Miksi suomalaiset eivät enää voita mm:ia?

Mikkolaa ja Salosta lukuunottamatta kaikki maailmanmestarimme ovat kotoisin maanviljelijäperheistä. Ilmeisesti suomalaisen on aika vaikea voittaa rallin maailmanmestaruutta ilman farmaritaustaa.

Se on katos niin, että muutkin on jo opetellu ajamaan rallia. En nyt muista kuka olisi tämä akk:n stipendillä tai jollain akk.n ohjauksella ajanut mestaruuteen? Muistaako joku muu? Olitko penkalla silloin 20v sitten kun ajettiin lujaa?

Viime aikoina on noussut pinnalle paljon uusia suomalaislupauksia: Lappi, Suninen, Rovanperä, Huttunen... Ehkä vielä jonain päivänä tärppää.

Yhdeksi syyksi on mainittu, että ne 80-luvun b-ryhmäläiset oli ajo-ominaisuuksiensa puolesta kuin tehty suomalaisten "kahva edellä" ajotyylille. Vasta kun tuli A-ryhmä (87) myös ns. rata linjaa ajaneet, autoa enemmän keula kuin kylki edellä vieneet kuskit alkoivat pärjäämään. Tosin kyllähän suomalaiset vielä 90-luvullakin kovaa menivät ja menestystä tuli.
Yhtenä hyvin merkittävänä syynä harjoittelu. Laatu ja määrä. Juha Kankkunenkin oli kymmenen vanha tykittäessään ensimmäisiä kertoja Laukaan metsäteitä. Sieltä se oppi tuli.

80-luvulla Suomeen tuli neljän (Vatanen, Mikkola, Salonen, Kankkunen) kuskin voimin viisi mestaruutta (81, 83, 85, 86-87), 90-luvulla kahden (Kankkunen, Mäkinen) kuusi (91,93, 96-99). Ysärillä mestaruuksia yksi enemmän, mutta taso oli jo silloin huomattavasti kapeampi. 90-luvulla moni 80-luvun jermu alkoi pikkuhiljaa jäähdytellä ja lopettelemaan uraansa. Alen, Mikkola. Vatanen, Salonen. Ja huipulle ei onnistunut nousemaan kuin yksi suomalainen, Tommi Mäkinen. Muista suomalaiskuskeista, esim. Mikko Sundström, Basti Lindholm ja Antsa Laine eivät koskaan onnistuneet ottamaan sitä viimeistä, ratkaisevaa steppiä noustaakseen ihan absoluuttiselle huipulle. Ja Mäkinenkin oli itseasiassa varsin pitkään sellainen perusjyrä, joka maaliin päästessän ajoi kyllä kympin sakkiin, mutta mitään sykähdyttävää tai henkeä salpaavaa esitystä hänkään ei pystynyt tarjoamaan. Ei ennen kuin Jyväskylässä 94. Ja 96 kaudella aukesi ketsuppipullo ja tuloksena oli neljä perättäistä mestaruutta. Ilman niitä jo 90-luku olisi ollut jo varsin valju.
80-luvulla taso oli aivan mieletön. Uskottavia ulkomaalaiskuskeja ei oikeastaan ollut kuin kaksi: Stig Blomqvist ja Walter Röhrl. Ja näistäkään Röhrl ei toisen mm-vuotensa 82 jälkeen ajanut enää kertaaakan täyttä sarjaa.
Kasarin lopulla homma muuttui kun huippukuskeja alkoi tulla Italiasta (Biasion), Espanjasta (Sainz) ja Ranskasta (Auriol). Ja kun nämä kaikki vielä opettelivat assun lisäksi soralla ajamisen taidon ja oppivatkin sen nopeasti, laji globalisoitui. Voittaminen ei enää ollut suomalaisten "yksinoikeus".

Voihan siinä jokunen vuos köllähtää että tästä maasta mestari löytyy. Kuhan joku voittas edes sen osakilpailun, sitäkin voi odottaa hetken tovin..

Se nyt on vaan valitettavasti niin, että Suomessa ei ole enää huippu-urheilija-ainesta. Nähdäänhän se kaikissa lajeissa: yleisurheilussa, mäkihypyssä, jopa jääkiekossakin, lajeissa, joissa ennen oltiin kärjessä. Tai vaikka F1:ssä (johon Suomesta tulee hyviä kakkoskuskeja, mutta ei mestareita). Ei ole mesteriainesta. Elämä on liian helppoa, sisu on kadonnut ja ihmiset kasvatetaan lapsesta asti siihen, että tavoittelevat vain päällikön paikkoja ja kovaa palkkaa. Kaikki haluaa vain mulle-kaikki-ja-heti-tyyliin nopeaa menestystä ja sitten, kun menestys ei tulekaan noin helpolla, niin motivaatio häviää.
Miehistä se on kiinni, tai miehisyyden ja kovuuden puutteesta.
Mutta kyllä itsekin toivon ja uskon, että nuorten harrastajien joukosta vielä nousee menestyjiä. Ei tänään, mutta muutaman vuoden kuluttua.

Walter Röhrl oli muistaakseni Tunturi-rallissa 1974? Ainut kerta,mitä ajoi Suomessa kilpaa.Mongersin lukion lyhyellä saksalla jonnekin saksalaiselle moottoriurheiluaiheiselle nettisivustolle aiheesta kommentin,kun pitävät Röhrliä kaikkien aikojen rallikuskina.Ostin taannoin kolme isoa pahvilaatikollista Vauhdin Maailma-lehtiä ja niitä olen sitten lueskellut. Suomessa ajettiin jatkuvasti jotain pikkuralleja viikonloppuisin,Siellä kouliintui ajamaan.Nykyisin taitaa aika vähäistä olla.Ei ole oikein missä järjestää,kun kaikki sivukylien tiet on asvaltoitu.Se oli aikaa se! Rallissa täytyy olla tietynlainen luonne,mutta kalustolla toki myöskin merkitystä. Jos vertaa vaikka Mikkolaa ja Salosta,niin molemmat rauhallisia miehiä,mutta Alén temperamenttinen.Siksipä sopikin niin hyvin italialaiseen tiimiin..Jospa tästä Rovanperän Kallesta tulee seuraava suomalainen maailmanmestari rallissa.Kunhan ei vaan teloisi itseään ennemmin,eikä jälkeenkään..

Lahden käryn jälkeen dopinkiin otettiin vakavasti etäisyyttä. Nämä nykyiset tulokset ovat niitä, joihin sisulla ja kaurapuurolla päästään.

Kyllä se toisen maailmansodan torjuntavoiton ihmekin perustui metamfetamiinin tehoon. Buusterit on hyviä.

Ei tullut mestaria Hirvosesta, Latvalasta, Gardemeisterista eikä Rovanperästä...

Saa nähdä tuleeko Lapista, Rovanperästä tai Sunisesta. Voittoja saisi tulla eikä yksi tai kaksi vielä mestaruutta tuo.

Sellaista samanlaista kypsymistä mm-tasoiseksi kuljettajaksi kuin Tänakilla tapahtui alkuvaikeuksien jälkeen.

Latvala harjoittelee jo seuraavaan elämänvaiheeseen Maisan opastuksella. Leipoo teeleipiä Levin mökillä, löytyy Maisan instagram stooreista. Hyvä näin, siinä ja Maisanlomien, laukkujen ja mielihalujen sponssaamisessa kuluukin Latvalahon aika jatkossa sopivasti.

Mikäs siinä, Latvala on tehnyt pitkän uran ja tienannut hyvät rahat eläkepäiviä varten. Ei niitä rahoja ihan itsestään saa ja itse asiassa hyvin harvat edes saavat.

Toki mestaruuksista saisi lisää bonusta ja palkkaa, mutta palkintopokaaleilla ei elä vaan euroilla. Ja niitä euroja Jari-Matilla riittää.

Kumpi sitten on kovempi saavutus: olla maailman huippu vuoden tai kaksi tai lähellä huippua 17 vuotta?