Julkinen terveydenhoito on huono ja korruptoitunut

PieniPiruVasempaan

Julkisella terveydenhoidolla on maksetut laitteet, velattomat kiinteistöt, vakiintunut asiakaskunta, kokenut henkilökunta ja jokainen ihminen tietää sijainin ja on käynyt asiakkaana.

Miten ihmeessä sellainen organisaatio voi menestyä huonosti kilpailussa uutta toimijaa vastaan, jonka pitää maksaa laitteensa, rakentaa tai ainakin täydellisesti uudistaa kiinteistönsä, hankkia asiakkaat tyhjästä, palkata kokonaan uuden henkilöstön ja kehittää toimintamallit, markkinoida paikaa, jota ei tunneta ja jossa kukaan ei ole käynyt?

Jotain on julkisella puolella pahasti pielessä, jos täysyin tyhjästä nostettu yritys voi kilpailla sen kanssa ja vielä maksaa omistajilleen voittoa korkomenojen jälkeen.
En keksi mitään muuta kuin poliittisen korruption ja 100 vuotta parhailla asiantuntijoilla kehitetyn organisaation tehottomuuden syyksi pelkoon.

Kuinka voidaan uskoa asiantuntijoita, jotka samaan aikaan pelkäävät kilpailua ja väittävät että nykyinen malli on niin hyvä ettei sille pärjää kukaan?
Hankkikaa paremmat asiantuntijat, nämä eivät tiedä mistä puhuvat.

58

3098

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • PotilaanParhaaksi

      Suomen terveydenhoitojärjestelmä on KOLMIJAKOMALLI:
      1. Julkisen rahan terveyskeskukset, 2. työterveyshuolto ja 3. KELAN:n tukemaan YKSITYISEEN terveydenhoitoon.
      Yksityistä terveydenhoito on vain ja ainoastaan Kelan tukemana. Ei siis yksityisten terveysfirmojen itsensä järjestämää.

      Terveyskeskusten ongelmana on LÄÄKÄRIPULA, erityisesti syrjäseuduilla, kun Kela:n tukemat yksityiset firmat ja työterveyshuolto houkuttavat lääkärit kaupunkeihin.

      Suomessa julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Pohjoismaiden suurimpia. Niinpä pienituloiset käyttävät jopa julkisen terveydenhuollon palveluja kaikkein vähiten.

      Uudet sote-lait eivät korjaa ongelmia. Työterveyshuolto säilyy samanlaisena. Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut ovat pienituloisille suuria ja pelkona on, että nousevat edelleen.

      Yksityisen sairaanhoidon korvauksia maksetaan selvästi enemmän suurituloisille. Pienituloiset hyötyivät näistä korvauksista tutkimuksen mukaan vuodessa keskimäärin 33 euroa, kun suurituloisimpien hyöty oli lähes 100 euroa.

      Kannattaa lukea linkistä
      https://sosiaalivakuutus.fi/suomen terve...
      Tarja Kivimäen asiantuntijoiden arvioihin perustava artikkeli kokonaan.

      Suosittelen myös:
      https://www.stat.fi/art_2014-12-08_002
      Tilastokeskus - Lääkäripalveluiden käyttö jakaa väestöä

      Hyvin omituiselta, mutu-satuilulta, vaikuttaa ketjun aloittaneen PieniPiruVasempaan perustelu Suomen nykyisestä terveydenhuoltojärjestelmästä. PieniPiruVasempaan, kirjoituksessasi ei ole päätä eikä häntää...

      • valedosentti

        Aloittajan kirjoituksessa on pieni totuuden siemen. Julkisella tuottajalla on erinomaiset laitteet ja tilat minkä hankintahinta on ollut todella merkittävä kustannus veronmaksajille.

        Valitettavasti julkisen investoinnin käyttöaste on aivan liian alhainen , jos sitä verrataan yksityisen toimijan käyttöasteeseen. Kalliit laitteet ovat joko käyttämättä tai niitä operoi yksityinen yritys iltaisin jolloin julkinen omistaja ei saa niiden tuottamaa hyötyä. Tilanne on hieman sama jos UPM pysäyttäisi sellutehtaan kello 16:00 kun sen työntekijät lähtevät Enson tehtaalle töihin iltavuoroa avustamaan ja jatkaisivat aamulla UPM tehtaalla. Tällöin UPM tehdas seisoisi koko yön ja UPM kärsisi tuotantotappioita , mutta Enso voittaisi koska tehdas käy koko vuorokauden.

        Näin valitettavasti toimii suomalainen julkinen terveydenhuolto. Lääkärit joko vaihtavat työnantajaa saman talon sisällä tai menevät naapuriin töihin toisen työnantajan palvelukseen. Julkinnen toiminta pysähtyy koska iltavuoro puuttuu julkiselta puolelta , jolloin kone ei käy eikä investointi ei tuota veronmaksajille mitään. Tässä tilanteessa kerman kuorii yksityinen yritys operoimalla julkisilla varoilla rahoitettua "tehdasta" , tai pysäyttämällä sen.

        Ainoastaan riittävä lääkärimäärä pystyy pitämään koneen käynnissä ja alentamaan julkisen toimijan kustannuksia.

      • TerveysbisneksenOsingot
        valedosentti kirjoitti:

        Aloittajan kirjoituksessa on pieni totuuden siemen. Julkisella tuottajalla on erinomaiset laitteet ja tilat minkä hankintahinta on ollut todella merkittävä kustannus veronmaksajille.

        Valitettavasti julkisen investoinnin käyttöaste on aivan liian alhainen , jos sitä verrataan yksityisen toimijan käyttöasteeseen. Kalliit laitteet ovat joko käyttämättä tai niitä operoi yksityinen yritys iltaisin jolloin julkinen omistaja ei saa niiden tuottamaa hyötyä. Tilanne on hieman sama jos UPM pysäyttäisi sellutehtaan kello 16:00 kun sen työntekijät lähtevät Enson tehtaalle töihin iltavuoroa avustamaan ja jatkaisivat aamulla UPM tehtaalla. Tällöin UPM tehdas seisoisi koko yön ja UPM kärsisi tuotantotappioita , mutta Enso voittaisi koska tehdas käy koko vuorokauden.

        Näin valitettavasti toimii suomalainen julkinen terveydenhuolto. Lääkärit joko vaihtavat työnantajaa saman talon sisällä tai menevät naapuriin töihin toisen työnantajan palvelukseen. Julkinnen toiminta pysähtyy koska iltavuoro puuttuu julkiselta puolelta , jolloin kone ei käy eikä investointi ei tuota veronmaksajille mitään. Tässä tilanteessa kerman kuorii yksityinen yritys operoimalla julkisilla varoilla rahoitettua "tehdasta" , tai pysäyttämällä sen.

        Ainoastaan riittävä lääkärimäärä pystyy pitämään koneen käynnissä ja alentamaan julkisen toimijan kustannuksia.

        Hyvinvointiyhteiskunnassa apua tarvitsevia autetaan. Sairaiden ja vanhusten hoitotyö turvataan yhteisin verorahoin riippumatta siitä, tuottaako hoitotyö voittoa tai ei. Verorahoin turvattavan hyvinvoinnin pitäisi olla tasa-arvoista asukastiheydestä riippumatta.
        Kysymys kuuluu: pitääkö terveyspalvelujen tuottaa ensisijaisesti voittoa pääomasijoittajille vai pitäisikö terveyspalvelut järjestää tarpeen mukaan kaikkialla Suomessa kaikille Suomen kansalaisille tasa-arvoisesti terveysfirmojen voitoista ja osingonjaosta riippumatta?

      • asdffff

        Unohdit hammashoidon. Se taitaa Suomessa olla olla ihan kalliimmasta päästä EU-maita. Itse sain 30€ palvelusetelin Helsingissä. Nyt en voi etukäteen mitenkään tietää, mitä lopullinen hammashoidon laskuni yksityiselle tulee olemaan, vaikka tietäisin etukäteen tarvittavat paikkausten yms. määrät ja ajat. Tuo yksityisen hammashoidon lasku palvelusetelillä on luultavasti korkeampi, kuin mitä kaupungin oman hammashoidon lasku olisi.
        Työttömänä en haluaisi käyttää kalliita yksityisiä hammaslääkäreitä. Onneksi olen vielä sentään ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla.

    • SyrjäseudutJätetään

      Ruotsissa on valinnanvapaus, ollut jo noin 10 vuotta. Kannattaisiko Suomessa ottaa oppia Ruotsin ongelmista? YLE uutiset kirjoitti Ruotsin mallista 24.11.2017.
      Tässä lyhyesti. Koko artikkeli allaolevasta linkistä.

      Sitra rahoittaman ja Hanken Centre for Corporate Governance (HCCG) laatiman raportin perusteella voidaan hyötyä Ruotsin kokemuksista.

      1. Ruotsi on tiheämmin asuttu
      Valinnanvapautta perustellaan sillä, että yksityiset lääkärifirmat tuottavat entistä suuremman osan terveyspalveluista, syntyy kilpailua, joka pakottaa tuottamaan tehokkaammin.
      Jotta valinnanvapauden edellyttämää kilpailua syntyisi, pitäisi väestöä olla alueella runsaasti ja tiheästi. Tukholman hallintoalueella asuu 348 ihmistä neliökilometrillä kun Uudellamaalla 180. Suomessa ainoastaan uusimaa ylittää 50 ihmistä neliökilometrillä. Ruotsissa vastaavia alueita on kuusi.

      2. Ruotsissa on kokeneemmat maakuntahallinnot kuin Suomessa
      Toinen ongelma liittyy maakuntiin, jotka järjestäisivät jatkossa sotepalvelut kuntien sijaan.
      Ruotsin maakunnalliset hallintoelimet - maakäräjät - ovat verrattain itsenäisiä ja ne ovat keränneet veroa ja järjestäneet palveluita jo yli sata vuotta.
      Suomen maakuntien suuri haaste on houkutella tarvittavaa osaamista pyörittämään niiden soten ja erikoissairaanhoidon palveluita.

      3. Valinnanvapaus on tuonut Ruotsissa hyötyä - mutta ei kaikille
      Raportin mukaan valinnanvapaus on synnyttänyt Ruotsissa paljon uusia yksityisiä hoitoyksiköitä ja lisännyt vastaanottokäyntejä etenkin siellä, missä bisnes kannattaa: tiheän asutuksen alueilla, joilla asuu hyvinvoimaa väkeä.
      Tyytyväisiä valinnanvapauteen ovat terveet ja hyvin pärjäävät asukkaat. Sen sijaan hoitoa tarvitsevat ja honompiosaiset ovat kärsineet katkonaisista hoitosuhteista ja huonosta koordinoinnista eri palveluntuottajien välillä. He myös käyttävät hyväosaisia vähemmän mahdollisuuttaan päättää mihin menevät hoitoon. Yhtenä syynä pidetään potilasmaksuja.

      4. Ruotsin julkiset ja yksityiset terveyskeskukset riitelevät rahasta
      Sekä yksityiset että julkiset tuottajat ovat tyytymättömiä maakäräjien korvausjärjestelmiin, joilla hoitoa rahoitetaan. Raportin mukaan maakäräjät ovat nostaneet vaatimustasoaan palvelun laadun suhteen. Tämä on nostanut kustannuksia, mutta saadut korvaukset eivät ole nousseet. Sen vuoksi v. 2014 maakäräjien omistamista terveyskeskuksista 48 % ja yksityisistä 28 % toimi tappiollisesti. Toiminta oli sitä tappiollisempaa mitä harvaan asutummulla alueella terveyskeskus toimi.
      Julkiset terveyskeskukset ovat voineet jatkaa toimintaa tilanteessa, jossa yksityisen toimijan olisi lopetettava kannattamattomana. Toisaalta julkiset joutuvat viime käden vastuunsa vuoksi toimimaan myös niillä alueilla, joilla terveydenhuolto ei ole taloudellisesti kannattavaa.

      5. Ruotsin maakäräjillä on historia itsenäisinä toimijoina, minkä vuoksi niillä on ollut vapaus toteuttaa valinnanvapaus haluamallaan tavalla.
      Suomessa maakunnat aloittavat puhtaalta pöydältä ja uudistus tehdään koko maassa.

      https://yle.fi/uutiset/ruotsissa valinnanvapaus ei parantanut kaikkien terveyspalveluita...

      Ruotsissa valinnanvapauden toteutuksen jälkeen syrjäseutujen sairaat odottavat lääkärille pääsyä kuten ennenkin. Ruotsissa on kritisoitu yksityisten yritysten voittoprosentteja. Järjestystä hyvinvointiin (Ordning och reda i välfärden) -selvityksessä esitetään voittokattoa, joka olisi 7 %, yksityisille hyvinvointiyrityksille.

      Ruotsissa osalla yksityisiä tuottajia on sopimus julkisen terveydenhuollon kanssa, jolloin kustannukset ovat samat kuin julkisella puolella. Jos yksityisellä tuottajalla ei ole tällaista sopimusta, potilaan tulee itse maksaa hoitokustannukset kokonaisuudessaan eikä hän saa korvausta mistään.
      Ruotsissa voi mennä suoraan erikoislääkärille, mutta halvemmaksi tulee hakea lähete yleislääkäriltä, kuten nykyään Suomessa.

      Tanskassa on sekä yksityinen että julkinen terveydenhuolto. Koska julkinen on ilmaista, niin lähes kaikki tanskalaiset valitsevat julkisen.

      Minkä vuoksi Suomessa ei pohdita terveysyritysten voittokattoa eikä myöskään sitä, miten terveysyrityksiä saataisiin syrjäseuduille, joissa terveysbisnes ei kannata mutta pitäisi olla valinnanvapaus samoin kuin tiheään asutuilla seuduilla tasa-arvoisesti.

      Monikansallisten terveysjättien veroraportit tulee tehdä julkiseksi sen jälkeen, jos uudet sote-lait toteutuvat ja yksityisille aletaan maksetaan asukkaiden listautumismäärien mukaisia kapitaatiomaksuja.

    • kokoomusajaa

      Nyt voitot hallintarekisterin kautta verotta..

      • sdddffff

        Kyllä se noin on. SOTEn lahjusrahat. Sitten yksi painajainen, Liikenneverkkoyhtiö, sama juttu. Poliitikot eivät välitä, vaikka kaikki palvelut kallistuisivat. Hallintarekisterillä oli mahdoton kiire, koska poliitikoilla alkoi olla todella tarvetta piilotella yritysten osakeomistuksiaan. He olettivat, että saavat SOTE:n nuijittua nopeasti läpi. Ehkä lisämahdollisuuksia lahjuksiin päättäjille tulee vielä myymättömistä valtionyhtiöistä.

      • Anonyymi

        Kirjoitat poliittista roskaa. Ei hallintarekisterillä ja yhtiön tuloksen verottamisella ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
        Koeta nyt hillitä itsesi ja pysyä asiassa.

    • PieniPiruVasempaan

      PotilaanParhaaksi ei itsekään tiedä mistä puhuu.

      Uusilla toimijoilla on ihan samat ongelmat kuin julkisella puolella ja sen lisäksi niiden pitää perustaa kokonaan uudet toimipisteet tiloineen ja työntekijöineen. Heillä ei ole omaa lääkärivarastoaan vaan he kilpailevat samoista lääkäreistä.

      Normaalisti työnantajalla on etulyöntiasema ja jos de ei sörssi sitä, työntekijä pysyy samassa työpaikassa. Uusien toimijoiden pitää ostaa uudet työntekijät joko rahalla tai muilla eduilla. Siinäkin nykyisillä terveyskeskuksilla ja sairaaloilla on pitkä etumatka, jota on hyvin vaikea pilata, jos ei ole ihan surkea.

      Jos toimeentulomahdollisuudet olisivat niin huonot kuin PoPa antaa ymmärtää, ei apajalle olsi tulossa uusia toimijoita, joilla on pitkä takamatka. Se ei yksinkertaisesti kannattaisi. Jotain nylyinen järjestelmä tekee päin hvettiä, kun tulojoita on paljon.

      Epäilen, että terveydenhoitoon tarkoitettua rahaa valuu poliitikkojen taskuun. Onhan kuntien lautakunnissa paljon ihmisiä, jotka itse päätävät oman työpiakkansa asioista. HUS ei pärjää ilman 50 poliittista johtajaa. Uskoakseni sillä rahalla palkkaa 150 sairaanhoitajaa...

      Mitä sitten tulee voittokattoihin ja voittojen sijoittamiseen, niin siitä on käsittäkkseni harvinaisen tiukat säädökset tulevassa SOTE-mallissa. Raha ei ainakaan karkaa pois maasta, ja hyvä niin.

      Mikään taikasauva ei uusi SOTE tule olemaan. Siellä, missä on vähän ihmisiä, ei tule koskaan olemaan lukuisia tarjoajia siinä, missä niihin paikkoihin ei koskaan tule raitiovaunua, oopperaa tai edes ostosparatiisia. Asuinpaikka on valinta ja osa haluaa olla rauhallisessa paikassa tai saaressa ja hyväksyyn sen, että rauha on todellakin rauhaa.

    • miljoonankoekaniinit

      Mitä pötyä te puhutte tiloista ja laitteista?! Nehän menevät siihen yksityistettyyn systeemiin ja korvauksetta. Ettekö tienneet? Jopa valtion omii kuntien rakennukset - siis omistukseen - korvausetta, jotka rakennukset on kuntalaiset kustantaneet.

      Sote on ongelma korruptiona. Siitä nyt rikosoikeudenasiantuntijat sanovat sanansa.

      Ahneus sokaisee ihmisen

      https://yle.fi/uutiset/3-10036340

      Kohta on henki löyhässä...

      • PieniPiruVasempaan

        Kunnat haluavat, että valtio lunastaa rakennukset. Helpompaa olisi olla lunastamatta vanhoja kiinteistöjä, jotka ovat ylihintaan kuntien taseessa.

        Vanhoilla terveyskeskuksilla ei ole mitään arvoa, meillä on jo tarpeeksi suljettuja kyläkouluja rasittamassa kuntien taloutta.

      • sdddffff
        PieniPiruVasempaan kirjoitti:

        Kunnat haluavat, että valtio lunastaa rakennukset. Helpompaa olisi olla lunastamatta vanhoja kiinteistöjä, jotka ovat ylihintaan kuntien taseessa.

        Vanhoilla terveyskeskuksilla ei ole mitään arvoa, meillä on jo tarpeeksi suljettuja kyläkouluja rasittamassa kuntien taloutta.

        Olihan tuossa sairaaloiden laitteet. Ne menevät yksityisille pilkkahintaan.

    • hepshoijaa

      Olen työssä suomalaisessa keskussairalassa hoitajana.Ihmettelen miten saisimme lisää vaikka rtg hoitajia että tutkimus pyörisi iltaisin.Tai lääkäreitä iltavuoroon.Ei saa.Ei ole.Jonkunverran tekevät ylitöitä jononpurkusopimuksella.Saavat paljon parempaa palkkaa mutta ei sitäkään jatkuvasti perheellinen jaksa.Paikkakuntani yksityisessä lääkärifirmassa ovi käy hoitajilla koko ajan.Eivät ole tyytyväisiä työhön siellä.Homma on iltapainotteista ja sekin on perheelliselle raskasta.Kunnallisella puolella kuitenkin selkeä 3 vuorotyö.Käy niinkuin asiantuntijat sanoivat , vain suurille paikkakunnille tulee vaihtoehtoisia toimijoita.Otetaan rusinat pois ja julkisen ,maakunnalisen toimijan huoleksi jää raskas ja kallis hoito.En usko yksityisten perustavan yhtään teho-osastoa tai dialyysiyksikköä.Vaikeat tulehdukset siirtyvät aina julkiselle puolelle niinkuin nytkin.Ystäväni isä leikattiin tällaisessa professorien yksityisklinikassa ja silti tuli se sattumatulehdus.Hoito siirtyi keskussairaalaan missä mies kuukauden kuluttua menehtyi komplikaatioihin.Sitä sattuu.Sitten kun klinikkatoiminta menee isoksi, tulee yksityiselläkin puolella samat ongelmat kuin nyt .Sitten vielä , ihmettelen miten yksityiset saisivat yhtähyvän elvytys ja tehohoito hoitajaryhmän kuin meillä, jossa kuitenkin on osaava ja paljon käytännön kokemusta omaava laaja tekijäjoukko.Olemme menossa kalliimpaan ja huonompaan systeemiin.Parempi olisi käyttää rahat nykyisen järjestelmän kehittämiseen.Ja antaa yksityisen hoitaa vain rönsyt pois.

      • PieniPiruVasempaan

        Nykyinen järjestelmä on niin mätä ja korruiptoitunut, että jso se ei pärjää, sen pitääkin loppua.
        Sillä on etulyöntiasema akikkiin uusin kilpailijoihin nähden. Jos se ei edes sillä pärjää, niin ei ole mikään menetys, jos se loppuu.

      • pikalääkäriksihaluava
        PieniPiruVasempaan kirjoitti:

        Nykyinen järjestelmä on niin mätä ja korruiptoitunut, että jso se ei pärjää, sen pitääkin loppua.
        Sillä on etulyöntiasema akikkiin uusin kilpailijoihin nähden. Jos se ei edes sillä pärjää, niin ei ole mikään menetys, jos se loppuu.

        Halvin ja tehokkain tapa ratkaista ongelmat terveydenhuollossa on pikakouluttaa 2000-3000 uutta lääkäriä nykyisten lisäksi. Kun lääkäreittä on riittävästi ei heille tarvitse maksaa 200 euron tuntipalkkaa , siis 10 tunnin päivä tekee 2000 euron päiväpalkkaa. Tällaisen hinnan terveyspörriäiset laskuttavat julkisilta sairaaloilta. Ei ihme jos tällaiselle apajalle on tulijoita , ja korvessa puute lääkäreistä.
        Ovatko ahneet lääkärit mädättäneet järjestelmän?

      • sdddffff
        PieniPiruVasempaan kirjoitti:

        Nykyinen järjestelmä on niin mätä ja korruiptoitunut, että jso se ei pärjää, sen pitääkin loppua.
        Sillä on etulyöntiasema akikkiin uusin kilpailijoihin nähden. Jos se ei edes sillä pärjää, niin ei ole mikään menetys, jos se loppuu.

        USA:sta asti on varoitettu Suomea alkamasta käyttämään SOTE:ssa yksityisiä terveyspalveluita. Siitä on tulossa mahdottoman kallista, ja se tuhoaa Suomen edes jotenkin toimivan julkisen puolen terveydenhoidon.

    • Hallintohimmeli

      Kun nykyiset pienten kuntien terveyskeskukset ja niiden tarjoamat palvelut loppuvat, sairaat joutuvat menemään pitkien matkojen päähän maakuntien suursairaaloihin. Maaseudulle eivät terveysfirmat palveluja perusta. Sairaat vanhukset jätetään omiin oloihinsa, eivät he odota raitiovaunuja tai metroa, vaan lähellä olevia terveyskeskuksia yhteiskunnalta, jonka eteen ovat aikanaan raataneet ja verot maksaneet. Myös ennalta ehkäisevä terveydenhoito, kunnille jäävä, loppuu, kun terveyskeskukset sulkevat ovensa.

      • PieniPiruVasempaan

        Kuinka lähellä pitää lähimmän terveyskeskuksen olla ja kuinka lähellä kahden terveyskeskuksen pitää olla toisiaan?

        Nykyinen malli noudattaa kuntarajojoja riippumatta siitä, missä ihmiset asuvat. Se on valtavaa tuhlausta.

      • samalaskentakaava
      • karsitaankosielusta

        Niinpä, valtio tukee kirkkoa - ja ihan selvänä rahanakin, kun kirkollisvero on vähentynyt eroamisten takia. Kyseessä on valtionkirkko ja kirkon päämiehet nimittää virkaansa hallitus/presidentti. Miksi kirkollinen sielunhoito pitäisi olla lähempänä kuin fyysinen terveydenhoito, vaikka tuo keho on ihmisen hengissäselviämisen ehto - ja myös ikään kuin sen sielun koto. Onko muuten tietoa, että minkä verran näin ankeana aikana kirkolta leikataan tukiaisia?

    • EiHyväUudistus

      Suomessa on 160 terveyskeskusta ja 309 kuntaa. YLE:n uutisvahti kirjoitti marraskuussa 2012 pienten paikkakuntien terveyskeskusten toimivan isojen kaupunkien terveyskeskuksia paremmin. "Nopea hoitoonpääsy ei näytä riippuvan siitä, kuinka edullinen tai kallis terveyskeskus on veronmaksajalle. Kuntien terveysmenoja verrattaessa hoitoonpääsyyn esimerkiksi Kokkolassa, Säkylässä ja Ranualla kulut ovat suuremmat kuin muualla maassa. Hämeenkyrössä taas pienemmät. TOP 12-listalla yksi oli ulkoistettu, Rääkkylä", todetaan YLE:n juttua varten oli haastateltu asiantuntijoita THL:sta, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja kuntaliitosta erilaisen tilastomateriaalin lisäksi.

      Sote-uudistusta on suunniteltu milloin mistäkin lähtökohdista. On ollut paras-suunnitelmaa ja suunnitelmaa alle 20 000 asukkaan kuntien yhdistämistä.
      Nykyisen sote-suunnittelun lähtökohdat ovat erikoiset: keskusta vaatii maakuntahallintoa ja kokoomus valinnanvapautta. Asiantuntijoita ei kuulla, eikä kokemuksista oteta oppia. Etelä-Karjalassa tehtiin sote-uudistus v. 2010. Tulokset ovat olleet siellä hyvät: mielenterveysjonoja on purettu ja vanhusten laitosterveyshoitoakin voitu ulkoistaa, kun alueen terveysasemat ovat erikoistuneet eri sairauksien ennaltaehkäisyyn ja kuntoutuksiin.

      Etelä-Karjalan sote-piirin johtaja Pentti Itkonen kertoi YLE:n artikkelissa, että tärkeintä olisi panna paukkuja jatkohoitoon, kuntoutukseen ja ensiarviointiin, ettei potilas ajaudu takaisin tai alun perinkään - palvelujärjestelmän rattaisiin.
      ---
      Miten potilaiden jatkohoito, kuntoutus ja ensiarviointi toteutettaisiin uudessa maakuntahallinnossa? Tuleeko terveysfirmoista käytännössä uudenlaisia "arvauskeskuksia"? Kapitaatiomaksu on "varma nakki", mutta entäpä, jos monisairaat potilaat aiheuttavat paljon kustannuksia erilaisien erikoistutkimuksien takia? Lähetetäänkö heidät terveyskeskuksiin vai julkisiin ERVA-alueen erikoissairaaloihin? Entä yksityissektorin leikkausten epäonnistuessa, missä tehdään korjausleikkaukset ja jatkohoito?

      Jotta sosiaali- ja terveyspalvelut saataisiin uudistettua, ja järjestettyä myös syrjäseutujen asiakkaille, ei tarvita uusia maakuntavaltuustoja nykyisten kunnanvaltuustojen lisäksi eikä tarvita palvelujen yksityistämistä terveysfirmoille kapitaatiomaksuineen.

      Parhaat terveyskeskukset olivat tutkimusten mukaan v. 2012:
      Haminan, Hämeenkyrön, Kokkolan seudun, Kuusamon, Limingan, Loviisan, Naantalin, Ranuan, Rääkkylän, Suonenjoen, Säkylän-Köyliön ja Pihtiputaan-Viitasaaren terveyskeskukset. Nytkö nuo kaikki e.m. hyvin toimineet, ilman jonotusaikoja, pitäisi lopettaa?

      Nykyinen malli ei noudata kuntarajoja, siitä ovat esimerkkejä KYSTERIT ja SYSTERIT. Erikoissairaanhoito ja päivystys on keskitetty.
      Keskisuomalainen kirjoitti 18.10.2017: "Tutkimus: Kuntaliitokset eivät tuoneetkaan säästöjä". Artikkelin mukaan (VATT:in tutkija Saarimaa ja Helsingin kaupunginkanslian tutkija Harjunen) uusien liitoskuntien menot kasvoivat kuuden vuoden aikana likipitäen samalla tavalla kuin muutoin samantapaisten ksuntien menot, jotka eivät tehneet liitosta. Aika varmalta näyttää myös se, ettei maakuntamalli ja valinnanvapaus tule tuottamaan säästöjä, päinvastoin. Kustannukset lisääntyvät vaikka palvelut karkaavat kauaksi maakuntien keskustoihin.

      Tehtyjen kuntaliitosten jälkeen huomattiin myös, että uusien liitoskuntien PALVELUVERKKO ERIYTYI ja sosiaali- sekä terveydenhuollon työpaikat siirtyivät SUURIIN KUNTIIN.
      Tutkijoiden mukaan kehityksellä oli yhteys liitoskuntien alueelliseen poliittiseen edustukseen uudessa kunnassa: mitä heikomman edustuksen vanhan kuntajaon kunta uudessa kunnassa sai, sitä enemmän sote-työpaikat vähenivät sen alueella. Sama mikä tapahtui kuntaliitosten yhteydessä tulee tapahtumaa maakuntamallin tulon jälkeen.

      Valtavaa rahan ja resurssien tuhlausta ja inhimillistä hätää sote-suunnitelmat tulevat lisäämään syrjäseuduilla, kun hyvin terveyspalvelut hoitaneita terveyskeskuksia ja -asemia lopetetaan. Sote-palveluiden päätösvallan siirtyessä 18 maakuntakeskukseen ja kun myös sote-työpaikat siirtyvät, se tulee aiheuttamaan suurtyöttömyyden kuntiin lisää työttömyyttä.

      Sairaudesta riippuen, kun hätä on suurin, terveyspalvelujen pitäisi olla lähellä. Kuka haluaa synnyttää taksissa, kuka haluaa saada liotushoidon (veritulppa) tai apua aivoinfarktiin vasta satojen kilometrien päässä? Suomessa on pitkät etäisyydet ja Suomi on harvaan asuttu maa - pitäisikö ne myös huomioida terveyspalveluissa - ei ainoastaan terveysfirmojen lobbaama kaupunki-malli tai keskustan vaatima maakuntavaltuusto-malli.

      • PieniPiruVasempaan

        Julkisesti rahoituksen saavan yksikön edustaja ei voi olla muuta mieltä kuin että annetaan enemmän rahaa eikä missään nimessä kilpailla. Siksi meillä onkin "asiantuntijoita", jotka pobvat luoneet nykyisen järkjestemän eivätkä osaa muuta.

        Kuntaliitokset eivät ole tuottaneet säästöjä koska poliittinen järjestelmä, jossa on poliittiset päämäärät ja toiminnot ei koskaan luovu rahasta eikä sille koskaan mikään raha riitä. Kun kuntapuolella kaksi yksikköä laitetaan yhteen, sillä on kaksi johtajaa. Kun yksityinen yhditää toimintoja, jäljelle jää yksi johtaja.

        Julkisella puolella on taloudelista impotenssia. Vaikka kahta kunnanjohtajaa ei tarvita ja vaikka toiselle voisi antaa lain mukaan mitä tehtäviä vaan, niin niin ei menetellä. Poliitikko pettää äänestäjänsä ja antaa kaverilleen. Sille on nimi: KORRUPTIO.

        Yriti epätoivoisesti todistaa että julkinen puoli on hyvä ja tehokas eikä yksityinen palvelu pärjää sille. Rationaalinen ihminen antaisi yksityisen kokeilla ja polttaa omaa rahansa. Sinä olet sen sijaan uskovainen etkä anna sen yrittää, vaikkei se maksa sinulle mitään.

        Olen ymmärtänyt, että asiakkaasta maksettava korvaus on melko korkea jotta julkinehn puoli pärjäisi kilpailussa. Jos iolet sitä mieltä että julkinen on tehokkaampi, niin tehdään huutokauppa, jossa määritettään vaadittu hoidon taso hja valitaan halvin. Sillä pääsee eroon laiskoista ja ahneista. Jännä nähdä miltä puolelta niitä löytyy.

    • KenenPiikkiin

      Julkisen ja yksityisen terveyspalvelun hinta määräytyy eri tavoin. Yksityinen hinnoittelee palvelunsa siten, että palveluun sijoitettu pääoma tuottaa mahdollisimman hyvin. Yksityinen sektori saa Kelan tukea sairausvakuutuksen muodossa.
      Julkisen sektorin palvelut ovat lakisääteisiä ja rahoitetaan verorahoista.

      Kuntien palvelumaksut kattavat vain noin 12 % todellisista kustannuksista. Maksut vaihtelevat kunnittain esimerkiksi kunnan asukkaiden maksukyvyn mukaan. Esimerkiksi sairaalan hoitopäivä maksaa potilaalle reilut 30 euroa, mutta kunnalle yli 300 euroa. Laitoshoidosta maksu on asiakkaan tulojen mukainen, varakas maksaa enemmän kuin pienituloinen. Keskussairaalassa tekonivelleikkaus voi maksaa kotikunnalle jopa 10 000 euroa, kun potilas maksaa vain sairaalapäivistä, noin 200 euroa. Syöpäpotilaan yksi käyntikerta keskussairaalassa hoitoineen voi maksaa kotikunnalle toistatuhatta euroa.

      Kuntien tehtävä on turvata kaikille kuntalaisille terveyspalvelut sosioekonomisesta asemasta, sairastavuudesta tai iästä riippumatta. Asukkaat äänestävät kunnanvaltuuston, jolla on myös sote-budjettivalta. En ole aiemmin kuullut/lukenut/nähnyt mainitsemaasi julkisen sektorin "korruptiota" terveyspalvelujen osalta, joten ehkäpä PPV, perustelut korruptioväitettäsi?

      Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan yritysten ja järjestöjen osuus sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta on 2000-luvun aikana jatkuvasti kasvanut. Yksityiset palveluntuottajat tuottavat runsaan neljänneksen kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista. Yleisempiä yksityisiä terveyspalveluja ovat fysioterapiapalvelut, lääkärin ja hammaslääkärin palvelut ja työterveyshuolto. Suuri osa yksityisten terveyspalvelujen tuottajista toimii eteläisessä Suomessa ja suurimmissa kaupungeissa.

      Kunnat ovat niin halutessaan ja tarvitessaan voineet maksaa yksityisen sektorin palveluista asiakasmaksulain mukaisesti asiakasmaksut. Sairausvakuutus korvaa potilaalle osan yksityisten lääkärien ja hammaslääkärien palkkioista, joten yksityiset palvelut ovat yhteiskunnan tukemia. Maakuntahallintoa pelätessään, monet kunnat ovat ulkoistaneet terveyspalvelujaan, joten useilla kunnilla ei enää ole turhia kuvitelmia yksityisen sektorin "autuudesta" terveyspalvelujen turvaajina ja sovittujen palvelujen järjestäjinä.

      Terveyspalvelujen käyttöön ja valintaan vaikuttaa potilaan sosioekonominen asema, palvelujen saatavuus. Yksityislääkärillä käynti maksaa, ilman tutkimuksia, noin kaksi kertaa enemmän kuin terveyskeskuksessa asiakkaan vuosimaksu. Valinnanvapaus on ja tulee olemaan hyvätuloisilla (erityissairaanhoito jää valinnanvapauden ulkopuolelle) ja työssäkäyvillä (työterveyshuoltoa ei muuteta).

      Olisi mielenkiintoista tietää, nyt sote-uudistuksia suunniteltaessa yksityisten lääkäriasemien nykyinen hinnoittelu. Kuningaskuluttaja totesi v. 2014 "Sama alihankkija, moninkertainen hinta" ja "alihankkijakohtainen vertailu kuitenkin paljastaa, että hintoihin voi halutessaan leipoa isot katteet".

      https://yle.fi/kuningaskuluttaja/lääkäriasemien maksut: sama laboratorio, huima hintaero...

      Kyllä Suomessa on nykyäänkin, kolmiportaisen järjestelmän takia, suurenmoinen valinnanvapaus: työssäkäyvät hyvätuloiset ovat voineet valita 1) työterveyshuollon (ilmainen työntekijöille), 2) yksityisen sektorin kalliit, nopeasti saatavilla olevat Kela:n tukemat terveyspalvelut tai 3) julkisen sektorin halvat palvelut. Lisäksi on voinut, niin halutessaan, ostaa vakuutuksen terveyspalveluitaan varten.

      • PieniPiruVasempaan

        Et ymmärä mistä puhut.
        Kirjoitat potilasmaksuista ikään kuin niillä olisi jotain tekemistä palveluntuottajan kanssa.

        Kerron sinulla sian, jota et ole tiennyt:
        SOTEssa vastuu palveluiden järjestämisestä on edelleen julkishallinnolla, mutta palvelun voi tuottaa muukin kuin kunnallinnen toimija.

        Väität, että yksityisellä puolella palvelut ovat kalliita. Minä väitän, että palvelu yksityisellä puolella on halvempi, kun puhutaan siitä paljonko palvelun tuottaminen maksaa. On poliittinen asia miten mitäkin tuetaan, mutta kustannuksiin sillä ei ole vaikuitusta. Esimerkiksi käyntikertamaksu 16,40 ei ole halvempi kuin yksityisen työterveyden maksu, vaikka se on tuettu.

        Jos kunta maksaa palvelusta julkiselle 300 euroa ja yksityiselle 250 euroa, niin yksityinen palvelu on halvempi riippumatta siitä paljonko palvelun käyttäjä itse maksaa suoraan omasta pussistaan.

        Korruptiolla tarkoitan esimerkiksi HUSsin 50 poliittista johtajaa. Kerro miksi ne ovat tarpeellisia kun yksityisella puolella niitä ei tarvita.

      • kummanetu
        PieniPiruVasempaan kirjoitti:

        Et ymmärä mistä puhut.
        Kirjoitat potilasmaksuista ikään kuin niillä olisi jotain tekemistä palveluntuottajan kanssa.

        Kerron sinulla sian, jota et ole tiennyt:
        SOTEssa vastuu palveluiden järjestämisestä on edelleen julkishallinnolla, mutta palvelun voi tuottaa muukin kuin kunnallinnen toimija.

        Väität, että yksityisellä puolella palvelut ovat kalliita. Minä väitän, että palvelu yksityisellä puolella on halvempi, kun puhutaan siitä paljonko palvelun tuottaminen maksaa. On poliittinen asia miten mitäkin tuetaan, mutta kustannuksiin sillä ei ole vaikuitusta. Esimerkiksi käyntikertamaksu 16,40 ei ole halvempi kuin yksityisen työterveyden maksu, vaikka se on tuettu.

        Jos kunta maksaa palvelusta julkiselle 300 euroa ja yksityiselle 250 euroa, niin yksityinen palvelu on halvempi riippumatta siitä paljonko palvelun käyttäjä itse maksaa suoraan omasta pussistaan.

        Korruptiolla tarkoitan esimerkiksi HUSsin 50 poliittista johtajaa. Kerro miksi ne ovat tarpeellisia kun yksityisella puolella niitä ei tarvita.

        Julkisen sektorin lääkärit nostavat palkkatuloa verovaroista. Samanaikaisesti samat henkilöt työskentelevät terveyspörriäisissä yrittäjinä jopa julkisen sektorin työaikana.
        Tämä kahdella pallilla istuminen tekee julkisen tuottajan varsin kalliiksi , palkkaa pitää maksaa työntekijälle ,mutta työ tehdään pörriäisessä pääomatulolla.

      • PieniPiruVasempaan
        kummanetu kirjoitti:

        Julkisen sektorin lääkärit nostavat palkkatuloa verovaroista. Samanaikaisesti samat henkilöt työskentelevät terveyspörriäisissä yrittäjinä jopa julkisen sektorin työaikana.
        Tämä kahdella pallilla istuminen tekee julkisen tuottajan varsin kalliiksi , palkkaa pitää maksaa työntekijälle ,mutta työ tehdään pörriäisessä pääomatulolla.

        Mitä haluat tehdä asialle?
        Kieltää omistuksen vai työnteon?

        Tähän tilanteeseen on jouduttu koska nykyiset terevysasiantuntijat ovat tämän järjestelmän luoneet. He myös puolustavat sitä henkeen ja vereen eivätkä halua kilpailua.
        On kumma että fiksuina pidetyt ihmiset tekevät näin suuria munauksia eivätkä sitä edes myönnä vaan haluavat sen jatkuvan ikuisesti.
        Saavatkohan jotain välistä?
        Matkoja, "kokouksia", tapahtumia, rahaa?

      • ParasJärjestelmä

        Tähän on tultu, koska isot terveysfirmat (ne pörriäiset ynnä muut) haluavat isomman siivun Suomen valtion sote-budjetista. Neljäsosa ei riitä.
        Tähän on tultu, koska keskustapuolue hamuaa lisää päätösvaltaa. Keskustapuolueella on enemmistö suurimmassa osassa kuntien valtuustoissa. Nyt keskusta haluaa lisää valtaa myös maakuntien valtuustoihin.

        Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen on todennut paikallisten toimijoiden (kunnissa) luomaan ongelmien ratkaisuun uudenlaista tehokkuutta ja vaikuttavuutta liittoutumalla konkreettisen pulmien ratkaisujen taakse (HS 22.3.)

        Eivät asiantuntijat: tiedemiehet ja tutkijat, ole lainsäätäjiä. Eduskunta säätää lait sekä julkista että myös yksityistä sektoria koskevat. Kansanedustajat tarvitsevat tutkijoiden ja tiedemiesten asiantuntemusta sekä hallituksessa, valiokunnissa että isossa salissa.

        Nykyinen sote-lainsäädäntö on syntynyt vuosikymmenien aikana. Parantunut ja kehittynyt uudistuvan koulutuksen, uudistuvien laitteiden ja suuremman verokertymän ansiosta. On saatu hoitotakuuta, koululaisten terveydenhuoltoa, työterveydenhuolto jne. Julkisen terveydenhuollon menot on saatu kansainvälisessä vertailussa Suomessa erittäin tehokkaiksi. Erikoissairaanhoito on ollut yksityisen sektorin järjestämää ja ongelmat ovat tulleet juuri siinä, että yksityinen erikoissairaanhoito on ollut erittäin kallista sekä kunnille että potilaille sekä Suomen valtiolle, kun kela-korvaukset ovat koko ajan kasvaneet yksityisen erikoissairaanhoidon kallistuessa. Erityisesti Mehiläinen on kunnostautunut korkeissa asiakasmaksuissa.

        Turun yliopiston kaupunkitutkimuksen johtaja Sampo Ruoppila kritisoi HS:ssa:
        "Vireillä oleva valtion aluehallintouudistus eli maakuntauudistus, joka lähestyy kaikkia kuntia, mukaan lukien suuria elinvoimaisia kaupunkeja, väestökatoalueiden kriisikuntina, on kaupunkipoliittisesti vahingollinen."

        Ehdottomasti pitäisi kuulla asiantuntijoita, ennen kuin lähdetään luomaan uutta hallintohimmeliä ja kokonaan uutta sote-järjestelmää.
        Nykyisen järjestelmän päivittäminen potilaan kannalta mutta myös tuottajien kannalta (julkisen ja yksityisen sektorin lakisääteinen yhteistyö) huomioiden pitkät etäisyydet ja väestön vanheneminen, olisi järkevämpää.

      • PieniPiruVasempaan
        ParasJärjestelmä kirjoitti:

        Tähän on tultu, koska isot terveysfirmat (ne pörriäiset ynnä muut) haluavat isomman siivun Suomen valtion sote-budjetista. Neljäsosa ei riitä.
        Tähän on tultu, koska keskustapuolue hamuaa lisää päätösvaltaa. Keskustapuolueella on enemmistö suurimmassa osassa kuntien valtuustoissa. Nyt keskusta haluaa lisää valtaa myös maakuntien valtuustoihin.

        Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen on todennut paikallisten toimijoiden (kunnissa) luomaan ongelmien ratkaisuun uudenlaista tehokkuutta ja vaikuttavuutta liittoutumalla konkreettisen pulmien ratkaisujen taakse (HS 22.3.)

        Eivät asiantuntijat: tiedemiehet ja tutkijat, ole lainsäätäjiä. Eduskunta säätää lait sekä julkista että myös yksityistä sektoria koskevat. Kansanedustajat tarvitsevat tutkijoiden ja tiedemiesten asiantuntemusta sekä hallituksessa, valiokunnissa että isossa salissa.

        Nykyinen sote-lainsäädäntö on syntynyt vuosikymmenien aikana. Parantunut ja kehittynyt uudistuvan koulutuksen, uudistuvien laitteiden ja suuremman verokertymän ansiosta. On saatu hoitotakuuta, koululaisten terveydenhuoltoa, työterveydenhuolto jne. Julkisen terveydenhuollon menot on saatu kansainvälisessä vertailussa Suomessa erittäin tehokkaiksi. Erikoissairaanhoito on ollut yksityisen sektorin järjestämää ja ongelmat ovat tulleet juuri siinä, että yksityinen erikoissairaanhoito on ollut erittäin kallista sekä kunnille että potilaille sekä Suomen valtiolle, kun kela-korvaukset ovat koko ajan kasvaneet yksityisen erikoissairaanhoidon kallistuessa. Erityisesti Mehiläinen on kunnostautunut korkeissa asiakasmaksuissa.

        Turun yliopiston kaupunkitutkimuksen johtaja Sampo Ruoppila kritisoi HS:ssa:
        "Vireillä oleva valtion aluehallintouudistus eli maakuntauudistus, joka lähestyy kaikkia kuntia, mukaan lukien suuria elinvoimaisia kaupunkeja, väestökatoalueiden kriisikuntina, on kaupunkipoliittisesti vahingollinen."

        Ehdottomasti pitäisi kuulla asiantuntijoita, ennen kuin lähdetään luomaan uutta hallintohimmeliä ja kokonaan uutta sote-järjestelmää.
        Nykyisen järjestelmän päivittäminen potilaan kannalta mutta myös tuottajien kannalta (julkisen ja yksityisen sektorin lakisääteinen yhteistyö) huomioiden pitkät etäisyydet ja väestön vanheneminen, olisi järkevämpää.

        Olen toisaalta samaa mieltä, mutta olen eri mieltä siitä ketä asiantuntijaa pitää kuunnella. Kaikki haluavat jotain, mutta ei missään nimessä pidä ottaa asiantuntijoiksi niitä, jotka perustelevat Mehiläisen osuutta terveydenhoidossa sillä, että "se halusi".

        Minä suhtaudeun terveydenhoitoon samalla tavalla kuin suurin osa Suomalaisista: on sama kuka palvelun tuottaa kunhan sen laatu on riittävää ja toimija on se, joka täyttää vaatimukset halvimmalla.

        Miksi sinä vastustat Mehiläistä?
        Jos sinuun on uskominen, niin se ei pärjää kilpailussa.
        Toisaalta vaikutat poliitikolta. Sanot ettei saa kilpailla koska kukaan ei pärjää julkiselle. Epäilen, että valehtelet koska jos puhuisit totta, niin sinulla ei olisi mitään kilpailua vastaan koska julkiselle ei voisi kukaan pärjätä.

        Ettet vain olisi joku poliittinen metsänhoitaja, joka istuu jossain hallituksessa ymmärtämättä terveydenhoidosta edes sitä, minkä sika kuurakletista :D
        Ymmärrät nimittäin politiikkaa, mutta sinulla ei ole hajuakaan terveydenhoidosta eikä tehokkuudesta.
        Et tiedä edes sitä ettei julkinen puoli tiedä mitä vaikkapa pallolaajennus oikeasti maksaa . Sitä ei ole koskaan kulkaan laskenut eikä tietoa saa ulos järjestelmistä koska bne ei ole tehty sitä varten. Terveysbudjettien tehtävä on polttaa kaikki saatu raha ettei seuraavana vuonna saataisi vähemmän.

        Sillä tolalla julkinen puoli on ASIANTUNTIJOIDEN tahdosta.

      • rakennettuongelma
        PieniPiruVasempaan kirjoitti:

        Mitä haluat tehdä asialle?
        Kieltää omistuksen vai työnteon?

        Tähän tilanteeseen on jouduttu koska nykyiset terevysasiantuntijat ovat tämän järjestelmän luoneet. He myös puolustavat sitä henkeen ja vereen eivätkä halua kilpailua.
        On kumma että fiksuina pidetyt ihmiset tekevät näin suuria munauksia eivätkä sitä edes myönnä vaan haluavat sen jatkuvan ikuisesti.
        Saavatkohan jotain välistä?
        Matkoja, "kokouksia", tapahtumia, rahaa?

        Tarvitaan lisää lääkäreitä , heitä voidaan pikakouluttaa kuten muitakin ammattilaisia , paikkaamaan huutavaa lääkäripulaa. Jos on riittävästi tekijöitä ei synny jonoja eikä tarvita sotea. Monissa muissakin ammateissa tehostetusti koulutetaan ammattilaisia lisää , miksi ei myös lääkäreitä , halukkaita on.

      • PieniPiruVasempaan
        rakennettuongelma kirjoitti:

        Tarvitaan lisää lääkäreitä , heitä voidaan pikakouluttaa kuten muitakin ammattilaisia , paikkaamaan huutavaa lääkäripulaa. Jos on riittävästi tekijöitä ei synny jonoja eikä tarvita sotea. Monissa muissakin ammateissa tehostetusti koulutetaan ammattilaisia lisää , miksi ei myös lääkäreitä , halukkaita on.

        Lääkäreiden koulutus on yksi asia, mutta siitä ei ole apua muuhun kuin yleislääkäreihin, jotka hoitavat nuhakuumetta.

        Erikoislääkäreiden ongelma on potilaspula. Esimerkiksi suomalaiset kirurgit eivät saisi Englannissa tehdä yhtään leikkausta yksin koska heillä ei ole tarpeeksi kokemusta. Meillä seula on pakon sanelemana paljon harvempi.

        Ideaali olisi sekä lääkäreiden että potilaiden kannalta tilanne, jossa erikoislääkärit kävisivät Suomessa säännöllisin välein ja kiertäisivat oppimassa uutta ja hankkimassa kokemusta muualta. Valtiolla olisi mahdollisuus joko järjestää koulutusrinki tai sitten kilapailuttaa erikoisosaaminen kansainvälisesti.

        Jos on ihan pakko, niin voi edellyttää suomalaisen lääkärin pääsemistä koulutukseen, mutta silloinkaan ei voi delleyttää, että suomalainen lääkäri tekisi täällä töitä halvalla loputtomiin. Jonkinlaista vastavuoroisuutta voi tietenkin odottaa esimerkiksi viiden vuoden ajan.

        SOTE ei ratkaise lääkäriongelmaa koska se vain mahdollistaa useamman tahon palveluiden tarjoamisen. Lääkärit ovat samat SOTElla tai ilman.
        Lääkäriongelmaa SOTE ei ratkaise.

      • kysyntämääräähinnan
        PieniPiruVasempaan kirjoitti:

        Lääkäreiden koulutus on yksi asia, mutta siitä ei ole apua muuhun kuin yleislääkäreihin, jotka hoitavat nuhakuumetta.

        Erikoislääkäreiden ongelma on potilaspula. Esimerkiksi suomalaiset kirurgit eivät saisi Englannissa tehdä yhtään leikkausta yksin koska heillä ei ole tarpeeksi kokemusta. Meillä seula on pakon sanelemana paljon harvempi.

        Ideaali olisi sekä lääkäreiden että potilaiden kannalta tilanne, jossa erikoislääkärit kävisivät Suomessa säännöllisin välein ja kiertäisivat oppimassa uutta ja hankkimassa kokemusta muualta. Valtiolla olisi mahdollisuus joko järjestää koulutusrinki tai sitten kilapailuttaa erikoisosaaminen kansainvälisesti.

        Jos on ihan pakko, niin voi edellyttää suomalaisen lääkärin pääsemistä koulutukseen, mutta silloinkaan ei voi delleyttää, että suomalainen lääkäri tekisi täällä töitä halvalla loputtomiin. Jonkinlaista vastavuoroisuutta voi tietenkin odottaa esimerkiksi viiden vuoden ajan.

        SOTE ei ratkaise lääkäriongelmaa koska se vain mahdollistaa useamman tahon palveluiden tarjoamisen. Lääkärit ovat samat SOTElla tai ilman.
        Lääkäriongelmaa SOTE ei ratkaise.

        Lääkäripuute oli SOTE muutoksen käynnistäjä. Jonot terveyskeskuksissa kasvoivat pitkiksi koska siellä ei ollut riittävästi tekijöitä. Lääkäreiden erinomainen työsopimus takasi lyhyet työpäivät julkisella puolella mahdollistaen työskentelyn pörriäisessä.
        Parempi palkka keikkalääkärinä tyhjensi terveyskeskukset lääkäreistä , kustannuksen maksoivat kunnat.
        Tuli paniikki koska lääkäripula nosti kustannukset taivaaseen ja pörriäiset rekrytoivat lisää keikkalääkäreitä julkiselta sektorilta.
        Syntyi ajatus leikata kustannuksia ja keksittiin SOTE.
        Jo silloin olisi pitänyt lisätä massiivisesti lääkäreiden koulutuspaikkoja , mutta sitä ei tehty.
        Jo Ahon hallitus on tiennyt missä mennään kuitenkin jättäen kaiken vallan Lääkäriliitolle.

      • PieniPiruVasempaan
        kysyntämääräähinnan kirjoitti:

        Lääkäripuute oli SOTE muutoksen käynnistäjä. Jonot terveyskeskuksissa kasvoivat pitkiksi koska siellä ei ollut riittävästi tekijöitä. Lääkäreiden erinomainen työsopimus takasi lyhyet työpäivät julkisella puolella mahdollistaen työskentelyn pörriäisessä.
        Parempi palkka keikkalääkärinä tyhjensi terveyskeskukset lääkäreistä , kustannuksen maksoivat kunnat.
        Tuli paniikki koska lääkäripula nosti kustannukset taivaaseen ja pörriäiset rekrytoivat lisää keikkalääkäreitä julkiselta sektorilta.
        Syntyi ajatus leikata kustannuksia ja keksittiin SOTE.
        Jo silloin olisi pitänyt lisätä massiivisesti lääkäreiden koulutuspaikkoja , mutta sitä ei tehty.
        Jo Ahon hallitus on tiennyt missä mennään kuitenkin jättäen kaiken vallan Lääkäriliitolle.

        Puhut täydellisen tietämättömyyden mukanaan tuomalla varmuudella.

        Lääkärit saavat parempaa palkaa yksityisellä puolella, mutta he useimmiten tekevät myös enemmän töitä. He pystyvät kuitenkin rytmittämään työnsä paremmin. Yksityinen työnantaja on lääkärille huomattavasti parempi kuin julkinen.

        Mikään ei kuitenkaan estä julkista puolta olemasta parempi työnantaja. Onhan se viilannut myös henkilöstöosaamistaan melkein sata vuotta kauemmin kuin yksityiset asemat. Jostain syytä julkisella puolella ei vain ole osaamista. Sekin on yksi syy pyyhkiä julkisen puolen asiantuntijoilla takapuolta. Ovat tämänkin asian sörssineet.

        Lääkäripulaa ei ole eikä SOTE-uudistus puutu millään tavalla lääkärien määrään. Olet keksinyt itse vajavaisella ymmärrykselläsi teorian, joka on ihan metsässä. Miten lääkärity sitten riittäisivät, jos niitä olsii sekä yksityisellä että julkisella puolella vai onko niin, että vain julkisella puolella on pulaa. Se pistää todellakin miettimään kuinka tolloja siellä ollaan :D

        SOTE-uudistuksen paine syntyy kahdesta asiasta. Asiakkaan kannalta oleellisisn on epätasa-arvoinen hoitoon pääsy ja vaihteleva hoidon laatu. Joillakin alueilla ei haluat laittaa rahaa terveydenhoitoon ja toisaalla halutaan. Suomeen syntyminen ei ole lottovoitto, mutta hoitoon pääsy muistuttaa lottoamista. Hoidon laatukin heittelee järkyttävästi. Pahimmissa paikoissa teurastajat tekevät kuusinkertaisen määrän virheitä parhaaseen verrattuna. Eikä kaikkia tilastoja edes julkisteta.

        Toinen SOTE-uudistukseen pakottavista asioista on raha. Ihmisten ikääntyessä hoidon tarve kasvaa eikä kaikki kunnat enää pysty kantamaan vastuitaan siis niiden lisäksi, jotka eivät halua tehdä sitä. Ihmisisä hoidetaan liian pienissä yksiköissä, joissa on kokemattomia tai muuten vain huonoja lääkäreitä ja liikaa johtajia, HUSsilla on yli 50 poliittista johtajaa ja muualla hallituksissa kestityksistä nauttii maanviljelijöitä ja levyseppähitsareita. Ne tekevät juomisen ja syömisen ohella terveydenhuollon suunnitalmia.Ne menevät enimmäkseen pieleen.

        Yksiköistä pitää tehdä isompia ja osaamisesta parempaa. Yksikkökustannukset laskevat ja hoidon taso paranee, sekin laskee kustannuksia, kun ei tarvitse tehdä uusintaleikkauksia. Yksityiset päästetään mukaan toimintaan koska niillä on näyttöä tuloksen tekemisestä ja niillä on terve johtamiskulttuuri, joka ei perustu Marxin tai Alkion oppeihin.
        Julkinen puoli vois ehkä päästä samaan, mutta sadan vuoden aikana ei olla päästy kovin pitkälle eikä ole aikaa odottaa toista sataa vuotta. Rahat ei riitä.

        Ulkopuoliselle kannattaa maksaa silloin, kun omat tolvanat maksavat vielä enemmän. Hallituksessa istuva markan leipuri tekee terveydenhoidossa satasen virheitä.

      • laajamittainenpuhallus
        PieniPiruVasempaan kirjoitti:

        Puhut täydellisen tietämättömyyden mukanaan tuomalla varmuudella.

        Lääkärit saavat parempaa palkaa yksityisellä puolella, mutta he useimmiten tekevät myös enemmän töitä. He pystyvät kuitenkin rytmittämään työnsä paremmin. Yksityinen työnantaja on lääkärille huomattavasti parempi kuin julkinen.

        Mikään ei kuitenkaan estä julkista puolta olemasta parempi työnantaja. Onhan se viilannut myös henkilöstöosaamistaan melkein sata vuotta kauemmin kuin yksityiset asemat. Jostain syytä julkisella puolella ei vain ole osaamista. Sekin on yksi syy pyyhkiä julkisen puolen asiantuntijoilla takapuolta. Ovat tämänkin asian sörssineet.

        Lääkäripulaa ei ole eikä SOTE-uudistus puutu millään tavalla lääkärien määrään. Olet keksinyt itse vajavaisella ymmärrykselläsi teorian, joka on ihan metsässä. Miten lääkärity sitten riittäisivät, jos niitä olsii sekä yksityisellä että julkisella puolella vai onko niin, että vain julkisella puolella on pulaa. Se pistää todellakin miettimään kuinka tolloja siellä ollaan :D

        SOTE-uudistuksen paine syntyy kahdesta asiasta. Asiakkaan kannalta oleellisisn on epätasa-arvoinen hoitoon pääsy ja vaihteleva hoidon laatu. Joillakin alueilla ei haluat laittaa rahaa terveydenhoitoon ja toisaalla halutaan. Suomeen syntyminen ei ole lottovoitto, mutta hoitoon pääsy muistuttaa lottoamista. Hoidon laatukin heittelee järkyttävästi. Pahimmissa paikoissa teurastajat tekevät kuusinkertaisen määrän virheitä parhaaseen verrattuna. Eikä kaikkia tilastoja edes julkisteta.

        Toinen SOTE-uudistukseen pakottavista asioista on raha. Ihmisten ikääntyessä hoidon tarve kasvaa eikä kaikki kunnat enää pysty kantamaan vastuitaan siis niiden lisäksi, jotka eivät halua tehdä sitä. Ihmisisä hoidetaan liian pienissä yksiköissä, joissa on kokemattomia tai muuten vain huonoja lääkäreitä ja liikaa johtajia, HUSsilla on yli 50 poliittista johtajaa ja muualla hallituksissa kestityksistä nauttii maanviljelijöitä ja levyseppähitsareita. Ne tekevät juomisen ja syömisen ohella terveydenhuollon suunnitalmia.Ne menevät enimmäkseen pieleen.

        Yksiköistä pitää tehdä isompia ja osaamisesta parempaa. Yksikkökustannukset laskevat ja hoidon taso paranee, sekin laskee kustannuksia, kun ei tarvitse tehdä uusintaleikkauksia. Yksityiset päästetään mukaan toimintaan koska niillä on näyttöä tuloksen tekemisestä ja niillä on terve johtamiskulttuuri, joka ei perustu Marxin tai Alkion oppeihin.
        Julkinen puoli vois ehkä päästä samaan, mutta sadan vuoden aikana ei olla päästy kovin pitkälle eikä ole aikaa odottaa toista sataa vuotta. Rahat ei riitä.

        Ulkopuoliselle kannattaa maksaa silloin, kun omat tolvanat maksavat vielä enemmän. Hallituksessa istuva markan leipuri tekee terveydenhoidossa satasen virheitä.

        Jos on rahaa taskussa on hoitoa aina saatavilla ollut jo viimeiset 100 vuotta.
        SOTE ei tarkoita hoitoa kaikille , vaan rikkaiden sairaanhoitokorvausten valtionosuuden kasvua , ja lääkäriliiton jäsenille palkankorotusta.
        Lääkäreiden pikakoulutuksella palkankorotuspaineita voidaan hieman hillitä , ei estää.
        Hoidon laatua joudutaan laskemaan koska hallitukselta maakunnan saama raha ei riitä kaikkien kansalaisten hyvään hoitoon , jolloin rahakkaat potilaat ostavat hoidon pörriäisestä ja veronmaksajat maksaa kuluista leijonanosan.
        Veronmaksajan rooli tässä on maksaa rikkaiden erinomainen hoito ja itse kärsiä kipunsa , koska SOTE kassa on tyhjä , samoin kuin oma kukkaro.

      • rahatontaas
        laajamittainenpuhallus kirjoitti:

        Jos on rahaa taskussa on hoitoa aina saatavilla ollut jo viimeiset 100 vuotta.
        SOTE ei tarkoita hoitoa kaikille , vaan rikkaiden sairaanhoitokorvausten valtionosuuden kasvua , ja lääkäriliiton jäsenille palkankorotusta.
        Lääkäreiden pikakoulutuksella palkankorotuspaineita voidaan hieman hillitä , ei estää.
        Hoidon laatua joudutaan laskemaan koska hallitukselta maakunnan saama raha ei riitä kaikkien kansalaisten hyvään hoitoon , jolloin rahakkaat potilaat ostavat hoidon pörriäisestä ja veronmaksajat maksaa kuluista leijonanosan.
        Veronmaksajan rooli tässä on maksaa rikkaiden erinomainen hoito ja itse kärsiä kipunsa , koska SOTE kassa on tyhjä , samoin kuin oma kukkaro.

        Voiko tiiviimmin SOTE asian esittää kun yllä on tehty.

      • Anonyymi
        PieniPiruVasempaan kirjoitti:

        Puhut täydellisen tietämättömyyden mukanaan tuomalla varmuudella.

        Lääkärit saavat parempaa palkaa yksityisellä puolella, mutta he useimmiten tekevät myös enemmän töitä. He pystyvät kuitenkin rytmittämään työnsä paremmin. Yksityinen työnantaja on lääkärille huomattavasti parempi kuin julkinen.

        Mikään ei kuitenkaan estä julkista puolta olemasta parempi työnantaja. Onhan se viilannut myös henkilöstöosaamistaan melkein sata vuotta kauemmin kuin yksityiset asemat. Jostain syytä julkisella puolella ei vain ole osaamista. Sekin on yksi syy pyyhkiä julkisen puolen asiantuntijoilla takapuolta. Ovat tämänkin asian sörssineet.

        Lääkäripulaa ei ole eikä SOTE-uudistus puutu millään tavalla lääkärien määrään. Olet keksinyt itse vajavaisella ymmärrykselläsi teorian, joka on ihan metsässä. Miten lääkärity sitten riittäisivät, jos niitä olsii sekä yksityisellä että julkisella puolella vai onko niin, että vain julkisella puolella on pulaa. Se pistää todellakin miettimään kuinka tolloja siellä ollaan :D

        SOTE-uudistuksen paine syntyy kahdesta asiasta. Asiakkaan kannalta oleellisisn on epätasa-arvoinen hoitoon pääsy ja vaihteleva hoidon laatu. Joillakin alueilla ei haluat laittaa rahaa terveydenhoitoon ja toisaalla halutaan. Suomeen syntyminen ei ole lottovoitto, mutta hoitoon pääsy muistuttaa lottoamista. Hoidon laatukin heittelee järkyttävästi. Pahimmissa paikoissa teurastajat tekevät kuusinkertaisen määrän virheitä parhaaseen verrattuna. Eikä kaikkia tilastoja edes julkisteta.

        Toinen SOTE-uudistukseen pakottavista asioista on raha. Ihmisten ikääntyessä hoidon tarve kasvaa eikä kaikki kunnat enää pysty kantamaan vastuitaan siis niiden lisäksi, jotka eivät halua tehdä sitä. Ihmisisä hoidetaan liian pienissä yksiköissä, joissa on kokemattomia tai muuten vain huonoja lääkäreitä ja liikaa johtajia, HUSsilla on yli 50 poliittista johtajaa ja muualla hallituksissa kestityksistä nauttii maanviljelijöitä ja levyseppähitsareita. Ne tekevät juomisen ja syömisen ohella terveydenhuollon suunnitalmia.Ne menevät enimmäkseen pieleen.

        Yksiköistä pitää tehdä isompia ja osaamisesta parempaa. Yksikkökustannukset laskevat ja hoidon taso paranee, sekin laskee kustannuksia, kun ei tarvitse tehdä uusintaleikkauksia. Yksityiset päästetään mukaan toimintaan koska niillä on näyttöä tuloksen tekemisestä ja niillä on terve johtamiskulttuuri, joka ei perustu Marxin tai Alkion oppeihin.
        Julkinen puoli vois ehkä päästä samaan, mutta sadan vuoden aikana ei olla päästy kovin pitkälle eikä ole aikaa odottaa toista sataa vuotta. Rahat ei riitä.

        Ulkopuoliselle kannattaa maksaa silloin, kun omat tolvanat maksavat vielä enemmän. Hallituksessa istuva markan leipuri tekee terveydenhoidossa satasen virheitä.

        Erinomainen kannanotto. Oikea mätänevälle tehty perusteellinen ruumiinavaus. Kiitos kirjoittajalle. Lukekaa tämä uudelleen, avoimin vastaaottavaisin mielin.

      • Anonyymi
        laajamittainenpuhallus kirjoitti:

        Jos on rahaa taskussa on hoitoa aina saatavilla ollut jo viimeiset 100 vuotta.
        SOTE ei tarkoita hoitoa kaikille , vaan rikkaiden sairaanhoitokorvausten valtionosuuden kasvua , ja lääkäriliiton jäsenille palkankorotusta.
        Lääkäreiden pikakoulutuksella palkankorotuspaineita voidaan hieman hillitä , ei estää.
        Hoidon laatua joudutaan laskemaan koska hallitukselta maakunnan saama raha ei riitä kaikkien kansalaisten hyvään hoitoon , jolloin rahakkaat potilaat ostavat hoidon pörriäisestä ja veronmaksajat maksaa kuluista leijonanosan.
        Veronmaksajan rooli tässä on maksaa rikkaiden erinomainen hoito ja itse kärsiä kipunsa , koska SOTE kassa on tyhjä , samoin kuin oma kukkaro.

        Mikä on lääkärin pikakoulutus. Voisit sitä selventää siten, että 25 vuotta lääkäreitä kouluttanutkin ymmärtäisi sen mitä tarkoitat.

    • ParasJärjestelmä

      Täällä "PieniPiruVasempaan" elämöi yksityisten sote-palveluiden paremmuudesta verrattuna julkiseen. Hän kirjoitti muun muassa:
      "Miksi sinä vastustat Mehiläistä?"
      - En vastusta mehiläistä tai yksityisiä terveyspalveluja, jos potilasmaksut ovat asetusten mukaisia ja jos terveysfirmat noudattavat Suomen lainsäädäntöä ja maksavat verot Suomeen. Julkisessa sairaalassa minua vastapäätä makasi varakas potilas, joka odotti erikoislääkärin yksityispotilaana suonikohjuleikkausta ohittaen leikkausjonon. Toivottavasti nämä julkisissa tiloissa toimivat erikoislääkärit olisivat julkisen sektorin palkollisia, eivätkä pitäisi omia yksityisvastaanottojaan terveyskeskuksissa ja julkisissa sairaaloissa erikoissairaanhoidon hinnoilla.
      "Jos sinuun on uskominen, niin se ei pärjää kilpailussa."
      - Ilman julkista tukea, ilman sairausvakuutusta ja siis ilman Kela-korvauksia yksityinen sektori ei pärjää. Niitä suomalaisia on hyvin vähän, joilla on varaa yksityiseen erikoissairaanhoitoon yksityislääkäreillä ja yksityissairaaloissa ilman yhteiskunnan tukea eli Kela-korvauksia. Jos kannatat ehdotonta yksityistämistä, niin toki kieltäydyt yhteiskunnan tuesta ja Kela-korvauksista ja maksat koko hoidon itse?
      "Toisaalta vaikutat poliitikolta. Sanot ettei saa kilpailla koska kukaan ei pärjää julkiselle"
      - En ole poliitikko, kirjoitan lähinnä omasta kokemuksesta "kaupunkilaisjärjellä". Epäilen, että yksityinen sektori pärjäisi julkiselle, jos yksityisen sektorin palveluita ei tuettaisi. Suunnitelmissa on isot kapitaatiomaksut. Tanskalaiset valitsevat lähes sataprosenttisesti julkisen terveydenhuollon, joka on ilmaista, kun taas yksityiset palvelut ovat kalliit.
      "Epäilen, että valehtelet koska jos puhuisit totta, niin sinulla ei olisi mitään kilpailua vastaan koska julkiselle ei voisi kukaan pärjätä."
      - Olen perustanut mielipiteeni asiantuntijoiden arvioiden sekä omiin kokemukseen Suomen kolmiportaisen järjestelmän eri "portailla". Olen käyttänyt työterveyshuoltoa, yksityistä sekä julkisia palveluja. Yksityisiä palveluja erityisesti hammashuollon osalta. Terveyspalvelujen osalta en ole huomannut laatueroja pääkaupunkiseudulla, jossa valinnanvaraa on ollut. Erot ovat näkyneet lähinnä kukkarossa: yksityinen hammaslääkäri on ollut lähes 10 kertaa kalliimpaa (kela-korvaus huomioitunakin) kuin julkinen.

      "Ettet vain olisi joku poliittinen metsänhoitaja, joka istuu jossain hallituksessa ymmärtämättä terveydenhoidosta edes sitä, minkä sika kuurakletista :D
      - en ole poliitikko enkä metsänhoitaja. Terveydenhoidosta ymmärrän sen, minkä olen lukenut asiantuntijoiden arvioista ja kokemuksesta terveyspalveluista Suomessa ja ulkomailla.
      "Ymmärrät nimittäin politiikkaa, mutta sinulla ei ole hajuakaan terveydenhoidosta eikä tehokkuudesta.
      - ehkä ymmärrän budjetoinnista ja tilintarkastuksesta?
      "Et tiedä edes sitä ettei julkinen puoli tiedä mitä vaikkapa pallolaajennus oikeasti maksaa .
      - pallolaajennuksen hinnoista voit lukea netistä.
      "Sitä ei ole koskaan kulkaan laskenut eikä tietoa saa ulos järjestelmistä koska bne ei ole tehty sitä varten. Terveysbudjettien tehtävä on polttaa kaikki saatu raha ettei seuraavana vuonna saataisi vähemmän.
      - kunnissa tiedetään hyvin tarkkaan, mitä mikin toimenpide maksaa, jotta voidaan tehdä sote-budjetit. Kunnissa lasketaan tarkoin myös se, minkälaisia asiakasmaksuja pitää periä, jotta valtiontukien kanssa verokertymä riittäisi. Terveydenhoitopalvelut ovat usein myös vaaliteemoja, joten asukkaat voivat vaatia, että lupaukset pidetään.
      "Sillä tolalla julkinen puoli on ASIANTUNTIJOIDEN tahdosta."
      - asiantuntijat: professoreiden ja tutkijoiden sekä asiantuntijalääkäreiden lausunnot perustuvat tutkimustietoihin. Julkisen puolen "se tola" perustuu eduskunnan lainsäädäntöön. Nykyinen kepu-kok-sin -hallitus tekee valiokuntien esitysten perusteella uusia sote-lakeja eduskunnan hyväksyttäväksi. Asiantuntijoiden tutkimustietoon ja kokemuksiin perustuvia arvioita ja selvityksiä olisi hyvä hyödyntää.

      Pallolaajennuksesta:
      Jos menet yksityiseen sydänsairaalaan julkisen sektorin lääkärin lähetteellä, maksat vain normaalin julkisen taksan: poliklinikkamaksu on 35,30 euroa. Hoitopäivämaksu on 47,90 euroa/hoitovuorokausi. Edellä mainitut maksut ovat sote-lain mukaisia asiakasmaksuja. Toimenpiteistä ja leikkauksista ei tule ylimääräisiä maksuja.
      Esimerkiksi Mehiläisessä sepelvaltimoiden varjoainekuvaus pallolaajennus maksaa 5271,10 euroa, josta kelan korvausten jälkeen potilaan omavastuuosuudeksi jää 4544,10. https://www.mehilainen.fi/sydan/hinn
      Valitsetko leikkauksen yksityisellä vai julkisella puolella?
      Uusi sote-lainsäädännön valinnanvapaus ei tule koskemaan erikoissairaanhoitoa. Jos erikoissairaanhoidosta kela-korvaus poistuu, pienituloisten on yhtä vaikeaa saada erikoissairaanhoitoa kuin tähänkin asti - ellei vieläkin vaikeampaa. Lisäksi erikoissairaanhoito tulee siirtymään entistä kauemmaksi keskuskaupunkeihin.

    • ParasJärjestelmä

      PieniPiruVasempaan,
      Luuletko, että uusi maakuntamalli tulee vähentämään byrokratiaa tai epäilemääsi korruptiota. Nykyisillä 309 kunnalla säilyy kunnanvaltuustot, kunnanhallitukset ja valiokunnat sekä budjettivalta muissa kuin sote-asioissa.
      Lisäksi luodaan uusi hallintoporras: maakuntahallinto. 18 maakuntaan tulee oma valtuusto, joka päättää sosiaali- ja terveyspalveluista. Uutta maakuntahallintoa varten järjestetään maakuntavaalit. Isojen kaupunkikuntien päättäjät tulevat istumaan myös maakuntavaltuustoissa saamansa kannatuksen ja suhteellisen laskentatavan mukaisesti. Myös maakuntavaalissa keskitetään äänet kärkiehdokkaille, jotta mahdollisimman moni menisi läpi riippumatta todellisesta kannatuksesta.
      Toki lobbaaminen muuttuu. Enää ei kuntien sote-päättäjiä lobatakaan, vaan sote-uudistuksen jälkeen ryhdytään lobbaamaan maakuntavaltuustojen sote-päättäjiä.

      Suomessa ei ole yhtenäistä tietojärjestelmää potilaista. Ei ole olemassa näyttöä tulevan sote-uudistuksen laatukriteereistä, miten harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien maassa tasa-arvoiset sote-palvelut järjestetään. Arveluttaa myös se, miten uudet sote-palvelut tullaan järjestämään, jos ja kun sote-budjetit ylittyvät. 1. Korotetaanko käyntimaksuja, 2. priorisoidaanko hoidon tarvetta vai 3. kerätäänkö kansalaisilta enemmän veroja? Mitä PPV ehdottaa valittavaksi kolmesta edellä mainitusta vaihdoehdosta?

      • PieniPiruVasempaan

        En usko, että korruptio loppuu, mutta uskon, että kun on vaihtoehtoja, niitä vertaillaan ja se aiheuttaa painetta parantaa julkista puolta tai jos se ei onnistu siinä, niin julkisen terevydenhoitopalvelun voi lopettaa. Eihän meiil ruokaakaan myydä valtion kaupoissa, vaikka se on terveydenhoitoakin tärkeämpi asia.

        Suomessa on jonkun veran tietoa siitä, mitkä julkiset toimijat parantavat ja mitkä teurastavat ihmisiä. Väärn solidaarisuuden takia, tietoa ei anneta julkisuuteen. Se tekee jo nykyisen valinnanvapauden aika hyödyttömäksi.

        Jos yksityiset toimijat alkavat julkistaa omia jonotus- ja hoidon onnistumistietoja, niin julkisenkin on pakko. Silloin maksaja pääsee valitsemaan palvelijan eikä toisin päin.

        Tällä hetkellä on helppo heittää epäilyksen varjoa kaikkeen tulevaan koska se ei ole vielä tapahtunut. Ihmisillä on taipumus typeryyteen asti karttaa tuntematonta, vaikka nykytila olisi kuinka kehno.

        Sote-uudistuksen hyvä puoli on, ettei se romuta mitään vanhaa. Se jättää vanhan järjestelmän kaikkien valittavaksi. Minusta on hienoa, että näin on, niin kenenkään ei tarvitse valittaa omasta kohtalostaan. Kunhan vielä saataisiin vertailukelpoista tietoa hoitotuloksita ja jonoista, niin päästään aidosti näkemään onko julkinen niin hyvä kuin sen lahjomat "asiantuntijat" rahaa tai valtaa vastaan väittävät.

    • ParasJärjestelmä

      "Eihän meillä ruokaakaan myydä valtion kaupoissa...".
      Suomessa myydään verorahoista tuettua ruokaa. Maataloustukia maksetaan yli kaksi miljardia (2000 000 000 euroa) yli 200 eri tukimuodon perusteella. Viime vuonna suurimpia tuensaajia olivat Luonnonvarakeskuksen ja metsäkeskuksen lisäksi närpiöläinen Andelslaget Närpes Grönsaker 1,9 miljoonaa, tomaatintuottaja Sven SiggAB, 1,8 miljoonaa. Suurin osa oli viljelijätukia, 1.760 miljoonaa euroa. Lisäksi maksettiin hanke-, rakenne- ja markkinatukia ja muita kuten varastoinnin ja menekin edistämisen tukia.

      Tukia maksettiin myös kaupalle ja teollisuudelle. Valio Oy sai tukea 1,8 miljoonaa.
      Tukia on maksettu luonnonhaittakorvauksina, maidontuotannon mukautukseen, kasvihuonetukia, porotalouden tukea, eläinten hyvinvointitukea, kansallista peltotukea jne.
      Suomen rikkain miljardööri, Koneen hallituksen puheenjohtaja sai viime vuonna maataloustukia noin 437 000 euroa.

      Eihän meillä ruokaakaan myydä valtion kaupoissa. Ei valtion kaupoissa, mutta ruokaa myydään VALTION TUKEMANA. Veronmaksajat maksavat vuosittain noin 2 miljardin euron maataloustuet. Suomessa on erittäin korkea ruuan hinta ja lisäksi suuret maataloustuet, joten käytännössä ruoka maksetaan kahdesti. Olisikohan ihan hyvä niin, että Suomessa olisi maataloustukia saaneiden "kolhoositilojen" yhteydessä kauppoja, joista kuluttajat saisivat suoraan esimerkiksi luomuruokaa edullisesti.

      Julkiset sote-palvelut ovat demokraattisesti valitun eduskunnan lakien säätämiä. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin
      On olemassa laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta. Sosiaalihuoltolaissa säädetään, miten ja mitä sosiaalipalveluja kunnan on tuotettava.
      On myös laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. On kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki jne. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi. Aluehallintovirastot valvovat terveyspalvelujen tuottajia.

      Demokraattisissa hyvinvointivaltioissa sote-palvelut perustuvat kansanedustajien hyväksymiin lakeihin, julkisen sektorin toimintaan. Toinen mahdollisuus on järjestää palvelut yksityisen sektorin, esim. vakuutuksiin tai potilaan omaan rahoitukseen perustuen.
      On olemassa myös "valinnanvapautta" - julkinen ja yksityinen sektori sopivat resursseista ja työnjaosta potilaiden parhaaksi - ei siis terveysbisneksen pääomasijoittajien.

      Suomessa haetaan uudenlaista toimintamallia. Vanha sote-lainsäädäntö ollaan heittämässä pois ja siinä näyttää käyvän niin, että "lapsi lentää lapsiveden mukana".

      Voitaisiin myös miettiä nykyisen järjestelmän ongelmakohdat ja etsiä niihin asiantuntijoiden ratkaisut ja suunnitella parannukset ja korjaukset. Nyt lähdetään "soitellen sotaan" eli kehitellään sekä uusi hallinto että uudet lait, uudet laatukriteerit, uudet kapitaatiomaksut jne. - vaikka tiedetään että näillä uudistuksilla nykyiset ongelmat eivät korjaannu. Päinvastoin.

      • PieniPiruVasempaan

        Haluaisin uskoa sihen, että poliittisessa päätöksenteossa mukana olevat lääkärit pystyisivät ratkaisemaan terevydenhoidon ongelkmat. Pelkään kuitenkin, että julkinen järjestelmä on luojansa näköinen eikä sillä ole mitään ymmärrystä vikoja kohtaan.

        Julkinen terveydenhoito haluaa pitää potilaan omana omaisuutensaan. Se on julmasti sanottu, mutta normaalissa tilanteessa ihmiset saavat itse valita vaikkapa ravintolan julkisesti saatavien arvostelujen perusteella. Jos terveydenhoito satsaisi laatuun, se ei salaisi hoitotilastoja ja hoitojonoja.

        Julkinen terveydenhoito on kaikkea muuta kuin julkista. Se on pienen poliittisen ja medikaalisen porukan sisäpiirin juttu, josta annetaan mahdollisimman vähän tietoa ulos. Hoitovirheistä tai vanhainkotien julmuuksista ei puhuttaisi ollenkaan ellei lehdistö kaivamalla kaivaisi asioita esille. Silloinkin ne kiistetään.

        Julkinen terveydenhoito on kuin Kittilän kunnanhallitus. Se ei ymmärrä tekevänsä mitään väärin siksi se ei pysty mitään korjaamaan. Sata vuotta on pitkä aika. Sillä on saatu potilaat jonboon asemien oville. Niin oli aikoinaan anniskeluravintoloissakin. Kilpailu paransi niidenkin palvelua ja hintaa.

        Niin pitkään, kun ihmisillä ei ole valinnanvapautta, minkä tahansa palvelun järjestäjä tekee asiat itselleen helpoksi: ihmiset jonoon ulkopuolelle ja palveluntarjoaja ottaa siitä seuraavan, kun itselle sopii. Jonolla ei ole julkiselle terveydenhoidolle mitään merkitystä, jos olisi ei hoitotaakuuta olisi koskaan tarvinnut säätää. Siitä huolimatakin on paikkoja, joissa terveydenhoito haraa potilaisen hoitamista vastaan.

        Julkiselle palvelulle jukinen palveluntuotaja ja etenkin sen työntekijät hyväksyvät huonon laadun. Se perustuu siihen valheeseen, että se on halpaa. Se on halpaa vain niillem joilla on hoitokatto täynnä. Suurimmalle osalle ihmisiä julkinen terveydenhoito on paljoin kalliimpi kuin jos sitä ei olisi. Siksi sen pitäisi olla vähintään yhtä hyvä kuin yksityinen.

    • ParasJärjestelmä

      Suomessa on erikoinen potilasvakuutusjärjestelmä, minkä seurauksena potilasvahingoista maksetaan pieniä korvauksia, eikä Sipilän hallituksen sote-uudistus näytä näitäkään ongelmia poistavan.

      Potilasvahinkojärjestelmän tulisi luonnollisesti kohdella sekä yksityisen että julkisen terveyspalvelun tuottajia samalla tavalla. Potilasvakuutus korvaa henkilövahingon vain siltä osin, kun muu lakisääteinen sosiaaliturva ei vahinkoa korvaa. Yksityisen terveysfirman hoitovirheen korjaus toteutetaan julkisessa terveyspalvelussa ja maksu yksityisen sektorin hoitovirheestä menee veronmaksajille.

      Julkinen terveyspalvelu, joka on hoitaa yksityisen hoitovirheen, tulisi saada korvaus hoidosta yksityisen firman potilasvakuutuksesta. Eikö? Potilasvakuutukset pitäisi päivittää ja hoitovirheistä kärsineiden potilaiden tulisi saada kivusta, särystä tai elinikäisestä haitasta kunnollinen korvaus ilman kalliita ja hermoja raastavia oikeudenkäyntejä.

      Hoitovirheitä ei tilastoida erikseen julkisella tai yksityisellä sektorilla, joten niiden määrää ei voida vertailla. Kun terveysfirmat haluavat lisää tulosta, niin ne myyvät leikkauksia, joita ei julkisella puolella tehtäisi, esimerkiksi ennenaikaisia kaihileikkauksissa. Hyvä myyjä saattaa myydä ennenaikaisen tai tarpeettoman leikkauksen ja jos leikkauksen seurauksena tapahtuu komplikaatio tai jopa hoitovirhe, niin julkinen sektori joutuu virheen korjaamaan ja kustannukset hoitamaan. Yhteiskunta siis hoitaa ja kustantaa yksityisten hoitovirheet.

      Kun Ruotsiin tuli valinnanvapaus 2010-2011, niin Ruotsiin perustettiin välittömästi yhteensä 190 uutta yksityistä terveyskeskusta verorahoilla rahoitettua.
      Verorahoilla rahoitettua. Onko yksityinen yksityinen silloin, kun se verorahoilla rahoitetaan? Ruotsissa on paheksuttu sitä, että terveysalan yritysten päätöksiä on ohjannut enemmän voitontavoittelu kuin potilaiden etu. Uusista yksityisistä terveyskeskuksista 88 % prosenttia perustettiin Ruotsissa niille alueille, joilla oli jo olemassa joko hyvät tai erittäin hyvät palvelut. Valinnanvapaus lisääntyi vain suurissa kaupungeissa. Yli puolet yksityisistä terveyskeskuksista perustettiin Ruotsin kolmeen suurimpaan kaupunkiin.

      On tyhmää ja tarpeetonta tehdä samat virheet myös Suomessa. Ruotsin ongelmista pitäisi ottaa oppia, ei toistaa niitä. Nähtävästi suomalaiset terveysfirmat lobbaavat nyt Suomen päättäjiä, kun haluavat samat edut samanlaisella sote-lainsäädännöllä kuin Ruotsissa.

      Nimimerkin PPV, väitteitä julkisen sektorin jonoista tai huonosta hoidosta en osaa kommentoida, koska minulla ei ole kokemusta pitkistä jonoista tai huonosta hoidosta. Olen saanut erittäin hyvää hoitoa ja palvelua - nopeasti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla Suomessa ja muissa EU-maissa. Erikoissairaanhoidossa olen yleensä ollut yksityisellä, mutta perusterveys- ja työterveyspalveluissa julkisessa terveydenhuollossa. Kaikissa kolmessa eri portaassa palvelut ovat olleet mielestäni aivan yhtä hyvät mutta kovin eri hintaiset.

      PPV: "Julkinen terveydenhoito haluaa pitää potilaan omana omaisuutensaan" = käsittämätön väite.
      - Julkinen terveydenhuolto perustuu terveyslainsäädäntöön, joka on ajan myötä eri hallitusten ja eduskuntien terveyslakien ansiosta muodostunut nykyiseksi. Suomessa on 309 hyvin erilaista ja erikokoista kuntaa, joiden sote-toimintaa aluehallintovirastot valvovat. Potilaat halutaan parantaa, eivätkä kunnan asukkaat ole kenenkään omaisuutta.

      PPV: "Julkiselle palvelulle jukinen palveluntuotaja ja etenkin sen työntekijät hyväksyvät huonon laadun. Se perustuu siihen valheeseen, että se on halpaa. Se on halpaa vain niillem joilla on hoitokatto täynnä. Suurimmalle osalle ihmisiä julkinen terveydenhoito on paljon kalliimpi kuin jos sitä ei olisi. Siksi sen pitäisi olla vähintään yhtä hyvä kuin yksityinen".
      - Köyhälle kaikki on kallista, rikkaalle ei mikään. EU:ssa on monia maita, joissa julkinen terveydenhoito on paljon halvempaa kuin Suomessa ja terveyserot pienempiä. Niitä maita sanotaan HYVINVOINTIVALTIOIKSI. Toivottavasti myös Suomea, sen jälkeen jos Sipilän hallituksen 18 maakunnan hallinnoimat sote-suunnitelmat toteutetaan.

    • ParasJärjestelmä

      EU:n komission tiedonannossa "Solidaarinen terveydenhuolto: terveyserojen vähentäminen EU:ssa" tärkeimpiä ehdotuksia ovat

      1. Huolehtiminen terveyden tasapuolisemmasta jakautumisesta osana yleistä sosiaalista ja talouskehitystä'
      2. Terveyteen liittyvää sosiaalista eriarvoisuutta koskevan tiedon keruun parantaminen (mittaus-, seuranta-, arviointi- ja raportointimekanismit mukaan lukien)
      3. Koko yhteiskunnan sitouttaminen terveyserojen vähentämiseen
      4. Muita heikommassa asemassa olevien ryhmien tarpeiden täyttäminen
      5. EU:n politiikan panoksen lisääminen terveyserojen vähentämiseksi

      https://thl.fi/yhteistyo/kansainvalinen

      Kuntalehti kirjoitti: "KHO: Sote ja valinnanvapaus vaatii EU:n käsittelyn".
      9.1.2018: Korkein hallinto-oikeus katsoo, että sote-lakipaketti, joka sisältää valinnanvapauden pitää saattaa EU:n komission käsittelyyn. Se on KHO:n mukaan ainoa kestävä menettelytapa.

      https://kuntalehti.fi/uutiset/kho-valinn

      Sipilän hallitus ei viene sote-lakeja EU:n käsittelyyn. Mutta toteutuuko komission ehdotukset, jos uusi sote-lainsäädäntö ei sisällä terveyseroja vähentäviä elementtejä - vaan päinvastoin, terveyserot kasvavat muun muassa saatavuuden suhteen. Myöskään heikommassa asemien ryhmien tarpeet eivät toteudu. Esimerkiksi kun sairaaloiden synnytysyksikköjä on lopetettu, alueiden eriarvoisuus on kasvanut pitkien matkojen kasvaessa. Jos Ruotsin mallin mukainen valinnanvapaus toteutetaan, niin eriarvoisuus kasvaa syrjäseutujen asukkaiden osalta, kun palvelut keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin.

    • PieniPiruVasempaan

      Kapula taisi osua :D

      Aloitetaan helpoimmasta: omakohtaisen kokemuksen yleistäminen totuudeksi on niin noloa, että jo sen perusteella voisi tyrmätä koko vastauksen. Minulle ei ole vatsa kipeä = kenelläkään ei ole vatsa kipeä. Ns kokemusasinatuntija ei ole kumpaakaan.

      Mikä on liian aikainen kaihileikkaus? Kaihileikkau, joka on maailman yleisin ja parhaiten onnistuva leikkaus auttaa välittömästi. Sen jälkeen ei tule kaihia, näkö paranee heti mukaan lukien hämäränäkö. Liian myöhään tehty leikkaus ei anna samaa lopputulosta koska aivot eivät enää pysty käsittelemään informaatiota.

      Julkinen terveydenhoito perustuu lakiin, jota kunnat ovat säännöllisesti rikkoneet ilman mitään seurauksia. Yksityinenkin perustuu lakiin, joten siinä ei ole mitään eroa, mutta yksityinen voi menettää toimilupansa ja saada potkujen lisäksi rangaistuksen. Julkisella puolella saa palkankorotuksen ja poliittisen palkintopaikan. Kannustimet ovat eri suuntaan.

      Julkinen terveydehoito maksaa meillä saman verran kuin muuallakin tai hieman enemmän johtuien pienuistä yksiköistä ja suurista välimatkoista. Maksajana on tietenkin se 30% väestöstä, jotka muutenkin maksavat 90% kaikista veroista. Köyhälle kaikki on halpaa tai ilmaista.
      Maksut peritään veroista, mutta kun verrataan kustannuksia, pitää katsoa paljonko kulut ovat eikä sitä, miten kulut jyvitetään eri ryhmien kesken.

      Suuurinta osaa Suomen laeista ei viedä EU-käsittelyyn eikä se tarkoita, että niissä olisi jotain pielessä. Lakeja nimenomaan ei viedä sinne, jos ei ole tarvetta. Tässäkin tapauksessa on kyse poliittisesta pelistä.

      Kerro sinä vuorostasi miksi HUSsilla on yli 50 poliittista johtajaa.
      Kerro myös miksi hoitotakuu piti tehdä, jos kunnat kerran hoitavat ihmisiä hyvin.

    • ParasJärjestelmä

      PPV:lle eivät kelpaa asiantuntijoiden lausunnot. Hän ei hyväksy myöskään yksittäisten terveyspalvelujen käyttäjien kokemuksiin perustuvia mielipiteitä. Joten asiallisten mielipiteiden vaihto PPV:n kanssa on hyvin toivotonta. Hoitotakuulla on voitu tasa-arvoistaa potilaiden saamia palveluja, jotka ovat olleet hyvinkin erilaisia eri kunnissa. Tietääkseni hoitotakuun ylittäneet julkiset tuottajat ovat joutuneet maksamaan sakkoja.

      Kaihileikkauksista kannattaa lukea tarkemmin asiantuntijoiden arvioida. Tässä kaksi linkkiä:
      https://yle.fi/akuutti/harmaakaihilla pelotellaan ja rahastetaan kuluttajia?

      www.terve.fi/tervedenhuolto/78189...
      Ovatko nämä turhia hoitoja ja leikkauksia?

      Uusia sote-lakeja ja maakuntahallintoa on perusteltu tuottavuudella. Miten tuotetaan halvemmalla, kun väestö vanhenee ja terveyspalvelujen tarve kasvaa. Kun maakunnat saavat valtiolta tietyn summan sote-palveluihin ja kun se ei riitä, niin mitä sitten tehdään? HS:n 2.3. artikkelin "Harva uskoo soten säästötavoitteiden toteutumiseen" mukaan säästöjä ei synny. Uudistus ei hillitse vaan päin vastoin kasvattaa menoja. Soteen sisältyy kuitenkin iso terveysmenojen säästötavoite. Tehostaminen, tuottavuus ja maakuntahallinnon määräraha on yhtälö, joka ei tule merkitsemään parempia terveyspalveluja potilaille tai parempaa hoivaa vanhenevalle suomalaisväestölle.

      Suomessa on esimerkkejä yksityistämisestä. Kun postin palvelut yksityistettiin, palvelun laatu ja taso on heikentynyt merkittävästi. Ennen posti saatiin takuulla, kahden päivän sisällä, nyt posti voi tulla perille kahden viikon aikana. Myös postimaksut ovat moninkertaistuneet.

      Wikipedian mukaan HUS on jaettu viiteen sairaanhoitoalueeseen: Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue ja Porvoon sairaanhoitoalue. Sairaanhoitoalueiden lisäksi HUS:n toiminta on pääosin organisoitu lääketieteellisiksi tulosyksiköiksi, liikelaitoksiksi sekä tytäryhtiöiksi.

      Vuonna 2012 HUS-sairaaloiden palveluja käyttäneita eri henkilöitä oli 497 826. Samana vuonna HUS-sairaaloissa tehtiin 89 455 leikkausta. Sairaansijoja oli 3 128. Synnytyksiä hoidettiin yhteensä 18 099.

      Valtaosa hoitoa saavista potilaista tulee sairaanhoitopiirin jäsenkunnista, joiden alueella asuu noin 1,5 miljoonaa asukasta. Yliopistosairaala Hyksin erityisvastuualueeseen kuuluvat myös Etelä-Karjalan sosiaali ja terveyspiiri Eksote ja Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea. Lisäksi HUS vastaa joistakin valtakunnallisesti keskitetyistä erityistason erikoissairaanhoidon palveluista koko maassa. Näitä ovat muun muassa elinsiirrot. Yhteistyön yksi tulos v. 2010 oli HUS:n uusi tutkimusstrategia. Lääketieteen ja hammaslääketieteen perusopetusta saa vuosittain yli 700 opiskelijaa. Vuonna 2012 lääkärikoulutuksesta valmistui 285 lääkäriä. 129 väitteli tohtoriksi. Noin 4000 terveydenhuoltoalan opiskelijaa sai käytännön opetusta HUS:ssa.

      Ehkä e.m. luken perusteella ymmärtänet, miksi HUS:n hallinnossa tarvitaan myös johtajia?

      Julkiset sote-palvelut järjestetään demokraattisesti valittujen kansanedustajien säätämien lakien perusteella. Kerropa, PPV, mihin perustuu yksityisten terveysfirmojen toiminta, miksi ne ovat perustettu?

      • PieniPiruVasempaan

        Vastauksesi ei selitä sitä, miksi HUSissa tarvitaan oikeiden johtajien lisäksi yli 50 pelkästään poliittista johtajaa. Jos sen pystyisit selittämään,etä olisi tarvinnut neljää kappaletta ilman vastausta.

        Minulle kelpaa asiantuntijalausunnot, mutta tällä hetkellä niitä on joka lähtöön. Jokainen voi valita asiantuntijansa ja pitää muistaa, että myös SOTEa valmistelemassa on asiantuntijat.

        Kaihileikkaus termiä käytetään kaikesta mykiön vaihtamisesta riippumatta siitä minkä takia se tehdään. Hyvä syy mykiön vaihtamiseen on heikentynyt näkö jo ennen kaihia. Jos mykiö vaihdetaan mionitehomykiöön, saadaan kirkas ja hyvä näkö eikä myöhemmin tarvita kaihileikkausta.

        Kustannuksita leikkaus on halvempi kuin kymmenien vuosien aikana hankitut silmälasit ja lääkärikäynnit. Leikkaus myös parantaa elämänlaatua. Sen sijaan erilaisiin sarveiskalvoleikkauksiin voi suhtautua varauksella, jos silmä soveltuu myökiön vaihtoon. Sarveiakalvoleikkauksen jälkihoito kestää pitkään, leikkaus maksaa saman kuin mykiön vaihtaminen ja lopulta joudutaan kuitenkin vaihtamaan mykiö, jos ihminen elää tarpeeksi pitkään.

        Yksittäisten palvelujen käyttäjien "kokemusasinatuntijuus" on vain kiertoilmaus sille, ettei ole merkittävää ongelmaa. Jos olisi, voitaisiin ongelmat mitatat ja korjata. Mustasaaaren rokotusvastaisuus on karmiva esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun täydellisen tietämätön ihminen asetetaan samalle viivalle koulutuksen saaneen asiantuntijan kanssa. Siinä on niitä kokemusasintuntijoita tappamassa lapsia...

        Et ilmeisesti tiedä mitä tarkoittaa tuottavuus koska itse todistat tuottavuuden kasvavan ja kuitenkin luulet ettei niin ole. Tuottavuus kasvaa, kun sama asia hoidetaan pienemmällä panoksella. On selvää, että 20 vuotiaan hoitaminen on halvempaa kuin 90 vuotiaan. Sitä ei SOTE uudistus voi muuttaa.

        Sen sijaan se voi tehostaa palveluita niin, että 90 vuotias voidaan hoitaa paremmin ja halvemmalla. Silloin syntyy todellisia säätöjä. Kokonaiskustannus tietenkin voi kasvaa kun ihmiset ikääntyvät ja 90 vuotiaita on enemmän. Säästö on kuitenkin todellista.

    • ParasJärjestelmä

      HUS:in hallinto on iso, koska toiminta koskee noin 1,5 miljoonaa asukasta.
      Yliopistosairaala Hyksin erityisvastuualueeseen Eksote ja Carea. Lisäksi HUS Suomen elinsiirroista. HUS on merkittävä kouluttaja, kun Lääketieteen ja hammaslääketieteen perusopetusta saa vuosittain yli 700 opiskelijaa. Noin 4000 terveydenhuoltoalan opiskelijaa sai käytännön opetusta HUS:ssa v. -12.
      Nuo luvut selittävät jokaiselle, joka ymmärtää konsernihallintojen järjestämisestä, miksi hallinto HUS:issa on kuten olla pitääkin. Yksityisissä terveysyrityksissä on osakeyhtiölain säätämä hallinto. Yleensä yhtiökokous päättää hallituksen esityksestä. Hallintoa varten löytyy kuin myös "Hyvä-Veli" johtajia terveysfirmoissakin. Hallintoa ei ole julkisella sen enempää kuin yksityiselläkään puolella vielä digitalisoitu roboteille.

      Nykyhallituksen uusi sote-suunnitelma perustuu kahteen osa-alueeseen: 1) keskustapuolueen maakuntamalli ja 2) kokoomuksen valinnanvapaus.
      Siitä puuttuu kokonaan 3) potilaan paras.

      Suomen nykyinen sote-järjestelmä kaipaa korjauksia. Ihan samoja, mitä muissakin pohjoismaissa on tehty useitakin erilaisia korjauksia. Ruotsissa ja Tanskassa on järjestelmiä korjattu asiakkaiden lähtökohdista, ei hallituspuolueiden omien intressipiirien ja lobbareiden esityksistä. Siinä on suuri ero. Suomeen ollaan järjestämässä uutta, täysin erilaista järjestelmää, vaikka ei tiedetä mitä käytännössä tulee tapahtumaan. Sitä ei tiedetä, mitä sote-järjestelmä tulee maksamaan ja miten hoidon ja palvelujen saatavuuden käy eri alueilla. Miten uusi maakuntahallinto tulee toimimaan yhdessä kuntahallinnon kanssa, kun useat kunnat, Helsingin tapaan, vastustavat voimakkaasti kepun maakuntahallintoa. Kunnat ja kuntalait eivät minnekään katoa . Kuntahallinto jää, vaikka kuntien sote-palvelut siirtyisivät maakunnille. Tulee uutta kallista hallintoa, tulee uutta lainsäädäntöä, tulee uusia päättäjiä tai samat päättäjät tulevat istumaan monella eri "pallilla" päättämässä yhä useammin lobbareiden (terveysfirmat) piikkiin, kun päätösvalta siirtyy sote-asioissa 309 kunnalta 18 maakunnalle.

      Kaikissa leikkauksissa on oma riskinsä. Julkisella puolella turhia leikkauksia ei tehdä sen vuoksi, että leikkaukset tuovat rahaa firman kassaan. Ennenaikaisesti leikattu kaihi saattaa uusiutua ja tarvitaan useampia leikkauksia, mikä tuo lisää euroja potilaspulaa potevalle terveysbisnekselle. Suomen väestö vanhenee ja elää entistä pidempään, joten leikkauksia ja muita terveyspalveluita sekä vanhushoivaa tarvitaan entistä enemmän. Maaseudulle jäävät vanhukset, jotka tarvitsevat yhä enemmän sote-palveluita, mutta palvelut siirtyvät maakuntien päätettäväksi ja yhä kauemmaksi sieltä, missä palveluja enemmän tarvitaan.

      Mustasaaren rokotusvastaisuus ei perustu rokotusta vastustavien kokemukseen, vaan heidän uskomukseen ja luuloihin siitä, että kemiallinen lääketiede ja esim. rokotukset eivät auta vaan luonnosta saadut "omat lääkkeet" ja "luontaistuoteparantajat". Kokemus karttuu vasta sitten, kun rokottamatta jääneet sairastuvat tauteihin, joita ei enää Suomessa ole tavattu rokotusten ansiosta.

      On selvää, että 20-vuotiaan hoitaminen tulee halvemmaksi omassa kotikunnassa, sairauden alkuvaiheessa kuin esimerkiksi sairauden jo edetessä pitkälle, kun 20-vuotias ei ole lähtenyt hakemaan diagnoosia ja hoitoa kymmenien jopa satojen kilometrien päästä maakuntakeskuksesta. Sama toimii myös 90-vuotiaalla. Mitä nopeammin hoito saadaan tai jopa siten, että sairaus on kyetty ennaltaehkäisemään. Monisairaiden vanhusten liikkuminen Kelan korvaamilla yhteistakseilla on aikaa viepää ja vaivalloista.
      Kun kuntien omalääkärit ovat pitkän uransa aikana toimineet koko suvun omalääkärinä, lääkärit ovat tienneet periytyvät taudit ja osanneet arvioida ennaltaehkäisyn tarpeen sekä paremmin ja nopeammin diagnosoida.
      Minkä vuoksi omalääkäri-systeemi on lopetettu? Pitikö tehdä tilaa sote-suunnitelman terveysbisnekselle?

      Nyt kerron käytännön esimerkin siitä, miten eroaa yksityinen ja kunnallinen hoivapalvelu. 90-vuotias vanhus haluaa asua kotona hautaan asti, mikä on myös yhteiskunnallisesti halvempaa. Kotiavustajat käyvät 3-4 kertaa päivässä auttamassa vanhusta kotona selviytymisessä. Kunnalla ei ole riittävästi kotiavustajia, mikä merkitsee vanhusten hoidossa tehokkuutta ja resurssipulaa, ja vanhus tarvitsee kotona asumisessaan tulevaisuudessa yhä enemmän palveluja. Niinpä vanhuksen hoiva haluttiin siirtää yksityiselle hoivayritykselle. Yksityinen hoivayrittäjä totesi, että ko. vanhuksen hoito on kannattamatonta, joten hoivayritys ei voi auttaa. Yksityinen hoivayritys ei hoida siis halvemmalla eikä tehokkaammin - kun se ei ota asiakkaaksi paljon hoitoa tarvitsevia. Onneksi on vielä se kunnallinen palvelu, vaikkakin se on jo nyt liian tehokas ja liian tuottava vanhuksen kannalta.

      Kannattaa lukea Taloussanomien artikkeli "Ulkoistussopimuksissa ei ole käyty keskustelua ylisuurista voitoista".

      https://www.is.fi/art-2000001915465

      • PieniPiruVasempaan

        Aloitetaan alusta.
        Yksityisissä yrityksissä johtajat ja hallitus valitaan kompetenssin perusteella. Metsurista ei tule pätevää terveydenhoidon johtajaa jäsenkirjalla. Näiden poliittisten johtajien lisäksi tarvitaan julkisella puolella niitä jiohtajia, joilla on asiantuntemusta.
        Poliittinenjohto on vain verorahiojen siit´rtämistä puolueiden taskuun. Sitä ei tapahdu yksityisissä yrityksissä.

        Vanhusten on järkevä asua kotonaan niin pitkään kuin se on mahdollista, jos heillä on siihen itsellään halua. Kunnan tekemä kotiapu maksaa myös eikä esimerkkisi millään tavalla osoita, että kunna tekemä työ olisi halvempaa. Päin vastoin kunta ei halunnut sitä maksaa eikä yksityinenkään sillä hintaa, minkä siitä olsi saanut. Toisin kuin kunnalta, yksityiseltä saa vaikka viisi hoitajaa 24/7 kunhan on rahaa. Kunnalta ei saa "resusrssipulan" takia. Resurssipula on kiertoilmaus sille että ei haluta maksaa.

        Et tiedä kaihista edes sitä, minkä sika kuuraketista. NS jälkikaihin hoitamiseen menee 20 sekuntia aikaa. Ei ole ongelma. Kaihileikkauksissakin voi olla onhgelmia, mutta et tunne sitä tarpeeksi.

        Tämä jankkaaminan jkanssasi alkaa olla tylsää koska argumenttisi ovat kevytä eivätkä perustu mihinkään tutkimuksiin.
        Päätän tämän omalta osaltani tähän. Keskimääräistä kivempi harjoitus silti.

    • kylläammattitaitoalöytyy

      Pikakouluttaa lääkäreitä? Miksi ihmeessä - Esa Laiho toimi valelääkärinä vuosikausia, omisti myös gediatrisen hoitoaseman, eikä ollut mikään lääkäri. Hänen jälkeensä ei ole löytynyt mitään hoitovirheitäkään, kun kaikki pengottiin. Joku hauta kaivettiin auki - olisiko mummu saanut liikaa morfiinia kipuihinsa? Kuinka moni lääkäri selviää niin puhtain paperein? Siksi toiseksi nyt on aivan erinomaiset käypähoitosuositukset, joita pystyy käyttämään vaikka metsuri.

    • Anonyymi

      Julkisella sektorilla on laitteet kunnossa mutta kyse on lääkäreistä. He ovat tottuneet nuhaan ja migreeniin. Jos vähän päätä tai keuhkoja sattuu niin se on flunssaa vaan ja burana auttaa. Isäni kävi kurkkukivun takia julkisella lopulta tutkituttamassa itsensä. Siellä annettiin menttoseita. Sen jälkeen kävi yksityisellä ja sama lausunto. Isä pyöri tämän jälkeen useita kertoja julkisen ja yksityisen välillä. Lopulta julkisen aseman lääkäri otti koepalan, vuoden kierteen jälkeen. Diagnoosi oli kurkunsyöpä. Kaikki hoito tehtiin vaan liian myöhään jahkailun takia. Jos isä olisi heti saanut hoitoa, ei isä nyt maksisi haudassaan. Julkinen. Yksityinen. Pahempi toistaan. Isä oli liian kiltti. Vaatikaa hyvät ihmiset päästä hoitoon. Lääkärit on laiskoja, se on teistä itestään kiinni. Vaatikaa. Vaatikaa. Vaatikaa

    • Anonyymi

      Oikeisto on tuhonnut koko maan!

    • Anonyymi

      Kyllä juuri noin on jämpti. Eilen varasin ajan yksityiseltä lääkäriasemalta.. Tänään puolen päivän aikaan olin keuhkolääkärin luona ja heti sen jälkeen röntgenissä. Vajaa tunti sen jälkeen lääkärin luona kuulemassa röntgenlausunnon ja lääkärin päätökset hoidosta. Sitten apteekin kautta kotiin. Kontrollikäynti kuukauden kuluttua. Sain ystävällistä palvelua. Kelan korvausosuus on merkityksetön. Niin pieni, että turha sillä on väittää olevan muuta merkitystä kuin Kelan tilaston aikaansaamiseksi tarvittavien tietojen kerääminen.

    • Anonyymi

      ihmiset järkyttyvät lääkäreitten ja koko teveyskeskustoimminan huonoutta pudottuaan pois työterveyspuolelta ja joutuessaan terveyskeskuksen asiakkaaksi kortistossa väliaikasta työtä kytääville lääkärille joille anettaan ehdoki yhtä potilata varten kymmenen minuuti ja sitten ovesta ulos. Pahimmassa tapauksessa he tässä kymmenessä minuutissa tuhoavat terveenkin osan potilaan kehosta ja muuttavat erikoislääkeitten reseptit itserakkauttaan potilasta vahingoittaaksi tai muuttavat sitä oman mielmsä mukaiseksi tietämättä poyilaasta mitään ja kaiken huipuksi vastaanotossa ihmistä kohdellaan ylimielisellä halveksunnalla ja keksitään itse syy potilaan lääkäritarpeelle. ja annetaan myös lääkärille täysin väärää tietoa niin että toimimattomuus jjohtaa pahimaassa tapauksessa potilaan itsemurhaan tai ainakin kaikkien oireitten huomatvaan pahenemiseen. Tulee mieleen että ihmisiä kohdellaan kuin romutettavaksi heitettyjä autoja ei niistä kannata mitään edes yrittää heitetään romuttamoon.
      :

    • Anonyymi

      Ei julkinen puoli ole halvempi kuin yksityinen, itse asiassa kalliimpi. Olen opiskelija, elän siis tiukoilla. Julkisen puolen halvat (kyllä, kertakäynti on halpa) hinnat ovat houkuttaneet minut useita kertoja hakemaan apua pitkäkestoiseen vaivaani. Minulla on toistuva masennus, ahdistuneisuushäiriö ja traumaperäinen stressihäiriö. En ole saanut sitä apua, mitä olen tarvinnut ja sairauteni on pitkittynyt ja vaikeutunut. Menin lopulta yksityiselle, sillä julkinen puoli ei antanut minulle sellaista apua, jolla olisin kyennyt palaamaan työni ja opintojeni ääreen. Kävin yhden ainoan kerran yksityisellä lääkärillä, joka vajaan sadan euron hinnalla antoi minulle sen avun, jota kipeästi tarvitsin.
      Julkinen: satoja, ellei tuhansia euroja usean vuoden ajan, ei apua.
      Yksityinen: n. 97 euroa, 20 min., työkyky palasi.

      Julkisella sektorilla on vakava asenneongelma.

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Yksityisellä julkisella ollut tai oleva antaa sitä hoitoa jota pitäisi antaa julkisella. Vasurit ei osaa nähdä ongelmaa ilman luokkakysymys höpötystä.

    • Anonyymi

      Venäjän perua, hoidetaan ne sielut jotka katsotaan hoitamisen arvoiseksi.

    • Anonyymi

      Suomessa ei mitään hoitoa saa julkisella . Pitää olla korkean profiilin status . Ja se näkyy terv.hoidon tietokoneelle merkittynä .

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miten voit manipuloida katsojalukuja?

      Palstatrolli ja väsynyttä sontaa palstalle suoltava Varmakkakkiainen on viime aikoina vedonnot siihen, että hänen ketjuj
      Ateismi
      23
      2326

    2. Vieläkö odotat että

      Näkisitte hänen kanssaan?
      Ikävä
      88
      1276

    3. Haluan sinun kanssa sänkyyn

      Ja läheisyyttä, koska rakastan sinua mies.
      Ikävä
      54
      1144

    4. Kuinka paljon

      Olet tutustunut kaivattusi arvomaailmaan?
      Ikävä
      115
      1076

    5. Nainen sä olet

      arvokas muista se. Yritän pitää pienen kontaktin yllä vaikka turhaahan tämä on. Toivottavasti joulu meni hyvin ja otat r
      Ikävä
      72
      1039

    6. KRP alkaa tutkia Ulvilan murhaa

      Jokohan nyt löydetään riittävä näyttö Annelin tuomitsemiseen miehensä murhasta tai taposta.
      Henkirikokset
      21
      1004

    7. Jos olisin

      Ollut ns. pelimies olisin myös käyttänyt tilaisuutta hyväksi. Välillä vain tuntuu että olisit itse nimenomaan halunnut p
      Ikävä
      57
      987

    8. Luotathan?

      Muistan kun olit vihainen minulle. Niin järkyttävän söpönä ja silti niin vastustamattoman ihanana en ole ikinä ketään na
      Ikävä
      31
      940

    9. Voi kun pian voisi varmuudella sanoa

      mitä tämä on. Suuri, suuri rakkaustarina vai pelkästään pitkä ja kipeä oppitunti. :(
      Ikävä
      53
      926

    10. Minun on niin vaikeaa uskoa, että

      todella kaipaisit minua. Pelkään vieläkin, että minua kusetetaan.
      Ikävä
      55
      918
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt