitenkin on kuollut ennen tuomioistuimen päätöksen antamista, oikeus perittävän jäämistöön määräytyy 1 momentissa tarkoitettua suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten mukaan, jollei 3 momentista muuta johdu.
Jos perittävä on kuollut tämän lain tultua voimaan, suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten asemesta sovelletaan 1 momentista poiketen tämän lain säännöksiä, vaikka tuomioistuin on antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980:
1) ratkaistaessa, kenellä on oikeus adoptiolapselta tai tämän jälkeläiseltä jääneeseen perintöön; sekä
2) adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeuteen saada perintöä adoptiovanhemmilta ja näiden sukulaisilta".
Kun nyt on niin hassunhauskasti, on hallituksilta ja kansanedustajilta "unohtunut" päivittää ottolapsen siirtäminen perimisoikeuksiin mainituksi, vaan se onkin jäänyt ottolapsen asemaan lakiosuuttaan vaatimaan. - Lawetorder
Huokaus-jälleen-kerran kirjoitti:
"avioehto estää ns. perimisen."
Ja tämä(kin) meni täysin väärin mutta eihän se ihme ole. Ihme olisi jos edes kerran kirjoittaisit täällä jotain joka on totta.
Naimisissa olevan mutta ilman rintaperillisiä kuolevan perii yksiselitteisesti hänen leskensä PAITSI jos testamentilla on muuta määrätty.
Jos ei ole testamenttia, leski perii ilman rintaperillistä kuolleen puolisonsa kaiken omaisuuden. Tämä täysin riippumatta siitä onko pariskunnalla avioehtoa vai ei.
Tämäkin kyllä on selvästi sanottu Perintökaaressa.Koettaisit nyt päästä tuosta perimispakkoneuroosistasi jo, leski ei peri mitään, vaan se saa omaisuutta ainoastaan avio-oikeus perusteisesti, eli kun avioliitto purkautuu aviopuolison kuolemisen johdosta, niin tällöin avioehto määrittelee kuuluuko leskelle tulevaksi jotain omaisuutta vaiko ei, vai jääkö leski vain oman omaisuutensa varaan.
Lue nyt oikein huolellisesti: " 1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle, vain tässä tapauksessa ja mitään testamenttia ei mainita, mutta momentti ei huomioi mahdollista avioehtoa, huomioithan sanat, "eikä häneltä jne jne".
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä.
Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)
1 a § (25.2.1983/209)
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta
tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu".
Miten, kerro siis miten testamentti kumoaa avioehdon, jossa on sovittu, ettei aviopuolisolla ole avio-oikeutta avioliiton purkautuessa siihen ja siihen omaisuuteen???
Jos testamentti on vahvempi kuin avioehto, niin mitä ihmeen järkeä on tehdä edes avioehtoa??
Tai toisin päin. jos avioehto kumoaa testamentin, niin mitä järkeä on tehdä testamenttia? - RealLawetorder
Lawetorder kirjoitti:
Koettaisit nyt päästä tuosta perimispakkoneuroosistasi jo, leski ei peri mitään, vaan se saa omaisuutta ainoastaan avio-oikeus perusteisesti, eli kun avioliitto purkautuu aviopuolison kuolemisen johdosta, niin tällöin avioehto määrittelee kuuluuko leskelle tulevaksi jotain omaisuutta vaiko ei, vai jääkö leski vain oman omaisuutensa varaan.
Lue nyt oikein huolellisesti: " 1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle, vain tässä tapauksessa ja mitään testamenttia ei mainita, mutta momentti ei huomioi mahdollista avioehtoa, huomioithan sanat, "eikä häneltä jne jne".
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä.
Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)
1 a § (25.2.1983/209)
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta
tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu".
Miten, kerro siis miten testamentti kumoaa avioehdon, jossa on sovittu, ettei aviopuolisolla ole avio-oikeutta avioliiton purkautuessa siihen ja siihen omaisuuteen???
Jos testamentti on vahvempi kuin avioehto, niin mitä ihmeen järkeä on tehdä edes avioehtoa??
Tai toisin päin. jos avioehto kumoaa testamentin, niin mitä järkeä on tehdä testamenttia?Lisään omaani: "Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä,
menee jäämistö (huomaathan sanan MENEE, ei siis PERII HÄNET ELOONJÄÄNYT PUOLISO, sanalla, sanomisella, puheella, jankkaamisella, nalkutuksella, olikos noilla eroja?)
eloonjääneelle puolisolle".
Joillain on tuo lukemansa ymmärtäminen todella vaikeaa? - Huokaus-jälleen-kerran
Yritä nyt hyvä ihminen ymmärtää että perimysoikeus ja avio-oikeus ovat ERI ASIOITA!
Kertaan vielä, vaikka turhaa se sinun tapauksessasi on.
Tilanne A: Henkilö, joka on naimisissa, kuolee ilman rintaperillisiä. Hänellä ja hänen puolisollaan ei ole avioehtoa. Henkilön puolisolla ei ole mitään omaa omaisuutta [tämä on tietysti teoreettinen tilanne, mutta otetaan nyt oikein yksinkertainen esimerkki]. Puoliso saa puolet kuolleen omaisuudesta avio-oikeuden nojalla, ja PERII toisen puolen.
Tilanne B: Henkilö, joka on naimisissa, kuolee ilman rintaperillisiä. Hänellä ja hänen puolisollaan on avioehto. Henkilön puolisolla ei ole mitään omaa omaisuutta. Puoliso ei saa MITÄÄN avio-oikeuden nojalla, mutta PERII koko kuolleen omaisuuden.
Sen kannalta miten leski saa omaisuutta käyttää ja tuhlata itseensä, ei ole mitään eroa siinä, onko hän saanut omaisuuden avio-oikeuden nojalla vai perintönä. Hän saa aivan vapaasti ostaa mitä haluaa ja laittaa menemään vaikka kaiken omaisuuden, ilman että on tilivelvollinen kenellekään.
Avio-oikeudella tai sen puuttumisella on vaikutusta vasta siinä vaiheessa kun leskikin on kuollut.
"Jos testamentti on vahvempi kuin avioehto, niin mitä ihmeen järkeä on tehdä edes avioehtoa??
Tai toisin päin. jos avioehto kumoaa testamentin, niin mitä järkeä on tehdä testamenttia? "
????????????????????? Kysymyksen asettelu on aivan järjetön. Ei kukaan ole missään vaiheessa vättänyt että testamentti on vahvempi kuin avioehto, tai että avioehto kumoaa testamentin. Eihän tuollaisessa väitteessä olisi mitään järkeä, kun nuo määräävät täysin eri asioista!! - RealLawetorder
Huokaus-jälleen-kerran kirjoitti:
Yritä nyt hyvä ihminen ymmärtää että perimysoikeus ja avio-oikeus ovat ERI ASIOITA!
Kertaan vielä, vaikka turhaa se sinun tapauksessasi on.
Tilanne A: Henkilö, joka on naimisissa, kuolee ilman rintaperillisiä. Hänellä ja hänen puolisollaan ei ole avioehtoa. Henkilön puolisolla ei ole mitään omaa omaisuutta [tämä on tietysti teoreettinen tilanne, mutta otetaan nyt oikein yksinkertainen esimerkki]. Puoliso saa puolet kuolleen omaisuudesta avio-oikeuden nojalla, ja PERII toisen puolen.
Tilanne B: Henkilö, joka on naimisissa, kuolee ilman rintaperillisiä. Hänellä ja hänen puolisollaan on avioehto. Henkilön puolisolla ei ole mitään omaa omaisuutta. Puoliso ei saa MITÄÄN avio-oikeuden nojalla, mutta PERII koko kuolleen omaisuuden.
Sen kannalta miten leski saa omaisuutta käyttää ja tuhlata itseensä, ei ole mitään eroa siinä, onko hän saanut omaisuuden avio-oikeuden nojalla vai perintönä. Hän saa aivan vapaasti ostaa mitä haluaa ja laittaa menemään vaikka kaiken omaisuuden, ilman että on tilivelvollinen kenellekään.
Avio-oikeudella tai sen puuttumisella on vaikutusta vasta siinä vaiheessa kun leskikin on kuollut.
"Jos testamentti on vahvempi kuin avioehto, niin mitä ihmeen järkeä on tehdä edes avioehtoa??
Tai toisin päin. jos avioehto kumoaa testamentin, niin mitä järkeä on tehdä testamenttia? "
????????????????????? Kysymyksen asettelu on aivan järjetön. Ei kukaan ole missään vaiheessa vättänyt että testamentti on vahvempi kuin avioehto, tai että avioehto kumoaa testamentin. Eihän tuollaisessa väitteessä olisi mitään järkeä, kun nuo määräävät täysin eri asioista!!Kannattaisiko sinun vain ja ainoastaan lukea sitä aku ankkaa, sitä ainakin ymmärrät kun vain katsot kuvia ja naurat oikeassa kohtaa, lie seuraavay hyvin tarkkaan väitteesi "perii" oikeudesta: "3 luku
Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä (25.2.1983/209)
1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)" Tässä sitten maaginen toinen momentti:: "Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille." ja sitten sukulaisten perimisoikeus on tässä, joten lue hyvinkin tarkkaan ja ymmärtäen: "2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
2 §
Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä.
Milloin isä tai äiti on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.
Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi ollut heidän isälleen tai äidilleen tuleva. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
3 §
Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isän ja äidin vanhemmat koko perinnön.
Milloin isänisä, isänäiti, äidinisä tai äidinäiti on kuollut, menee hänen lapsilleen se osa perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut.
Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön.
4 § (5.9.1975/710)
5 §
Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä. (eli muut tarkoittaa eloon jäänyttä aviopuolisoa, aviopuolisohan ymmärtääkseni ei ole lähisukua jos aviopuoliso kuolee, vai olikos se niin että kun setä ja setä menee naimisiin, niin toisesta tulee täti, vai tuleeko molemmista henkilöitä vaiko henkilöpersoonia)"
Eli koetahan keksiä jo jotain järkevämpää intettävää, ehkäpä inttelet aku ankan kanssa?? - Nolo123
Huokaus-jälleen-kerran kirjoitti:
Yritä nyt hyvä ihminen ymmärtää että perimysoikeus ja avio-oikeus ovat ERI ASIOITA!
Kertaan vielä, vaikka turhaa se sinun tapauksessasi on.
Tilanne A: Henkilö, joka on naimisissa, kuolee ilman rintaperillisiä. Hänellä ja hänen puolisollaan ei ole avioehtoa. Henkilön puolisolla ei ole mitään omaa omaisuutta [tämä on tietysti teoreettinen tilanne, mutta otetaan nyt oikein yksinkertainen esimerkki]. Puoliso saa puolet kuolleen omaisuudesta avio-oikeuden nojalla, ja PERII toisen puolen.
Tilanne B: Henkilö, joka on naimisissa, kuolee ilman rintaperillisiä. Hänellä ja hänen puolisollaan on avioehto. Henkilön puolisolla ei ole mitään omaa omaisuutta. Puoliso ei saa MITÄÄN avio-oikeuden nojalla, mutta PERII koko kuolleen omaisuuden.
Sen kannalta miten leski saa omaisuutta käyttää ja tuhlata itseensä, ei ole mitään eroa siinä, onko hän saanut omaisuuden avio-oikeuden nojalla vai perintönä. Hän saa aivan vapaasti ostaa mitä haluaa ja laittaa menemään vaikka kaiken omaisuuden, ilman että on tilivelvollinen kenellekään.
Avio-oikeudella tai sen puuttumisella on vaikutusta vasta siinä vaiheessa kun leskikin on kuollut.
"Jos testamentti on vahvempi kuin avioehto, niin mitä ihmeen järkeä on tehdä edes avioehtoa??
Tai toisin päin. jos avioehto kumoaa testamentin, niin mitä järkeä on tehdä testamenttia? "
????????????????????? Kysymyksen asettelu on aivan järjetön. Ei kukaan ole missään vaiheessa vättänyt että testamentti on vahvempi kuin avioehto, tai että avioehto kumoaa testamentin. Eihän tuollaisessa väitteessä olisi mitään järkeä, kun nuo määräävät täysin eri asioista!!"Yritä nyt hyvä ihminen ymmärtää ..."
Lawetorder EI YMMÄRRÄ, koettakaa hyvät ihmiset jo tämä fakta ymmärtää. Sen tähden hänen hölmöyksiinsä ei kannata reagoida, sama kuin vettä kaataisi hanhen selkään, kaikki valuu maahan. Reagoinnista L vain saa vettä myllyynsä ja suoltaa lisää hölmöyksiään. Loputon kierre, jos siihen mukaan lähtee!
- oikaisu
Lawetorder:lle tiedoksi.
Lue perintökaari 4 luku ja adoptiolaki 100§. Voit oppia uusia ja ihmeellisiä asioita ottolapsen perintöoikeudesta.- RealLawetorder
Aivan, aaaivaaan, tässähän tämä, vastaava perintökaaren kumottu 4lku joka vastaa lakia lapseksi ottamisesta.
Olipas jännää luettavaa tuo laki lapseksi ottamisesta, etenkin sen toinen luku, kopsaampa sen tänne: "2 luku.
Lapseksiottamisen oikeusvaikutukset.
12 §.
Kun lapseksiottaminen on vahvistettu, ottolasta on pidettävä ottovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena sovellettaessa
mitä sukulaisuuden ja lankouden oikeudellisesta vaikutuksesta on voimassa, jollei erikseen muuta säädetä
tai ottolapsisuhteen luonteesta muuta johdu.
Jos puoliso on avioliiton aikana tai avioliiton purkauduttua kuoleman johdosta yksin ottanut ottolapseksi toisen puolison lapsen, on lasta kuitenkin pidettävä puolisoiden yhteisenä lapsena." Oikeudelliset vaikutukset, eli myöskin tarkoitetaan perimisoikeutta, niin lukases nyt oikein tarkkaan eritelty kohta ja erityisesti kohta, JOLLEI ERIKSEEN MUUTA SÄÄDETÄ, eli perintökaaren 1lku perimisoikeus, että perintökaaren 2lku: "2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan." ja 7lku joka tässä: "7 luku
Lakiosasta
1 §
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.
Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta."
ELI NOISSA KOLMESSA ON SÄÄDETTY POIKKEAVASTI, eikö tämä nyt mitenkään uppoa sinne vintin pimeyteen että sinne vähänkään saataisiin sitä valoa edes kantamalla säkeillä sisään???
Sitten se sinun "kehuma" adoptiolain 100§ ja joka on tässä, luethan erittäin ymmärtäe ja tarkoin ne lisäykset lopussa eli 1 ja 2 kohdat. "100 §
Perintöoikeus ennen vuotta 1980 tapahtuneissa adoptioissa
Jos tuomioistuin on ennen 1 päivää tammikuuta 1980 antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen, adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten perintöoikeuteen sekä oikeuteen periä adoptiolapsi ja tämän jälkeläiset, sovelletaan suostumusta annettaessa voimassa olleita säännöksiä.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta, jos tuomioistuin on lapseksiottamisesta annetun lain 56 §:n 3 momentin nojalla vahvistanut, että ottolapsisuhteeseen sovelletaan mainitun lain säännöksiä, tai tämän lain 99 §:n 3 momentin nojalla vahvistanut, että adoptioon sovelletaan tämän lain säännöksiä. Jos perittävä kuitenkin on kuollut ennen tuomioistuimen päätöksen antamista, oikeus perittävän jäämistöön määräytyy 1 momentissa tarkoitettua suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten mukaan, jollei 3 momentista muuta johdu.
Jos perittävä on kuollut tämän lain tultua voimaan, suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten asemesta sovelletaan 1 momentista poiketen tämän lain säännöksiä, vaikka tuomioistuin on antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980:
1) ratkaistaessa, kenellä on oikeus adoptiolapselta tai tämän jälkeläiseltä jääneeseen perintöön; sekä
2) adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeuteen saada perintöä adoptiovanhemmilta ja näiden sukulaisilta."
Eli viimeinen kohta tarkoittaa, että mitä ilmeisemmin asian ratkaisee vasta tuomioistuin, eli suoraa perimisoikeutta EI OLE, niin kuin rintaperillisellä on, mutta perintökaaren mukaan on oikeus lakiosaan jos sitä vaatii.
Ensimmäinen kohta tarkoittaa sitä, jos adoptiolapsi kuolee ennemmin kuin adoptiovanhemmat, niin sitä että, onko heillä oikeus periä ottolapsensa ja senkin asian ratkaisee tuomioistuin.
PS, noita teidän lyhennyksiä on turha laittaa ja muka niillä osoittaa olevanne oikeassa, koska niillä te rakennatte juridiikkapelleinä vain ansan itsellenne. - oikaisu
RealLawetorder kirjoitti:
Aivan, aaaivaaan, tässähän tämä, vastaava perintökaaren kumottu 4lku joka vastaa lakia lapseksi ottamisesta.
Olipas jännää luettavaa tuo laki lapseksi ottamisesta, etenkin sen toinen luku, kopsaampa sen tänne: "2 luku.
Lapseksiottamisen oikeusvaikutukset.
12 §.
Kun lapseksiottaminen on vahvistettu, ottolasta on pidettävä ottovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena sovellettaessa
mitä sukulaisuuden ja lankouden oikeudellisesta vaikutuksesta on voimassa, jollei erikseen muuta säädetä
tai ottolapsisuhteen luonteesta muuta johdu.
Jos puoliso on avioliiton aikana tai avioliiton purkauduttua kuoleman johdosta yksin ottanut ottolapseksi toisen puolison lapsen, on lasta kuitenkin pidettävä puolisoiden yhteisenä lapsena." Oikeudelliset vaikutukset, eli myöskin tarkoitetaan perimisoikeutta, niin lukases nyt oikein tarkkaan eritelty kohta ja erityisesti kohta, JOLLEI ERIKSEEN MUUTA SÄÄDETÄ, eli perintökaaren 1lku perimisoikeus, että perintökaaren 2lku: "2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan." ja 7lku joka tässä: "7 luku
Lakiosasta
1 §
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.
Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta."
ELI NOISSA KOLMESSA ON SÄÄDETTY POIKKEAVASTI, eikö tämä nyt mitenkään uppoa sinne vintin pimeyteen että sinne vähänkään saataisiin sitä valoa edes kantamalla säkeillä sisään???
Sitten se sinun "kehuma" adoptiolain 100§ ja joka on tässä, luethan erittäin ymmärtäe ja tarkoin ne lisäykset lopussa eli 1 ja 2 kohdat. "100 §
Perintöoikeus ennen vuotta 1980 tapahtuneissa adoptioissa
Jos tuomioistuin on ennen 1 päivää tammikuuta 1980 antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen, adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten perintöoikeuteen sekä oikeuteen periä adoptiolapsi ja tämän jälkeläiset, sovelletaan suostumusta annettaessa voimassa olleita säännöksiä.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta, jos tuomioistuin on lapseksiottamisesta annetun lain 56 §:n 3 momentin nojalla vahvistanut, että ottolapsisuhteeseen sovelletaan mainitun lain säännöksiä, tai tämän lain 99 §:n 3 momentin nojalla vahvistanut, että adoptioon sovelletaan tämän lain säännöksiä. Jos perittävä kuitenkin on kuollut ennen tuomioistuimen päätöksen antamista, oikeus perittävän jäämistöön määräytyy 1 momentissa tarkoitettua suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten mukaan, jollei 3 momentista muuta johdu.
Jos perittävä on kuollut tämän lain tultua voimaan, suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten asemesta sovelletaan 1 momentista poiketen tämän lain säännöksiä, vaikka tuomioistuin on antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980:
1) ratkaistaessa, kenellä on oikeus adoptiolapselta tai tämän jälkeläiseltä jääneeseen perintöön; sekä
2) adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeuteen saada perintöä adoptiovanhemmilta ja näiden sukulaisilta."
Eli viimeinen kohta tarkoittaa, että mitä ilmeisemmin asian ratkaisee vasta tuomioistuin, eli suoraa perimisoikeutta EI OLE, niin kuin rintaperillisellä on, mutta perintökaaren mukaan on oikeus lakiosaan jos sitä vaatii.
Ensimmäinen kohta tarkoittaa sitä, jos adoptiolapsi kuolee ennemmin kuin adoptiovanhemmat, niin sitä että, onko heillä oikeus periä ottolapsensa ja senkin asian ratkaisee tuomioistuin.
PS, noita teidän lyhennyksiä on turha laittaa ja muka niillä osoittaa olevanne oikeassa, koska niillä te rakennatte juridiikkapelleinä vain ansan itsellenne.Niin, Asia on lakitekstissä ihan selvä niin kuin olen aiemmin sinulle kertonut:
Ottolapsella on aina oikeus perintöön, mutta heikossa adoptiossa ottolapsen perintöoikeus ottovanhemmiltaan ei saa loukata biologisten lasten oikeutta lakiosaansa (ks. vanha perintökaaren 4 luku). Toisaalta heikkossa adoptiossa ottolapsi perii myös omat biologiset vanhempansa. Vahvassa adoptiossa ottolapsi sen sijaan on täysin yhdenvertainen biologisten lasten kanssa perintöoikeuden suhteen, mutta tällöin ottolapsella ei ole oikeutta periä biologisia vanhempiaan (ks. nykyinen perintökaaren 2 luku). - lawetorder
RealLawetorder kirjoitti:
Aivan, aaaivaaan, tässähän tämä, vastaava perintökaaren kumottu 4lku joka vastaa lakia lapseksi ottamisesta.
Olipas jännää luettavaa tuo laki lapseksi ottamisesta, etenkin sen toinen luku, kopsaampa sen tänne: "2 luku.
Lapseksiottamisen oikeusvaikutukset.
12 §.
Kun lapseksiottaminen on vahvistettu, ottolasta on pidettävä ottovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena sovellettaessa
mitä sukulaisuuden ja lankouden oikeudellisesta vaikutuksesta on voimassa, jollei erikseen muuta säädetä
tai ottolapsisuhteen luonteesta muuta johdu.
Jos puoliso on avioliiton aikana tai avioliiton purkauduttua kuoleman johdosta yksin ottanut ottolapseksi toisen puolison lapsen, on lasta kuitenkin pidettävä puolisoiden yhteisenä lapsena." Oikeudelliset vaikutukset, eli myöskin tarkoitetaan perimisoikeutta, niin lukases nyt oikein tarkkaan eritelty kohta ja erityisesti kohta, JOLLEI ERIKSEEN MUUTA SÄÄDETÄ, eli perintökaaren 1lku perimisoikeus, että perintökaaren 2lku: "2 luku
Sukulaisten perintöoikeudesta
1 §
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan." ja 7lku joka tässä: "7 luku
Lakiosasta
1 §
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.
Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta."
ELI NOISSA KOLMESSA ON SÄÄDETTY POIKKEAVASTI, eikö tämä nyt mitenkään uppoa sinne vintin pimeyteen että sinne vähänkään saataisiin sitä valoa edes kantamalla säkeillä sisään???
Sitten se sinun "kehuma" adoptiolain 100§ ja joka on tässä, luethan erittäin ymmärtäe ja tarkoin ne lisäykset lopussa eli 1 ja 2 kohdat. "100 §
Perintöoikeus ennen vuotta 1980 tapahtuneissa adoptioissa
Jos tuomioistuin on ennen 1 päivää tammikuuta 1980 antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen, adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten perintöoikeuteen sekä oikeuteen periä adoptiolapsi ja tämän jälkeläiset, sovelletaan suostumusta annettaessa voimassa olleita säännöksiä.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta, jos tuomioistuin on lapseksiottamisesta annetun lain 56 §:n 3 momentin nojalla vahvistanut, että ottolapsisuhteeseen sovelletaan mainitun lain säännöksiä, tai tämän lain 99 §:n 3 momentin nojalla vahvistanut, että adoptioon sovelletaan tämän lain säännöksiä. Jos perittävä kuitenkin on kuollut ennen tuomioistuimen päätöksen antamista, oikeus perittävän jäämistöön määräytyy 1 momentissa tarkoitettua suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten mukaan, jollei 3 momentista muuta johdu.
Jos perittävä on kuollut tämän lain tultua voimaan, suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten asemesta sovelletaan 1 momentista poiketen tämän lain säännöksiä, vaikka tuomioistuin on antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980:
1) ratkaistaessa, kenellä on oikeus adoptiolapselta tai tämän jälkeläiseltä jääneeseen perintöön; sekä
2) adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeuteen saada perintöä adoptiovanhemmilta ja näiden sukulaisilta."
Eli viimeinen kohta tarkoittaa, että mitä ilmeisemmin asian ratkaisee vasta tuomioistuin, eli suoraa perimisoikeutta EI OLE, niin kuin rintaperillisellä on, mutta perintökaaren mukaan on oikeus lakiosaan jos sitä vaatii.
Ensimmäinen kohta tarkoittaa sitä, jos adoptiolapsi kuolee ennemmin kuin adoptiovanhemmat, niin sitä että, onko heillä oikeus periä ottolapsensa ja senkin asian ratkaisee tuomioistuin.
PS, noita teidän lyhennyksiä on turha laittaa ja muka niillä osoittaa olevanne oikeassa, koska niillä te rakennatte juridiikkapelleinä vain ansan itsellenne.On tasan tarkkaan yhtä jännittävää luettavaa kuin mitä yhteiskunnan tukipalstallakin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Silmienvääntelijä-persut pääsivät Japanissa sarjakuvaan
Torille! https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011943173.html1915121Nato kaatamassa Petterin haaveileman Tunnin junan?
Nato edellyttää pohjoisessa Jäämereltä Rovaniemelle saakka kapearaitesta suoraa rautatieväylää, joka maksaa paperirahaa,274498Donald Trump pääsi samalle listalle Sanna Marinin kanssa
Eli vasemmistolaisen Time-median top 100 jännäihmisten listalle. https://time.com/collections/time100-next-2021/593769993157Älkää vaan sairastuko syöpään Suomessa
Tilaston mukaan Suomi, Slovakia ja Latvia lääkitsee aivan pohjamudissa syöpää. Sairastunutta hoidetaan edelleen vanhana2603070Kyllä, maata ei halua puolustaa nimenomaan punavihreän puolen edustajat
"Esimerkiksi maanpuolustushenki on keskimääräistä alempana naisten, arvoliberaalien, heikossa taloustilanteessa olevien1583005- 522551
- 271939
- 561893
- 811849
- 231815