Kuolinpesän osakkaat (leski ja 2 x rintaperillinen) ovat päättäneet yhteisesti edetä pesänjaon suhteen sopimusjaolla. Osakkaat ovat kukin hyväksyneet lakimiehen tarkistaman ositus- ja perinnönjakosopimuksen ja vahvistaneet sopimuksen allekirjoituksin.
Tämän jälkeen ollaan toteuttamassa sopimuksen mukainen pesänjako. Nyt kuitenkin leski on syystä tai toisesta heittäytynyt hankalaksi ja alkanut viivytellä asioiden hoitamista. Pesän pankkitili on osakkaiden yhteiskäytössä ja vaatii kaikkien läsnäolon, kun varat siirretään ja tili lopetetaan. Kiireisiin vedoten leski haluaa lykätä pankkitapaamista parilla kuukaudella eteenpäin. Käytännössä asian hoitaminen veisi maksimissaankin vain pari tuntia, eikä vaatisi matkustamista kun pankkikonttori on muutaman kilometrin päässä asuinpaikasta.
Tästä johtuen muut osakkaat epäilevät, ettei leskellä ole todellista halua sopimuksen mukaiseen jakoon.
Mitkä ovat vaihtoehdot tässä tilanteessa? Joudutaanko sopimuksesta ja sen pohjalta toteutettavasta jaosta luopumaan ja hakemaan pesänjakaja?
Tämän jälkeen ollaan toteuttamassa sopimuksen mukainen pesänjako. Nyt kuitenkin leski on syystä tai toisesta heittäytynyt hankalaksi ja alkanut viivytellä asioiden hoitamista. Pesän pankkitili on osakkaiden yhteiskäytössä ja vaatii kaikkien läsnäolon, kun varat siirretään ja tili lopetetaan. Kiireisiin vedoten leski haluaa lykätä pankkitapaamista parilla kuukaudella eteenpäin. Käytännössä asian hoitaminen veisi maksimissaankin vain pari tuntia, eikä vaatisi matkustamista kun pankkikonttori on muutaman kilometrin päässä asuinpaikasta.
Tästä johtuen muut osakkaat epäilevät, ettei leskellä ole todellista halua sopimuksen mukaiseen jakoon.
Mitkä ovat vaihtoehdot tässä tilanteessa? Joudutaanko sopimuksesta ja sen pohjalta toteutettavasta jaosta luopumaan ja hakemaan pesänjakaja?
Vastaukset 19
Vanhimmat
No jos perinnönjakosopimuskin on jo olemassa kaikkine allekirjoituksineen, niin eikös paperin perusteella jokainen saa pankissa tilivaroista osuutensa - oltiin siä tiskillä sit yhdessä tai kukin erikseen??
Varmempi kysyä eduskunnassa olevilta kuinka he haluaa miten kansalaisten omaisuus putsataan omiin taskuihin.
Pesänselvittäjä-ja jakaja putsaa tilit heti aloituskokouksen jälkeen.
Näistä kavereista ei pääse eroon kuin moittimalla Käräjäoikeuteen jakopäätöstä.
Toimitusjaossa on kysymys sopimusjaosta jonka osapuolet ovat jo sopineet.
Leski näyttää käyttävän lesken oikeutaan joten sopimusjako täytyy suorittaa vasta lesken poismenon jälkeen.
"Osakkaat ovat kukin hyväksyneet lakimiehen tarkistaman ositus- ja perinnönjakosopimuksen ja vahvistaneet sopimuksen allekirjoituksin"
Sopimus on lähtökohtaisesti lainvoimainen. Mikäli joku osakkaista on tyytymätön jakokirjasta ilmikäyvään jakoon, on hänellä oikeus hakea siihen oikaisua tai kumoamista. Moite tulee toimittaa tuomioistuimeen kuuden kuukauden kuluessa. Mikäli kuusi kuukautta kuluu, eikä moitetta nosteta, tulee jaosta lainmukainen. Moiteoikeutta ei ole ja perinnönjako on heti lainvoimainen, jos osakas on perinnönjakokirjan allekirjoittamalla samalla sitoutunut olemaan perinnönjakoa moittimatta. Muotovirheen aiheuttama pätemättömyys on siten korjautuvaa laatua.
"Tästä johtuen muut osakkaat epäilevät, ettei leskellä ole todellista halua sopimuksen mukaiseen jakoon."
Sopimus on lainvoimainen, jos lesken nimi on sopimuksessa alla. Hän on silloin luopunut moiteoikeudestaan.
"Mitkä ovat vaihtoehdot tässä tilanteessa? "
Jos perilliset riitelevät keskenään eivätkä pääse yhteisymmärrykseen perinnönjaosta, voi kuka tahansa perillisistä hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Edelleen, jollei jakoa muutoin saada toimitetuksi, voi oikeus pesänjakajan esityksestä määrätä, että tietty omaisuus tai tarvittaessa pesän koko omaisuus on pesänjakajan toimesta myytävä.
Kuitenkin, olettaen, että sopimuksenne on nyt lainvoimainen, voitte riita-asian suoritus- tai vahvistuskanteella hakea tuomioistuimelta toimeenpano-oikeutta sopimukselle. Silloin sopimus on täytäntöönpanokelpoinen jopa pakkokeinoin.
Sopu on paras, muu on kallista.
Erittäin asiantunteva vastaus. Yllätyin, että tässä tehdyssä sopimusjaossakin on allekirjoituksen jälkeen ikään kuin "perumisaikaa" 6kk, kuten toimitusjaossa.
Vastaus oli väärä.
" Mikäli joku osakkaista on tyytymätön jakokirjasta ilmikäyvään jakoon, on hänellä oikeus hakea siihen oikaisua tai kumoamista."
Sopimusjaossa ei tietenkään ole oikeutta moittia jakoa kuin muotovirheen perusteella. Jaon sisältö on jo hyväksytty rajaten moiteoikeuden siltä osin pois.
"Sopimus on lainvoimainen, jos lesken nimi on sopimuksessa alla. Hän on silloin luopunut moiteoikeudestaan."
Väärin tämäkin. Leskellä on moiteoikeus muotovirheeseen vedoten, ellei moiteoikeudesta ole erikseen luovuttu.
"Jos perilliset riitelevät keskenään eivätkä pääse yhteisymmärrykseen perinnönjaosta, voi kuka tahansa perillisistä hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä."
Väärin. Pesänjakajan hakemus hylättäisiin, koska jaosta on jo sovittu.
"jollei jakoa muutoin saada toimitetuksi, voi oikeus pesänjakajan esityksestä määrätä, että tietty omaisuus tai tarvittaessa pesän koko omaisuus on pesänjakajan toimesta myytävä."
Tämä oli täyttä höpöä! Pesänjakaja ei saisi lupaa myyntiin (jos jostakin kumman syystä pesänjakaja määrättäisiin tässä tapauksessa).
"Sopimusjaossa ei tietenkään ole oikeutta moittia jakoa kuin muotovirheen perusteella. Jaon sisältö on jo hyväksytty rajaten moiteoikeuden siltä osin pois."
Ei kukaan ole niin edes väittänyt! Sanoin, että jos osakkaat ovat hyväksyneet lakimiehen tarkistaman ositus- ja perinnönjakosopimuksen ja vahvistaneet sopimuksen allekirjoituksin, sopimus on lähtökohtaisesti lainvoimainen. Edelleen jatkoin, että moiteoikeutta ei ole ja perinnönjako on heti lainvoimainen, jos osakas on perinnönjakokirjan allekirjoittamalla samalla sitoutunut olemaan perinnönjakoa moittimatta. Myös muotovirheen aiheuttama pätemättömyys on korjautuvaa laatua, onpa jakokirjasaa todistajat tahi ei jne. jne.
Voit varmasti meille muille kertoa, miksi avaajan asia on jumittunut.
"Väärin tämäkin. Leskellä on moiteoikeus muotovirheeseen vedoten, ellei moiteoikeudesta ole erikseen luovuttu."
Mitä taas sekoilet? Olen sanonut, että jakokirja on lainvoimainen, jos lesken nimi on paperissa alla, ja moiteoikeutta ei ole ja perinnönjako on heti lainvoimainen, jos osakas on perinnönjakokirjan allekirjoittamalla sitoutunut olemaan perinnönjakoa moittimatta. Mikäli kukaan ei määräajassa moiti toimitettua perinnönjakoa, perinnönjaosta tulee lopullisesti lainvoimainen.
"Pesänjakajan hakemus hylättäisiin, koska jaosta on jo sovittu."
Et mitenkään voi tätä tietää, koska jutun yksityiskohdat ovat vielä hämärän peitossa! Kyseessä on sopimusjako, ja on mahdollista, että leski tai joku muu ei pidä tapahtumain kulusta huolimatta perinnönjakosopimusta pätevänä. Jos perilliset riitelevät keskenään eivätkä pääse yhteisymmärrykseen perinnönjaosta, voi kuka tahansa perillisistä hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä.
"Tämä oli täyttä höpöä! Pesänjakaja ei saisi lupaa myyntiin (jos jostakin kumman syystä pesänjakaja määrättäisiin tässä tapauksessa). "
No nyt olisi jälleen hauska kuulla, mihin perustuu tämäkin täysin kummallinen väite, joka ei perustu ainakaan lakikirjan lukemiseen...!? PK 23:8 mukaan jollei jakoa muutoin saada toimitetuksi, voi oikeus pesänjakajan esityksestä määrätä, että tietty omaisuus tai tarvittaessa pesän koko omaisuus on pesänjakajan toimesta myytävä. Jos oikeus määrää pesänjakan, pesänjakajalla on myös kuvattu rajattu oikeus hakea myyntiin lupaa. Miten ihmeessä voit siis jo ennalta tietää, että lupaa ei anneta?
Mutta mukavaa, että olet suoritus- tai vahvistuskanteesta samaa mieltä, vai jätitkö senkin asian vain yksinkertaisesti huonolle lukemiselle?
No, jopas oli kommentti. Täynnä virheitä!
Kirjoitit aiemmin: " Mikäli joku osakkaista on tyytymätön jakokirjasta ilmikäyvään jakoon, on hänellä oikeus hakea ---> siihen <--- oikaisua tai kumoamista."
Nyt väitätkin, että et väittänyt jakoa voitavan oikaista tai kumota, itse asiassa, että KUKAAN ei olisi väittänyt tällaista! Voi, voi. Mitenkähän se nyt oli?
Sitten jatkat tekemällä lisää virheellisiä väitteitä: "Sanoin, että jos osakkaat ovat hyväksyneet lakimiehen tarkistaman ositus- ja perinnönjakosopimuksen ja vahvistaneet sopimuksen allekirjoituksin, sopimus on lähtökohtaisesti lainvoimainen."
No, ei se ole lainvoimainen. Ei edes lähtökohtaisesti lainvoimainen, vaan allekirjoitettua sopimusta voidaan moittia kuuden kuukauden kuluessa muotovirheen perusteella. Se tulee lainvoimaiseksi vasta, kun määräaika moitekanteelle on kulunut umpeen, tai kaikki osapuolet luopuvat moiteoikeudesta ennen sitä.
"Voit varmasti meille muille kertoa, miksi avaajan asia on jumittunut."
Mitenköhän voisin sen tietää? Hän on kertonut, että leski on lykännyt tapaamista asiaa koskien. Muuta minäkään en voi asiasta tietää!!
Kommentoin tätä virheellistä väitettäsi:
"Sopimus on lainvoimainen, jos lesken nimi on sopimuksessa alla. Hän on silloin luopunut moiteoikeudestaan."
Kommenttini oli: "Väärin tämäkin. Leskellä on moiteoikeus muotovirheeseen vedoten, ellei moiteoikeudesta ole erikseen luovuttu."
Sopimus ei ole tullut lainvoimaiseksi allekirjoituksilla, vaan moiteoikeus muotovirheen perusteella säilyy ositus- ja perinnönjakosopimuksen osapuolilla. Väitteesi tässä kohden, että "hän on silloin luopunut moiteoikeudestaan", on yksiselitteisesti virheellinen. Moiteoikeus lakkaa vasta, kun määräaika moitekanteelle on kulunut umpeen, tai kaikki osapuolet luopuvat (erikseen) moiteoikeudesta ennen sitä.
"Olen sanonut, että ---> jakokirja on lainvoimainen, jos lesken nimi on paperissa alla <----, ja moiteoikeutta ei ole ja perinnönjako on heti lainvoimainen, jos osakas on perinnönjakokirjan allekirjoittamalla sitoutunut olemaan perinnönjakoa moittimatta."
Huh! Olipa selitys taas. Jakokirja ei tule lainvoimaiseksi osapuolten allekirjoituksin! Toistat samaa virhettä jatkuvasti. Ja sitten väität, että tekstissäsi ei ole mitään virhettä tässä kohden. Ilmeisesti sinulla on jokin jakomielitauti?? Jos sitoutuu olemaan moittimatta jakoa, lainvoima jaolle syntyy. Meni se nyt lopulta sinulta oikeinkin. Mutta sekoilet SAMASSA VIRKKEESSÄ ensin (Huom. korostamani kohta) jotakin ihan muuta.
Jatkat taattua sekoiluasi:
Kommenttini oli:"Pesänjakajan hakemus hylättäisiin, koska jaosta on jo sovittu."
Vastauksesi: "Et mitenkään voi tätä tietää, koska jutun yksityiskohdat ovat vielä hämärän peitossa!"
MIten niin hämärän peitossa, koska avaaja kertoo sopimuksen tulleen allekirjoitetuksi. Sopimus on silloin tehty eikä perinnönjakoon voi enää ryhtyä. Tästä seuraa, että hakemus pesänjakajan määräämiseksi kuolinpesään hylätään, jos sellainen tehdään oikeudelle.
Jatkat virheellisisä väittämiä: "Kyseessä on sopimusjako, ja on mahdollista, että leski tai joku muu ei pidä tapahtumain kulusta huolimatta perinnönjakosopimusta pätevänä."
Sopimus voi olla pätemätön, jos sen syntyä rasittaa jokin oikeustoimea koskeva virhe. Mutta pesänjakajaa koskevalla hakemuksella ei asiassa voida käynnistää sopimuksen pätemättömyyttä koskevaa oikeudenkäyntiä. Sinulla tuntuu olevan ihan perustiedoissa Suomen oikeusjärjestelmästä vakavia puutteita.
Miten kukaan voi saada noin paljon virheitä yhteen kommenttiinsa ja sitten vielä jatkaa uusilla virheillä, kun siitä häntä valistetaan. Oi, aikoja; oi tapoja!
Äläs nyt Nix-nax taas revi pelihousujasi! Hengitä välillä.
>>> No, ei se ole lainvoimainen. <<<
Höpö höpö. Jos asianomainen on allekirjoittanut sopimuksen, se on toimeenpanokelpoinen ja siten lähtökohtaisesti lainvoimainen. Tuon lainvoimaisuuden estämättä jakoa voi moittia, ellei moiteoikeudesta ole varta vasten luopunut, ja edelleen jako pätevöityy joka tapauksessa kuuden kuukauden määräajan kuluttua. Mikäli kaikki osakkaat ovat luopuneet moiteoikeudestaan, eikä kukaan määräajassa moiti toimitettua perinnönjakoa, perinnönjaosta tulee lopullisesti lainvoimainen.
>>> Mitenköhän voisin sen tietää? <<<
Ajattelin että tiedät, koska tiesit jo tuomarinkin ajatukset valmiiksi. Luulin että olet ajatustenlukija.
>>> Väitteesi tässä kohden, että "hän on silloin luopunut moiteoikeudestaan", on yksiselitteisesti virheellinen. <<<
Sanoin, että moiteoikeutta ei ole ja perinnönjako on heti lainvoimainen, jos osakas on perinnönjakokirjan allekirjoittamalla samalla sitoutunut olemaan perinnönjakoa moittimatta.
>>> Jakokirja ei tule lainvoimaiseksi osapuolten allekirjoituksin! <<<
Lähtökohtaisesti perinnönjako saa lainvoimaisuuden, kun jakokirja on allekirjoitettu. Väitä mitä väität. Allekirjoitusten ja todistamisen lisäksi edellytetään, ettei kukaan pesän osakkaista moiteajan kuluessa moiti jakoa tai vaadi tuomioistuimelta perinnönjaon kumoamista tai oikaisemista, jonka jälkeen jaosta tulee pysyvästi lainvoimainen.
>>> Sopimus on silloin tehty eikä perinnönjakoon voi enää ryhtyä. <<<
Olen sanonut jo heti aluksi, että sopimus on lähtökohtaisesti lainvoimainen, jonka sinä kuitenkin edellä kiellät! Ellei sopimusjakoa saada etenemään, ainoa mahdollisuus on kääntyä käräjäoikeuden puoleen.
>>> Sopimus voi olla pätemätön, jos sen syntyä rasittaa jokin oikeustoimea koskeva virhe. <<<
Yritä nyt sitten neuvoa aloittajaa, mitä hänen tulee tehdä: leski sen kuin kieltäytyy siitä mitä sopimusjaossa on sovittu. Kerro nyt ajatustenlukijana miksi, vai eikö leski vain pidä sopimusta muista syistä pätevänä. Rakastat omaa ääntäsi niin paljon, että itse asia unohtuu. Sinuun luottamalla luottaa noviisiin.
En uskoisi todeksi enää sekoilujasi, ellen itse joutuisi lukemaan kommenttejasi.
Olet kehittänyt lainvoimaisuudesta jonkin oman kyhäelmäsi, jota ei tunneta juridiikassa. Se on täyttä höpönhöpöä!!
Lainvoimaisuus tarkoittaa sitä, että oikeustointa/päätöstä ei enää jonkin sitä koskevan tietyn määräajan jälkeen voi enää saattaa tutkittavaksi tuomioistuimessa ns. säännöllistä valitustietä käyttäen. Tämä lainvoimaisuuden syntyajankohta on yksiselitteisesti se hetki, kun (tässä tapauksessa) moiteoikeus lakkaa, eikä asiaa enää voi oikeuteen kanteella viedä. Tästä on erotettava ylimääräinen muutoksenhaku, jolloin lainvoimaiseenkin ratkaisuun voi hakea muutosta (tämä ei koske tätä tapausta).
"Sanoin, että moiteoikeutta ei ole ja perinnönjako on heti lainvoimainen, jos osakas on perinnönjakokirjan allekirjoittamalla samalla sitoutunut olemaan perinnönjakoa moittimatta."
Tämänkin kommenttisi osalta, joka sinänsä on asiasisällöltään oikea, OLI kuitenkin epätäsmällinen siksi, että yhden osakkaan sitoutuminen olemaan moittimatta sopimusta ei tee jakoa lainvoimaiseksi, vaan tarvitaan KAIKKIEN sopimuksen osapuolien sitoumus asiaan. Tämän seikan löysit vasta tässä viimeisessä viestissäsi.
"Olen sanonut jo heti aluksi, että sopimus on lähtökohtaisesti lainvoimainen, jonka sinä kuitenkin edellä kiellät!"
Olen huomannut, että olet tällaistä virheellistä väitettä täällä toistanut useaan kertaan. Tällaista "lähtökohtaista" lainvoimaa vain ei ole olemassakaan. Kun jakosopimus allekirjoitetaan, se syntyy, mutta ei tule lainvoimaiseksi vielä syntyjään! Ks. mitä edellä kirjoitin lainvoimasta.
"Ellei sopimusjakoa saada etenemään, ainoa mahdollisuus on kääntyä käräjäoikeuden puoleen."
Mutta tässä tapauksessa sopimusneuvottelut ovat jo edenneet niin, että sovinto on saavutettu ja jakokirja allekirjoitettu osakkaiden taholta. Turha enää silloin kääntyä oikeuden puoleen tämän sopimuksen sisällön osalta. Se on moiteoikeuden ulottumattomissa! Muotovirheen perusteella sitäkin voi moittia, jollei lainvoimaa ole saavutettu.
"Yritä nyt sitten neuvoa aloittajaa, mitä hänen tulee tehdä: leski sen kuin kieltäytyy siitä mitä sopimusjaossa on sovittu."
Mistä sinä tiedät, mitä leski aikoo? Avaaja ei ole keronut muuta kuin, että tapaaminen asiassa on lykkääntynyt. Avaaja: "Kiireisiin vedoten leski haluaa lykätä pankkitapaamista parilla kuukaudella eteenpäin. "
Kannattaisiko rauhoittua ja odottaa, josko leski hoitaisi asian, kunhan kiireiltään ehtii. Sinun neuvoillaisi osakkat säntäilisivät sinne ja tänne pesänjakajaa hakemaan tai moitekanteita nostelemaan sovituista asioista, joista ei enää voi moitekannetta edes nostaa.
"Olet kehittänyt lainvoimaisuudesta jonkin oman kyhäelmäsi, jota ei tunneta juridiikassa. Se on täyttä höpönhöpöä!!"
Omituinen höpöttäjä. Lainataan sinulle sanasta sanaan, mitä juristit ihan omalla omalla nimellään kertovat asiasta. Pidemmälle on jaksa lähteä henkilökohtaista ongelmaasi purkamaan:
"Perinnönjakoa toimitettaessa on laadittava jakokirja, josta käy ilmi, mitä vainajan omaisuutta perinnönjako on koskenut ja mitä omaisuutta sekä perintöä kukin perillinen on perinnönjaossa saanut. Perinnönjako saa lainvoimaisuuden, kun tämä jakokirja on allekirjoitettu."
"Jakokirjan allekirjoittaa pesänjakaja silloin, kun hän on ollut vastuussa perinnönjaon toimittamisesta (toimitusjako). Muussa tapauksessa, eli kun perinnönjako on suoritettu ns. sopimusjakona perillisten kesken, tulee kahden esteettömän henkilön todistaa allekirjoituksillaan perinnönjako oikeaksi. Perinnönjakokirjasta on toimitettava kappale jokaiselle osakkaalle. Perinnönjaosta tulee siis lainvoimainen, kun jakokirja on allekirjoitettu ja se on oikeaksi todistettu. Jakokirjaa ei tarvitse erikseen vahvistuttaa viranomaisen tai asianajajan kautta."
"Allekirjoitusten ja todistamisen lisäksi edellytetään, ettei kukaan pesän osakkaista moiteajan kuluessa moiti jakoa tai vaadi tuomioistuimelta perinnönjaon kumoamista tai oikaisemista. Moiteajan pituus on kuusi kuukautta ja se alkaa kulua perinnönjakokirjan allekirjoittamispäivästä. Mikäli tämän kuuden kuukauden aikana kukaan osakkaista tai ulosmittausvelkojista ei moiti toimitettua perinnönjakoa eli nosta moitekannetta yleisessä tuomioistuimessa (käräjäoikeus), tulee perinnönjaosta lopullisesti lainvoimainen."
https://www.minilex.fi/a/perinnönjaon-lainvoimaisuus
Loppuasiasta voit ihan riidellä itsesi kanssa.
Voi, voi! Kehotan käyttämään lähdekritiikkiä, kun lainailet kirjoituksia jostakin nettisaiteilta.
Esim. Wikipediakin tietää paremmin kuin lainaamasi sivut, mitä on lainvoima.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Perinnönjako
Wikipediasta vain yksi lainaus: riittänee: "Sopimusjaossa voidaan sopia, että kaikki osakkaat luopuvat moiteoikeudestaan. Tällöin sopimus tulee lainvoimaiseksi heti."
Lakisivustoissa on se ongelma, että niissä ei aina kerrota täsmällisesti, mitä käsitteet tarkoittavat ja mitkä ovat esim. sinun siteeraamissa tapauksissa sen asiakirjan sisältö, mitä sanotaan lainvoimaiseksi. Useinhan sopimusjakona tehtävään jakokirjaan kirjoitetaan lauseke: "Tämän perinnönjaon hyväksymme ja sitoudumme olemaan sitä moittimatta millään perusteella." Tällainen jakokirja tulee tietenkin heti lainvoimaiseksi, koska se allekirjoitettaessa samalla luovutaan moiteoikeudesta.
Perintökaaressa on vain yksi kohta, jossa suoraan käytetään käsitettä lainvoima. PK 19 luvun 16 § 2 mom: "Sitten kun ositus tai perinnönjako on toimitettu ja tullut lainvoimaiseksi, on pesänselvittäjän annettava kullekin osakkaalle hänelle tuleva omaisuus." Lukijan oletetaan tuntevan lainvoiman käsitteen, joten sitä ei laissa erikseen määritellä.
Sinun esittämäsi lainaukset nettisaitilta ja kirjoittamasi täällä kertovat vain sen, että olet kovasti wanna-be juristi, jolla on vielä opittavaa ihan perusasioissa.
Mutta se siitä!
"Sinun esittämäsi lainaukset nettisaitilta ja kirjoittamasi täällä kertovat vain sen, että olet kovasti wanna-be juristi, jolla on vielä opittavaa ihan perusasioissa."
Heh...! Lukijan tulee siis luottaa mieluummin nimimerkkiin "sesiitä" kuin omalla nimellään esiintyvän wanna-be-yhtiöön "MiniLex Oy".
Mutta todellakin... se siitä.
MiniLexistä esitit todellakin nyvän määritelmän wanna-be-yhtiö.
:D
"MiniLexistä esitit todellakin nyvän määritelmän wanna-be-yhtiö."
Hyvä että tykkäsit. Sarkasmi on tosin taitolaji.
Minilexin takana on joukko intohimoisia juristeja ja verkkopalveluosaajia, kertoo yhtiö itsestään. Kyllähän oikiksestakin, vaikkapa Rovaniemeltä tai Turusta, voi valmistua wanna-be-loijereita. Ehkä. Kuten OTM Johanna S. tai Sofia P. Vai olisiko kuitenkin ihan oikeita loijereita?. Pitäisikö kuitenkin luottaa nimimerkkiin "sesiitä"? Ei, en taida luottaa.
Luotetaan siihen mitä yhtiö julkaisee itse itsestään.
Kannattaisi kirjoittaa mieluummin itse kuin kopioida nettisivustoilta, koska suorassa kopioinnissa se vaara, että ymmärtämättömyys kertaantuu.
Esimerkiksi kun tässä ketjussa on aiemmin varsin sujuvasti selostettu perinnönjakokirjan allekirjoitusmenettelyä referoimalla, niin ikävä kyllä maallikko voi saada siitä vääränlaisen käsityksen sopimus- ja toimitusjakojen välisestä suhteesta, vaikka sen käsittäminen olisi aivan olennaista asian sisäistämiseksi, sillä pesänjakaja on velvoitettu hakemaan ensin osakkaiden kesken sopimusjakoa tai saa sitä toki kutsua sovinnoksikin kuten Aarnio-Kangas kirjassaan, mutta ongelma juontuu juuri sieltä, että automaattisesti toistetaan oppikirjojen klausuuleja .
Aloittajalle, odota 6kk moiteaika ja sen jälkeen voitte jakaa pesän sulassa sovussa.
En tiedä onko kaikessa sopimisessa "moiteaika".
Itse olin eräässä tapauksessa osapuolena jossa ennen hovioikeuden istuntoa pidettiin vielä kerran sovittelupalaveri ja sopimukseen päästiin.
Tämä sopimus päätettiin vahvistaa hovioikeuden istunnossa joten se oli istunnon jälkeen lopullisesti taputeltu ilman mitään moiteaikoja.
Mietin vain että kun täällä heitellään noita 6kk moiteaikoja niin voiko enää mihinkään sopimukseen luottaa.
Vai onko tuo moiteaika vain perinnönjaossa?
Oma tapaukseni oli sellainen jossa itse sain edullisen sopimuksen erään virheen takia, tämä "virhe" jäi voimaan sillä sopimus luettiin istuntosalissa ja siihen tehtiin vielä pikku korjauksia ja kaikki hyväksyvät sopimuksen (ei edes allekirjoitettu sopimusta).
Tässä tapauksessa ei edes sopimukseen lipsahtanutta virhettä korjattu.
Mutta palatakseni sopimuksiin niin esim. vuokrasopimus allekirjoitettu niin kumpikin osapuoli sitoutuu sovittuun ja heti, ei moiteaikaa.
Virheet ovat virheitä, esim. väärä autopaikan numero joka korjataan yhteisymmärryksessä.
Kiitokset vastauksista ja kiivaanpuoleisestakin keskustelusta aiheen tiimoilta. Arvostan kaikkia näkökulmia ja mielipiteitä, mutta yhtään mitään en ota totuutena enkä sovella ilman suodatusta.
Tiedoksenne teille vastaajille ja lukijoille. Tehdyssä sopimuksessa on ennen allekirjoituksia seuraava teksti, jolla käsittääkseni moiteoikeus on purettu.
"... ilmoitamme hyväksyvämme yksimielisesti toimituksesta laaditun ositus- ja perinnönjakosopimuksen lopullisena osituksena ja perinnönjakokirjana N.N. jälkeen emmekä tule sitä miltään osin moittimaan."
Lesken haluttomuus hoitaa asia siististi loppuun johtuu varmaan useastakin syystä, mutta meidän käsityksen mukaan hän ei ole tyytyväinen sopimuksen lopputulokseen. Eli toisin sanoen hän haluaisi lisää rahaa. Asiaan liittyy lisäksi pesän varojen väärinkäyttöä lesken taholta ja tästä tehty tutkintapyyntö. Asia on poliisilla tutkinnassa rikosnimikkeellä: törkeä kavallus. Asiaa ei helpota yhtään lesken narsistinen luonne. Eli kaikki muut ovat väärässä ja hän oikeassa.
Kun asiat muuttuvat riittävän raskaiksi on hyvä miettiä mikä on oikeasti tärkeää. Ammattilaisten otto mukaan prosessiin ja sen loppuunsaattamiseen ei ole välttämättä huono asia, vaikka se vähän maksaakin.