En ole päässyt eroon halustani saada talon lämmitys aikaiseksi 90 % aurinkoenergialla (puuttuvat 10 % sähköllä). Kaikissa tähän astisissa artikkeleissa ja lukemissani kommenteissa tavoitetta pidetään taloudellisesti järjettömänä ellei peräti mahdottomana. Nähdäkseni ainoa mahdollisuus tavoitteen toteuttamiseen on, että aurinkokeräimen saa tehtyä edullisesti ja lämpövarastona käyttää talon alla olevaa maapohjaa.
Asiantuntijat yleisesti varoittavat maapohjan lämmittämisestä: lisää veden nousua ylös päin kohti perustuksia. Eikös tuo kosteuden nousu ole kuitenkin hallittavissa?
Mielessäni on tällainen rakenne (alhaalta ylös):
- maapohja kaivetaan ja täyttömaalla täydentäen täytetään loivan maanpinnan tason alapuolelle jäävän kummun muotoon
- hiekkaa, jossa lämmönsiirtoputkisto (esim. muovipäällysteinen kupariputki Cupori 141)
- bentoniittisavimatto koko talon pohjan alalle
- tasoitussoraa
- Finnfoamin tuulettuva maanvarainen XPS-levytys (https://www.finnfoam.fi/index.php?cID=331)
- ohut mutta koko talon kantava raskasbetonilaatta teräsverkolla ja lattialämmitysputkistolla
- laasti
- kaakeli
- sokkelin kylmäkatkaisuun ja routaeristeeksi pitämään lämpö maassa pystyyn 100 mm sirotepintaista EPS-sokkelilevyä ja 100 mm Fuktisolia/Isodräniä yksi rivi ja alareunan tasoon vaakaan tavallista routa-EPSiä yksi rivi
Mitäs luulette, toimisikohan rakenne, jos maa täräytettäisiin syksyn kuluessa 60 Celsius-asteeseen? Bentoniittimaton muovi ei varmaankaan kuumempaa lämpöä kestä sen paremmin kuin XPS-levytyskään. Tästä rajoitteesta johtuen mielessäni on pyörinyt myös mahdollisuus toteuttaa alapohjan eristys kevytsoralla, jolloin maan voisi lämmittää 80 asteeseen, vaan kuinkahan kantavaa kevytsora on? Taitaisi vettyä kuumuudessa piloilla...
Aurinkoenergian kausivaraaja talon alle
23
425
Vastaukset
- BauHerr
Eiköhän joku pakkomielteitä tunteva psykiatri olisi paras tuonkin suunnitelman arvioitsija...
- SeAvarakatseinen
Hyvä on Arviosi.
On näitä "keksijöitä", jotka eivät malta tai eivät osaa seltittää, mitä aikaisemmin on ideoitu, kokeiltu ja tutkittu!
https://www.rakennuslehti.fi/2014/07/asuntomessujen-osumat-ja-hudit/
Vanhan nelos/viitostien varressa, Mäntsälän pohjoispuolella, Pukkilan tiehaarasta Lahteen päin n. 1 km, on yksi ensimmäisiä aurinkotalokokeiluja, missä kellari oli ahdettu täyteen kiviä, jotka kesällä "kuumennettiin" lämpöä varastoimaan ikään kuin yli talven!
Pitäisi oikeastaan julistaa suojeltavaksi !
Lämpöä riitti loka- marrakuun vaihteeseen! - Tknk
SeAvarakatseinen kirjoitti:
Hyvä on Arviosi.
On näitä "keksijöitä", jotka eivät malta tai eivät osaa seltittää, mitä aikaisemmin on ideoitu, kokeiltu ja tutkittu!
https://www.rakennuslehti.fi/2014/07/asuntomessujen-osumat-ja-hudit/
Vanhan nelos/viitostien varressa, Mäntsälän pohjoispuolella, Pukkilan tiehaarasta Lahteen päin n. 1 km, on yksi ensimmäisiä aurinkotalokokeiluja, missä kellari oli ahdettu täyteen kiviä, jotka kesällä "kuumennettiin" lämpöä varastoimaan ikään kuin yli talven!
Pitäisi oikeastaan julistaa suojeltavaksi !
Lämpöä riitti loka- marrakuun vaihteeseen!Ihan mielenkiintoinen artikkeli, huomioiden erityisesti artikkeliin annetut kommentit!
Selvennykseksi että en ole tässä keksimässä mitään uutta, vaan etsimässä edullista tapaa lämmittää talo mahdollisimman suurelta osin aurinkoenergialla ja taustatöitä on tehty sikäli kuin materiaali ja tiedonmurut löytyvät googlen ja keskustelupalstojen avulla. Esimerkiksi tuosta mainitsemastasi Pukkilan tienhaaran läheisyydessä olevasta talosta ei vaikuttaisi löytyvän netissä kirjoittamasi lisäksi halaistua sanaa. Tuosta kiinnostaisi kyllä kuulla lisää. Jos kyseessä jo useita kymmeniä vuosia sitten tehty rakennus, niin todennäköisesti rakenteiden eristysarvot ovat nykyvaatimuksia alhaisemmat, joten nyt rakennettaessa lämpöä riittäisi kauemmin. Toiseksi veikkaan, ettei koko kattopinta-alaa ole hyödynnetty aurinkoenergian keruuseen tai vaihtoehtoisesti rakennettu korkeaa eteläseinää ja katettu sitä kokonaan aurinkokeräimillä ikkunoita lukuunottamatta. Yhdessäkään kausivaraajaa hyödyntävässä järjestelmässä, johon olen törmännyt, ei keräinkapasiteettia ole moninkertaisesti varsinaiseen lämmöntarpeeseen nähden! Veikkaan että keräämällä maahan noin 50 MWh lämpöä lokakuun alkuun mennessä, pitäisi 10 MWh lämmöntarve pystyä tyydyttämään.
- kiinalaiset.mukaan
Tätä on kokeiltu Keravan aurinkokylä-projektissa jo kymmeniä vuosia sitten. Lämpö ei pysynyt maassa vaan levisi alueelle ja lämmitykseen piti rakentaa kaukolämpöverkosto jälkeenpäin. Se alue jota lämmitetään pitäisi eristää joka puolelta, siis myös alapuolelta. Tulisi järjettömän kalliiksi.
- Tknk
Tuttu projekti webistä löytyneiden materiaalien pohjalta, kt.
https://roskasaitti.wordpress.com/2014/08/29/keravan-hylatyn-aurinkotemppelin-salaisuus-osa-1/
https://keskustelu.suomi24.fi/t/10907060/keravan-aurinkokyla
Kallioon ei halvalla porata lämpöputkistoja, ainakaan yksittäisen omakotitalon kausivaraajan mittakaavassa, eikä tarvittavan lämpömäärän keruu kannata nykyisillä kaupallisilla keräimilä. Joten muuta siis mielessäni. Tuossa Keravan aurinkokylä hankkeessa tehtiin uraa uurtavaa tutkimusta ja ilmeisestikään kaikkea oleellista ei oltu osattu ottaa huomioon ennalta.
Omassa kaavailussani koko katto olisi yhtä aurinkokeräintä, jolloin lämpöä irtoaisi ehkä helmikuusta lokakuun loppuun tarpeeksi pitämään talon lämpimänä. Marraskuussa pitäisi alkaa nettomääräisesti käyttää kausivaraajan lämpöä, edelleen kuitenkin keräimenkin tuottaessa osan lämmöstä. Joulu- ja tammikuu menisivät sitten puhtaasti kausivaraajan tuotolla. Toki lämpöä karkaisi ympäristöön, mutta kun tarpeeksi on lämmitetty, niin varmasti sitä käytettäväksikin jäisi. Maa-aineshan on kuitenkin kohtalainen eriste, mistä esimerkkinä on, ettei routa pääse suojaamattomassakaan maassa kovinkaan syvälle ja perinteinen maakellari, joka pysyy plussalla yli talven.
Jotta kausivaraajan lämpöä pystyttäisiin hyödyntämään lattialämmityksessä mahdollisimman kauan, oli listauksessani mukana raskasbetonilaatta laatoituksella eli tehdään lämmölle mahdollisimman johtava reitti putkesta huoneilmaan. Tuloilman esilämmityspatterilla saisi vielä jokusen sata wattia kovimmilla pakkasilla lisää lämpöä sisään. Mikäli kattokeräin olisi ns. betonikeräin, niin siinä vaiheessa kun lattiaan ei enää riittäisi lämpöä, voisi lämpöä ajaa kausivaraajasta keräimeen pienentämään yläpohjan kautta tapahtuvaa lämpöähäviötä. Luonnollisesti käyttövesi lämpiäisi, ainakin osittain, kausivaraajan lämmöllä ympäri vuoden. - usko.nyt.jo
Keravan aurinkokylä osoitti että lämpö leviää maassa ympäristöön jos varastointipaikkaa ei eristetä joka puolelta, siis myös alapuolelta. Sen teko tulisi järjettömän kalliiksi.
- Tknk
Ei tässä uskonasiasta ole kysymys. Esimerkkinä onnistuneesta kausivaraajalla toimivasta hankkeesta: https://en.wikipedia.org/wiki/Drake_Landing_Solar_Community
Toki ihan eri kokoluokan järjestelmä kuin mitä kaavailen ja varustettu "välitankeilla" ym., mutta kyllä aurinkoenergialla on periaatteessa talo mahdollista ainakin 97 %:sti lämmittää, kt. em. sivulla todistetaan. Tuo järjestelmä siis Albertassa Kanadassa.
Todennäköisesti Keravan aurinkokyläkin olisi toiminut aurinkovoittoisesti, mikäli energiaa olisi ladattu varastoon enemmän, ts. keräinalaa ollut reilummin. - kannettu.vesi.kaivossa
Tknk kirjoitti:
Ei tässä uskonasiasta ole kysymys. Esimerkkinä onnistuneesta kausivaraajalla toimivasta hankkeesta: https://en.wikipedia.org/wiki/Drake_Landing_Solar_Community
Toki ihan eri kokoluokan järjestelmä kuin mitä kaavailen ja varustettu "välitankeilla" ym., mutta kyllä aurinkoenergialla on periaatteessa talo mahdollista ainakin 97 %:sti lämmittää, kt. em. sivulla todistetaan. Tuo järjestelmä siis Albertassa Kanadassa.
Todennäköisesti Keravan aurinkokyläkin olisi toiminut aurinkovoittoisesti, mikäli energiaa olisi ladattu varastoon enemmän, ts. keräinalaa ollut reilummin.Kerran vielä: Keravan aurinkokylässä varasto vuoti ympäristöön koska sitä ei ollut eristetty joka puolelta.
- dr.goodfeel
Nämä aloitusepertit eivät vähällä luovuta!
- maalämmittäjä
Kanattaa varmaankin aluksi lähestyä lämmönvaraamista teoreettisella pohjalla ja olettaa lämpöä saatavan riittävästi keräyskautena. Vedellä on hyvä ominaislämpökasiteetti, joten se on paras vaihtoehto varastointiin. Maalla on huono ominaislämpökapasiteetti. Erittäin suurissa mittakaavoissa esim. kalliovarastointi jotenkin toimii, mutta ei missään omakotitalon tai edes kerrostalon mittakaavassa. Varasto pitäisi mitoittaa kaupunginosa kokoon, jotta homma alkaisi jotenkin toimia.
Laske aluksi talosi lämmitysenergian tarve. Laske sitten tarvittavan vesivaraston koko ja ylimitoita se lämmönhävikin verran. Kannattaa vertailla eristepaksuuden ja tilavuuden vaikutusta kustannuksiin.
Itse laskeskelin näitä aikoinaan ja voin kertoa, ettei varastosta saa kannattavaa. Jos et usko, niin laske itse. Jos et viitsi laskea, niin pohdi miksei varastoja olisi jo muutkin tehneet, jos se olisi kannattavaa?
Lämpöenergiaa ei kannata pumpata maahan varastoon. Se ei ole taloudellista. Järkevintä on käyttää maan omaa noin 4 asteen lämpöä ja lämpöpumppua. Näitä on rakennettu paljon ja homma todettu toimivaksi.
Jos haluat omavaaiseksi, niin rakenna talosi nollaenergiataloksi. Vuosikymmeniä sitten rakennettiin talo pelkästä styroksista. Seinät olivat 60cm paksua kantavaa styroksia ym. Talossa ei tarvinnut juuri mitään lämmitystä, sillä asukkaat ja kodinkoneet pitivät sen lämpimänä. Nykyisin ilmanvaihtomääräykset tekevät hommasta vaativampaa, mutta hyvi pienellä kulutuksella nytkin päästäisiin.- Tknk
Sen verran olen laskeskellut, että vesivaraajalla homma ei ainakaan kannata: kaupalliset varaajat aivan liian tyyriitä, samoin kuin ammattilaisilla teetettynä ja itse tekemällä taas toteutuksen epävarmuustekijät kasvavat turhan suuriksi. Maavaraajan toiminnan laskeminen taas on jo astetta vaikeampaa, sen verran sitä olen yrittänyt. Missään tapauksessa puolta vuotta pidempään ei onnistu, mutta muutaman kuukauden mahdollisesti, mikäli syksyllä saa kerätyt lämmöt kohtuullisesti pidettyä tallessa. Mutta oikeastaan en tätä aloitustani tänne Talon perustukset -osastoon laittanut lämmön riittävyyden pohtimiseksi, sillä tiedän toki, että tuon laskeminen ei ihan pieni juttu ole, ja kukapa sitä ilmaiseksi tekisi. Ajatellaan nyt vaikkapa tuota Keravan aurinkokylähanketta ja monia muita yrityksiä, kaitpa niiden suunnittelun yhteydessä on laskentahommiakin tehty.
Toki yksi pohtimani mahdollisuus olisi laittaa maalämpöpumpun lämmönkeruupiiri kausivaraajan ympärille pariin tai kolmeen kerrokseen, vaan tuohon ei löytyne sopivia lämpöpumppuja markkinoilta (yleensä maalämpöpumppujen keruupiirin enimmäislämpötila 20 Celsiusastetta ja sanovat että tuokin jotenkin rasittaisi laitteita, kun joutuvat toimimaan äärirajalla). Tässä tapauksessa luonnollisesti riittäisi vähäisempi aurinkokeräinkapasiteetti, kun ideana olisi lähinnä vain mahdollistaa vaakapiiriin käyttö pienellä kaupunkitontilla ilman että maa talon alla ja ympärillä pamahtaa jäähän. Hassua sinänsä ettei tuollaisia lämpöpumppuja ole, jotka toimisivat -5 - 50 Celsiusasteen alueella taloudellisesti ja luotettavasti lämpöä tuottaen. Hassua niin ikään, ettei markkinoilla ole lämpöpumppuja, jotka tuottaisivat useampaan piiriin eri lämpöistä vettä välillä 16 - 40 Celsiusastetta samanaikaisesti ja joka osaisi tarvittaessa operoida suoraan keruunesteellä käyttämättä kompressoria, vaan kokonaisuus joudutaan teettämään kalliiksi järjestelmäksi.
- selvä_tapaus
Aloituksesta päätellen aloittajan lääkitystä pitäisi näin kevään korvalla lisätä!
- Tknk
Olen oppinut kirjoittamaan siten, että saan kommentteja aloituksiini, vaan en vielä ole tullut niin taitavaksi että saisin vastauksia. Kommenteiksi tuppaavat jäämään.
- muista_lääkkeet
Aloituksesi kaltainen teoretisointi ei näitä kommentteja kummempia vastauksia kaipaa.
Jospa tekisit ihan oikean aloituksesi mukaisen kausivaraajan niin voisimme tosimielellä palata asiaan!- Tknk
Onko porukka täällä niin käytäntöön suuntautunutta ettei teoretisointi kiinnosta? Itseäni juuri spekulointi ja jossain määrin teoretisointikin nimenomaan kiinnostaa, suorastaan enemmän kuin toteutuspuoli. Joskin teoretisoinnissakin tykkään edetä käytännön esimerkkien kautta.
On mulla kyllä toinenkin epäilys, nimittäin se, että ne jotka jotain asioista oikeasti tietävät ja toimivat alalla, saattavat miettiä josko noista tai noiden innoittamana jotain kaupallista juttua saisivat kehitettyä, jolloin ei tietenkään mitään kannata täällä pulista. Kaikin mokomin. Lopetin "ideoitteni" panttaamisen siinä vaiheessa kun tajusin, etten mitään tule koskaan patentoimaan ja uskoin muiden vakuuttelun ettei ideoita pysty myymään.
- Hölmölässä
Kannettiin säkillä valoa, mutta lämpö ei varmaan pysy siinä kauaa.
- Tknk
Valo on tosiaan turhan vikkelää säkillä kannettavaksi, Lämpö on vähän hitaamman sorttista. Mieleeni juohtui vertailukohta tietotekniikan maailmasta, nimittäin pulssinviivästysrivi, jota joissain varhaisissa tietokoneissa käytettiin välimuistina. Tässä puskettaisiin jännitteen sijaan lämpöä maahan, joka sieltä välittömästi alkaisi kulkeutua kohti viileämpää, jossa olisi putkisto ottamassa vastaan pakenevaa lämpöä. Lämpö etenee maassa hämmästyttävän hitaasti (siksi maalämpöpumppulämmitykseen tarvitaan lämmönkeruuputkea satoja metrejä pienenkin tönön lämmittämiseen).
- vieläkö.kokeillaan
Keravan aurinkokylä kokeili juuri tätä. Ei onnistunut.
- Tknk
Halvempi ja isompi keräin ja varaaja, siinä hypoteesini toimivaksi reseptiksi.
- tosi.hyvä.resepti
Halvempi ja parempi.
- Tknk
Halvempi on usein ekonomisesti parempi vaihtoehto.
- selvästi_
Tknk kirjoitti:
Halvempi on usein ekonomisesti parempi vaihtoehto.
Totta on, koskenkorva on ekonomisesti parempi vaihtoehto kuin Hennessy XO.
- Pasi_P
Toimivasta lämmön kausivarastoinnista talon alle löytyy lisätietoa sivustolta: https://www.sunsampo.com/
Olennaista lämmönvarastoinnin osalta on, että lämpövaraston maaperä saadaan kuivaksi , jolloin sen lämmönjohtavuus pienenee.
Sunsampo teknologiaa käytetään muun muassa Valoni-talossa, jossa lähes 80% lämmitysnergiasta saadaan auringosta. Valoni-talon toimintaa on seurattu lukuisien vuosien ajan. Talosta on arkistojen uumenista luettavissa juttuja esimerkiksi Tekniikanmaailman Rakennusmaailmasta nro 3/12 otsikolla: "Aurinkoenergiaa ympäri vuoden". Vuonna 2011 talo voitti YIT Energianero-kilpailun ideasarjan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 535178
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap233377Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281512Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei1841353- 761046
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna24958Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee49877Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel259816Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35768Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.63728