Julkinen terveydenhoito on huono ja korruptoitunut

Suomen terveydenhoitojärjestelmä on KOLMIJAKOMALLI:
1. Julkisen rahan terveyskeskukset, 2. työterveyshuolto ja 3. KELAN:n tukemaan YKSITYISEEN terveydenhoitoon.
Yksityistä terveydenhoito on vain ja ainoastaan Kelan tukemana. Ei siis yksityisten terveysfirmojen itsensä järjestämää.

Terveyskeskusten ongelmana on LÄÄKÄRIPULA, erityisesti syrjäseuduilla, kun Kela:n tukemat yksityiset firmat ja työterveyshuolto houkuttavat lääkärit kaupunkeihin.

Suomessa julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Pohjoismaiden suurimpia. Niinpä pienituloiset käyttävät jopa julkisen terveydenhuollon palveluja kaikkein vähiten.

Uudet sote-lait eivät korjaa ongelmia. Työterveyshuolto säilyy samanlaisena. Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut ovat pienituloisille suuria ja pelkona on, että nousevat edelleen.

Yksityisen sairaanhoidon korvauksia maksetaan selvästi enemmän suurituloisille. Pienituloiset hyötyivät näistä korvauksista tutkimuksen mukaan vuodessa keskimäärin 33 euroa, kun suurituloisimpien hyöty oli lähes 100 euroa.

Kannattaa lukea linkistä
https://sosiaalivakuutus.fi/suomen terve...
Tarja Kivimäen asiantuntijoiden arvioihin perustava artikkeli kokonaan.

Suosittelen myös:
https://www.stat.fi/art_2014-12-08_002
Tilastokeskus - Lääkäripalveluiden käyttö jakaa väestöä

Hyvin omituiselta, mutu-satuilulta, vaikuttaa ketjun aloittaneen PieniPiruVasempaan perustelu Suomen nykyisestä terveydenhuoltojärjestelmästä. PieniPiruVasempaan, kirjoituksessasi ei ole päätä eikä häntää...

Ruotsissa on valinnanvapaus, ollut jo noin 10 vuotta. Kannattaisiko Suomessa ottaa oppia Ruotsin ongelmista? YLE uutiset kirjoitti Ruotsin mallista 24.11.2017.
Tässä lyhyesti. Koko artikkeli allaolevasta linkistä.

Sitra rahoittaman ja Hanken Centre for Corporate Governance (HCCG) laatiman raportin perusteella voidaan hyötyä Ruotsin kokemuksista.

1. Ruotsi on tiheämmin asuttu
Valinnanvapautta perustellaan sillä, että yksityiset lääkärifirmat tuottavat entistä suuremman osan terveyspalveluista, syntyy kilpailua, joka pakottaa tuottamaan tehokkaammin.
Jotta valinnanvapauden edellyttämää kilpailua syntyisi, pitäisi väestöä olla alueella runsaasti ja tiheästi. Tukholman hallintoalueella asuu 348 ihmistä neliökilometrillä kun Uudellamaalla 180. Suomessa ainoastaan uusimaa ylittää 50 ihmistä neliökilometrillä. Ruotsissa vastaavia alueita on kuusi.

2. Ruotsissa on kokeneemmat maakuntahallinnot kuin Suomessa
Toinen ongelma liittyy maakuntiin, jotka järjestäisivät jatkossa sotepalvelut kuntien sijaan.
Ruotsin maakunnalliset hallintoelimet - maakäräjät - ovat verrattain itsenäisiä ja ne ovat keränneet veroa ja järjestäneet palveluita jo yli sata vuotta.
Suomen maakuntien suuri haaste on houkutella tarvittavaa osaamista pyörittämään niiden soten ja erikoissairaanhoidon palveluita.

3. Valinnanvapaus on tuonut Ruotsissa hyötyä - mutta ei kaikille
Raportin mukaan valinnanvapaus on synnyttänyt Ruotsissa paljon uusia yksityisiä hoitoyksiköitä ja lisännyt vastaanottokäyntejä etenkin siellä, missä bisnes kannattaa: tiheän asutuksen alueilla, joilla asuu hyvinvoimaa väkeä.
Tyytyväisiä valinnanvapauteen ovat terveet ja hyvin pärjäävät asukkaat. Sen sijaan hoitoa tarvitsevat ja honompiosaiset ovat kärsineet katkonaisista hoitosuhteista ja huonosta koordinoinnista eri palveluntuottajien välillä. He myös käyttävät hyväosaisia vähemmän mahdollisuuttaan päättää mihin menevät hoitoon. Yhtenä syynä pidetään potilasmaksuja.

4. Ruotsin julkiset ja yksityiset terveyskeskukset riitelevät rahasta
Sekä yksityiset että julkiset tuottajat ovat tyytymättömiä maakäräjien korvausjärjestelmiin, joilla hoitoa rahoitetaan. Raportin mukaan maakäräjät ovat nostaneet vaatimustasoaan palvelun laadun suhteen. Tämä on nostanut kustannuksia, mutta saadut korvaukset eivät ole nousseet. Sen vuoksi v. 2014 maakäräjien omistamista terveyskeskuksista 48 % ja yksityisistä 28 % toimi tappiollisesti. Toiminta oli sitä tappiollisempaa mitä harvaan asutummulla alueella terveyskeskus toimi.
Julkiset terveyskeskukset ovat voineet jatkaa toimintaa tilanteessa, jossa yksityisen toimijan olisi lopetettava kannattamattomana. Toisaalta julkiset joutuvat viime käden vastuunsa vuoksi toimimaan myös niillä alueilla, joilla terveydenhuolto ei ole taloudellisesti kannattavaa.

5. Ruotsin maakäräjillä on historia itsenäisinä toimijoina, minkä vuoksi niillä on ollut vapaus toteuttaa valinnanvapaus haluamallaan tavalla.
Suomessa maakunnat aloittavat puhtaalta pöydältä ja uudistus tehdään koko maassa.

https://yle.fi/uutiset/ruotsissa valinnanvapaus ei parantanut kaikkien terveyspalveluita...

Ruotsissa valinnanvapauden toteutuksen jälkeen syrjäseutujen sairaat odottavat lääkärille pääsyä kuten ennenkin. Ruotsissa on kritisoitu yksityisten yritysten voittoprosentteja. Järjestystä hyvinvointiin (Ordning och reda i välfärden) -selvityksessä esitetään voittokattoa, joka olisi 7 %, yksityisille hyvinvointiyrityksille.

Ruotsissa osalla yksityisiä tuottajia on sopimus julkisen terveydenhuollon kanssa, jolloin kustannukset ovat samat kuin julkisella puolella. Jos yksityisellä tuottajalla ei ole tällaista sopimusta, potilaan tulee itse maksaa hoitokustannukset kokonaisuudessaan eikä hän saa korvausta mistään.
Ruotsissa voi mennä suoraan erikoislääkärille, mutta halvemmaksi tulee hakea lähete yleislääkäriltä, kuten nykyään Suomessa.

Tanskassa on sekä yksityinen että julkinen terveydenhuolto. Koska julkinen on ilmaista, niin lähes kaikki tanskalaiset valitsevat julkisen.

Minkä vuoksi Suomessa ei pohdita terveysyritysten voittokattoa eikä myöskään sitä, miten terveysyrityksiä saataisiin syrjäseuduille, joissa terveysbisnes ei kannata mutta pitäisi olla valinnanvapaus samoin kuin tiheään asutuilla seuduilla tasa-arvoisesti.

Monikansallisten terveysjättien veroraportit tulee tehdä julkiseksi sen jälkeen, jos uudet sote-lait toteutuvat ja yksityisille aletaan maksetaan asukkaiden listautumismäärien mukaisia kapitaatiomaksuja.

Nyt voitot hallintarekisterin kautta verotta..

PotilaanParhaaksi ei itsekään tiedä mistä puhuu.

Uusilla toimijoilla on ihan samat ongelmat kuin julkisella puolella ja sen lisäksi niiden pitää perustaa kokonaan uudet toimipisteet tiloineen ja työntekijöineen. Heillä ei ole omaa lääkärivarastoaan vaan he kilpailevat samoista lääkäreistä.

Normaalisti työnantajalla on etulyöntiasema ja jos de ei sörssi sitä, työntekijä pysyy samassa työpaikassa. Uusien toimijoiden pitää ostaa uudet työntekijät joko rahalla tai muilla eduilla. Siinäkin nykyisillä terveyskeskuksilla ja sairaaloilla on pitkä etumatka, jota on hyvin vaikea pilata, jos ei ole ihan surkea.

Jos toimeentulomahdollisuudet olisivat niin huonot kuin PoPa antaa ymmärtää, ei apajalle olsi tulossa uusia toimijoita, joilla on pitkä takamatka. Se ei yksinkertaisesti kannattaisi. Jotain nylyinen järjestelmä tekee päin hvettiä, kun tulojoita on paljon.

Epäilen, että terveydenhoitoon tarkoitettua rahaa valuu poliitikkojen taskuun. Onhan kuntien lautakunnissa paljon ihmisiä, jotka itse päätävät oman työpiakkansa asioista. HUS ei pärjää ilman 50 poliittista johtajaa. Uskoakseni sillä rahalla palkkaa 150 sairaanhoitajaa...

Mitä sitten tulee voittokattoihin ja voittojen sijoittamiseen, niin siitä on käsittäkkseni harvinaisen tiukat säädökset tulevassa SOTE-mallissa. Raha ei ainakaan karkaa pois maasta, ja hyvä niin.

Mikään taikasauva ei uusi SOTE tule olemaan. Siellä, missä on vähän ihmisiä, ei tule koskaan olemaan lukuisia tarjoajia siinä, missä niihin paikkoihin ei koskaan tule raitiovaunua, oopperaa tai edes ostosparatiisia. Asuinpaikka on valinta ja osa haluaa olla rauhallisessa paikassa tai saaressa ja hyväksyyn sen, että rauha on todellakin rauhaa.

Mitä pötyä te puhutte tiloista ja laitteista?! Nehän menevät siihen yksityistettyyn systeemiin ja korvauksetta. Ettekö tienneet? Jopa valtion omii kuntien rakennukset - siis omistukseen - korvausetta, jotka rakennukset on kuntalaiset kustantaneet.

Sote on ongelma korruptiona. Siitä nyt rikosoikeudenasiantuntijat sanovat sanansa.

Ahneus sokaisee ihmisen

https://yle.fi/uutiset/3-10036340

Kohta on henki löyhässä...

Olen työssä suomalaisessa keskussairalassa hoitajana.Ihmettelen miten saisimme lisää vaikka rtg hoitajia että tutkimus pyörisi iltaisin.Tai lääkäreitä iltavuoroon.Ei saa.Ei ole.Jonkunverran tekevät ylitöitä jononpurkusopimuksella.Saavat paljon parempaa palkkaa mutta ei sitäkään jatkuvasti perheellinen jaksa.Paikkakuntani yksityisessä lääkärifirmassa ovi käy hoitajilla koko ajan.Eivät ole tyytyväisiä työhön siellä.Homma on iltapainotteista ja sekin on perheelliselle raskasta.Kunnallisella puolella kuitenkin selkeä 3 vuorotyö.Käy niinkuin asiantuntijat sanoivat , vain suurille paikkakunnille tulee vaihtoehtoisia toimijoita.Otetaan rusinat pois ja julkisen ,maakunnalisen toimijan huoleksi jää raskas ja kallis hoito.En usko yksityisten perustavan yhtään teho-osastoa tai dialyysiyksikköä.Vaikeat tulehdukset siirtyvät aina julkiselle puolelle niinkuin nytkin.Ystäväni isä leikattiin tällaisessa professorien yksityisklinikassa ja silti tuli se sattumatulehdus.Hoito siirtyi keskussairaalaan missä mies kuukauden kuluttua menehtyi komplikaatioihin.Sitä sattuu.Sitten kun klinikkatoiminta menee isoksi, tulee yksityiselläkin puolella samat ongelmat kuin nyt .Sitten vielä , ihmettelen miten yksityiset saisivat yhtähyvän elvytys ja tehohoito hoitajaryhmän kuin meillä, jossa kuitenkin on osaava ja paljon käytännön kokemusta omaava laaja tekijäjoukko.Olemme menossa kalliimpaan ja huonompaan systeemiin.Parempi olisi käyttää rahat nykyisen järjestelmän kehittämiseen.Ja antaa yksityisen hoitaa vain rönsyt pois.

Kun nykyiset pienten kuntien terveyskeskukset ja niiden tarjoamat palvelut loppuvat, sairaat joutuvat menemään pitkien matkojen päähän maakuntien suursairaaloihin. Maaseudulle eivät terveysfirmat palveluja perusta. Sairaat vanhukset jätetään omiin oloihinsa, eivät he odota raitiovaunuja tai metroa, vaan lähellä olevia terveyskeskuksia yhteiskunnalta, jonka eteen ovat aikanaan raataneet ja verot maksaneet. Myös ennalta ehkäisevä terveydenhoito, kunnille jäävä, loppuu, kun terveyskeskukset sulkevat ovensa.

Suomessa on 160 terveyskeskusta ja 309 kuntaa. YLE:n uutisvahti kirjoitti marraskuussa 2012 pienten paikkakuntien terveyskeskusten toimivan isojen kaupunkien terveyskeskuksia paremmin. "Nopea hoitoonpääsy ei näytä riippuvan siitä, kuinka edullinen tai kallis terveyskeskus on veronmaksajalle. Kuntien terveysmenoja verrattaessa hoitoonpääsyyn esimerkiksi Kokkolassa, Säkylässä ja Ranualla kulut ovat suuremmat kuin muualla maassa. Hämeenkyrössä taas pienemmät. TOP 12-listalla yksi oli ulkoistettu, Rääkkylä", todetaan YLE:n juttua varten oli haastateltu asiantuntijoita THL:sta, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja kuntaliitosta erilaisen tilastomateriaalin lisäksi.

Sote-uudistusta on suunniteltu milloin mistäkin lähtökohdista. On ollut paras-suunnitelmaa ja suunnitelmaa alle 20 000 asukkaan kuntien yhdistämistä.
Nykyisen sote-suunnittelun lähtökohdat ovat erikoiset: keskusta vaatii maakuntahallintoa ja kokoomus valinnanvapautta. Asiantuntijoita ei kuulla, eikä kokemuksista oteta oppia. Etelä-Karjalassa tehtiin sote-uudistus v. 2010. Tulokset ovat olleet siellä hyvät: mielenterveysjonoja on purettu ja vanhusten laitosterveyshoitoakin voitu ulkoistaa, kun alueen terveysasemat ovat erikoistuneet eri sairauksien ennaltaehkäisyyn ja kuntoutuksiin.

Etelä-Karjalan sote-piirin johtaja Pentti Itkonen kertoi YLE:n artikkelissa, että tärkeintä olisi panna paukkuja jatkohoitoon, kuntoutukseen ja ensiarviointiin, ettei potilas ajaudu takaisin tai alun perinkään - palvelujärjestelmän rattaisiin.
---
Miten potilaiden jatkohoito, kuntoutus ja ensiarviointi toteutettaisiin uudessa maakuntahallinnossa? Tuleeko terveysfirmoista käytännössä uudenlaisia "arvauskeskuksia"? Kapitaatiomaksu on "varma nakki", mutta entäpä, jos monisairaat potilaat aiheuttavat paljon kustannuksia erilaisien erikoistutkimuksien takia? Lähetetäänkö heidät terveyskeskuksiin vai julkisiin ERVA-alueen erikoissairaaloihin? Entä yksityissektorin leikkausten epäonnistuessa, missä tehdään korjausleikkaukset ja jatkohoito?

Jotta sosiaali- ja terveyspalvelut saataisiin uudistettua, ja järjestettyä myös syrjäseutujen asiakkaille, ei tarvita uusia maakuntavaltuustoja nykyisten kunnanvaltuustojen lisäksi eikä tarvita palvelujen yksityistämistä terveysfirmoille kapitaatiomaksuineen.

Parhaat terveyskeskukset olivat tutkimusten mukaan v. 2012:
Haminan, Hämeenkyrön, Kokkolan seudun, Kuusamon, Limingan, Loviisan, Naantalin, Ranuan, Rääkkylän, Suonenjoen, Säkylän-Köyliön ja Pihtiputaan-Viitasaaren terveyskeskukset. Nytkö nuo kaikki e.m. hyvin toimineet, ilman jonotusaikoja, pitäisi lopettaa?

Nykyinen malli ei noudata kuntarajoja, siitä ovat esimerkkejä KYSTERIT ja SYSTERIT. Erikoissairaanhoito ja päivystys on keskitetty.
Keskisuomalainen kirjoitti 18.10.2017: "Tutkimus: Kuntaliitokset eivät tuoneetkaan säästöjä". Artikkelin mukaan (VATT:in tutkija Saarimaa ja Helsingin kaupunginkanslian tutkija Harjunen) uusien liitoskuntien menot kasvoivat kuuden vuoden aikana likipitäen samalla tavalla kuin muutoin samantapaisten ksuntien menot, jotka eivät tehneet liitosta. Aika varmalta näyttää myös se, ettei maakuntamalli ja valinnanvapaus tule tuottamaan säästöjä, päinvastoin. Kustannukset lisääntyvät vaikka palvelut karkaavat kauaksi maakuntien keskustoihin.

Tehtyjen kuntaliitosten jälkeen huomattiin myös, että uusien liitoskuntien PALVELUVERKKO ERIYTYI ja sosiaali- sekä terveydenhuollon työpaikat siirtyivät SUURIIN KUNTIIN.
Tutkijoiden mukaan kehityksellä oli yhteys liitoskuntien alueelliseen poliittiseen edustukseen uudessa kunnassa: mitä heikomman edustuksen vanhan kuntajaon kunta uudessa kunnassa sai, sitä enemmän sote-työpaikat vähenivät sen alueella. Sama mikä tapahtui kuntaliitosten yhteydessä tulee tapahtumaa maakuntamallin tulon jälkeen.

Valtavaa rahan ja resurssien tuhlausta ja inhimillistä hätää sote-suunnitelmat tulevat lisäämään syrjäseuduilla, kun hyvin terveyspalvelut hoitaneita terveyskeskuksia ja -asemia lopetetaan. Sote-palveluiden päätösvallan siirtyessä 18 maakuntakeskukseen ja kun myös sote-työpaikat siirtyvät, se tulee aiheuttamaan suurtyöttömyyden kuntiin lisää työttömyyttä.

Sairaudesta riippuen, kun hätä on suurin, terveyspalvelujen pitäisi olla lähellä. Kuka haluaa synnyttää taksissa, kuka haluaa saada liotushoidon (veritulppa) tai apua aivoinfarktiin vasta satojen kilometrien päässä? Suomessa on pitkät etäisyydet ja Suomi on harvaan asuttu maa - pitäisikö ne myös huomioida terveyspalveluissa - ei ainoastaan terveysfirmojen lobbaama kaupunki-malli tai keskustan vaatima maakuntavaltuusto-malli.

Julkisen ja yksityisen terveyspalvelun hinta määräytyy eri tavoin. Yksityinen hinnoittelee palvelunsa siten, että palveluun sijoitettu pääoma tuottaa mahdollisimman hyvin. Yksityinen sektori saa Kelan tukea sairausvakuutuksen muodossa.
Julkisen sektorin palvelut ovat lakisääteisiä ja rahoitetaan verorahoista.

Kuntien palvelumaksut kattavat vain noin 12 % todellisista kustannuksista. Maksut vaihtelevat kunnittain esimerkiksi kunnan asukkaiden maksukyvyn mukaan. Esimerkiksi sairaalan hoitopäivä maksaa potilaalle reilut 30 euroa, mutta kunnalle yli 300 euroa. Laitoshoidosta maksu on asiakkaan tulojen mukainen, varakas maksaa enemmän kuin pienituloinen. Keskussairaalassa tekonivelleikkaus voi maksaa kotikunnalle jopa 10 000 euroa, kun potilas maksaa vain sairaalapäivistä, noin 200 euroa. Syöpäpotilaan yksi käyntikerta keskussairaalassa hoitoineen voi maksaa kotikunnalle toistatuhatta euroa.

Kuntien tehtävä on turvata kaikille kuntalaisille terveyspalvelut sosioekonomisesta asemasta, sairastavuudesta tai iästä riippumatta. Asukkaat äänestävät kunnanvaltuuston, jolla on myös sote-budjettivalta. En ole aiemmin kuullut/lukenut/nähnyt mainitsemaasi julkisen sektorin "korruptiota" terveyspalvelujen osalta, joten ehkäpä PPV, perustelut korruptioväitettäsi?

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan yritysten ja järjestöjen osuus sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta on 2000-luvun aikana jatkuvasti kasvanut. Yksityiset palveluntuottajat tuottavat runsaan neljänneksen kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista. Yleisempiä yksityisiä terveyspalveluja ovat fysioterapiapalvelut, lääkärin ja hammaslääkärin palvelut ja työterveyshuolto. Suuri osa yksityisten terveyspalvelujen tuottajista toimii eteläisessä Suomessa ja suurimmissa kaupungeissa.

Kunnat ovat niin halutessaan ja tarvitessaan voineet maksaa yksityisen sektorin palveluista asiakasmaksulain mukaisesti asiakasmaksut. Sairausvakuutus korvaa potilaalle osan yksityisten lääkärien ja hammaslääkärien palkkioista, joten yksityiset palvelut ovat yhteiskunnan tukemia. Maakuntahallintoa pelätessään, monet kunnat ovat ulkoistaneet terveyspalvelujaan, joten useilla kunnilla ei enää ole turhia kuvitelmia yksityisen sektorin "autuudesta" terveyspalvelujen turvaajina ja sovittujen palvelujen järjestäjinä.

Terveyspalvelujen käyttöön ja valintaan vaikuttaa potilaan sosioekonominen asema, palvelujen saatavuus. Yksityislääkärillä käynti maksaa, ilman tutkimuksia, noin kaksi kertaa enemmän kuin terveyskeskuksessa asiakkaan vuosimaksu. Valinnanvapaus on ja tulee olemaan hyvätuloisilla (erityissairaanhoito jää valinnanvapauden ulkopuolelle) ja työssäkäyvillä (työterveyshuoltoa ei muuteta).

Olisi mielenkiintoista tietää, nyt sote-uudistuksia suunniteltaessa yksityisten lääkäriasemien nykyinen hinnoittelu. Kuningaskuluttaja totesi v. 2014 "Sama alihankkija, moninkertainen hinta" ja "alihankkijakohtainen vertailu kuitenkin paljastaa, että hintoihin voi halutessaan leipoa isot katteet".

https://yle.fi/kuningaskuluttaja/lääkäriasemien maksut: sama laboratorio, huima hintaero...

Kyllä Suomessa on nykyäänkin, kolmiportaisen järjestelmän takia, suurenmoinen valinnanvapaus: työssäkäyvät hyvätuloiset ovat voineet valita 1) työterveyshuollon (ilmainen työntekijöille), 2) yksityisen sektorin kalliit, nopeasti saatavilla olevat Kela:n tukemat terveyspalvelut tai 3) julkisen sektorin halvat palvelut. Lisäksi on voinut, niin halutessaan, ostaa vakuutuksen terveyspalveluitaan varten.

Täällä "PieniPiruVasempaan" elämöi yksityisten sote-palveluiden paremmuudesta verrattuna julkiseen. Hän kirjoitti muun muassa:
"Miksi sinä vastustat Mehiläistä?"
- En vastusta mehiläistä tai yksityisiä terveyspalveluja, jos potilasmaksut ovat asetusten mukaisia ja jos terveysfirmat noudattavat Suomen lainsäädäntöä ja maksavat verot Suomeen. Julkisessa sairaalassa minua vastapäätä makasi varakas potilas, joka odotti erikoislääkärin yksityispotilaana suonikohjuleikkausta ohittaen leikkausjonon. Toivottavasti nämä julkisissa tiloissa toimivat erikoislääkärit olisivat julkisen sektorin palkollisia, eivätkä pitäisi omia yksityisvastaanottojaan terveyskeskuksissa ja julkisissa sairaaloissa erikoissairaanhoidon hinnoilla.
"Jos sinuun on uskominen, niin se ei pärjää kilpailussa."
- Ilman julkista tukea, ilman sairausvakuutusta ja siis ilman Kela-korvauksia yksityinen sektori ei pärjää. Niitä suomalaisia on hyvin vähän, joilla on varaa yksityiseen erikoissairaanhoitoon yksityislääkäreillä ja yksityissairaaloissa ilman yhteiskunnan tukea eli Kela-korvauksia. Jos kannatat ehdotonta yksityistämistä, niin toki kieltäydyt yhteiskunnan tuesta ja Kela-korvauksista ja maksat koko hoidon itse?
"Toisaalta vaikutat poliitikolta. Sanot ettei saa kilpailla koska kukaan ei pärjää julkiselle"
- En ole poliitikko, kirjoitan lähinnä omasta kokemuksesta "kaupunkilaisjärjellä". Epäilen, että yksityinen sektori pärjäisi julkiselle, jos yksityisen sektorin palveluita ei tuettaisi. Suunnitelmissa on isot kapitaatiomaksut. Tanskalaiset valitsevat lähes sataprosenttisesti julkisen terveydenhuollon, joka on ilmaista, kun taas yksityiset palvelut ovat kalliit.
"Epäilen, että valehtelet koska jos puhuisit totta, niin sinulla ei olisi mitään kilpailua vastaan koska julkiselle ei voisi kukaan pärjätä."
- Olen perustanut mielipiteeni asiantuntijoiden arvioiden sekä omiin kokemukseen Suomen kolmiportaisen järjestelmän eri "portailla". Olen käyttänyt työterveyshuoltoa, yksityistä sekä julkisia palveluja. Yksityisiä palveluja erityisesti hammashuollon osalta. Terveyspalvelujen osalta en ole huomannut laatueroja pääkaupunkiseudulla, jossa valinnanvaraa on ollut. Erot ovat näkyneet lähinnä kukkarossa: yksityinen hammaslääkäri on ollut lähes 10 kertaa kalliimpaa (kela-korvaus huomioitunakin) kuin julkinen.

"Ettet vain olisi joku poliittinen metsänhoitaja, joka istuu jossain hallituksessa ymmärtämättä terveydenhoidosta edes sitä, minkä sika kuurakletista :D
- en ole poliitikko enkä metsänhoitaja. Terveydenhoidosta ymmärrän sen, minkä olen lukenut asiantuntijoiden arvioista ja kokemuksesta terveyspalveluista Suomessa ja ulkomailla.
"Ymmärrät nimittäin politiikkaa, mutta sinulla ei ole hajuakaan terveydenhoidosta eikä tehokkuudesta.
- ehkä ymmärrän budjetoinnista ja tilintarkastuksesta?
"Et tiedä edes sitä ettei julkinen puoli tiedä mitä vaikkapa pallolaajennus oikeasti maksaa .
- pallolaajennuksen hinnoista voit lukea netistä.
"Sitä ei ole koskaan kulkaan laskenut eikä tietoa saa ulos järjestelmistä koska bne ei ole tehty sitä varten. Terveysbudjettien tehtävä on polttaa kaikki saatu raha ettei seuraavana vuonna saataisi vähemmän.
- kunnissa tiedetään hyvin tarkkaan, mitä mikin toimenpide maksaa, jotta voidaan tehdä sote-budjetit. Kunnissa lasketaan tarkoin myös se, minkälaisia asiakasmaksuja pitää periä, jotta valtiontukien kanssa verokertymä riittäisi. Terveydenhoitopalvelut ovat usein myös vaaliteemoja, joten asukkaat voivat vaatia, että lupaukset pidetään.
"Sillä tolalla julkinen puoli on ASIANTUNTIJOIDEN tahdosta."
- asiantuntijat: professoreiden ja tutkijoiden sekä asiantuntijalääkäreiden lausunnot perustuvat tutkimustietoihin. Julkisen puolen "se tola" perustuu eduskunnan lainsäädäntöön. Nykyinen kepu-kok-sin -hallitus tekee valiokuntien esitysten perusteella uusia sote-lakeja eduskunnan hyväksyttäväksi. Asiantuntijoiden tutkimustietoon ja kokemuksiin perustuvia arvioita ja selvityksiä olisi hyvä hyödyntää.

Pallolaajennuksesta:
Jos menet yksityiseen sydänsairaalaan julkisen sektorin lääkärin lähetteellä, maksat vain normaalin julkisen taksan: poliklinikkamaksu on 35,30 euroa. Hoitopäivämaksu on 47,90 euroa/hoitovuorokausi. Edellä mainitut maksut ovat sote-lain mukaisia asiakasmaksuja. Toimenpiteistä ja leikkauksista ei tule ylimääräisiä maksuja.
Esimerkiksi Mehiläisessä sepelvaltimoiden varjoainekuvaus pallolaajennus maksaa 5271,10 euroa, josta kelan korvausten jälkeen potilaan omavastuuosuudeksi jää 4544,10. https://www.mehilainen.fi/sydan/hinn
Valitsetko leikkauksen yksityisellä vai julkisella puolella?
Uusi sote-lainsäädännön valinnanvapaus ei tule koskemaan erikoissairaanhoitoa. Jos erikoissairaanhoidosta kela-korvaus poistuu, pienituloisten on yhtä vaikeaa saada erikoissairaanhoitoa kuin tähänkin asti - ellei vieläkin vaikeampaa. Lisäksi erikoissairaanhoito tulee siirtymään entistä kauemmaksi keskuskaupunkeihin.

PieniPiruVasempaan,
Luuletko, että uusi maakuntamalli tulee vähentämään byrokratiaa tai epäilemääsi korruptiota. Nykyisillä 309 kunnalla säilyy kunnanvaltuustot, kunnanhallitukset ja valiokunnat sekä budjettivalta muissa kuin sote-asioissa.
Lisäksi luodaan uusi hallintoporras: maakuntahallinto. 18 maakuntaan tulee oma valtuusto, joka päättää sosiaali- ja terveyspalveluista. Uutta maakuntahallintoa varten järjestetään maakuntavaalit. Isojen kaupunkikuntien päättäjät tulevat istumaan myös maakuntavaltuustoissa saamansa kannatuksen ja suhteellisen laskentatavan mukaisesti. Myös maakuntavaalissa keskitetään äänet kärkiehdokkaille, jotta mahdollisimman moni menisi läpi riippumatta todellisesta kannatuksesta.
Toki lobbaaminen muuttuu. Enää ei kuntien sote-päättäjiä lobatakaan, vaan sote-uudistuksen jälkeen ryhdytään lobbaamaan maakuntavaltuustojen sote-päättäjiä.

Suomessa ei ole yhtenäistä tietojärjestelmää potilaista. Ei ole olemassa näyttöä tulevan sote-uudistuksen laatukriteereistä, miten harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien maassa tasa-arvoiset sote-palvelut järjestetään. Arveluttaa myös se, miten uudet sote-palvelut tullaan järjestämään, jos ja kun sote-budjetit ylittyvät. 1. Korotetaanko käyntimaksuja, 2. priorisoidaanko hoidon tarvetta vai 3. kerätäänkö kansalaisilta enemmän veroja? Mitä PPV ehdottaa valittavaksi kolmesta edellä mainitusta vaihdoehdosta?

"Eihän meillä ruokaakaan myydä valtion kaupoissa...".
Suomessa myydään verorahoista tuettua ruokaa. Maataloustukia maksetaan yli kaksi miljardia (2000 000 000 euroa) yli 200 eri tukimuodon perusteella. Viime vuonna suurimpia tuensaajia olivat Luonnonvarakeskuksen ja metsäkeskuksen lisäksi närpiöläinen Andelslaget Närpes Grönsaker 1,9 miljoonaa, tomaatintuottaja Sven SiggAB, 1,8 miljoonaa. Suurin osa oli viljelijätukia, 1.760 miljoonaa euroa. Lisäksi maksettiin hanke-, rakenne- ja markkinatukia ja muita kuten varastoinnin ja menekin edistämisen tukia.

Tukia maksettiin myös kaupalle ja teollisuudelle. Valio Oy sai tukea 1,8 miljoonaa.
Tukia on maksettu luonnonhaittakorvauksina, maidontuotannon mukautukseen, kasvihuonetukia, porotalouden tukea, eläinten hyvinvointitukea, kansallista peltotukea jne.
Suomen rikkain miljardööri, Koneen hallituksen puheenjohtaja sai viime vuonna maataloustukia noin 437 000 euroa.

Eihän meillä ruokaakaan myydä valtion kaupoissa. Ei valtion kaupoissa, mutta ruokaa myydään VALTION TUKEMANA. Veronmaksajat maksavat vuosittain noin 2 miljardin euron maataloustuet. Suomessa on erittäin korkea ruuan hinta ja lisäksi suuret maataloustuet, joten käytännössä ruoka maksetaan kahdesti. Olisikohan ihan hyvä niin, että Suomessa olisi maataloustukia saaneiden "kolhoositilojen" yhteydessä kauppoja, joista kuluttajat saisivat suoraan esimerkiksi luomuruokaa edullisesti.

Julkiset sote-palvelut ovat demokraattisesti valitun eduskunnan lakien säätämiä. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin
On olemassa laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta. Sosiaalihuoltolaissa säädetään, miten ja mitä sosiaalipalveluja kunnan on tuotettava.
On myös laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. On kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki jne. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi. Aluehallintovirastot valvovat terveyspalvelujen tuottajia.

Demokraattisissa hyvinvointivaltioissa sote-palvelut perustuvat kansanedustajien hyväksymiin lakeihin, julkisen sektorin toimintaan. Toinen mahdollisuus on järjestää palvelut yksityisen sektorin, esim. vakuutuksiin tai potilaan omaan rahoitukseen perustuen.
On olemassa myös "valinnanvapautta" - julkinen ja yksityinen sektori sopivat resursseista ja työnjaosta potilaiden parhaaksi - ei siis terveysbisneksen pääomasijoittajien.

Suomessa haetaan uudenlaista toimintamallia. Vanha sote-lainsäädäntö ollaan heittämässä pois ja siinä näyttää käyvän niin, että "lapsi lentää lapsiveden mukana".

Voitaisiin myös miettiä nykyisen järjestelmän ongelmakohdat ja etsiä niihin asiantuntijoiden ratkaisut ja suunnitella parannukset ja korjaukset. Nyt lähdetään "soitellen sotaan" eli kehitellään sekä uusi hallinto että uudet lait, uudet laatukriteerit, uudet kapitaatiomaksut jne. - vaikka tiedetään että näillä uudistuksilla nykyiset ongelmat eivät korjaannu. Päinvastoin.

Suomessa on erikoinen potilasvakuutusjärjestelmä, minkä seurauksena potilasvahingoista maksetaan pieniä korvauksia, eikä Sipilän hallituksen sote-uudistus näytä näitäkään ongelmia poistavan.

Potilasvahinkojärjestelmän tulisi luonnollisesti kohdella sekä yksityisen että julkisen terveyspalvelun tuottajia samalla tavalla. Potilasvakuutus korvaa henkilövahingon vain siltä osin, kun muu lakisääteinen sosiaaliturva ei vahinkoa korvaa. Yksityisen terveysfirman hoitovirheen korjaus toteutetaan julkisessa terveyspalvelussa ja maksu yksityisen sektorin hoitovirheestä menee veronmaksajille.

Julkinen terveyspalvelu, joka on hoitaa yksityisen hoitovirheen, tulisi saada korvaus hoidosta yksityisen firman potilasvakuutuksesta. Eikö? Potilasvakuutukset pitäisi päivittää ja hoitovirheistä kärsineiden potilaiden tulisi saada kivusta, särystä tai elinikäisestä haitasta kunnollinen korvaus ilman kalliita ja hermoja raastavia oikeudenkäyntejä.

Hoitovirheitä ei tilastoida erikseen julkisella tai yksityisellä sektorilla, joten niiden määrää ei voida vertailla. Kun terveysfirmat haluavat lisää tulosta, niin ne myyvät leikkauksia, joita ei julkisella puolella tehtäisi, esimerkiksi ennenaikaisia kaihileikkauksissa. Hyvä myyjä saattaa myydä ennenaikaisen tai tarpeettoman leikkauksen ja jos leikkauksen seurauksena tapahtuu komplikaatio tai jopa hoitovirhe, niin julkinen sektori joutuu virheen korjaamaan ja kustannukset hoitamaan. Yhteiskunta siis hoitaa ja kustantaa yksityisten hoitovirheet.

Kun Ruotsiin tuli valinnanvapaus 2010-2011, niin Ruotsiin perustettiin välittömästi yhteensä 190 uutta yksityistä terveyskeskusta verorahoilla rahoitettua.
Verorahoilla rahoitettua. Onko yksityinen yksityinen silloin, kun se verorahoilla rahoitetaan? Ruotsissa on paheksuttu sitä, että terveysalan yritysten päätöksiä on ohjannut enemmän voitontavoittelu kuin potilaiden etu. Uusista yksityisistä terveyskeskuksista 88 % prosenttia perustettiin Ruotsissa niille alueille, joilla oli jo olemassa joko hyvät tai erittäin hyvät palvelut. Valinnanvapaus lisääntyi vain suurissa kaupungeissa. Yli puolet yksityisistä terveyskeskuksista perustettiin Ruotsin kolmeen suurimpaan kaupunkiin.

On tyhmää ja tarpeetonta tehdä samat virheet myös Suomessa. Ruotsin ongelmista pitäisi ottaa oppia, ei toistaa niitä. Nähtävästi suomalaiset terveysfirmat lobbaavat nyt Suomen päättäjiä, kun haluavat samat edut samanlaisella sote-lainsäädännöllä kuin Ruotsissa.

Nimimerkin PPV, väitteitä julkisen sektorin jonoista tai huonosta hoidosta en osaa kommentoida, koska minulla ei ole kokemusta pitkistä jonoista tai huonosta hoidosta. Olen saanut erittäin hyvää hoitoa ja palvelua - nopeasti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla Suomessa ja muissa EU-maissa. Erikoissairaanhoidossa olen yleensä ollut yksityisellä, mutta perusterveys- ja työterveyspalveluissa julkisessa terveydenhuollossa. Kaikissa kolmessa eri portaassa palvelut ovat olleet mielestäni aivan yhtä hyvät mutta kovin eri hintaiset.

PPV: "Julkinen terveydenhoito haluaa pitää potilaan omana omaisuutensaan" = käsittämätön väite.
- Julkinen terveydenhuolto perustuu terveyslainsäädäntöön, joka on ajan myötä eri hallitusten ja eduskuntien terveyslakien ansiosta muodostunut nykyiseksi. Suomessa on 309 hyvin erilaista ja erikokoista kuntaa, joiden sote-toimintaa aluehallintovirastot valvovat. Potilaat halutaan parantaa, eivätkä kunnan asukkaat ole kenenkään omaisuutta.

PPV: "Julkiselle palvelulle jukinen palveluntuotaja ja etenkin sen työntekijät hyväksyvät huonon laadun. Se perustuu siihen valheeseen, että se on halpaa. Se on halpaa vain niillem joilla on hoitokatto täynnä. Suurimmalle osalle ihmisiä julkinen terveydenhoito on paljon kalliimpi kuin jos sitä ei olisi. Siksi sen pitäisi olla vähintään yhtä hyvä kuin yksityinen".
- Köyhälle kaikki on kallista, rikkaalle ei mikään. EU:ssa on monia maita, joissa julkinen terveydenhoito on paljon halvempaa kuin Suomessa ja terveyserot pienempiä. Niitä maita sanotaan HYVINVOINTIVALTIOIKSI. Toivottavasti myös Suomea, sen jälkeen jos Sipilän hallituksen 18 maakunnan hallinnoimat sote-suunnitelmat toteutetaan.

EU:n komission tiedonannossa "Solidaarinen terveydenhuolto: terveyserojen vähentäminen EU:ssa" tärkeimpiä ehdotuksia ovat

1. Huolehtiminen terveyden tasapuolisemmasta jakautumisesta osana yleistä sosiaalista ja talouskehitystä'
2. Terveyteen liittyvää sosiaalista eriarvoisuutta koskevan tiedon keruun parantaminen (mittaus-, seuranta-, arviointi- ja raportointimekanismit mukaan lukien)
3. Koko yhteiskunnan sitouttaminen terveyserojen vähentämiseen
4. Muita heikommassa asemassa olevien ryhmien tarpeiden täyttäminen
5. EU:n politiikan panoksen lisääminen terveyserojen vähentämiseksi

https://thl.fi/yhteistyo/kansainvalinen

Kuntalehti kirjoitti: "KHO: Sote ja valinnanvapaus vaatii EU:n käsittelyn".
9.1.2018: Korkein hallinto-oikeus katsoo, että sote-lakipaketti, joka sisältää valinnanvapauden pitää saattaa EU:n komission käsittelyyn. Se on KHO:n mukaan ainoa kestävä menettelytapa.

https://kuntalehti.fi/uutiset/kho-valinn

Sipilän hallitus ei viene sote-lakeja EU:n käsittelyyn. Mutta toteutuuko komission ehdotukset, jos uusi sote-lainsäädäntö ei sisällä terveyseroja vähentäviä elementtejä - vaan päinvastoin, terveyserot kasvavat muun muassa saatavuuden suhteen. Myöskään heikommassa asemien ryhmien tarpeet eivät toteudu. Esimerkiksi kun sairaaloiden synnytysyksikköjä on lopetettu, alueiden eriarvoisuus on kasvanut pitkien matkojen kasvaessa. Jos Ruotsin mallin mukainen valinnanvapaus toteutetaan, niin eriarvoisuus kasvaa syrjäseutujen asukkaiden osalta, kun palvelut keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin.

Kapula taisi osua :D

Aloitetaan helpoimmasta: omakohtaisen kokemuksen yleistäminen totuudeksi on niin noloa, että jo sen perusteella voisi tyrmätä koko vastauksen. Minulle ei ole vatsa kipeä = kenelläkään ei ole vatsa kipeä. Ns kokemusasinatuntija ei ole kumpaakaan.

Mikä on liian aikainen kaihileikkaus? Kaihileikkau, joka on maailman yleisin ja parhaiten onnistuva leikkaus auttaa välittömästi. Sen jälkeen ei tule kaihia, näkö paranee heti mukaan lukien hämäränäkö. Liian myöhään tehty leikkaus ei anna samaa lopputulosta koska aivot eivät enää pysty käsittelemään informaatiota.

Julkinen terveydenhoito perustuu lakiin, jota kunnat ovat säännöllisesti rikkoneet ilman mitään seurauksia. Yksityinenkin perustuu lakiin, joten siinä ei ole mitään eroa, mutta yksityinen voi menettää toimilupansa ja saada potkujen lisäksi rangaistuksen. Julkisella puolella saa palkankorotuksen ja poliittisen palkintopaikan. Kannustimet ovat eri suuntaan.

Julkinen terveydehoito maksaa meillä saman verran kuin muuallakin tai hieman enemmän johtuien pienuistä yksiköistä ja suurista välimatkoista. Maksajana on tietenkin se 30% väestöstä, jotka muutenkin maksavat 90% kaikista veroista. Köyhälle kaikki on halpaa tai ilmaista.
Maksut peritään veroista, mutta kun verrataan kustannuksia, pitää katsoa paljonko kulut ovat eikä sitä, miten kulut jyvitetään eri ryhmien kesken.

Suuurinta osaa Suomen laeista ei viedä EU-käsittelyyn eikä se tarkoita, että niissä olisi jotain pielessä. Lakeja nimenomaan ei viedä sinne, jos ei ole tarvetta. Tässäkin tapauksessa on kyse poliittisesta pelistä.

Kerro sinä vuorostasi miksi HUSsilla on yli 50 poliittista johtajaa.
Kerro myös miksi hoitotakuu piti tehdä, jos kunnat kerran hoitavat ihmisiä hyvin.

PPV:lle eivät kelpaa asiantuntijoiden lausunnot. Hän ei hyväksy myöskään yksittäisten terveyspalvelujen käyttäjien kokemuksiin perustuvia mielipiteitä. Joten asiallisten mielipiteiden vaihto PPV:n kanssa on hyvin toivotonta. Hoitotakuulla on voitu tasa-arvoistaa potilaiden saamia palveluja, jotka ovat olleet hyvinkin erilaisia eri kunnissa. Tietääkseni hoitotakuun ylittäneet julkiset tuottajat ovat joutuneet maksamaan sakkoja.

Kaihileikkauksista kannattaa lukea tarkemmin asiantuntijoiden arvioida. Tässä kaksi linkkiä:
https://yle.fi/akuutti/harmaakaihilla pelotellaan ja rahastetaan kuluttajia?

www.terve.fi/tervedenhuolto/78189...
Ovatko nämä turhia hoitoja ja leikkauksia?

Uusia sote-lakeja ja maakuntahallintoa on perusteltu tuottavuudella. Miten tuotetaan halvemmalla, kun väestö vanhenee ja terveyspalvelujen tarve kasvaa. Kun maakunnat saavat valtiolta tietyn summan sote-palveluihin ja kun se ei riitä, niin mitä sitten tehdään? HS:n 2.3. artikkelin "Harva uskoo soten säästötavoitteiden toteutumiseen" mukaan säästöjä ei synny. Uudistus ei hillitse vaan päin vastoin kasvattaa menoja. Soteen sisältyy kuitenkin iso terveysmenojen säästötavoite. Tehostaminen, tuottavuus ja maakuntahallinnon määräraha on yhtälö, joka ei tule merkitsemään parempia terveyspalveluja potilaille tai parempaa hoivaa vanhenevalle suomalaisväestölle.

Suomessa on esimerkkejä yksityistämisestä. Kun postin palvelut yksityistettiin, palvelun laatu ja taso on heikentynyt merkittävästi. Ennen posti saatiin takuulla, kahden päivän sisällä, nyt posti voi tulla perille kahden viikon aikana. Myös postimaksut ovat moninkertaistuneet.

Wikipedian mukaan HUS on jaettu viiteen sairaanhoitoalueeseen: Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue ja Porvoon sairaanhoitoalue. Sairaanhoitoalueiden lisäksi HUS:n toiminta on pääosin organisoitu lääketieteellisiksi tulosyksiköiksi, liikelaitoksiksi sekä tytäryhtiöiksi.

Vuonna 2012 HUS-sairaaloiden palveluja käyttäneita eri henkilöitä oli 497 826. Samana vuonna HUS-sairaaloissa tehtiin 89 455 leikkausta. Sairaansijoja oli 3 128. Synnytyksiä hoidettiin yhteensä 18 099.

Valtaosa hoitoa saavista potilaista tulee sairaanhoitopiirin jäsenkunnista, joiden alueella asuu noin 1,5 miljoonaa asukasta. Yliopistosairaala Hyksin erityisvastuualueeseen kuuluvat myös Etelä-Karjalan sosiaali ja terveyspiiri Eksote ja Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea. Lisäksi HUS vastaa joistakin valtakunnallisesti keskitetyistä erityistason erikoissairaanhoidon palveluista koko maassa. Näitä ovat muun muassa elinsiirrot. Yhteistyön yksi tulos v. 2010 oli HUS:n uusi tutkimusstrategia. Lääketieteen ja hammaslääketieteen perusopetusta saa vuosittain yli 700 opiskelijaa. Vuonna 2012 lääkärikoulutuksesta valmistui 285 lääkäriä. 129 väitteli tohtoriksi. Noin 4000 terveydenhuoltoalan opiskelijaa sai käytännön opetusta HUS:ssa.

Ehkä e.m. luken perusteella ymmärtänet, miksi HUS:n hallinnossa tarvitaan myös johtajia?

Julkiset sote-palvelut järjestetään demokraattisesti valittujen kansanedustajien säätämien lakien perusteella. Kerropa, PPV, mihin perustuu yksityisten terveysfirmojen toiminta, miksi ne ovat perustettu?

HUS:in hallinto on iso, koska toiminta koskee noin 1,5 miljoonaa asukasta.
Yliopistosairaala Hyksin erityisvastuualueeseen Eksote ja Carea. Lisäksi HUS Suomen elinsiirroista. HUS on merkittävä kouluttaja, kun Lääketieteen ja hammaslääketieteen perusopetusta saa vuosittain yli 700 opiskelijaa. Noin 4000 terveydenhuoltoalan opiskelijaa sai käytännön opetusta HUS:ssa v. -12.
Nuo luvut selittävät jokaiselle, joka ymmärtää konsernihallintojen järjestämisestä, miksi hallinto HUS:issa on kuten olla pitääkin. Yksityisissä terveysyrityksissä on osakeyhtiölain säätämä hallinto. Yleensä yhtiökokous päättää hallituksen esityksestä. Hallintoa varten löytyy kuin myös "Hyvä-Veli" johtajia terveysfirmoissakin. Hallintoa ei ole julkisella sen enempää kuin yksityiselläkään puolella vielä digitalisoitu roboteille.

Nykyhallituksen uusi sote-suunnitelma perustuu kahteen osa-alueeseen: 1) keskustapuolueen maakuntamalli ja 2) kokoomuksen valinnanvapaus.
Siitä puuttuu kokonaan 3) potilaan paras.

Suomen nykyinen sote-järjestelmä kaipaa korjauksia. Ihan samoja, mitä muissakin pohjoismaissa on tehty useitakin erilaisia korjauksia. Ruotsissa ja Tanskassa on järjestelmiä korjattu asiakkaiden lähtökohdista, ei hallituspuolueiden omien intressipiirien ja lobbareiden esityksistä. Siinä on suuri ero. Suomeen ollaan järjestämässä uutta, täysin erilaista järjestelmää, vaikka ei tiedetä mitä käytännössä tulee tapahtumaan. Sitä ei tiedetä, mitä sote-järjestelmä tulee maksamaan ja miten hoidon ja palvelujen saatavuuden käy eri alueilla. Miten uusi maakuntahallinto tulee toimimaan yhdessä kuntahallinnon kanssa, kun useat kunnat, Helsingin tapaan, vastustavat voimakkaasti kepun maakuntahallintoa. Kunnat ja kuntalait eivät minnekään katoa . Kuntahallinto jää, vaikka kuntien sote-palvelut siirtyisivät maakunnille. Tulee uutta kallista hallintoa, tulee uutta lainsäädäntöä, tulee uusia päättäjiä tai samat päättäjät tulevat istumaan monella eri "pallilla" päättämässä yhä useammin lobbareiden (terveysfirmat) piikkiin, kun päätösvalta siirtyy sote-asioissa 309 kunnalta 18 maakunnalle.

Kaikissa leikkauksissa on oma riskinsä. Julkisella puolella turhia leikkauksia ei tehdä sen vuoksi, että leikkaukset tuovat rahaa firman kassaan. Ennenaikaisesti leikattu kaihi saattaa uusiutua ja tarvitaan useampia leikkauksia, mikä tuo lisää euroja potilaspulaa potevalle terveysbisnekselle. Suomen väestö vanhenee ja elää entistä pidempään, joten leikkauksia ja muita terveyspalveluita sekä vanhushoivaa tarvitaan entistä enemmän. Maaseudulle jäävät vanhukset, jotka tarvitsevat yhä enemmän sote-palveluita, mutta palvelut siirtyvät maakuntien päätettäväksi ja yhä kauemmaksi sieltä, missä palveluja enemmän tarvitaan.

Mustasaaren rokotusvastaisuus ei perustu rokotusta vastustavien kokemukseen, vaan heidän uskomukseen ja luuloihin siitä, että kemiallinen lääketiede ja esim. rokotukset eivät auta vaan luonnosta saadut "omat lääkkeet" ja "luontaistuoteparantajat". Kokemus karttuu vasta sitten, kun rokottamatta jääneet sairastuvat tauteihin, joita ei enää Suomessa ole tavattu rokotusten ansiosta.

On selvää, että 20-vuotiaan hoitaminen tulee halvemmaksi omassa kotikunnassa, sairauden alkuvaiheessa kuin esimerkiksi sairauden jo edetessä pitkälle, kun 20-vuotias ei ole lähtenyt hakemaan diagnoosia ja hoitoa kymmenien jopa satojen kilometrien päästä maakuntakeskuksesta. Sama toimii myös 90-vuotiaalla. Mitä nopeammin hoito saadaan tai jopa siten, että sairaus on kyetty ennaltaehkäisemään. Monisairaiden vanhusten liikkuminen Kelan korvaamilla yhteistakseilla on aikaa viepää ja vaivalloista.
Kun kuntien omalääkärit ovat pitkän uransa aikana toimineet koko suvun omalääkärinä, lääkärit ovat tienneet periytyvät taudit ja osanneet arvioida ennaltaehkäisyn tarpeen sekä paremmin ja nopeammin diagnosoida.
Minkä vuoksi omalääkäri-systeemi on lopetettu? Pitikö tehdä tilaa sote-suunnitelman terveysbisnekselle?

Nyt kerron käytännön esimerkin siitä, miten eroaa yksityinen ja kunnallinen hoivapalvelu. 90-vuotias vanhus haluaa asua kotona hautaan asti, mikä on myös yhteiskunnallisesti halvempaa. Kotiavustajat käyvät 3-4 kertaa päivässä auttamassa vanhusta kotona selviytymisessä. Kunnalla ei ole riittävästi kotiavustajia, mikä merkitsee vanhusten hoidossa tehokkuutta ja resurssipulaa, ja vanhus tarvitsee kotona asumisessaan tulevaisuudessa yhä enemmän palveluja. Niinpä vanhuksen hoiva haluttiin siirtää yksityiselle hoivayritykselle. Yksityinen hoivayrittäjä totesi, että ko. vanhuksen hoito on kannattamatonta, joten hoivayritys ei voi auttaa. Yksityinen hoivayritys ei hoida siis halvemmalla eikä tehokkaammin - kun se ei ota asiakkaaksi paljon hoitoa tarvitsevia. Onneksi on vielä se kunnallinen palvelu, vaikkakin se on jo nyt liian tehokas ja liian tuottava vanhuksen kannalta.

Kannattaa lukea Taloussanomien artikkeli "Ulkoistussopimuksissa ei ole käyty keskustelua ylisuurista voitoista".

https://www.is.fi/art-2000001915465

Pikakouluttaa lääkäreitä? Miksi ihmeessä - Esa Laiho toimi valelääkärinä vuosikausia, omisti myös gediatrisen hoitoaseman, eikä ollut mikään lääkäri. Hänen jälkeensä ei ole löytynyt mitään hoitovirheitäkään, kun kaikki pengottiin. Joku hauta kaivettiin auki - olisiko mummu saanut liikaa morfiinia kipuihinsa? Kuinka moni lääkäri selviää niin puhtain paperein? Siksi toiseksi nyt on aivan erinomaiset käypähoitosuositukset, joita pystyy käyttämään vaikka metsuri.

Julkisella sektorilla on laitteet kunnossa mutta kyse on lääkäreistä. He ovat tottuneet nuhaan ja migreeniin. Jos vähän päätä tai keuhkoja sattuu niin se on flunssaa vaan ja burana auttaa. Isäni kävi kurkkukivun takia julkisella lopulta tutkituttamassa itsensä. Siellä annettiin menttoseita. Sen jälkeen kävi yksityisellä ja sama lausunto. Isä pyöri tämän jälkeen useita kertoja julkisen ja yksityisen välillä. Lopulta julkisen aseman lääkäri otti koepalan, vuoden kierteen jälkeen. Diagnoosi oli kurkunsyöpä. Kaikki hoito tehtiin vaan liian myöhään jahkailun takia. Jos isä olisi heti saanut hoitoa, ei isä nyt maksisi haudassaan. Julkinen. Yksityinen. Pahempi toistaan. Isä oli liian kiltti. Vaatikaa hyvät ihmiset päästä hoitoon. Lääkärit on laiskoja, se on teistä itestään kiinni. Vaatikaa. Vaatikaa. Vaatikaa

Oikeisto on tuhonnut koko maan!

Kyllä juuri noin on jämpti. Eilen varasin ajan yksityiseltä lääkäriasemalta.. Tänään puolen päivän aikaan olin keuhkolääkärin luona ja heti sen jälkeen röntgenissä. Vajaa tunti sen jälkeen lääkärin luona kuulemassa röntgenlausunnon ja lääkärin päätökset hoidosta. Sitten apteekin kautta kotiin. Kontrollikäynti kuukauden kuluttua. Sain ystävällistä palvelua. Kelan korvausosuus on merkityksetön. Niin pieni, että turha sillä on väittää olevan muuta merkitystä kuin Kelan tilaston aikaansaamiseksi tarvittavien tietojen kerääminen.

ihmiset järkyttyvät lääkäreitten ja koko teveyskeskustoimminan huonoutta pudottuaan pois työterveyspuolelta ja joutuessaan terveyskeskuksen asiakkaaksi kortistossa väliaikasta työtä kytääville lääkärille joille anettaan ehdoki yhtä potilata varten kymmenen minuuti ja sitten ovesta ulos. Pahimmassa tapauksessa he tässä kymmenessä minuutissa tuhoavat terveenkin osan potilaan kehosta ja muuttavat erikoislääkeitten reseptit itserakkauttaan potilasta vahingoittaaksi tai muuttavat sitä oman mielmsä mukaiseksi tietämättä poyilaasta mitään ja kaiken huipuksi vastaanotossa ihmistä kohdellaan ylimielisellä halveksunnalla ja keksitään itse syy potilaan lääkäritarpeelle. ja annetaan myös lääkärille täysin väärää tietoa niin että toimimattomuus jjohtaa pahimaassa tapauksessa potilaan itsemurhaan tai ainakin kaikkien oireitten huomatvaan pahenemiseen. Tulee mieleen että ihmisiä kohdellaan kuin romutettavaksi heitettyjä autoja ei niistä kannata mitään edes yrittää heitetään romuttamoon.
:

Ei julkinen puoli ole halvempi kuin yksityinen, itse asiassa kalliimpi. Olen opiskelija, elän siis tiukoilla. Julkisen puolen halvat (kyllä, kertakäynti on halpa) hinnat ovat houkuttaneet minut useita kertoja hakemaan apua pitkäkestoiseen vaivaani. Minulla on toistuva masennus, ahdistuneisuushäiriö ja traumaperäinen stressihäiriö. En ole saanut sitä apua, mitä olen tarvinnut ja sairauteni on pitkittynyt ja vaikeutunut. Menin lopulta yksityiselle, sillä julkinen puoli ei antanut minulle sellaista apua, jolla olisin kyennyt palaamaan työni ja opintojeni ääreen. Kävin yhden ainoan kerran yksityisellä lääkärillä, joka vajaan sadan euron hinnalla antoi minulle sen avun, jota kipeästi tarvitsin.
Julkinen: satoja, ellei tuhansia euroja usean vuoden ajan, ei apua.
Yksityinen: n. 97 euroa, 20 min., työkyky palasi.

Julkisella sektorilla on vakava asenneongelma.

Yksityisellä puolella saat tavata lääkärin joka on hoitanut julkkiksen krapulaa ilokaasulla
http://suolasuinen.blogspot.com/2024/03/kuolinpesa.html?m=1

Venäjän perua, hoidetaan ne sielut jotka katsotaan hoitamisen arvoiseksi.