Suomenkielisissä kouluissa ei ole minkäänsortin kiinnostusta ruotsin opiskeluun.
Yo-kirjoituksiin osallistuminen on tipahtanut dramaattisesti.
Vantaalla joudutaa ruotsin kieliset dagigse sulkemaan, koska vanhemmat eivät suostu sijoittamaan lapsiaan niihin. Ruotsin kielen imagon on politiikot pilanneet.
Loviisassa ei saad språkdusch lukkia muodostettua lukuisista yrityksistä huolimatta.
Ruotsin kieleen uhrataan paljon rahaa, mutta rahat menevät hukkaan. Voitteko hyväksyä?
Yo-kirjoituksiin osallistuminen on tipahtanut dramaattisesti.
Vantaalla joudutaa ruotsin kieliset dagigse sulkemaan, koska vanhemmat eivät suostu sijoittamaan lapsiaan niihin. Ruotsin kielen imagon on politiikot pilanneet.
Loviisassa ei saad språkdusch lukkia muodostettua lukuisista yrityksistä huolimatta.
Ruotsin kieleen uhrataan paljon rahaa, mutta rahat menevät hukkaan. Voitteko hyväksyä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Luulenpa, että jos opiskelu ei kiinnosta, niin se johtuu siitä, että ruotsin osaamista ei pidetä tärkeänä, Kyllä nuoret yleensä on fiksuja ja opiskelee niitä asioita, jotkä näkevät hyödyllisinä.
Alun perinhän ruotsia opiskellaan kouluissa siksi, että se on nimenomaan toinen kotimainen kieli ja osa suomalaista kulttuuria. Nykyään tuo humanistinen kulttuuripainotus on jäänyt muutenkin vähemmälle ja keskitytään bisnekseen. Siinä ajattelussa ruotsin kieli ei ole kovin keskeisessä roolissa. Suomenruotsalaisten palevluista ajatellaan yleensä, että riittä kun joku työpaikalla pystyy palvelemaan ruotsiksi, niin se riittää, eikä kaikkien tarvitse pystyä. Oikeastaan moni tuntuu ajattelevan, että suomenruotsalaiset voivat tuottaa palvelut ruotsiksi toisilleen, eli ruotsia ei sen vuoksi tarvitse erikseen kenenkään suomenkielisen opetella. Ruotsinkielisillä alueilla, missä on ruotsinkielisiä asiakkaita, on ylensä ymös ruotsinkielisiä työntekijöitäkin samassa suhteessa.
Toinen kysymys on sitten naapurimaan Ruotsin kieli - kouluruotsihan ei varsinaisesti ole koskaan ollut sitä varten, että meidän pitäisi Ruotsin ruotsalaisten kanssa pystyä puhumaan ruotsia. Internet-aikakaudella englanti on niin ylivoimainen, ettei sen asemaa voi mitenkään kyseenalaistaa. Länsinaapurimaan kieli ei ole muuta kuin yksi kieli muiden joukossa. Jos muita kieliä ajattelee opiskella englannin lisäksi, niin venäjä ja kiina ovat hyvin tärkeitä kieliä ja myös japanin osaaminen on ainakin matkailualalla kovin kysyttyä ja Keski-Euroopassa puolestaan tarvitaan enemmän ranskaa, espanjaa ja saksaa. Rakennusalalla tarvitaan puolaakin enemmän kuin ruotsia. Varmaan silti jotkut vielä opiskelee ruotsiakin, koska kyllähän sitäkin jonkin verran tarvitaan myös tulevaisuudessa, mutta ei tosiaan sillä tavalla, että kaikkien pitäisi osata.
Suomenkielion Scandinaviassa ja EU:ssa vähemmistökieli, jota tulisi suojella.
Suomalaisten pitääkin pystyä elämään ja opiskelemaan omalla ainutlaatuisella äidinkielellään. Vieraan valtion ei pitäisi saada vaikuttaa suomalaisen identiteettiin kielensä avulla.
Mielenkiintoista, että puhutaan toisenasteen koulutuksesta ja kuinka se jätetään käymättä.
Kukaan ei ole huolissaan ylioppilaista, jotka eivät kirjoita ruotsia. Käytännössä heidän jatko-opiskelu mahdollisuudet ovat menetetyt. Hylätäänkö suomalaiset vai ruotsin kieli?
Suomalaisten pitäisi tosiaankin suhtautua ruotsinkieleen niin, että se on suomalaiselle hyödytön.
Suomalaisten pitäisi ajatella myös kieliasiaa EU-mittakaavassa, jolloin suomenkieli on vähemmistökieli. pitäkää huolta omista kielellisistä oikeuksistanne. Jätetään suosiolla ruotsinkieli niille, joilla on etuoikeus käydä ruotsinkielistä koulua.
Meidän firmassa ei ruotsin osaamiselle anneta mitään arvoa. Toimimme kansainvälisillä markkinoilla ja meillä on ulkomaalaisia työntekijöitä. Yhteydet Ruotsiin hoidetaan englanniksi.
"Mielenkiintoista,+että+puhutaan+toisenasteen+koulutuksesta+ja+kuinka+se+jätetään+käymättä.