Perintökaari: 2. luku 1 § Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
Kysymys? Kun äiti kuolee, onko kuolleen tyttären (ja kuolleen) miehen elossa olevilla miehen sukulaisilla perintöoikeutta kuolleen äidin / äidin jo kuolleen puolison omaisuuteen. Tyttären lapsetkin ovat kuolleet.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
Kysymys? Kun äiti kuolee, onko kuolleen tyttären (ja kuolleen) miehen elossa olevilla miehen sukulaisilla perintöoikeutta kuolleen äidin / äidin jo kuolleen puolison omaisuuteen. Tyttären lapsetkin ovat kuolleet.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Heikko kysymys, muttæ eivät ole oikeutettuja, jos kerran tytär on kuollut, että myös tyttären lapset, jätit kuitenkin sanomatta, onko tyttären mies myös kuollut, myöskin siitä kiinni kukanenkin milloin kuollut, ketä ennen tai ketä myöhemmin, eli kuolinjärjestys määrää sen saako vaiko ei.
Hyvin yksinkertaista ja tuohonkin antaa perintökaari hyvin vastauksen, pitää vain ymmärtää lukemansa
Korjaan, mainitsitkin miehenkin kuolleen.
Avioikeuden nojalla, jos ei perillisiä elossa, niin ainoastaan puolet saattaa mennä miehen puolen sukulaisille, silloin ei, jos testamentissa määrää, ettei avioikeutta voi käyttää perintönä saatuun omaisuuteen.
Myönnän, että kysymykset menevät kinkkisemmiksi, mutta ehdeithän kysymystäsi jo miettiä pari, kolme päivää, kun minä vastaan ihan tässä vain niin sanoakseni, lonkalta.
Tarkennusta tyttären miehen sukulaisten perintöoikeuskysymykseen.
Äidilla ja miehellään oli neljä yhteistä lasta. Nuorin tytär ja hänen koko perheensä (mies ja yhteiset lapset) kuoli tapaturmaisesti 1986. Äidin mies/tyttären isä oli kuollut jo 1950 luvulla. Isän kuoltua jäi jakamaton kuolinpesä. Äidillä on myöhemmästä suhteesta kaksi tytärtä. Äiti kuoli 2018. Kysymys: Onko 1986 kuolleen tyttären kuolleen miehen elossa olevilla sukulaisilla perintöoikeutta 2018 kuolleen äidin/äidin entisen 50-luvulla kuolleen puolison/jakamattoman kuolinpesän omaisuuteen.
Tarvitseeko 1925 rakennetun mummonmökin käyvän hinta-arvion (verottajalle) olla jonkun laillistetun kiinteistövälittäjän vast antama (perunkirjoitusta varten)
Onpa vaikeaselkoinen. Jos tyttären isä on kuollut jo 1950 ja tuo kuolinpesä jäänyt jakamatta, niin tyttären osuus, mikä olisi tullut hänelle jaossa palautuu tavallaan takaisin hänen äidilleen, vanhemmat perii lapsensa, lapsi perii vanhempansa periaatteen mukaan, selvityksestä ei ilmene oliko heillä avioehtoa, 86 kuolleilla, tai testamentti määräystä avioikeuden sulkemisesta pois perinnöstä joka olisi tullut nuorimmalle tyttärelle, niin tällöin ei menisi, mutta jos ei ole, niin silloin menee, eli nuorimman tyttären saamatta jäänyt osuus hänen isänsä jakamattomasta kuolinpesästä puolittuu avioikeuden perusteella 86 kuolleen miehen lähimmille elossa oleville sukulaisille ja taas nuorimman tyttären puolikas palautuu hänen äidilleen, eli sekin kuolinpesä ilmeisesti jakamatta?
Perukirjaan ei välttämättä tarvi olla kuin arvio talosta ja tontista, verottaja oikoo kyllä jos tarvii, mutta kannattaa arvioida mahdollisimman lähelle käypää arvoa, koska tällöin myyntivoittovero pienenee eli mielummin vaikka vähän ylihintaa.
Tilannetta helpottanee alkuun tieto, että sijaantulijoinahan voi olla vain rintaperilliset - puolisoiden avioliittohan on päättynyt toisen/molempien kuolemaan.
1950-luvulla kuolleen miehen ja 2018 kuolleen vaimon jälkeisesssä osituksessa (mikä tehdään siis vasta nyt) miehen osuus jakaantuu neljälle lapselle tai lapsen ollessa kuollut näiden rintaperillisille jne...
Nyt, kun 1986 on yksi noista lapsista myös hänen lapsensa kuolleet (mainittu tapaturma), niin tälle rintaperillishaaralle (eikä siis myöskään sen kuolleen miehen perillisille) ei tule isän osuudesta mitään, vaan se jaetaan jäljellä olevien kolmen lapsen kesken (olettaen tietysti, että ovat elossa).
(Äidin osuus taas lähtökohtaisesti jakaantuisi hänen 4 2.lle lapselleen, mutta nyt siis ilmeisesti vain 3 2 lapselle. Tätä ei kysytty.)
Kiinteistön hinta-arvion voi heittää Perukirjaan ilman kiint.välittäjän arviotakin - lähistön vastaavien mökkien myyntihintoja lienee tarjolla. On tuo hinta-arvio oma tai välittäjän kynäilemä, saattaa verottaja silti korvata sen omalla "paremmalla" arviollaan.
Kuollut mies kuiskaa, by outsider.
Laki ei perustu olettamuksiin, perintökaaren alussa on jo maininta milloin rintaperillinen perii vanhempansa, eli silloin jos elää vanhempansa kuoleman jälkeen, niin tällöin sovelletaan kuolinhetkitietoa perimiseen ja kuolinhetki on tässä tapauksessa tärkein tieto.
Alussahan jo kysyinkin niitä, siihen riittää minuuttikin jos rintaperillinen on kuollut vanhempansa jälkeen.
Oliko 1986 kuolleen tyttären ja hänen puolisonsa oikeudenomistajien välillä aikanaan toimitettu omaisuuden ositus (missä tyttären varoihin oli luettu osuus isän jakamattoman kuolinpesän omaisuuteen) - tai omaisuuden erottelu, mikäli heillä oli avioehto? Jos ositusta ei ollut toimitettu, ja jos tyttären omaisuus oli suurempi kuin puolison, puolison perillisillä voi olla tasinkoa vastaava osuus tyttären 1950 kuolleen isän kuolinpesän omaisuuteen (ositusvaade ei vanhene). Tai jos jompi kumpi puolisoista oli perinyt toisen (ks. alla), oliko tämän jälkeen toimitettu pesänjako?
1986 kuolleen tyttären jäämistön osalta hänen perheensä jäsenten kuolinjärjestys ratkaisee, onko tren miehen lähisuvulla osuutta ko. tyttären 1950 kuolleen isän perintöön.
Jos tren perheen kuolinjärjestys ei ole selvillä, perillisen katsotaan kuolleen ennen perittävää, jolloin heistä kukaan ei ole perinyt toistaan. "Jos perillinen on kuollut eikä voida todistaa, että hän on elänyt perittävän jälkeen, katsottakoon hänen kuolleen ennen perittävää. (PK 1:2 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L1P2). Tyttären ovat tällöin perineet keskenään puoliksi a) tyttären äiti ja b) tyttären kolme sisarusta, joilla yhteinen 1950 kuollut isä.
Jos on selvitetty, että 1986 kuolleen tyttären lapsi on elänyt pitempään kuin äitinsä, lapsi on saanut äitinsä perinnön ja kuollessaan puolestaan jättänyt sen perinnöksi puoliksi äidin ja isän suvulle.
Jos taas tyttären mies ainoana olisi elänyt ko. tytärtä pitempään, hän olisi perinyt vaimonsa (jollei testamentista muuta johdu). Tyttären jäämistöön olisi kuulunut osuus 1950 kuolleen isän jakamattomaan kuolinpesään. Vm. tapauksessa 1986 kuolleiden tyttären ja hänen miehensä lähimpien perillisten kesken tulisi toimittaa (jollei sitä aikanaan ole toimitettu) ko. miehen pesän jako, mihin pesään siis kuulusi ko. tyttären osuus 1950 kuolleen isän jakamattomaan kuolinpesään. Lähtökohtaisesti 1986 kuolleen miehen pesä menisi puoliksi hänen perillisilleen sekä hänen vaimonsa toissijaisille perillisille.
Vastaavasti tytär olisi perinyt miehensä, mikäli hänen perheestä ainoana olisi todettu eläneen miehen jälkeen. Tällöin pesänjako, jollei sitä ole tehty, tulisi tehtäväksi tyttären jälkeen - ja pesään kuulusi tyttären osuus 1950 kuolleen isän kuolinpesään.