Kuinka kauan kestää henkilöauton akun latautuminen täyteen? Jos akku esim. on yön aikana tyhjentynyt ja auto käynnistetty kaapeleilla niin minkä ajan kuluttua voi olettaa akun olevan täysi? Oletuksena uusi/hyväkuntoinen 73 ah akku, 10-15 asteen pakkanen.
Onko sille olemassa teoreettista laskukaavaa?
Latautuuko yhtä nopeasti tyhjäkäynnillä ja suuremmilla kierroksilla?
Onko sille olemassa teoreettista laskukaavaa?
Latautuuko yhtä nopeasti tyhjäkäynnillä ja suuremmilla kierroksilla?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos akku on tyhjä 15 asteen pakkasessa, on se jäässä, eikä se lataannu lainkaan.
Se riippuu monesta tekijästä
- moottorin keskim. käyntinopeus
- muu samanaikainen sähkönkulutus
- latausjännitteen suuruus
- akun kunto
- lämpötila
Monesti talvella sähkönkulutus on niin suuri, että laturi ei pysty syöttämään tarvittavaa tehoa, vaan osa tehosta tulee akusta, mikä ennen pitkää tyhjentää akun.
Täyteen latautumiseen saattaa mennä jopa kymmeniä tunteja.
unohdit yhden tärkeän eli latausvirran suuruuden.
nykyisissä autoissa on tehokkaat laturit ei siihen latautumiseen kymmentä/kymmeniä tuntia/ja mene. esim volvossa on 120 A laturi ja 70 ah akun lataukseen menisi siis teoriassa alle tunti. En tiedä mitään kaavoja kuinka paljon lämpötila vaikuttaa hidastavasti akun latautumiseen mutta eiköhän niitä löydy netistä tai vaikka kirjastosta. Vaikuttaa joka tapauksessa, eräässä autossani oli volttimittari josta havaitsin että pakkasella ei akun voltit nousseet yli 12 voltin ennenkuin muutaman klometrin ajon jälkeen. 12v (akun nimellisjännite) on se jonka yli latausjännitteen olisi noustava jotta akku ottaisi virtaa vastaan.laturin latausjännite vaihtelee (kunnossa ollessaan) n. 12.6v- 14 v välillä voi olla vähä ylikin..
Ja tottakai mainitsemasi asiat vaikuttavat.Tyhjäkäynnillä yleensä latautuu huonommin kuin suuremmilla kierroksilla,riippuen taas laturin tehosta.
Auton omalla laturilla(tyhjän akun) lataaminen vastaa ns. pikalatausta jolloin akun tulisi olla hyvässä kunnossa muuten, eli nestettä riittävästi, ei kovin vanha (sanoisin arv.0-4v)JA EI JÄÄSSÄ !
Jäätynyt akku olisi paras viedä sulamaan ja sitten vasta ladata joko erillisellä laturilla tai viedä autoon ja käynnistää heti apukaapeleilla ja ajaa sitten tunnin ,mieluummin parin lenkki jos kylmä ja puhaltimet ym lämmittimet päällä kuten tietysti täytyy jos pakkasta 10-15 astetta.
Ja jos latausjärjestelmä ,käynnistysjärjestelmä ja akku on muuten norm. kunnossa (oletetaan että jäi vaikka yöksi valot päälle jonka takia tyhjentyi)niin kyllä pitäisi taas seur. aamuna startata.
Latausvirta autossa riippuu latausjännitteestä.
Tarvikeliikkeestä ostettavan verkkokäyttöisen laturin latausjännite riippuu taas kuormituksesta. Mitä suuremman virran akku ottaa laturista, sitä enemmän laturin lähtö jänniteputoaa. Syynä tähän on laturin muuntajan ns. kuparihäviöt. Näin laturi itsestään säätää latausvirran sopivaksi (4-6 A). Elektroniset laturit toimivat eri tavalla eikä em. välttämättä pidä niiden kohdalla paikkaansa.
Autolaturin lataussäädin ei voi nostaa jännitettä kovin korkeaksi, koska tuolloin mm. polttimoiden elinikä lyhentyisi merkittävästi. Latausjännite on noin 14 V, ja on selvää, että sillä jännitteellä akku ei voi latautua kovin nopeasti huolimatta siitä, että laturi voisi syöttää jopa 100 ampeeria 14 voltin jännitteellä.
"Autolaturin lataussäädin ei voi nostaa jännitettä kovin korkeaksi, koska tuolloin mm. polttimoiden elinikä lyhentyisi merkittävästi."
Joskus muinoin on tehty erillisellä säätimellä varustettuja latureita, mitkä pudottivat jännitettä kun kytkettiin kuormaa päälle, ajatuksena oli ilmeisesti mahdollistaa mahdollisimman tehokas lataus ilman kuormaa, ja toisaalta mahdollisimman pitkä elinikä polttimoille...
Tuommoisia käytettiin traktoreissa joskus 50-luvulla, mutta ainakin Fordson lopetti noiden viritysten käytön hyvissä ajoin ennen 50-luvun loppua. Eli ei tainnut virityksestä olla paljon hyötyä.
Ja tässä täytyy huomioida, että polttimot eivät missään nimessä ole ainoa este latausjännitteen nostolle. Jos jännitettä todella haluttaisiin nostaa, niin sitä varten voitaisiin tehdä erilaisia polttimoita. Onhan olemassa lamppuja jotka toimivat oikein hyvin yli 200 voltin jännitteillä.
Mutta jos oletetaan, ettei akkuun lisätä kennoja, niin latausjännitettä ei ole järkevää nostaa yli 14.4 voltin, sillä siitä ylöspäin alkaa tavallinen 12 voltin lyijyakku kehittämään vetyä. Eli suomeksi sanottuna akku alkaa käyttämään vettä.
Ja jos akkuun taas lisättäisiin kennoja, niin siitäkään ei olisi juuri hyötyä, sillä samalla akun sisäinen vastus nousisi, ja saman virran aikaan saamiseksi pitäisi käyttää entistäkin suurempia jännitteitä, ja sitten oltaisiin taas lähtöruudussa.
"Elektroniset laturit toimivat eri tavalla eikä em. välttämättä pidä niiden kohdalla paikkaansa."
Vieläkö löytyy muitakin kuin elektronisia latureita? Minäkun luulin että ne muut jäivät "muodista" jo 70-luvulla... Vai ovatko traktorit taas paljonkin autoja edellä kehityksessä?
Tai ainakin, mikäli minä olen oikein ymmärtänyt, niin ainakin 1970-luvun valmeteissa käytetyssä Lucas 18-ACR laturissa oli elektroninen säädin.
Ja ainakin traktoreissa on latureita säädetty jo iät ja ajat kahden tekijän mukaan. Vanhassa majurissakin säädin rajoittaa latausta virran ja jännitteen mukaan. Virran säätö siksi, ettei laturi pala. Ja jännitteen säätöä tuskin tarvitsee edes selittää.
Säädinhän säätää laturin kentän voimakkuutta, mekaaniset säätimet toimivat siten, että täydellä teholla ne päästivät virtaa suoraan akulta kenttä keloille. Ja sitten kun joko virta tai jännite saavutti säädetyn arvon alkoi magnetointi virta kulkea vastuksen kautta. Kun arvot ylittivät vielä sen kolmannen kynnyksen, niin kenttäkelat kytkeytyivät suoraan maahan. Viimeistään se vähentää laturin tehoa tarpeeksi. Siinä se säätörele sitten napsuttaa yleensä kahden eri tilan välillä. Tietääkseni elektroniset säätimet toimivat suurinpiirtein samalla logiikalla, puolijohteet ovat vain korvanneet mekaaniset releet.
Eli käytännössä laturin säädin yrittää pitää jännitteen mahdollisimman lähellä säädettyä arvoa, ellei virta nouse liian suureksi, tällöin on pakko rajoittaa virtaa, ettei laturi pala.
Tarkoitin elektronisella laturilla (erona AUTOlaturista) verkkokäyttöistä laturia, jolla akku voidaan tarvittaessa ladata auton omasta laturista riippumatta. Esim. Defa valmistaa sellaisia, joita voidaa pitää jatkuvasti akkuun kytkettyinä. Suurin osa verkkolatureista on kuitenkin rautasydänmuuntajia.
Tarvikeliikkeet myyvät lataussäätimiä eri latausjännitteille. Säätimet ovat laturi-, eivätkä niinkään, automerkkikohtaisia, ja samanlaisen laturin voi löytää eri automerkeistä.
Akun nopean latauksen kannalta tarpeen mukaan säätyvä latausjännite olisi hyödyllinen, mutta sen kehittäminen erillään muusta sähköjärjestelmästä olisi erittäin hankalaa, minkä vuoksi yksikään valmistaja ei ole lähtenyt siihen.
Siis:
- sähköjärjestelmä vaatii kiinteän jännitteen (ajovalojen ja muiden polttimoiden kirkkaus ja kääntäen elinikä riippuu jännitteen suuruudesta)
- akun optimaalisen varaustilan kannalta säätyvä jännite olisi parempi
Akku on täynnä kun jännite on 12.65v.
Akun jännitteellä ja akun täynnä olemisella ei ole mitään yhteistä!Akun kunnon näet vasta ominais- painomittarilla,et millään muulla.Ominaispainon pitää olla yli 1,30/per kenno ennen kuin se on täysi!Jos on alle 1,15 voit sanoa akullesi hyvästit.
Et vaivautunut katsomaan mistä alkujaan oli kysymys.
Jos auto on saatu käyntiin, eikä akku ole jäätynyt, niin kannattaa vaikka tehdä joku n.tunnin reissu, niin varmistat auton käynnistymisen seuraavallakin kerralla. Mutta akku ei tunnin jälkeen ole vielä täysin täysi, vaan tähän menee aikaa useampia tunteja. Tarkka aika riippuu kovasti akun kunnosta, lämpötilasta ym. seikoista.
Auton generaattori on yleensä sellainen, että tyjäkäynnillä täyttä tehoa ei saada, mutta jo hieman sitä suuremmilla kierroksilla (=> n.1500 k./min) täysi teho saadaan.
Tyhjän akun teoreettinen lepojännite (virtaa ei kulje kumpaankaan suuntaan) on alle n. 11,5V, ja täyden suurempi kuin 12,6V...12,8V.
Suurkiitos asiallisista vastauksista !!