Hallitus tekee hyviä päätöksiä!

Där som SFP är starkt i Österbotten tex. där har flyktingarna integrerats utan problem, de arbetar och betalar skatt.
Barnen går i svenskspråkiga skolor där de också lär sig finska.
Här i södra Finland har det varit i princip förbjudet att integreras på svenska, nu har man så smått börjat tänka om.

ljugmindre kirjoitti:

Där som SFP är starkt i Österbotten tex. där har flyktingarna integrerats utan problem, de arbetar och betalar skatt.
Barnen går i svenskspråkiga skolor där de också lär sig finska.
Här i södra Finland har det varit i princip förbjudet att integreras på svenska, nu har man så smått börjat tänka om.

Lue lisää

Vantaalla suljetaan ruotsin kieliset dagikset, koska maahanmttajia ei hyväksytä niihin.
Varmaan suomenkielisiäkin oppilaita olisi, jos heitä haluttaisiin.

DonaldTruth kirjoitti:

Vantaalla suljetaan ruotsin kieliset dagikset, koska maahanmttajia ei hyväksytä niihin.
Varmaan suomenkielisiäkin oppilaita olisi, jos heitä haluttaisiin.

Det dagiset stängs för att det är så litet och svårt att få personal dit, det satsa på de fyra stora kommunala svenskspråkiga daghemmen i stället.
Du ska inte alltid ljuga så mycket.

Aktivitetsmodellen är nu inte så uppskattad av alla.

lindströmsskötebarn kirjoitti:

Aktivitetsmodellen är nu inte så uppskattad av alla.

Männe nu vårdreformem kommer att bli så lyckad som några inbillar sig ?

Alkoholin kulutus ei ole jurikaan kasvanut. Ihmiset ostavat pääosin keskiolutta. Lonkero oli ennen kiljua, nykyisin kunnon lonkero ostetaan vain Alkon sijaan lähikaupasta.
Kielikokeilu aloitetaan 500 oppilaalla, joka on aivan hyvä määrä.

DonaldTruth kirjoitti:

Alkoholin kulutus ei ole jurikaan kasvanut. Ihmiset ostavat pääosin keskiolutta. Lonkero oli ennen kiljua, nykyisin kunnon lonkero ostetaan vain Alkon sijaan lähikaupasta.
Kielikokeilu aloitetaan 500 oppilaalla, joka on aivan hyvä määrä.

Lue lisää

Kielikokeilua ei suinkaan aloita 500 oppilasta vaan sen aloittamiseen on mahdollisuus 500 oppilaalla. Nuo 500 tarkoittaa niiden koulujen koko oppilasmäärää joissa kokeiluun voidaan osallistua.
Elokuussa selviää kuinka moni oppilas aikoo tarttua mahdollisuuteen ja siirtyy lukemaan muuta kuin ruotsia.

Sekään ei nimittäin vielä riitä että haluaa, vaan koulujen pitää myös saada kasaan riittävän suuret ryhmät, josta syystä kielikokeilu saattaa vielä lässähtä täysin olemattomaksi.
Nyt on vasta koulut ilmoittautuneet mukaan, elokuussa sitten näemme kuinka moni oppilas on mukana ja onko oppilaita riittävästi kurssin perustamiseen.
Savonlinna ilmoitti jossain uutisessa että ryhmän minimikoko heillä tulee olemaan 15 oppilasta.

RKP oli hallituksessa vuosikmeniä. Kertokaapa yksi hyvä asia, jonka voidaan katsoa puolueen ajamaksi hyväksi asiaksi? Yhtään ei tullut mieleen vaikka kuinka mietin.

DonaldTruth kirjoitti:

RKP oli hallituksessa vuosikmeniä. Kertokaapa yksi hyvä asia, jonka voidaan katsoa puolueen ajamaksi hyväksi asiaksi? Yhtään ei tullut mieleen vaikka kuinka mietin.

"Yhtään ei tullut mieleen vaikka kuinka mietin."

Niin, ei varmasti sinulle tullutkaan mieleen, sinähän halusit lisää viinaa kauppoihin ja pakkoruotsin pois.

DonaldTruth kirjoitti:

RKP oli hallituksessa vuosikmeniä. Kertokaapa yksi hyvä asia, jonka voidaan katsoa puolueen ajamaksi hyväksi asiaksi? Yhtään ei tullut mieleen vaikka kuinka mietin.

RKP haluaa välttämättä säilyttää virkaruotsin. Tuo palvelee Persuja, koska matut eivät voi kotoutua virkauralle. Persut eivät siksi tosissaan aja pakkoruotsin poistoa.
He eivät enää keränneet nimiä toiseen kansalaisaloitteesseen ja se lopahti.
Olen kuullut, että persut tiivistävät yhteistyötä ruotsalaisten kanssa.

Sjuksköterska kirjoitti:

RKP haluaa välttämättä säilyttää virkaruotsin. Tuo palvelee Persuja, koska matut eivät voi kotoutua virkauralle. Persut eivät siksi tosissaan aja pakkoruotsin poistoa.
He eivät enää keränneet nimiä toiseen kansalaisaloitteesseen ja se lopahti.
Olen kuullut, että persut tiivistävät yhteistyötä ruotsalaisten kanssa.

Lue lisää

"Tuo palvelee Persuja, koska matut eivät voi kotoutua virkauralle. "

Mamut opiskelevat Suomessa suomalaisen peruskoulun opinto-ohjelman mukaisesti, tämä on lähtökohta. He ovat siis samalla lähtöviivalla kantasuomalaisten kanssa Jos taas ulkomaalainen (suomea/ruotsia osaamaton) hakee virkaa Suomessa, niin viran kielitaitovaatimuksista riippuu, voiko hän virkaa hakea/saada. On mahdollista siis saada virka, vaikkei meidän kansalliskieliä osaisikaan, riippuu virasta.

owporiwipo kirjoitti:

"Tuo palvelee Persuja, koska matut eivät voi kotoutua virkauralle. "

Mamut opiskelevat Suomessa suomalaisen peruskoulun opinto-ohjelman mukaisesti, tämä on lähtökohta. He ovat siis samalla lähtöviivalla kantasuomalaisten kanssa Jos taas ulkomaalainen (suomea/ruotsia osaamaton) hakee virkaa Suomessa, niin viran kielitaitovaatimuksista riippuu, voiko hän virkaa hakea/saada. On mahdollista siis saada virka, vaikkei meidän kansalliskieliä osaisikaan, riippuu virasta.

Lue lisää

”On mahdollista siis saada virka, vaikkei meidän kansalliskieliä osaisikaan, riippuu virasta.”

Kerropa mikä on sellainen julkinen virka johonka voi tulla valituksi osaamatta suomea tai ruotsia?

Ankdam kirjoitti:

”On mahdollista siis saada virka, vaikkei meidän kansalliskieliä osaisikaan, riippuu virasta.”

Kerropa mikä on sellainen julkinen virka johonka voi tulla valituksi osaamatta suomea tai ruotsia?

Lue lisää

Ministeriksi voidaan valita suomenkansalainen samoin presidentiksi. Virkaan valitulta ei vaadita ruotsin kielen taitoa. Timo Soini osaa ruotsia, mutta virassaan ruotsalaisen kollegan kanssa puhuu englantia. Tämä on normaalia EU:ssa. Ainoastaan Persut kannattavat pakkoruotsia.

DonaldTruth kirjoitti:

Ministeriksi voidaan valita suomenkansalainen samoin presidentiksi. Virkaan valitulta ei vaadita ruotsin kielen taitoa. Timo Soini osaa ruotsia, mutta virassaan ruotsalaisen kollegan kanssa puhuu englantia. Tämä on normaalia EU:ssa. Ainoastaan Persut kannattavat pakkoruotsia.

Lue lisää

Presidentti ja ministerit eivät ole virkasuhteisia, heillä ei itse asiassa ole mitään pätevyysvaatimuksia. Presidentti valitaan kansanäänestyksellä ja ministerit nimitetään poliittisin perustein, mitään pätevyysvaatimuksia ei liity kumpaankaan tehtävään.

Väitit "On mahdollista siis saada virka, vaikkei meidän kansalliskieliä osaisikaan, riippuu virasta.”.

Esimerkkisi ei kelpaa. Ei kandeis puhua skeidaa!!

Det hade säkert hänt utan den här regeringen också.

Suomi on mitä vaurain ja edistyksellisin maa ja kaikki kehitys on tapahtunut ilman pakkofennomaaneja ja Suomalaisuuden Liittoa.

Virkaruotsin kurssi on syytä säilyttää niille, jotka näitä virkoja hakevat. Ne, joita ruotsi ei kiinnosta, eivät näitä virkoja luonnollisesti tulevaisuudessa hae. Tässä ei ole mitään epätasa-arvoista, päinvastoin, osaamisesta palkitaan, niinkuin kuuluukin tehdä. Tasa-arvoa on taas nimenomaan se, että suomenkielinen voi hakea samoja virkoja kuin ruotsinkielinen. Ja tähän tähtää myös ruotsin opiskelu kouluissamme.

Siihenhän koko kokeilu olikin suunniteltu. Kohta Suomessa on 500 ihmistä joita ei kohdella tasa-arvoisesti ja asia pitää muuttaa. RKP tietää tämän ja siksi se ei ole sallinnut pienintäkään poikkeusta pakkoruotsituksesta kenellekkään. No nyt on myöhäistä koska juna liikkuu eikä sitä pysäytä enää mikään. Odotan kovasti kun kokeiluun osallistuneet täyttävät 18 vuotta niin yliopiston ovien on auettava ilman pakkoruotsia. Ja kun tämä täytyy sallia yhdelle niin loppujen lopuksi se täytyy sallia kaikille muillekkin. RKP on jo hävinnyt taistelun

RKP on jarrupuolue. Ilman puolueen kehitystä haittaavaa toimintaa Suomi olisi Sveitsin veroinen vauras maa. Svenskfinland elää horroksessa, eikä kehity.

Yritä nyt pitää käsitteet erillään äläkä sekoile!
”Virkamiesruotsi” on yliopiston kurssi jonka jokainen yliopistossa opiskeleva joutuu suorittamaan. Käsittääksen vastaavat ruotsin kielen vaatimukset ovat nykyään myös AMK:ssa.

Missään ei ole puhuttu virkamiesten kielitaitovaatimusten höllentämisestä tai poistamisesta! Virkamiesten kielitaitovaatimukset on juonnettavissa suoraan perustuslaista joten niihin puuttuminen on täysin eri asia kuin jonkun kurssin lakkauttaminen.
”Virkamiesruotsi” ei siis ole yhtä kuin virkamiesten kielitaitovaatimukset!

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

KanveesissaOn kirjoitti:

Siihenhän koko kokeilu olikin suunniteltu. Kohta Suomessa on 500 ihmistä joita ei kohdella tasa-arvoisesti ja asia pitää muuttaa. RKP tietää tämän ja siksi se ei ole sallinnut pienintäkään poikkeusta pakkoruotsituksesta kenellekkään. No nyt on myöhäistä koska juna liikkuu eikä sitä pysäytä enää mikään. Odotan kovasti kun kokeiluun osallistuneet täyttävät 18 vuotta niin yliopiston ovien on auettava ilman pakkoruotsia. Ja kun tämä täytyy sallia yhdelle niin loppujen lopuksi se täytyy sallia kaikille muillekkin. RKP on jo hävinnyt taistelun

Lue lisää

”Kohta Suomessa on 500 ihmistä joita ei kohdella tasa-arvoisesti ja asia pitää muuttaa.”

Ei pätevyys ole tasa-arvoasia! Eikä niitä kokeilijoita tule olemaan 500! Katsotaan nyt ensin tuleeko niitä kuinka monta, tai lainkaan.
500 on vasta mahdollisuus mutta kuinka moni sen hyödyntää?

hölynpölyä_ kirjoitti:

Virkaruotsin kurssi on syytä säilyttää niille, jotka näitä virkoja hakevat. Ne, joita ruotsi ei kiinnosta, eivät näitä virkoja luonnollisesti tulevaisuudessa hae. Tässä ei ole mitään epätasa-arvoista, päinvastoin, osaamisesta palkitaan, niinkuin kuuluukin tehdä. Tasa-arvoa on taas nimenomaan se, että suomenkielinen voi hakea samoja virkoja kuin ruotsinkielinen. Ja tähän tähtää myös ruotsin opiskelu kouluissamme.

Lue lisää

hölynpölyä_ : "Tasa-arvoa on taas nimenomaan se, että suomenkielinen voi hakea samoja virkoja kuin ruotsinkielinen. Ja tähän tähtää myös ruotsin opiskelu kouluissamme."

Ruotsin kielen pakko-opiskelu on yhteismitattomuudessaan epäoikeudenmukaista ja siten tasa-arvon vastaista viiden miljoonan enemmistökielisen ja Manner-Suomen vain neljännesmiljoonaisen vähemmistön välillä.

Pirkko Nuolijärvi: "Kielilaissa ei mikään viittaa siihen, että lain noudattaminen edellyttäisi ilman muuta koulutukseen lisäresursseja. Mikään kielilain kohta ei myöskään riveillä eikä rivien välissä viittaa siihen, että ruotsin kielen opetuksen tulisi olla pakollista suomenkieliselle oppilaalle tai suomen kielen opetuksen pakollista ruotsinkieliselle oppilaalle."www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1459 (Pirkko Nuolijärvi, Uusi kielilaki voimaan 2004)

Uusi laki tulee korvaamaan myös nykyisen valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/1922).

Nuolijärvi: ”Käytännössä esimerkiksi verovirasto tai sairaanhoitopiiri huolehtii siitä, että niillä on kaksikielisessä suomienemmistöisessä kunnassa riittävästi ruotsin kielen taitoista henkilöstöä. Jokaisen verovirkailijan tai sairaalan vastaanotossa työskentelevän ei siis tarvitse osata ruotsia kaksikielisen henkilön tavoin, vaan riittää, että viranomainen tarjoaa myös ruotsinkieliset palvelut riittävän selvästi ja ohjaa tarvittaessa asiakkaat kieltä taitavien virkamiesten äärelle.” https://www.kielikello.fi/-/uusi-kielilaki-voimaan-2004

"Ainoa realistinen keino saada kielten opiskelu ja työelämän todellinen kielten käytännön tarve kohtaamaan on se, että kouluissa on äidinkielen lisäksi kaksi pakollista kieltä, jotka ovat oppilaan vapaasti valittavissa. Suomenkielisissä kouluissa oppilailla olisi näin ollen mahdollisuus lukea ruotsin tilalla jotain muuta koulussa tarjolla olevaa kieltä." pakkoruotsi.net/kielten_tarve.shtml ; http://www.kielipolitiikka.fi/

Jotopäätös edellisestä on tämä (Ankdaminkin tekemä): "Palveluvelvoite on virastolla, ei yksittäisellä virkamiehellä!" Asia tulee selvemmäksi, kun tuon mukaisesti kielitaitolaki kumotaan kokonaan niin, ettei sitä voi enää käyttää yliopistolaissa pakollisen virkamiesruotsin perusteluna. Siihen ei enää silloin ole tarvetta, kun palveluntarjoaja ottaa palvelukseensa vain sen verran, esimerkiksi ruotsintaitoisia, kuin on todellinen tarve, mikä suurimmassa osassa kaksikielitäkin Suomea on sangen pieni.

Halituksella tai tulevalla hallituksella nn enää vain ratkaiseva askel otettavakai: kielitaitolaki kumotaan.

KanveesissaOn kirjoitti:

Siihenhän koko kokeilu olikin suunniteltu. Kohta Suomessa on 500 ihmistä joita ei kohdella tasa-arvoisesti ja asia pitää muuttaa. RKP tietää tämän ja siksi se ei ole sallinnut pienintäkään poikkeusta pakkoruotsituksesta kenellekkään. No nyt on myöhäistä koska juna liikkuu eikä sitä pysäytä enää mikään. Odotan kovasti kun kokeiluun osallistuneet täyttävät 18 vuotta niin yliopiston ovien on auettava ilman pakkoruotsia. Ja kun tämä täytyy sallia yhdelle niin loppujen lopuksi se täytyy sallia kaikille muillekkin. RKP on jo hävinnyt taistelun

Lue lisää

"Siihenhän koko kokeilu olikin suunniteltu. Kohta Suomessa on 500 ihmistä joita ei kohdella tasa-arvoisesti ja asia pitää muuttaa"

Onpa erikoinen "tsasa-arvo" käsitys sinulla: 500 ihmisen vuoksiko koko perustuslaki pitää muuttaa?!?

Jätetään tämä tuomarien päätettäväksi eikä RKP:n :). Riittää että niitä osallistujia tulee edes yksi.

sekavaatouhua kirjoitti:

"Siihenhän koko kokeilu olikin suunniteltu. Kohta Suomessa on 500 ihmistä joita ei kohdella tasa-arvoisesti ja asia pitää muuttaa"

Onpa erikoinen "tsasa-arvo" käsitys sinulla: 500 ihmisen vuoksiko koko perustuslaki pitää muuttaa?!?

Lue lisää

Katsos kun perustuslaki koskee kaikkia, jopa niitä 500.

Ankdam kirjoitti:

”Kohta Suomessa on 500 ihmistä joita ei kohdella tasa-arvoisesti ja asia pitää muuttaa.”

Ei pätevyys ole tasa-arvoasia! Eikä niitä kokeilijoita tule olemaan 500! Katsotaan nyt ensin tuleeko niitä kuinka monta, tai lainkaan.
500 on vasta mahdollisuus mutta kuinka moni sen hyödyntää?

Lue lisää

Många föräldrar hinner tänka över det blivande språkvalet ännu.

Gruuundddllaaaggg kirjoitti:

Katsos kun perustuslaki koskee kaikkia, jopa niitä 500.

Perustuslaki koskee ja velvoittaa meitä kaikkia mutta opiskelusta se ei mainitse sanaakaan.

Perustuslaki takaa meidän ruotsinkielisten äidinkieliset palvelut ja oikeuden opiskella äidinkielellämme, sen sijaan se ei mitenkään velvoita suomenkielisiä opiskelemaan tai osaamaan ruotsia tai mitään muutakaan sen puoleen.

Perustuslaki velvoittaa järjestämään yhteiskunnan palvelut siihen malliin että meidän surujen kielelliset oikeudet toteutuvat, miten se sen tekee on sen omalla vastuulla.

Kielitaito on pätevyys ja hankittu taito, ei tietenkään voida tasa-arvon nimissä heikentää pätevyysvaatimuksia. Sama kuin jos perushoitaja vaatisi tasa-arvoon vedoten oikeutta tulla huomioiduksi insinöörin tointa täytettäessä.

Joka ei osaa riittävästi ruotsia, ei täytä niiden lukuisten virkojen ja toimien pätevyysvaatimuksia joissa sitä ruotsin kielen taitoa vaaditaan, ei siihen ole kenelläkään mitään nokan koputtamista. Sopii hakea jotain muuta duunia!

KanveesissaOn kirjoitti:

Siihenhän koko kokeilu olikin suunniteltu. Kohta Suomessa on 500 ihmistä joita ei kohdella tasa-arvoisesti ja asia pitää muuttaa. RKP tietää tämän ja siksi se ei ole sallinnut pienintäkään poikkeusta pakkoruotsituksesta kenellekkään. No nyt on myöhäistä koska juna liikkuu eikä sitä pysäytä enää mikään. Odotan kovasti kun kokeiluun osallistuneet täyttävät 18 vuotta niin yliopiston ovien on auettava ilman pakkoruotsia. Ja kun tämä täytyy sallia yhdelle niin loppujen lopuksi se täytyy sallia kaikille muillekkin. RKP on jo hävinnyt taistelun

Lue lisää

”Kohta Suomessa on 500 ihmistä joita ei kohdella tasa-arvoisesti ja asia pitää muuttaa. ”

Höpö höpö! Ei se ole sen ”epätasa-arvoisempaa” kuin että jotkut hakeutuvat yliopistoon opiskelemaan, toiset AMKhon, jotkut amikseen ja jotkut jopa ei minnekään.
Elämä on valintoja ja päätöksiä ja tärkeätä olis että etukäteen osaa hahmottaa valintojensa seuraukset, ei niitä huonoja valintoja sitten myöhemmin millään tasa-arvovaatimuksilla pysty loiventamaan.

Opintiensä alussa ei ehkä vielä tiedä miksi haluaa isona tulla mutta jopa hyvin varhaiset päätökset saattavat vaikuttaa lopputulokseen.
Monet valinnat avaavat ovia mutta toiset valinnat vastaavasti sulkevat niitä.
Tulevaisuuttaankin kannatta aina välillä vähän miettiä.

Asiaa voi väännellä miten vain mutta jatko-opiskelua ei voi evätä sillä perusteella että ei ole lukennut ruotsia vain 500 ihmiseltä jos nämä ovat kumminkin opiskelleet saman oppimäärän. Vaikka RKP onnistuisikin lahjomaan tuomarit Suomessa niin EU viimeistään raatelee suomalaiset tuomarit jos nämä kuvittelevat voivansa tulkita lakia jotenkin niin että näiltä kokeiluun osallistuneilla ei ole mahdollisuutta jatko-opintoihin. Se teidän usein käyttämänne perustuslaki argumentti toimii nimittäin molempiin suuntiin.

Ankdam kirjoitti:

Perustuslaki koskee ja velvoittaa meitä kaikkia mutta opiskelusta se ei mainitse sanaakaan.

Perustuslaki takaa meidän ruotsinkielisten äidinkieliset palvelut ja oikeuden opiskella äidinkielellämme, sen sijaan se ei mitenkään velvoita suomenkielisiä opiskelemaan tai osaamaan ruotsia tai mitään muutakaan sen puoleen.

Perustuslaki velvoittaa järjestämään yhteiskunnan palvelut siihen malliin että meidän surujen kielelliset oikeudet toteutuvat, miten se sen tekee on sen omalla vastuulla.

Kielitaito on pätevyys ja hankittu taito, ei tietenkään voida tasa-arvon nimissä heikentää pätevyysvaatimuksia. Sama kuin jos perushoitaja vaatisi tasa-arvoon vedoten oikeutta tulla huomioiduksi insinöörin tointa täytettäessä.

Joka ei osaa riittävästi ruotsia, ei täytä niiden lukuisten virkojen ja toimien pätevyysvaatimuksia joissa sitä ruotsin kielen taitoa vaaditaan, ei siihen ole kenelläkään mitään nokan koputtamista. Sopii hakea jotain muuta duunia!

Lue lisää

Tällä hetkellä on erittäin vaikea saada ihmisiä töihin, joissa vaaditaan ruotsin kielen taitoa.
Joka vuosi tulee ylioppilaita, joilta ruotsin kielen taito puuttuu. Eli ihmisten on haettava duunia, joihin pääsee ilman ruotsin taitoa. Maahanmuuttajat eivät vajetta täytä.

Mikäli minulta kysytään, on aivan samantekevää onko meillä palvelua ruotsiksi vai ei?
Ranskan presidentti on ryhtynt toimenpiteisiin, jotta ranskaa aletaan opiskelemaan EU:ssa entistä enemmän. Suomessa se merkitsee sitä, että vaihdetaan ruotsi ranskaan.
Mikäli emme saa muutosta aikaan Suomessa lienee apua haettava EU:sta.

Ankdam kirjoitti:

Yritä nyt pitää käsitteet erillään äläkä sekoile!
”Virkamiesruotsi” on yliopiston kurssi jonka jokainen yliopistossa opiskeleva joutuu suorittamaan. Käsittääksen vastaavat ruotsin kielen vaatimukset ovat nykyään myös AMK:ssa.

Missään ei ole puhuttu virkamiesten kielitaitovaatimusten höllentämisestä tai poistamisesta! Virkamiesten kielitaitovaatimukset on juonnettavissa suoraan perustuslaista joten niihin puuttuminen on täysin eri asia kuin jonkun kurssin lakkauttaminen.
”Virkamiesruotsi” ei siis ole yhtä kuin virkamiesten kielitaitovaatimukset!

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

Lue lisää

Helpompaa on poistaa virkamiesruotsi, kuin pakottaa kaikki opiskelemaan ruotsia
Nykytilanteessa on enemmän ruotsia osaamattomia ylioppilaita, kuin niitä jotka ovat lukiossa kieltä opiskelleita. Heidän täytyy löytää ulkomailta opiskelupaikka.

Ankdam kirjoitti:

”Kohta Suomessa on 500 ihmistä joita ei kohdella tasa-arvoisesti ja asia pitää muuttaa. ”

Höpö höpö! Ei se ole sen ”epätasa-arvoisempaa” kuin että jotkut hakeutuvat yliopistoon opiskelemaan, toiset AMKhon, jotkut amikseen ja jotkut jopa ei minnekään.
Elämä on valintoja ja päätöksiä ja tärkeätä olis että etukäteen osaa hahmottaa valintojensa seuraukset, ei niitä huonoja valintoja sitten myöhemmin millään tasa-arvovaatimuksilla pysty loiventamaan.

Opintiensä alussa ei ehkä vielä tiedä miksi haluaa isona tulla mutta jopa hyvin varhaiset päätökset saattavat vaikuttaa lopputulokseen.
Monet valinnat avaavat ovia mutta toiset valinnat vastaavasti sulkevat niitä.
Tulevaisuuttaankin kannatta aina välillä vähän miettiä.

Lue lisää

Mitenkä Suomen perustuslaki kohtelee aikuisena tulevia maahanmuuttajia?
Täytyykö heidän suorittaa pakollinen ruotsinkurssi?

Ankdam kirjoitti:

”Kohta Suomessa on 500 ihmistä joita ei kohdella tasa-arvoisesti ja asia pitää muuttaa. ”

Höpö höpö! Ei se ole sen ”epätasa-arvoisempaa” kuin että jotkut hakeutuvat yliopistoon opiskelemaan, toiset AMKhon, jotkut amikseen ja jotkut jopa ei minnekään.
Elämä on valintoja ja päätöksiä ja tärkeätä olis että etukäteen osaa hahmottaa valintojensa seuraukset, ei niitä huonoja valintoja sitten myöhemmin millään tasa-arvovaatimuksilla pysty loiventamaan.

Opintiensä alussa ei ehkä vielä tiedä miksi haluaa isona tulla mutta jopa hyvin varhaiset päätökset saattavat vaikuttaa lopputulokseen.
Monet valinnat avaavat ovia mutta toiset valinnat vastaavasti sulkevat niitä.
Tulevaisuuttaankin kannatta aina välillä vähän miettiä.

Lue lisää

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005612899.html

Esiopetuksessa ei tulla opettamaan ruotsia, vaan englantia. Ruotsin kieliset jäävät näin ollen jälkeen englannin kielessä. Pakkoruotsin kiinnostus laskee entisestään.
Perustuslaki ei juurikaan koululaisia kiinnosta. Jätetään ruotsi niille, joita se kiinnostaa.
Luotamme, että hallitus poistaa kielitaito velvoitteen, koska ilman RKP:tä tekee jatkuvasti loistavia päätöksiä. Hyvä hallitus!!!!!!!!

DonaldTruth kirjoitti:

Tällä hetkellä on erittäin vaikea saada ihmisiä töihin, joissa vaaditaan ruotsin kielen taitoa.
Joka vuosi tulee ylioppilaita, joilta ruotsin kielen taito puuttuu. Eli ihmisten on haettava duunia, joihin pääsee ilman ruotsin taitoa. Maahanmuuttajat eivät vajetta täytä.

Mikäli minulta kysytään, on aivan samantekevää onko meillä palvelua ruotsiksi vai ei?
Ranskan presidentti on ryhtynt toimenpiteisiin, jotta ranskaa aletaan opiskelemaan EU:ssa entistä enemmän. Suomessa se merkitsee sitä, että vaihdetaan ruotsi ranskaan.
Mikäli emme saa muutosta aikaan Suomessa lienee apua haettava EU:sta.

Lue lisää

"Ranskan presidentti on ryhtynt toimenpiteisiin, jotta ranskaa aletaan opiskelemaan EU:ssa entistä enemmän. Suomessa se merkitsee sitä, että vaihdetaan ruotsi ranskaan."

Olet auttamattoman jäljessä kehityksessä kaikissa kommenteissasi:

Suomessa on opiskeltu iät ajat ranskaa, esim. pääkaupunkiseudulla ranska on suosituin "keskipitkä" kieli (A2-kieli) ja ranskan jälkeen tulevat seuraavaksi suosituimmat keskipitkät kielet, saksa, ruotsi, espanja jne., eli ts. ne "perinteiset" kielet, joita Suomessa on luettu vuosikymmenet peruskoulussa, ovat yhä ne suosituimmat, vaikka isot kunnat tarjoavatkin suuren valikoiman muitakin kieliä.

"Kielikokeilussa on tärkeintä se että huomataan että oppilaat eivät voi hakeutua valtion ja kuntien virkoihin myöhemmin elämässään, koska virkamiesruotsi, "

Eivät he voikaan, ja se on heidän oma valintansa. Tulevaisuudessa asiat oletettavasti menevät niin, että nämä ruotsia opiskelemattomat voivat kyllä saada tutkinnon suoritettua ilman ruotsia, mutta virkoja he eivät voi hakea, siis niitä virkoja, joissa ruotsi vaaditaan.

Aikookohan joku urputtaa vielä tästäkin...?

Jos virassa oikeasti tarvitsee ruotsia niin tuskin se mikään ongelma on. Helsingissä on tosin paljon virkoja jossa olisi enemmän tarvetta vaikkapa virolle, somalialle, arabialle tai venäjälle. Olennaista olisi se että ruotsin lisäksi myös muu kielitaito tunnustettaisin kielitaidoksi.
Äkkiseltään laskettuna Helsingin virkamiehistä noin 5% tarvitsisi ruotsia. Tämä 5% voidaan kirjata vaikka lakiin. Helsingin yliopistohan kouluttaa jo kiintiöillä tärkeimpiin ammatteihin tämän verran opiskelijoita joten sieltä tulevan määrän pitäisi riittää hyvin. Loput suomalaiset voivatkin sitten opetella ruotsia jos sitä arvelevat johonkin tarvitsevansa.

HienoTulevaisuus kirjoitti:

Jos virassa oikeasti tarvitsee ruotsia niin tuskin se mikään ongelma on. Helsingissä on tosin paljon virkoja jossa olisi enemmän tarvetta vaikkapa virolle, somalialle, arabialle tai venäjälle. Olennaista olisi se että ruotsin lisäksi myös muu kielitaito tunnustettaisin kielitaidoksi.
Äkkiseltään laskettuna Helsingin virkamiehistä noin 5% tarvitsisi ruotsia. Tämä 5% voidaan kirjata vaikka lakiin. Helsingin yliopistohan kouluttaa jo kiintiöillä tärkeimpiin ammatteihin tämän verran opiskelijoita joten sieltä tulevan määrän pitäisi riittää hyvin. Loput suomalaiset voivatkin sitten opetella ruotsia jos sitä arvelevat johonkin tarvitsevansa.

Lue lisää

"Olennaista olisi se että ruotsin lisäksi myös muu kielitaito tunnustettaisin kielitaidoksi."

Kaikki kielitaito ja kaikki kielestä tehdyt suoritteet tunnustetaan kielitaidoksi, haet sitten yksityiseltä puolelta töitä tai virkaa. Myös ns. virkaruotsin kurssin suorittaminen käy hyvin todisteena ruotsin taidosta yksityisellä puolella.

Se, mitä voitaisiin tulevaisuudessa muuttaa, on tehdä uudelleen B1-kielen kirjoittaminen pakolliseksi yo:ssa, ja tehdä kullekin kielelle oma "virkakielen" kurssi yliopistolla. Näin saataisiin kielen osaamisen tasoa nostettua. Nyt lukioissa luetaan liian päämäärättömästi kieliä, hutaistaan vähän sieltä sun täältä. Kielitaitoa ei pääse syntymään.

Kuulostaa ehdottomasti järkevämmältä kuin nykyinen systeemi joka ei tuota kielitaitoa tai motivoi opiskelijoita opiskelmaan b1-kieltä.

AikaNäyttää kirjoitti:

Asiaa voi väännellä miten vain mutta jatko-opiskelua ei voi evätä sillä perusteella että ei ole lukennut ruotsia vain 500 ihmiseltä jos nämä ovat kumminkin opiskelleet saman oppimäärän. Vaikka RKP onnistuisikin lahjomaan tuomarit Suomessa niin EU viimeistään raatelee suomalaiset tuomarit jos nämä kuvittelevat voivansa tulkita lakia jotenkin niin että näiltä kokeiluun osallistuneilla ei ole mahdollisuutta jatko-opintoihin. Se teidän usein käyttämänne perustuslaki argumentti toimii nimittäin molempiin suuntiin.

Lue lisää

”Asiaa voi väännellä miten vain mutta jatko-opiskelua ei voi evätä sillä perusteella että ei ole lukennut ruotsia vain 500 ihmiseltä jos nämä ovat kumminkin opiskelleet saman oppimäärän. ”

Ei kukaan ole eväämässä keneltäkään jatko-opiskelua riotsin kielen taidon puutteen takia mutta jos suunnittelee akateemista koulutusta se ruotsin kurssi on jossain vaiheessa suoritettava.
Kyllä opiskelemaan pääsee ilman ruotsin taitoa mutta se ”virkamiesruotsi” on suoritettava jos haluaa valmistua.

Tämä asia on tehty kokeilijoille selväksi. Yliopistot eivät ole ryhtymässä joustamaan tutkintovaatimuksistaan.

DonaldTruth kirjoitti:

Mitenkä Suomen perustuslaki kohtelee aikuisena tulevia maahanmuuttajia?
Täytyykö heidän suorittaa pakollinen ruotsinkurssi?

Ei mitenkään kuten se ei kohtele ketään muutakaan!

Sen sijaan perustuslaki säätää miten Suomea tulee hallita ja kansalaisia kohdella.
Perustuslaki säätä yksilön oikeuksista ja yhteiskunnan vastuusta ja velvollisuuksista.

Ankdam kirjoitti:

”Asiaa voi väännellä miten vain mutta jatko-opiskelua ei voi evätä sillä perusteella että ei ole lukennut ruotsia vain 500 ihmiseltä jos nämä ovat kumminkin opiskelleet saman oppimäärän. ”

Ei kukaan ole eväämässä keneltäkään jatko-opiskelua riotsin kielen taidon puutteen takia mutta jos suunnittelee akateemista koulutusta se ruotsin kurssi on jossain vaiheessa suoritettava.
Kyllä opiskelemaan pääsee ilman ruotsin taitoa mutta se ”virkamiesruotsi” on suoritettava jos haluaa valmistua.

Tämä asia on tehty kokeilijoille selväksi. Yliopistot eivät ole ryhtymässä joustamaan tutkintovaatimuksistaan.

Lue lisää

Fyrkat veks yliopistoilta, jotta pudottavat turhuudet pois tutkintovatimksista.
Miksi lääkärin pitäisi osata ruotsia, jos saa viran Joensuusta? Kielitaito pitää olla virka- ei tutkintokohtainen.

Ankdam kirjoitti:

”Asiaa voi väännellä miten vain mutta jatko-opiskelua ei voi evätä sillä perusteella että ei ole lukennut ruotsia vain 500 ihmiseltä jos nämä ovat kumminkin opiskelleet saman oppimäärän. ”

Ei kukaan ole eväämässä keneltäkään jatko-opiskelua riotsin kielen taidon puutteen takia mutta jos suunnittelee akateemista koulutusta se ruotsin kurssi on jossain vaiheessa suoritettava.
Kyllä opiskelemaan pääsee ilman ruotsin taitoa mutta se ”virkamiesruotsi” on suoritettava jos haluaa valmistua.

Tämä asia on tehty kokeilijoille selväksi. Yliopistot eivät ole ryhtymässä joustamaan tutkintovaatimuksistaan.

Lue lisää

Miksi yliopisto-opiskelijat suostuvat siihen, että heitä nöyryytetään. Menkää jenkkeihin opiskelemaan siellä ei kukaan kysele osaako ruotsia. Nokialle pääsee duuniin.

Ankdam kirjoitti:

”Asiaa voi väännellä miten vain mutta jatko-opiskelua ei voi evätä sillä perusteella että ei ole lukennut ruotsia vain 500 ihmiseltä jos nämä ovat kumminkin opiskelleet saman oppimäärän. ”

Ei kukaan ole eväämässä keneltäkään jatko-opiskelua riotsin kielen taidon puutteen takia mutta jos suunnittelee akateemista koulutusta se ruotsin kurssi on jossain vaiheessa suoritettava.
Kyllä opiskelemaan pääsee ilman ruotsin taitoa mutta se ”virkamiesruotsi” on suoritettava jos haluaa valmistua.

Tämä asia on tehty kokeilijoille selväksi. Yliopistot eivät ole ryhtymässä joustamaan tutkintovaatimuksistaan.

Lue lisää

"Yliopistot eivät ole ryhtymässä joustamaan tutkintovaatimuksistaan."

Eivät niin kauan kuin kielitaitolaki on voimassa.

Pakkoruotsivaatimuksestaan ne joutuvat joustamaan, kun kielitaitolaki kumotaan. Yliopistot perustelevat pakkoruotsiaan kehäpäätelmänä juuri kielitaitolailla, joka on asetuksen muotoisena yhtä helposti kumottavissa kuin yo-kirjoitusten pakkokielisäädös taannoin.

DonaldTruth kirjoitti:

Fyrkat veks yliopistoilta, jotta pudottavat turhuudet pois tutkintovatimksista.
Miksi lääkärin pitäisi osata ruotsia, jos saa viran Joensuusta? Kielitaito pitää olla virka- ei tutkintokohtainen.

Lue lisää

”Miksi lääkärin pitäisi osata ruotsia, jos saa viran Joensuusta? Kielitaito pitää olla virka- ei tutkintokohtainen.”

Ei Joensuussa tarvitsekaan osata ruotsia.
Kielitaitovaatimukset ovat aina virka- ja toimikohtaisia.

Yliopistojen virkamiesruotsi ei ole mikään kielitaidon mittari, se on vain yksi pakollinen kurssi monien muiden joukossa. Ennen vanhaan määrättyje; tiedekuntien pakollisiin kursseihin kuului myös latinan pro exercito,en siitä huolimatta tiedä yliopistoista valmistuneen montaakan sujuvaa latinan puhujaa.

”Latinan pro exercitio -koe oli vielä 1960-luvulla Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisen osaston kaikille opiskelijoille pakollinen. Kokeeseen valmistauduttiin käymällä yksi lukukausi alkeiskurssia (4 vt) ja sen jälkeen yhtä pitkä jatkokurssi (4 vt). Kumpaankin kurssiin liittyi pakollinen lauseopin luento (1 vt), jälkimmäiseen lisäksi kymmenen harjoituskirjoitusta selitystunteineen (2 1 vt), joten latinan kokeeseen valmistautuminen ja sen suorittaminen edellytti työmäärää, josta nykyisen arviointitavan mukaan annettaisiin 6–7 opintoviikkoa. Koulussa latinaa menestyksellisesti opiskelleet pääsivät kuitenkin loppukokeeseen ylioppilastodistuksensa perusteella ilman kurssia.”

Lääkäriksi valmistunut on opiskellut pakollisena myös ihotauteja ja naistentauteja ja sisätauteja y.m. vaikka suuntautuisikin ortopediaan. Perusopinnot ovat yleensä laajapohjaisia, opiskeli sitten mitä tahansa.

DonaldTruth kirjoitti:

Miksi yliopisto-opiskelijat suostuvat siihen, että heitä nöyryytetään. Menkää jenkkeihin opiskelemaan siellä ei kukaan kysele osaako ruotsia. Nokialle pääsee duuniin.

Toistaiseksi yliopistot päättävät tutkintovaatimuksista, eivät opiskelijat.

Sitä paitsi ei kenenkään ole pakko hakeutua yliopistoon.
Smakar det så kostar det.

DonaldTruth kirjoitti:

Miksi yliopisto-opiskelijat suostuvat siihen, että heitä nöyryytetään. Menkää jenkkeihin opiskelemaan siellä ei kukaan kysele osaako ruotsia. Nokialle pääsee duuniin.

"Miksi yliopisto-opiskelijat suostuvat siihen, että heitä nöyryytetään."

Käy sinä ensin se yliopisto ja tule vasta sitten palstalla höpisemään. Me yliopiston käyneet tiedämme, ettei siellä nöyryytetä ketään millään oppiainella.

Ankdam kirjoitti:

Toistaiseksi yliopistot päättävät tutkintovaatimuksista, eivät opiskelijat.

Sitä paitsi ei kenenkään ole pakko hakeutua yliopistoon.
Smakar det så kostar det.

Lue lisää

Eikö ruotsinkielisten kiintiöitä olekkaan pakko täyttää?

PuolittainenPakko kirjoitti:

Eikö ruotsinkielisten kiintiöitä olekkaan pakko täyttää?

Yliopistot kuten kaikki muutkin oppilaitokset perustavat ennalta määrätyn määrän opiskelupaikkoja, jotka paikat täytetään niin pitkälle kuin hakijoita riittää ja jos hakijoita on enemmän kuin opiskelupaikkoja niin paikat täytetään hakijoiden paremmuusjärjestyksessä. Jos hakijoita on vähemmän kuin paikkoja jää paikkoja täyttämättä.

Ruotsinkielinen kiintiö tarkoittaa oppilaitosten ja yliopistojen ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja, ne opiskelupaikat täytetään täysin samalla periaatteella kuin suomenkielisetkin opiskelupaikat. Paikat ovat myös ihan kaikkien haettavissa.

Suomenkieliset ja ruotsinkieliset opiskelupaikat eivät koskaan kilpaile keskenään, paikkaluku on molemmissa aina ennalta määrätty.

Suomessa järjestetään siis koulutusta sekä suomeksi että ruotsiksi, ko koulutukset eivät kilpaile keskenään vaan niihin hakevat opiskelijat erikseen ja oppilaitokset / tiedekunnat hyväksyvät opiskelijat itsenäisesti.

Mutta ruotsinkieliseen koulutukseen pääsee samalla arvosanalla kun huonoin suomenkielinen pääsi sisään. Kuulostaa reilulta. Kiintiöiden päälle tietenkin viellä ruotsinkielisten oppilaitokset joihin pääsee helpommin sisään kun suomenkielisiin niin kyllä siinä olo on varmaan ikään kuin olisi punainen matto levitetty koulutuspolulle. Samaan aikaan suomenkieliset taistelevat verissä päin jatko-opinto paikoista. Apartheid elää ja voi hyvin.

Ankdam kirjoitti:

Yliopistot kuten kaikki muutkin oppilaitokset perustavat ennalta määrätyn määrän opiskelupaikkoja, jotka paikat täytetään niin pitkälle kuin hakijoita riittää ja jos hakijoita on enemmän kuin opiskelupaikkoja niin paikat täytetään hakijoiden paremmuusjärjestyksessä. Jos hakijoita on vähemmän kuin paikkoja jää paikkoja täyttämättä.

Ruotsinkielinen kiintiö tarkoittaa oppilaitosten ja yliopistojen ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja, ne opiskelupaikat täytetään täysin samalla periaatteella kuin suomenkielisetkin opiskelupaikat. Paikat ovat myös ihan kaikkien haettavissa.

Suomenkieliset ja ruotsinkieliset opiskelupaikat eivät koskaan kilpaile keskenään, paikkaluku on molemmissa aina ennalta määrätty.

Suomessa järjestetään siis koulutusta sekä suomeksi että ruotsiksi, ko koulutukset eivät kilpaile keskenään vaan niihin hakevat opiskelijat erikseen ja oppilaitokset / tiedekunnat hyväksyvät opiskelijat itsenäisesti.

Lue lisää

Ongelma on, että suomenkielisissä kouluissa on niin huono ruotsin kielen opetus, ettei sillä kielitaidolla pääse ruotsin kieliseen opetukseen. Sillä opetuksella mitä suomenkielisissä kouluissa saa ei ole mitään hyötyä. Ruotsia ei kannata opiskella. Lukekaa englantia siitä on hyötyä. Mikäli pidätte hyvästä ruoasta opiskelkaa ranskaa.

Ankdam kirjoitti:

”Miksi lääkärin pitäisi osata ruotsia, jos saa viran Joensuusta? Kielitaito pitää olla virka- ei tutkintokohtainen.”

Ei Joensuussa tarvitsekaan osata ruotsia.
Kielitaitovaatimukset ovat aina virka- ja toimikohtaisia.

Yliopistojen virkamiesruotsi ei ole mikään kielitaidon mittari, se on vain yksi pakollinen kurssi monien muiden joukossa. Ennen vanhaan määrättyje; tiedekuntien pakollisiin kursseihin kuului myös latinan pro exercito,en siitä huolimatta tiedä yliopistoista valmistuneen montaakan sujuvaa latinan puhujaa.

”Latinan pro exercitio -koe oli vielä 1960-luvulla Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisen osaston kaikille opiskelijoille pakollinen. Kokeeseen valmistauduttiin käymällä yksi lukukausi alkeiskurssia (4 vt) ja sen jälkeen yhtä pitkä jatkokurssi (4 vt). Kumpaankin kurssiin liittyi pakollinen lauseopin luento (1 vt), jälkimmäiseen lisäksi kymmenen harjoituskirjoitusta selitystunteineen (2 1 vt), joten latinan kokeeseen valmistautuminen ja sen suorittaminen edellytti työmäärää, josta nykyisen arviointitavan mukaan annettaisiin 6–7 opintoviikkoa. Koulussa latinaa menestyksellisesti opiskelleet pääsivät kuitenkin loppukokeeseen ylioppilastodistuksensa perusteella ilman kurssia.”

Lääkäriksi valmistunut on opiskellut pakollisena myös ihotauteja ja naistentauteja ja sisätauteja y.m. vaikka suuntautuisikin ortopediaan. Perusopinnot ovat yleensä laajapohjaisia, opiskeli sitten mitä tahansa.

Lue lisää

Kirjoitit juuri hyvän esseen siitä, miksi ruotsin tutkinnosta on syytä luopua.

Ankdam kirjoitti:

Toistaiseksi yliopistot päättävät tutkintovaatimuksista, eivät opiskelijat.

Sitä paitsi ei kenenkään ole pakko hakeutua yliopistoon.
Smakar det så kostar det.

Lue lisää

Suomessa on 66000 syrjäytynyttä nuorta. Osa on ainakin sen takia, että heitä ei ole kiinnostanut ruotsin opiskelu. Myös ruotsin kieliset joutuvat veroillaan elättämään syrjäytyneet. Kannattaako pitää pakkoruotsista kiinni?

DonaldTruth kirjoitti:

Ongelma on, että suomenkielisissä kouluissa on niin huono ruotsin kielen opetus, ettei sillä kielitaidolla pääse ruotsin kieliseen opetukseen. Sillä opetuksella mitä suomenkielisissä kouluissa saa ei ole mitään hyötyä. Ruotsia ei kannata opiskella. Lukekaa englantia siitä on hyötyä. Mikäli pidätte hyvästä ruoasta opiskelkaa ranskaa.

Lue lisää

"Ongelma on, että suomenkielisissä kouluissa on niin huono ruotsin kielen opetus, ettei sillä kielitaidolla pääse ruotsin kieliseen opetukseen."

Ei kouluissa ole huono opetus. Kieliä luetaan Suomen kouluissa eri pituisia jaksoja, ruotsia 4-7 vuotta. Kun opetusta on peruskoulussa jopa vain 2h viikossa, niin on selvää, että tällä määrällä ei voi oppia täysin sujuvaa ruotsia. Sama koskee muitakin opetettavia kieliä. Jotkut eivät opi edes englantia, vaikka sitä luetaan 10 vuotta (jos menee lukioon). Yksilöiden erot ovat myös huomattavan suuria kielten omaksumisessa. Moni parempaa kielitaitoa havitteleva lähtee myös lukion jälkeen ulkomaille, tai viimeistään opsikeluvaiheessa.

nöyryytetyt kirjoitti:

"Miksi yliopisto-opiskelijat suostuvat siihen, että heitä nöyryytetään."

Käy sinä ensin se yliopisto ja tule vasta sitten palstalla höpisemään. Me yliopiston käyneet tiedämme, ettei siellä nöyryytetä ketään millään oppiainella.

Lue lisää

Luulen, että vaatimus virkaruotsista rupeaa vaivaamaan opiskelijoita. Miksi suorittaa tutkinto?

opetus.tasokasta.silti kirjoitti:

"Ongelma on, että suomenkielisissä kouluissa on niin huono ruotsin kielen opetus, ettei sillä kielitaidolla pääse ruotsin kieliseen opetukseen."

Ei kouluissa ole huono opetus. Kieliä luetaan Suomen kouluissa eri pituisia jaksoja, ruotsia 4-7 vuotta. Kun opetusta on peruskoulussa jopa vain 2h viikossa, niin on selvää, että tällä määrällä ei voi oppia täysin sujuvaa ruotsia. Sama koskee muitakin opetettavia kieliä. Jotkut eivät opi edes englantia, vaikka sitä luetaan 10 vuotta (jos menee lukioon). Yksilöiden erot ovat myös huomattavan suuria kielten omaksumisessa. Moni parempaa kielitaitoa havitteleva lähtee myös lukion jälkeen ulkomaille, tai viimeistään opsikeluvaiheessa.

Lue lisää

Miksi tulokset ruotsin opetuksesta ovat niin surkeat? ÅA:ssa ja Hankenissa on vain 10% opiskelijoista, jotka tulevat suomenkielisistä kouluista.

DonaldTruth kirjoitti:

Miksi tulokset ruotsin opetuksesta ovat niin surkeat? ÅA:ssa ja Hankenissa on vain 10% opiskelijoista, jotka tulevat suomenkielisistä kouluista.

Miten niin tulokset ruotsista ovat surkeat - saavatko kaikki ehtoja ja pelkkiä vitosia?! Laita nyt edes jokin todiste älyttömästä väitteestäsi...(!?)

Åpartheidå kirjoitti:

Mutta ruotsinkieliseen koulutukseen pääsee samalla arvosanalla kun huonoin suomenkielinen pääsi sisään. Kuulostaa reilulta. Kiintiöiden päälle tietenkin viellä ruotsinkielisten oppilaitokset joihin pääsee helpommin sisään kun suomenkielisiin niin kyllä siinä olo on varmaan ikään kuin olisi punainen matto levitetty koulutuspolulle. Samaan aikaan suomenkieliset taistelevat verissä päin jatko-opinto paikoista. Apartheid elää ja voi hyvin.

Lue lisää

Yritä ymmärtää!
Opiskelupaikkaluku on ennalta määrätty, se perustuu yhteiskunnan tarpeeseen ja määrärahoihin y.m. resursseihin jotka opiskelupaikan perustaminen edellyttää. Opiskelupaikkoja ei perusteta alan suosion perusteella vaan tulevien valmistuneiden tarpeella.

Ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja on suhteessa kuta kuinkin sama määrä kuin suomenkielisiäkin. Suhteessa tarpeeseen, ja suhteessa mahdollisuuksiin tulevaisuudessa työllistyä, ei suinkaan suhteessa ylioppilaisiin tai alalle haluaviin!!

Pätee niin suomen- kuin ruotsinkielisiinkiin koulutuksiin että mitä suositumpi ala, sitä vaikeampi sille päästä. Sisäänpääsyn helppous / vaikeus perustuu hakijamääriin!

Ei ole olemassa mitään kiinteätä pisterajaa jolla kukaan pääsisi opiskelemaan lempiainettaan, pisteraja määräytyy joka vuosi uudelleen pyrkijöiden sisäänpääsykokeiden tulosten perusteella.

Ruotsinkielisiä on vähemmän, pyrkijöitä on vähemmän. Ruotsinkielisiä oppilaitoksia on vähemmän. On valtava määrä aloja joilla ei ole ruotsinkielistä koulutusta lainkaan.

Helsingin yliopiston ruotsinkielisistä koulutuksista ovat pääsääntöisesti alan ainoat koulutukset, niille otetaan koko vuosikiintiö kun taas suomenkielellä vastaavia koulutuksia usein on lukuisia muissa yliopistoissa. Sisäänpääsypisterajat vaihtelevat kaikissa koulutuksissa ja eri yliopistoissa, ei niitä voi verrata. Hakijamäärä ja paikkaluku ratkaisee, ei se sen oikeudenmukaisemmaksi voi koskaan muuttua.
Nykyään sisäänpääsyä mutkistaa lisäksi verrattain suuri ensikertalaiskiintiö, eikö se yhtään harmita sinua?

Ankdam kirjoitti:

Yritä ymmärtää!
Opiskelupaikkaluku on ennalta määrätty, se perustuu yhteiskunnan tarpeeseen ja määrärahoihin y.m. resursseihin jotka opiskelupaikan perustaminen edellyttää. Opiskelupaikkoja ei perusteta alan suosion perusteella vaan tulevien valmistuneiden tarpeella.

Ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja on suhteessa kuta kuinkin sama määrä kuin suomenkielisiäkin. Suhteessa tarpeeseen, ja suhteessa mahdollisuuksiin tulevaisuudessa työllistyä, ei suinkaan suhteessa ylioppilaisiin tai alalle haluaviin!!

Pätee niin suomen- kuin ruotsinkielisiinkiin koulutuksiin että mitä suositumpi ala, sitä vaikeampi sille päästä. Sisäänpääsyn helppous / vaikeus perustuu hakijamääriin!

Ei ole olemassa mitään kiinteätä pisterajaa jolla kukaan pääsisi opiskelemaan lempiainettaan, pisteraja määräytyy joka vuosi uudelleen pyrkijöiden sisäänpääsykokeiden tulosten perusteella.

Ruotsinkielisiä on vähemmän, pyrkijöitä on vähemmän. Ruotsinkielisiä oppilaitoksia on vähemmän. On valtava määrä aloja joilla ei ole ruotsinkielistä koulutusta lainkaan.

Helsingin yliopiston ruotsinkielisistä koulutuksista ovat pääsääntöisesti alan ainoat koulutukset, niille otetaan koko vuosikiintiö kun taas suomenkielellä vastaavia koulutuksia usein on lukuisia muissa yliopistoissa. Sisäänpääsypisterajat vaihtelevat kaikissa koulutuksissa ja eri yliopistoissa, ei niitä voi verrata. Hakijamäärä ja paikkaluku ratkaisee, ei se sen oikeudenmukaisemmaksi voi koskaan muuttua.
Nykyään sisäänpääsyä mutkistaa lisäksi verrattain suuri ensikertalaiskiintiö, eikö se yhtään harmita sinua?

Lue lisää

Yritä ymmärtää, että suomenkielisissä kouluissa on turha oppiaine ruotsin kieli. Hyvin harva oppilas sitä opiskelee, vaikka se on pakollinen. On harmillista, että kielen imago on pilattu.

Ankdam kirjoitti:

Yritä ymmärtää!
Opiskelupaikkaluku on ennalta määrätty, se perustuu yhteiskunnan tarpeeseen ja määrärahoihin y.m. resursseihin jotka opiskelupaikan perustaminen edellyttää. Opiskelupaikkoja ei perusteta alan suosion perusteella vaan tulevien valmistuneiden tarpeella.

Ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja on suhteessa kuta kuinkin sama määrä kuin suomenkielisiäkin. Suhteessa tarpeeseen, ja suhteessa mahdollisuuksiin tulevaisuudessa työllistyä, ei suinkaan suhteessa ylioppilaisiin tai alalle haluaviin!!

Pätee niin suomen- kuin ruotsinkielisiinkiin koulutuksiin että mitä suositumpi ala, sitä vaikeampi sille päästä. Sisäänpääsyn helppous / vaikeus perustuu hakijamääriin!

Ei ole olemassa mitään kiinteätä pisterajaa jolla kukaan pääsisi opiskelemaan lempiainettaan, pisteraja määräytyy joka vuosi uudelleen pyrkijöiden sisäänpääsykokeiden tulosten perusteella.

Ruotsinkielisiä on vähemmän, pyrkijöitä on vähemmän. Ruotsinkielisiä oppilaitoksia on vähemmän. On valtava määrä aloja joilla ei ole ruotsinkielistä koulutusta lainkaan.

Helsingin yliopiston ruotsinkielisistä koulutuksista ovat pääsääntöisesti alan ainoat koulutukset, niille otetaan koko vuosikiintiö kun taas suomenkielellä vastaavia koulutuksia usein on lukuisia muissa yliopistoissa. Sisäänpääsypisterajat vaihtelevat kaikissa koulutuksissa ja eri yliopistoissa, ei niitä voi verrata. Hakijamäärä ja paikkaluku ratkaisee, ei se sen oikeudenmukaisemmaksi voi koskaan muuttua.
Nykyään sisäänpääsyä mutkistaa lisäksi verrattain suuri ensikertalaiskiintiö, eikö se yhtään harmita sinua?

Lue lisää

"Nykyään sisäänpääsyä mutkistaa lisäksi verrattain suuri ensikertalaiskiintiö, eikö se yhtään harmita sinua?"

Miksi sen pitäisi harmittaa? Näinhän ikäluokkansa parhaat pääsevät opiskelemaan ja loput voivat tehdä jotain mihin kyvyt riittävät.

DonaldTruth kirjoitti:

Yritä ymmärtää, että suomenkielisissä kouluissa on turha oppiaine ruotsin kieli. Hyvin harva oppilas sitä opiskelee, vaikka se on pakollinen. On harmillista, että kielen imago on pilattu.

Lue lisää

"Hyvin harva oppilas sitä opiskelee, vaikka se on pakollinen"

Mitä sekoilua nämä jutut oikein on??!!

Ankdam kirjoitti:

Yritä ymmärtää!
Opiskelupaikkaluku on ennalta määrätty, se perustuu yhteiskunnan tarpeeseen ja määrärahoihin y.m. resursseihin jotka opiskelupaikan perustaminen edellyttää. Opiskelupaikkoja ei perusteta alan suosion perusteella vaan tulevien valmistuneiden tarpeella.

Ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja on suhteessa kuta kuinkin sama määrä kuin suomenkielisiäkin. Suhteessa tarpeeseen, ja suhteessa mahdollisuuksiin tulevaisuudessa työllistyä, ei suinkaan suhteessa ylioppilaisiin tai alalle haluaviin!!

Pätee niin suomen- kuin ruotsinkielisiinkiin koulutuksiin että mitä suositumpi ala, sitä vaikeampi sille päästä. Sisäänpääsyn helppous / vaikeus perustuu hakijamääriin!

Ei ole olemassa mitään kiinteätä pisterajaa jolla kukaan pääsisi opiskelemaan lempiainettaan, pisteraja määräytyy joka vuosi uudelleen pyrkijöiden sisäänpääsykokeiden tulosten perusteella.

Ruotsinkielisiä on vähemmän, pyrkijöitä on vähemmän. Ruotsinkielisiä oppilaitoksia on vähemmän. On valtava määrä aloja joilla ei ole ruotsinkielistä koulutusta lainkaan.

Helsingin yliopiston ruotsinkielisistä koulutuksista ovat pääsääntöisesti alan ainoat koulutukset, niille otetaan koko vuosikiintiö kun taas suomenkielellä vastaavia koulutuksia usein on lukuisia muissa yliopistoissa. Sisäänpääsypisterajat vaihtelevat kaikissa koulutuksissa ja eri yliopistoissa, ei niitä voi verrata. Hakijamäärä ja paikkaluku ratkaisee, ei se sen oikeudenmukaisemmaksi voi koskaan muuttua.
Nykyään sisäänpääsyä mutkistaa lisäksi verrattain suuri ensikertalaiskiintiö, eikö se yhtään harmita sinua?

Lue lisää

"Sisäänpääsypisterajat vaihtelevat kaikissa koulutuksissa ja eri yliopistoissa, ei niitä voi verrata"

Tämä on totta, ja siksi kummastelenkin aina sitä, että miksi palstan fennomaanit eivät puutu esim. sellaiseen epäkohtaan, että Helsingin yliopistoon on vaikeampi päästä kuin muihin yliopistoihin/korkeakouluihin Suomessa?

Ruotsinkielinen pääsee nimenomaan Helsingin yliopistoon helpommalla koska puhuu ruotsia,ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa että on parempia ja huonompia yliopistoja.

TyperäVertaus kirjoitti:

Ruotsinkielinen pääsee nimenomaan Helsingin yliopistoon helpommalla koska puhuu ruotsia,ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa että on parempia ja huonompia yliopistoja.

Lue lisää

Sillä nimenomaan on sen kanssa tekemistä: helpommin yliopistoon pääseminen on juuri sitä, on aivan yksi lysti pääseekö ruotsinkielinen vai suomenkielinen. Samasta asiasta on kyse.

Missä on kielipuolue Perussuomalaiset?

Kielipuolue kirjoitti:

Missä on kielipuolue Perussuomalaiset?

Se takoo nauloja kielipuolue RKP:n pakkoruotsittajan ja pakkoruotsittamisen arkkuun. Niitä onkin jo kosolti.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Se takoo nauloja kielipuolue RKP:n pakkoruotsittajan ja pakkoruotsittamisen arkkuun. Niitä onkin jo kosolti.

Eipä niitä nauloja taida kosolti olla, kielikokeilu ei lähtenytkään toivotulla tavalla liikkeelle.

Eivät näköjään pysty takomaan oman menestyksen avaimia.

Rämpimistä kirjoitti:

Eipä niitä nauloja taida kosolti olla, kielikokeilu ei lähtenytkään toivotulla tavalla liikkeelle.

"Eipä niitä nauloja taida kosolti olla, kielikokeilu ei lähtenytkään toivotulla tavalla liikkeelle."

Nauloja on vuosien varrella kertynyt tusinoittain. Vähäisin niitä ei ole se, että perustuslaista ei voi johtaa koko kansalle vähemmistökielipakkoa. Sen on todennut muun muassa entinen korkeimman hallinto-oikeuden Pekka Hallberg, vaikka itse kannattikin omista lähtökohditaan tulkiten pakkoa. Pakko oli poliittinen päätös, tosin demokraattisesti tehty, mutta yhtä demokraattisesti se voidaan aikanaan kumota, kuten tehtiin yo-kirjoitusten pakkokielisäädöksille.

Kielikokeilu vesitettiin siitä, mikä oli hallituksen alkuperäisessä esityksessä: kokeilijoilta ei pitänyt myöhemmin vaatia virkamiesruotsin suorittamista korkeakouluissa. Petkutettiin muka tasa-arvon nimissä, kun piti kokeilla kokeilun suosiota juuri ilman myöhemmin tulevaa pakkoruotsivaatimusta.

Svekomaanihenkinen virkakoneisto pelkäsi liian suurta menestystä, joten se kokeilu täytyi jotenkin vesittää tästä alkuperäisestä tavoitteestaan:

"Hallituksen esitys HE1142017 vp / Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa / ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ / Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kokeilulaki. Esityksellä mahdollistettaisiin alueelliset kokeilut kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 1 päivänä elokuuta 2018 ja olemaan pääosiltaan voimassa vuoden 2024 loppuun. " https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114 2017.aspx

Piti siis kokeilla tämän suosiota: "ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua."

Siinä olisi ollut liikaa kestettävää svekomaanihenkiselle porukalle.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Eipä niitä nauloja taida kosolti olla, kielikokeilu ei lähtenytkään toivotulla tavalla liikkeelle."

Nauloja on vuosien varrella kertynyt tusinoittain. Vähäisin niitä ei ole se, että perustuslaista ei voi johtaa koko kansalle vähemmistökielipakkoa. Sen on todennut muun muassa entinen korkeimman hallinto-oikeuden Pekka Hallberg, vaikka itse kannattikin omista lähtökohditaan tulkiten pakkoa. Pakko oli poliittinen päätös, tosin demokraattisesti tehty, mutta yhtä demokraattisesti se voidaan aikanaan kumota, kuten tehtiin yo-kirjoitusten pakkokielisäädöksille.

Kielikokeilu vesitettiin siitä, mikä oli hallituksen alkuperäisessä esityksessä: kokeilijoilta ei pitänyt myöhemmin vaatia virkamiesruotsin suorittamista korkeakouluissa. Petkutettiin muka tasa-arvon nimissä, kun piti kokeilla kokeilun suosiota juuri ilman myöhemmin tulevaa pakkoruotsivaatimusta.

Svekomaanihenkinen virkakoneisto pelkäsi liian suurta menestystä, joten se kokeilu täytyi jotenkin vesittää tästä alkuperäisestä tavoitteestaan:

"Hallituksen esitys HE1142017 vp / Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa / ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ / Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kokeilulaki. Esityksellä mahdollistettaisiin alueelliset kokeilut kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 1 päivänä elokuuta 2018 ja olemaan pääosiltaan voimassa vuoden 2024 loppuun. " https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114 2017.aspx

Piti siis kokeilla tämän suosiota: "ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua."

Siinä olisi ollut liikaa kestettävää svekomaanihenkiselle porukalle.

Lue lisää

On selvää, että pakkoruotsi ja virkamiesruotsi poistuvat ennen tai myöhemmin. EU on aloittanut lanseeraamaan ranskan opiskelua. Täysin hullua opiskella marginaali kieltä ruotsia.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Eipä niitä nauloja taida kosolti olla, kielikokeilu ei lähtenytkään toivotulla tavalla liikkeelle."

Nauloja on vuosien varrella kertynyt tusinoittain. Vähäisin niitä ei ole se, että perustuslaista ei voi johtaa koko kansalle vähemmistökielipakkoa. Sen on todennut muun muassa entinen korkeimman hallinto-oikeuden Pekka Hallberg, vaikka itse kannattikin omista lähtökohditaan tulkiten pakkoa. Pakko oli poliittinen päätös, tosin demokraattisesti tehty, mutta yhtä demokraattisesti se voidaan aikanaan kumota, kuten tehtiin yo-kirjoitusten pakkokielisäädöksille.

Kielikokeilu vesitettiin siitä, mikä oli hallituksen alkuperäisessä esityksessä: kokeilijoilta ei pitänyt myöhemmin vaatia virkamiesruotsin suorittamista korkeakouluissa. Petkutettiin muka tasa-arvon nimissä, kun piti kokeilla kokeilun suosiota juuri ilman myöhemmin tulevaa pakkoruotsivaatimusta.

Svekomaanihenkinen virkakoneisto pelkäsi liian suurta menestystä, joten se kokeilu täytyi jotenkin vesittää tästä alkuperäisestä tavoitteestaan:

"Hallituksen esitys HE1142017 vp / Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa / ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ / Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kokeilulaki. Esityksellä mahdollistettaisiin alueelliset kokeilut kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 1 päivänä elokuuta 2018 ja olemaan pääosiltaan voimassa vuoden 2024 loppuun. " https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114 2017.aspx

Piti siis kokeilla tämän suosiota: "ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua."

Siinä olisi ollut liikaa kestettävää svekomaanihenkiselle porukalle.

Lue lisää

"Vähäisin niitä ei ole se, että perustuslaista ei voi johtaa koko kansalle vähemmistökielipakkoa"

Mitään kouluaineita ei tietääkseni johdetakaan perustuslaista. Nämä ovat kaksi erillistä asiaa.

Perustuslaistako.käsin kirjoitti:

"Vähäisin niitä ei ole se, että perustuslaista ei voi johtaa koko kansalle vähemmistökielipakkoa"

Mitään kouluaineita ei tietääkseni johdetakaan perustuslaista. Nämä ovat kaksi erillistä asiaa.

Lue lisää

"Mitään kouluaineita ei tietääkseni johdetakaan perustuslaista."

Svekomaanit svekomielisine fennoineen kuitenkin yrittivät todistella, että muka juuri perustuslaista seuraa enemmistölle säädetty vähemmistökielipakko.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Mitään kouluaineita ei tietääkseni johdetakaan perustuslaista."

Svekomaanit svekomielisine fennoineen kuitenkin yrittivät todistella, että muka juuri perustuslaista seuraa enemmistölle säädetty vähemmistökielipakko.

Lue lisää

Kuka on todennut näin ja missä? En on koskaan lukenut ainakaan tältä palstalta, että "perustulaista seuraaa enemmistölle säädetty vähemmistökielipakko" (- ettet vain olisi itse keksinyt tätä väitettä...).

Joillekin sairaanhoitajan työ riittää ja se on ihan hyvä.. Elisabeth Rehn meni ohi mennen tullen. Jotkut juntturat ovat olleet käärmeissään Elisabethin hyvistä aikaansaannoksista ja menestyksestä.

Juntturat kirjoitti:

Joillekin sairaanhoitajan työ riittää ja se on ihan hyvä.. Elisabeth Rehn meni ohi mennen tullen. Jotkut juntturat ovat olleet käärmeissään Elisabethin hyvistä aikaansaannoksista ja menestyksestä.

Lue lisää

När ens egna enda "framgångar " är att skriva dynga på nätet så förstår man att avundsjukan är svår.

Korkeakoulutetut muuttavat pois Suomesta. Nyt mennään poismuutossa tasolla lähes 6000 korkeakoulutettua per vuosi. Keskuskauppakamarin parantaisi tilannetta lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa.
Korkeakoulutetut eivät ole juuttuneet pakkofennomanian kurjuuteen vaan muuttavat pois. Jos pakkofennomaniaa ei olisi pysyisivät korkeakoulutetut Suomessa ja työperäinen maahanmuutto olisi kurissa.

Te fennomaanit olette taantumuksellisuuden huippuja. Valitatte RKP: n edistyksellisen hienosta naispoliitikkojen arvostuksesta jo vuosikymmenten takaa. Fennot eivät ole tässäkään suhteessa kehittyneet tähän päivään mennessä juuri yhtään. Jähnäävät vain naisten seksuaalisesta häirinnästä ja siihen ovat juuttuneet. Ei ihme, että korkeasti koulutetut lähtevät maasta.

Elisabeth Rehn on lukuisten suomalaisten, eritoten naisten (myös nuorten) esikuva: hän on kunnianhimoinen, menestynyt, ahkera ja paljon aikaan saava - kaiken kukkuraksi hänestä tuli melkein pressa (- siitäkin huolimatta, että oli RKP:stä). Kuka tahansa voi ottaa hänestä mallia!

Kkoulut kirjoitti:

Te fennomaanit olette taantumuksellisuuden huippuja. Valitatte RKP: n edistyksellisen hienosta naispoliitikkojen arvostuksesta jo vuosikymmenten takaa. Fennot eivät ole tässäkään suhteessa kehittyneet tähän päivään mennessä juuri yhtään. Jähnäävät vain naisten seksuaalisesta häirinnästä ja siihen ovat juuttuneet. Ei ihme, että korkeasti koulutetut lähtevät maasta.

Lue lisää

"Fennot eivät ole tässäkään suhteessa kehittyneet tähän päivään mennessä juuri yhtään."

Sinäkin olet suomenkielisenä suomalaisena fenno, lisäksi svekomaanien kaveri. Oman todistuksesi mukaan et ole fennona tähän päivään mennessä kehittynyt yhtään ja jähnäät vain naisten seksuaalisesta häirinnästä ja juuttunut siihen. Sellainen fennoko sinä olet? Maalasit itsesi nurkkaan. No, viiden miljoonan joukkoon mahtuu vaikka mitä.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Fennot eivät ole tässäkään suhteessa kehittyneet tähän päivään mennessä juuri yhtään."

Sinäkin olet suomenkielisenä suomalaisena fenno, lisäksi svekomaanien kaveri. Oman todistuksesi mukaan et ole fennona tähän päivään mennessä kehittynyt yhtään ja jähnäät vain naisten seksuaalisesta häirinnästä ja juuttunut siihen. Sellainen fennoko sinä olet? Maalasit itsesi nurkkaan. No, viiden miljoonan joukkoon mahtuu vaikka mitä.

Lue lisää

Nyt sorruit yksityisen kommentoijan henkilökohtaiseen syyttelyyn . Ylijumala Nettisuomalainen- nettif loukkaat palstan sääntöjä. Et keskustele.

Kustelia kirjoitti:

Nyt sorruit yksityisen kommentoijan henkilökohtaiseen syyttelyyn . Ylijumala Nettisuomalainen- nettif loukkaat palstan sääntöjä. Et keskustele.

"Te fennomaanit olette taantumuksellisuuden huippuja."

Tuo oli suora hyökkäys henkilön kimppuun käyden te-muodossa. Muista, että noudatat sääntöjä.

Hyvätyyppi_ kirjoitti:

Elisabeth Rehn on lukuisten suomalaisten, eritoten naisten (myös nuorten) esikuva: hän on kunnianhimoinen, menestynyt, ahkera ja paljon aikaan saava - kaiken kukkuraksi hänestä tuli melkein pressa (- siitäkin huolimatta, että oli RKP:stä). Kuka tahansa voi ottaa hänestä mallia!

Lue lisää

Suomi saa olla tyytyväinen ettei Elisabeth Rehn päässyt presidentiksi.RKP pitäisi kieltää äärinationalistisena liikkeenä.

DonaldTruth kirjoitti:

Suomi saa olla tyytyväinen ettei Elisabeth Rehn päässyt presidentiksi.RKP pitäisi kieltää äärinationalistisena liikkeenä.

Suomalaiset ovat sen verran verran fiksua porukkaa, että äänestivät fiksua naista. Heille ei merkinnyt mitään henkilön puoluekanta - pressanvaaleissa kun äänestetään muutenkin aina henkilöä, ei puoluetta.

Ellu on historiamme huonoin puolustusministeri. Suomi jäi todella surkeaan tilanteeseen hänen kaudellaan. Meille ostettiin jenkeistä lentäviä romuja. Ruotsista olisi saatu hyviä koneita ja halvalla. Suomen kansantalous olisi myös hyötynyt.

Hallitus on kyllä saanut paljon hyvää aikaseksi. Kielipolitiikassa on joutunut valmistelemaan kielikokeilun edellisen eduskunnan päätöksen pohjalta. Yksi hallituksen hädässä oleva sininen ministeri yrittää saada irtopisteitä kielipoliittisilla törppöilyllään. Muut hallituksen jäsenet nauravat ja toppuuttelevat.

No miksi tämä porvarihallitus ottaa 3 miljardia velkaa? Aivan oletko jopa sopeutumis eläkkeellä? Minäkin voisin tehdä "töitä" 2 kertaa 4 vuoden aikana ja kokeilla sopeutuisinko elääkkeelle?

Kyllähän sen torppaa koululaiset ja heidän vanhempansa yhdessä. Suomalaiset luottavat Suomeen ja Pohjoismaihin enemmän kuin Espanjaan tai Saksaan.

Se on juuri noin eli suomalaisten valinta on juuri noin. Pakkofennomaanien poliittiset juonet ovat sitten ihan oma tarinansa.

Juonikuinjuoni kirjoitti:

Se on juuri noin eli suomalaisten valinta on juuri noin. Pakkofennomaanien poliittiset juonet ovat sitten ihan oma tarinansa.

Pakkoruotsittajasvekomaaneihin ja svekomielisiin pakkoruotsittajafennoihin ei luoteta ollenkaan. Suomalaisten enemmistö haluaa kieltenopiskelun työnjaon avulla monipuolistaa Suomen kielivarannon nykyistä, lähes 90-prosenttisesti englantia ja pakkoruotsia laajemmaksi. Enemmistö haluaa opiskella kahta vierasta kieltä niin, että jonkin suuren maailmankielen - useimmin englannin - rinnalla opiskellaan toisena vieraana kielenä saksaa tai ranskaa tai espanjaa tai venäjää jne. tai neljänneksen kielipoliittinen mielipidevähemmistö ruotsia.

Pakkoruotsittajat vain haluaisivat kaikkien opiskelevan ruotsia, vaikka heiltä itseltään ei evätä sen opiskelua sen pakollisuuden poistuttuakaan. Merkillisen itsekeskeistä sakkia ovat nämä pakkoruotsittajat. Heillä on sillä tavalla oma lehmä ojassa, että pakkoa heidän pitää pukata kaikille.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Pakkoruotsittajasvekomaaneihin ja svekomielisiin pakkoruotsittajafennoihin ei luoteta ollenkaan. Suomalaisten enemmistö haluaa kieltenopiskelun työnjaon avulla monipuolistaa Suomen kielivarannon nykyistä, lähes 90-prosenttisesti englantia ja pakkoruotsia laajemmaksi. Enemmistö haluaa opiskella kahta vierasta kieltä niin, että jonkin suuren maailmankielen - useimmin englannin - rinnalla opiskellaan toisena vieraana kielenä saksaa tai ranskaa tai espanjaa tai venäjää jne. tai neljänneksen kielipoliittinen mielipidevähemmistö ruotsia.

Pakkoruotsittajat vain haluaisivat kaikkien opiskelevan ruotsia, vaikka heiltä itseltään ei evätä sen opiskelua sen pakollisuuden poistuttuakaan. Merkillisen itsekeskeistä sakkia ovat nämä pakkoruotsittajat. Heillä on sillä tavalla oma lehmä ojassa, että pakkoa heidän pitää pukata kaikille.

Lue lisää

Suomalaisuuden Liitto ei ole ajanut kielivarannon monipuolistamista. Lue Talan teesit niin tiedät, mitä liitto ajaa. Suomalaiset kyllä tietävät, mikä on ruotsin kielen merkitys ja lapsien halutaan oppivan ruotsia koulussa. Ruotsin oppitunneilla käyminen ei estä muita kieliopintoja.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Pakkoruotsittajasvekomaaneihin ja svekomielisiin pakkoruotsittajafennoihin ei luoteta ollenkaan. Suomalaisten enemmistö haluaa kieltenopiskelun työnjaon avulla monipuolistaa Suomen kielivarannon nykyistä, lähes 90-prosenttisesti englantia ja pakkoruotsia laajemmaksi. Enemmistö haluaa opiskella kahta vierasta kieltä niin, että jonkin suuren maailmankielen - useimmin englannin - rinnalla opiskellaan toisena vieraana kielenä saksaa tai ranskaa tai espanjaa tai venäjää jne. tai neljänneksen kielipoliittinen mielipidevähemmistö ruotsia.

Pakkoruotsittajat vain haluaisivat kaikkien opiskelevan ruotsia, vaikka heiltä itseltään ei evätä sen opiskelua sen pakollisuuden poistuttuakaan. Merkillisen itsekeskeistä sakkia ovat nämä pakkoruotsittajat. Heillä on sillä tavalla oma lehmä ojassa, että pakkoa heidän pitää pukata kaikille.

Lue lisää

"Pakkoruotsittajasvekomaaneihin ja svekomielisiin pakkoruotsittajafennoihin ei luoteta ollenkaan. "

Kolmen yliopiston tutkimuksessa selvisi, että suomalaisten suhtautuminen ruotsinkielisiin ja ruotsin kieleen on pääosin positiivista.

"Heillä on sillä tavalla oma lehmä ojassa, että pakkoa heidän pitää pukata kaikille."

Teillä fennomaaneilla on taas sellainen lehmä ojassa, että käytätte pakkoruotsia vain keppihevosena, todellisen tavoitteenne ollessa suomen yksikielistäminen.

lehmäoja kirjoitti:

"Pakkoruotsittajasvekomaaneihin ja svekomielisiin pakkoruotsittajafennoihin ei luoteta ollenkaan. "

Kolmen yliopiston tutkimuksessa selvisi, että suomalaisten suhtautuminen ruotsinkielisiin ja ruotsin kieleen on pääosin positiivista.

"Heillä on sillä tavalla oma lehmä ojassa, että pakkoa heidän pitää pukata kaikille."

Teillä fennomaaneilla on taas sellainen lehmä ojassa, että käytätte pakkoruotsia vain keppihevosena, todellisen tavoitteenne ollessa suomen yksikielistäminen.

Lue lisää

"Kolmen yliopiston tutkimuksessa selvisi, että suomalaisten suhtautuminen ruotsinkielisiin ja ruotsin kieleen on pääosin positiivista."

Niin selvisi, paina se vihdoinkin mieleesi, mutta selvisi ennen kaikkea se, että kolme neljäsosaa suomalaisista ei suhtaudu pakkoruotsiin positiivisesti. Osaamme kyllä erottaa ihmiset ja asiat toisistaan. Viiteryhmäsi laita on eri juttu.

"- - todellisen tavoitteenne ollessa suomen yksikielistäminen."

Taannoisessa kokoomuksen puoluekokouksessa huomattava osa kokousväestä oli valmis yksikielistämään Suomen. Sellainen Suomi riittäisi pienelle kielivähemmistölle erinomaisesti, liiankin hyvin, jos sitä verrattaisiin Ruotsin yksikielisyyteen. Kanadan ja Irlannin mallinen kaksikielisyys kelpaa kyllä. RKP:nkin kellokkaat ovat harkinneet yksikieliseen Suomeen siirtymistä.

Kanadassa ei ole pakkoranskaa säädetty enemmistökielisille eikä vastaavaa vähemmistökielipakkoa tarvita Suomessakaan. Vähemmistön palvelut Suomessa toimivat parhaiten kielivähemmistön omin voimin, ovat aina toimineet niin sen lukuisissa omissa laitoksissa, nykyään Helsingissäkin kolmessa terveyskeskuksessa kaikkien parin kymmenen sijasta, yksikin saattaisi riittää.

"Lue Talan teesit niin tiedät, mitä liitto ajaa."

Talan teeseinä esitätte itse sorvaamianne torsositaatteja, olkiukkojanne, Talan teräväkielisistä kirjoituksista. Valehtelunne niiden syntyhistoriasta ei enää onnistu. Kartat tietenkin tätä lähdettä kuin ruttoa, koska se paljastaa svekomaanien ja svekomielisten fennojen juonittelun.
https://fi.wikiquote.org/wiki/Keskustelu:Heikki_Tala

Suomalaisuuden liiton tavoitteita vapaan kielivalinnan lisäksi:
• historiallisten vähemmistöjen oikeudet omakieliseen kulttuuriin ja omakielisiin palveluihin turvataan alueellisesti ja työpaikkakohtaisesti todellisten tarpeiden mukaisesti.
• valtiovaltaa rohkaistaan käynnistämään neuvottelut naapurimaiden kanssa kieliolojen keskinäisestä vastavuoroisesta järjestämisestä vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen sopimuksen mukaisesti.

http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=327

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Kolmen yliopiston tutkimuksessa selvisi, että suomalaisten suhtautuminen ruotsinkielisiin ja ruotsin kieleen on pääosin positiivista."

Niin selvisi, paina se vihdoinkin mieleesi, mutta selvisi ennen kaikkea se, että kolme neljäsosaa suomalaisista ei suhtaudu pakkoruotsiin positiivisesti. Osaamme kyllä erottaa ihmiset ja asiat toisistaan. Viiteryhmäsi laita on eri juttu.

"- - todellisen tavoitteenne ollessa suomen yksikielistäminen."

Taannoisessa kokoomuksen puoluekokouksessa huomattava osa kokousväestä oli valmis yksikielistämään Suomen. Sellainen Suomi riittäisi pienelle kielivähemmistölle erinomaisesti, liiankin hyvin, jos sitä verrattaisiin Ruotsin yksikielisyyteen. Kanadan ja Irlannin mallinen kaksikielisyys kelpaa kyllä. RKP:nkin kellokkaat ovat harkinneet yksikieliseen Suomeen siirtymistä.

Kanadassa ei ole pakkoranskaa säädetty enemmistökielisille eikä vastaavaa vähemmistökielipakkoa tarvita Suomessakaan. Vähemmistön palvelut Suomessa toimivat parhaiten kielivähemmistön omin voimin, ovat aina toimineet niin sen lukuisissa omissa laitoksissa, nykyään Helsingissäkin kolmessa terveyskeskuksessa kaikkien parin kymmenen sijasta, yksikin saattaisi riittää.

"Lue Talan teesit niin tiedät, mitä liitto ajaa."

Talan teeseinä esitätte itse sorvaamianne torsositaatteja, olkiukkojanne, Talan teräväkielisistä kirjoituksista. Valehtelunne niiden syntyhistoriasta ei enää onnistu. Kartat tietenkin tätä lähdettä kuin ruttoa, koska se paljastaa svekomaanien ja svekomielisten fennojen juonittelun.
https://fi.wikiquote.org/wiki/Keskustelu:Heikki_Tala

Suomalaisuuden liiton tavoitteita vapaan kielivalinnan lisäksi:
• historiallisten vähemmistöjen oikeudet omakieliseen kulttuuriin ja omakielisiin palveluihin turvataan alueellisesti ja työpaikkakohtaisesti todellisten tarpeiden mukaisesti.
• valtiovaltaa rohkaistaan käynnistämään neuvottelut naapurimaiden kanssa kieliolojen keskinäisestä vastavuoroisesta järjestämisestä vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen sopimuksen mukaisesti.

http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=327

Lue lisää

"Suomalaisuuden liiton tavoitteita vapaan kielivalinnan lisäksi: "

Jos kerran Suomalaisuuden liitolla on tällaisia tavoitteita, niin miksi se yksipuolisesti ja aktiivisesti pyrkii heikentämään vain ruotsin asemaa Suomessa, mutta on täysin passiivien sen suhteen, mikä on suomen asema Ruotsissa? SL pystyisi poliittisesti sitoutumattomana kansalaisjärjestönä tekemään itse paljonkin yhteistyötä Ruotsissa asuvien suomalaisten ja heidän omien vastaavien yhdistystensä kanssa. Käsitykseni on, että SL ei tee mitään. Onko käsitykseni täysin väärä? Korjatkaa mielellään, jos on.

Ihmetyksen_aihe kirjoitti:

"Suomalaisuuden liiton tavoitteita vapaan kielivalinnan lisäksi: "

Jos kerran Suomalaisuuden liitolla on tällaisia tavoitteita, niin miksi se yksipuolisesti ja aktiivisesti pyrkii heikentämään vain ruotsin asemaa Suomessa, mutta on täysin passiivien sen suhteen, mikä on suomen asema Ruotsissa? SL pystyisi poliittisesti sitoutumattomana kansalaisjärjestönä tekemään itse paljonkin yhteistyötä Ruotsissa asuvien suomalaisten ja heidän omien vastaavien yhdistystensä kanssa. Käsitykseni on, että SL ei tee mitään. Onko käsitykseni täysin väärä? Korjatkaa mielellään, jos on.

Lue lisää

SL:n ohjelmassa on tämä, johon Ruotsi ei nikottelematta suostu, mutta se on kolkuttamassa ainakin Ruotsin omaatuntoa:

• valtiovaltaa rohkaistaan käynnistämään neuvottelut naapurimaiden kanssa kieliolojen keskinäisestä vastavuoroisesta järjestämisestä vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen sopimuksen mukaisesti.

Ruotsi vain pitkin hampain suostui noudattamaan Euroopan neuvostonkaan vaatimia kielipoliittisia uudistuksia vähemmistökielisten hyväksi. Samaan aikaan RKP:n kellokkaat kuvittelevat täällä Suomessa, että heidän kannattajiensa kielellisiin oikeuksiin muka kuuluu enemmistölle säädetty vähemmistökielipakko.

"- - miksi se [SL] yksipuolisesti ja aktiivisesti pyrkii heikentämään vain ruotsin asemaa Suomessa, mutta on täysin passiivien sen suhteen, mikä on suomen asema Ruotsissa?"

Tietenkin siksi, että ruotsilla on aivan liian vahva asema Suomessa yhteismitattomin oikeuksin viisimiljoonaisen kielienemmistön suhteessa Manner-Suomen neljännesmiljoonaiseen kielivähemmistöön kansa. Yhteismitattomuuden räikeys paljastuu heti, kun sitä vertaa Ruotsin vastaavaan mahdollisuuteen: pakkosuomi Ruotsin kaikessa koulutuksessa. Mikä valtava etu se olisikaan ruotsinsuomalaisille ja piinan aihe Ruotsin kielienemmistölle.

Korjattu on!

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

SL:n ohjelmassa on tämä, johon Ruotsi ei nikottelematta suostu, mutta se on kolkuttamassa ainakin Ruotsin omaatuntoa:

• valtiovaltaa rohkaistaan käynnistämään neuvottelut naapurimaiden kanssa kieliolojen keskinäisestä vastavuoroisesta järjestämisestä vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen sopimuksen mukaisesti.

Ruotsi vain pitkin hampain suostui noudattamaan Euroopan neuvostonkaan vaatimia kielipoliittisia uudistuksia vähemmistökielisten hyväksi. Samaan aikaan RKP:n kellokkaat kuvittelevat täällä Suomessa, että heidän kannattajiensa kielellisiin oikeuksiin muka kuuluu enemmistölle säädetty vähemmistökielipakko.

"- - miksi se [SL] yksipuolisesti ja aktiivisesti pyrkii heikentämään vain ruotsin asemaa Suomessa, mutta on täysin passiivien sen suhteen, mikä on suomen asema Ruotsissa?"

Tietenkin siksi, että ruotsilla on aivan liian vahva asema Suomessa yhteismitattomin oikeuksin viisimiljoonaisen kielienemmistön suhteessa Manner-Suomen neljännesmiljoonaiseen kielivähemmistöön kansa. Yhteismitattomuuden räikeys paljastuu heti, kun sitä vertaa Ruotsin vastaavaan mahdollisuuteen: pakkosuomi Ruotsin kaikessa koulutuksessa. Mikä valtava etu se olisikaan ruotsinsuomalaisille ja piinan aihe Ruotsin kielienemmistölle.

Korjattu on!

Lue lisää

"Tietenkin siksi, että ruotsilla on aivan liian vahva asema Suomessa yhteismitattomin oikeuksin viisimiljoonaisen kielienemmistön suhteessa "

Tämä on sinun oma mielipiteesi asiasta. Ei kieliryhmän koko sanele sen asemaa, vaan kielen status. Se on yhtä vahva suomella ja ruotsilla Suomen maassa.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

SL:n ohjelmassa on tämä, johon Ruotsi ei nikottelematta suostu, mutta se on kolkuttamassa ainakin Ruotsin omaatuntoa:

• valtiovaltaa rohkaistaan käynnistämään neuvottelut naapurimaiden kanssa kieliolojen keskinäisestä vastavuoroisesta järjestämisestä vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen sopimuksen mukaisesti.

Ruotsi vain pitkin hampain suostui noudattamaan Euroopan neuvostonkaan vaatimia kielipoliittisia uudistuksia vähemmistökielisten hyväksi. Samaan aikaan RKP:n kellokkaat kuvittelevat täällä Suomessa, että heidän kannattajiensa kielellisiin oikeuksiin muka kuuluu enemmistölle säädetty vähemmistökielipakko.

"- - miksi se [SL] yksipuolisesti ja aktiivisesti pyrkii heikentämään vain ruotsin asemaa Suomessa, mutta on täysin passiivien sen suhteen, mikä on suomen asema Ruotsissa?"

Tietenkin siksi, että ruotsilla on aivan liian vahva asema Suomessa yhteismitattomin oikeuksin viisimiljoonaisen kielienemmistön suhteessa Manner-Suomen neljännesmiljoonaiseen kielivähemmistöön kansa. Yhteismitattomuuden räikeys paljastuu heti, kun sitä vertaa Ruotsin vastaavaan mahdollisuuteen: pakkosuomi Ruotsin kaikessa koulutuksessa. Mikä valtava etu se olisikaan ruotsinsuomalaisille ja piinan aihe Ruotsin kielienemmistölle.

Korjattu on!

Lue lisää

"Yhteismitattomuuden räikeys paljastuu heti, kun sitä vertaa Ruotsin vastaavaan mahdollisuuteen: pakkosuomi Ruotsin kaikessa koulutuksessa."

Onko suomi Ruotsissa ollut aina kaupan, koulutuksen, työelämän ja hallinnon kielenä? EI ole ollut.

Onko ruotsi Suomessa ollut aina kaupan, koulutuksen, työelämän ja hallinnon kielenä? ON ollut.

oma_mielipiteesi kirjoitti:

"Tietenkin siksi, että ruotsilla on aivan liian vahva asema Suomessa yhteismitattomin oikeuksin viisimiljoonaisen kielienemmistön suhteessa "

Tämä on sinun oma mielipiteesi asiasta. Ei kieliryhmän koko sanele sen asemaa, vaan kielen status. Se on yhtä vahva suomella ja ruotsilla Suomen maassa.

Lue lisää

Oppilaita ei kiinnosta status vaan käytettävyys ja se ei riitä kielen pakollisuuteen.

ioikkiki kirjoitti:

Oppilaita ei kiinnosta status vaan käytettävyys ja se ei riitä kielen pakollisuuteen.

Suomi, ruotsi ja englanti ovat kysytyimmät kielet työelämässä Suomessa.

Ja mikä estää sinua opiskelemasta esim. japania tai kiinaa?

Sjuksköterska selittää hyvin, miksi sairaanhoitajilla on niin huonot palkat. Massahölmöily ja hyvä palkka eivät kuulu yhteen.

Hpalkkainen kirjoitti:

Sjuksköterska selittää hyvin, miksi sairaanhoitajilla on niin huonot palkat. Massahölmöily ja hyvä palkka eivät kuulu yhteen.

Monet hoitajat kieltäytyvät puhumasta ruotsia. Nyt myös lääkärit tekevät niin.
Ruotsia puhumalla saa vain näppylöitä peppuun.

Kielitaitoista on hyötyä ja senhän tietävät kaikki.

Åt svenskspråkiga betalas språktillägg om man använder finska i arbetet.

Osaamisesta kuuluu palkita, ei päinvastoin.

Kielilisää tosiaankin maksetaan suomenruotsalaisille. Heiltä pitää alkaa perimään korkeampia maksuja myös.. Toki hoitajien ei pitäisi suostua käytäntöön. He voivat lakaa aina odottamaan Gunillaa töihin.

Tuollaista kuvittelevat vain pakkofennot.

Se johtuu käsittääkseni suuruudenhulluudesta, röyhkeydestä ja ymmärrysvajeesta.

Se johtuu fennojen alemmudentunteesta. Ei mistään muusta.

Ruotsin kansalliskielistatus on suunnilleen samanarvoinen kuin Suomen kansallissoittimen status. Kanteletta voi opetella soittamaan jos haluaa. Kielilait määräävät ruotsin ylimitoitetun aseman Suomessa, joten kielilakeja tulee muuttaa.

Mitään statusta ei ole ruotsille annettu, vaan ruotsilla on aina ollut tämä status, maan pitkäaikaisena, kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla käytettynä kielenä.

Fennoa pitäisi vain lelliä. Fennot eivät kestä elämää, koska ne aina valittavat.

Valinder kirjoitti:

Fennoa pitäisi vain lelliä. Fennot eivät kestä elämää, koska ne aina valittavat.

"Fennoa pitäisi vain lelliä."

Suomenkielisenä suomalaisena sinäkin olet yksi meistä viidestä miljoonasta fennosta. Kyllä teitä svekomielisiä fennoja lellitäänkin. Olette vaatimassa suuna päänä pakkoruotsia, vaikka saatte opiskella ruotsia sen pakollisuuden poistuttuakin aikanaan. Mikään teille ei riitä eikä RKP:n svekomaaneille.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Fennoa pitäisi vain lelliä."

Suomenkielisenä suomalaisena sinäkin olet yksi meistä viidestä miljoonasta fennosta. Kyllä teitä svekomielisiä fennoja lellitäänkin. Olette vaatimassa suuna päänä pakkoruotsia, vaikka saatte opiskella ruotsia sen pakollisuuden poistuttuakin aikanaan. Mikään teille ei riitä eikä RKP:n svekomaaneille.

Lue lisää

"Olette vaatimassa suuna päänä pakkoruotsia, "

Ei kukaan täällä vaadi pakkoruotsia, meillähän ON pakkoruotsi. Sinulle sen sijaan ei riitä pakkoruotsin poistokaan, vaan sinä vaadit Suomea yksikieliseksi.

IsotOnVaateet kirjoitti:

"Olette vaatimassa suuna päänä pakkoruotsia, "

Ei kukaan täällä vaadi pakkoruotsia, meillähän ON pakkoruotsi. Sinulle sen sijaan ei riitä pakkoruotsin poistokaan, vaan sinä vaadit Suomea yksikieliseksi.

Lue lisää

"Ei kukaan täällä vaadi pakkoruotsia, meillähän ON pakkoruotsi."

Saivartelet. Vaaditte, että pakkoruotsi ON ja säilyy. Joka ikisessä hallitusneuvottelussa RKP:n kellokkaat vaativat, ettei pakkoruotsiin kajota, se muka kuuluu heidän kannattajiensa kielellisiin oikeuksiin.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Ei kukaan täällä vaadi pakkoruotsia, meillähän ON pakkoruotsi."

Saivartelet. Vaaditte, että pakkoruotsi ON ja säilyy. Joka ikisessä hallitusneuvottelussa RKP:n kellokkaat vaativat, ettei pakkoruotsiin kajota, se muka kuuluu heidän kannattajiensa kielellisiin oikeuksiin.

Lue lisää

Jokaisen puolueen oikeuksiin kuuluu esittää omia ohjelmiaan ja tärkeiksi kokemiaan asioita, myös RKP saa toimia näin, nettisuomalainenkin voisi jo ymmärtää elävänsä vapaassa maassa, eikä yrittää estää yhtä puoluetta ajamasta asioitaan.

vapaa.maa- kirjoitti:

Jokaisen puolueen oikeuksiin kuuluu esittää omia ohjelmiaan ja tärkeiksi kokemiaan asioita, myös RKP saa toimia näin, nettisuomalainenkin voisi jo ymmärtää elävänsä vapaassa maassa, eikä yrittää estää yhtä puoluetta ajamasta asioitaan.

Lue lisää

"Jokaisen puolueen oikeuksiin kuuluu esittää omia ohjelmiaan - -."

Kaikilla puolueilla on myös oikeus esittää omia vastaohjelmiaan. Se kuuluu demokratiaan ja se, että aikaisempia päätöksiään eduskunta myös demokraattisesti kumoaa, kuten asiaan liittyen tehtiin säädökselle yo-kirjoitusten pakkokielien kumoamisesta.

Jokin häpy sentään puolueilla täytyy olla, mitä vaatimuksiaan kehtaavat tuoda julki. RKP:n kellokkailla ei ole edes kohtuullista häpyä vaatimuksiensa esittämisessä, kun he hyvin tietävät, että heidän kannattajiensa kansainvälisesti hyväksyttäviin kielellisiin oikeuksiin ei kuulu enemmistölle säädetty vähemmistökielipakko. Riittää, kun "järjestetään vähemmistökielialueilla muillekin kuin alueellista kieltä tai vähemmistökieltä käyttäville mahdollisuus oppia halutessaan [toistan: halutessaan] kyseistä kieltä. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1998/19980023

RKP:n kellokkaat liikkuvat heikoilla jäillä kielipoliittisine vaatimuksineen.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Jokaisen puolueen oikeuksiin kuuluu esittää omia ohjelmiaan - -."

Kaikilla puolueilla on myös oikeus esittää omia vastaohjelmiaan. Se kuuluu demokratiaan ja se, että aikaisempia päätöksiään eduskunta myös demokraattisesti kumoaa, kuten asiaan liittyen tehtiin säädökselle yo-kirjoitusten pakkokielien kumoamisesta.

Jokin häpy sentään puolueilla täytyy olla, mitä vaatimuksiaan kehtaavat tuoda julki. RKP:n kellokkailla ei ole edes kohtuullista häpyä vaatimuksiensa esittämisessä, kun he hyvin tietävät, että heidän kannattajiensa kansainvälisesti hyväksyttäviin kielellisiin oikeuksiin ei kuulu enemmistölle säädetty vähemmistökielipakko. Riittää, kun "järjestetään vähemmistökielialueilla muillekin kuin alueellista kieltä tai vähemmistökieltä käyttäville mahdollisuus oppia halutessaan [toistan: halutessaan] kyseistä kieltä. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1998/19980023

RKP:n kellokkaat liikkuvat heikoilla jäillä kielipoliittisine vaatimuksineen.

Lue lisää

Yritä nyt vain ihan rauhassa kestää vapaan isänmaan enemmistödemokratia, siitä on historiassa maksettu kova hinta.

Nettisuomalainen-nettif on alkanut riehua hermonsa menettäneenä. Hänen mielipiteilleen ei löydy ymmärtämystä missään poliittisessa puolueesssa. Vaikea ymmärtää hänen pillastumistaan.

Pillastuminen kirjoitti:

Nettisuomalainen-nettif on alkanut riehua hermonsa menettäneenä. Hänen mielipiteilleen ei löydy ymmärtämystä missään poliittisessa puolueesssa. Vaikea ymmärtää hänen pillastumistaan.

Lue lisää

"Nettisuomalainen-nettif on alkanut riehua hermonsa menettäneenä. Hänen mielipiteilleen ei löydy ymmärtämystä missään poliittisessa puolueesssa. Vaikea ymmärtää hänen pillastumistaan. "

Itse pillastuitte ja riehutte siksi, ettette ymmärrä, mitä tarkoittaa, että riittää, kun "järjestetään vähemmistökielialueilla muillekin kuin alueellista kieltä tai vähemmistökieltä käyttäville mahdollisuus oppia halutessaan [toistan: halutessaan] kyseistä kieltä. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1998/19980023

Siitäkin pillastutte, kun muistutetaan, että demokratiaan kuuluu itsesäätelyn mahdollisuutena aikaisempien säädösten demokraattinen kumoaminenkin.

Pillastumiseltanne ette kestä tuotakaan tietoa ettekä sitäkään, että enemmistödemokratiassa enemmistö demokraattisesti kumoaa aikaisempia päätöksiään.

"Kumotut säädökset
Finlex: kaikki säädökset vuodesta 1987, myös kumotut. Myös joitakin aikaisemmin kumottuja. Kannattaa etsiä esim. viitekorttien avulla. Esim. poliisilaki 84/1966, 493/1995 ja 872/2011 Edilex: Viitekorteilla tiedot kumotuista säädöksistä. ”Lain aikaisempi sanamuoto” –kohdasta n. 10 vuotta taaksepäin, muutos kerrallaan. Jonkin verran kumottuja." https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/palvelut/koulutukset/Documents/Finlex-ja-muut-kotimaiset-saadoslahteet.pdf

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Jokaisen puolueen oikeuksiin kuuluu esittää omia ohjelmiaan - -."

Kaikilla puolueilla on myös oikeus esittää omia vastaohjelmiaan. Se kuuluu demokratiaan ja se, että aikaisempia päätöksiään eduskunta myös demokraattisesti kumoaa, kuten asiaan liittyen tehtiin säädökselle yo-kirjoitusten pakkokielien kumoamisesta.

Jokin häpy sentään puolueilla täytyy olla, mitä vaatimuksiaan kehtaavat tuoda julki. RKP:n kellokkailla ei ole edes kohtuullista häpyä vaatimuksiensa esittämisessä, kun he hyvin tietävät, että heidän kannattajiensa kansainvälisesti hyväksyttäviin kielellisiin oikeuksiin ei kuulu enemmistölle säädetty vähemmistökielipakko. Riittää, kun "järjestetään vähemmistökielialueilla muillekin kuin alueellista kieltä tai vähemmistökieltä käyttäville mahdollisuus oppia halutessaan [toistan: halutessaan] kyseistä kieltä. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1998/19980023

RKP:n kellokkaat liikkuvat heikoilla jäillä kielipoliittisine vaatimuksineen.

Lue lisää

"Jokin häpy sentään puolueilla täytyy olla, mitä vaatimuksiaan kehtaavat tuoda julki. "

Niinpä, persujen johdolla leikattiin kehitysapua 400 miljoonaa. Oliko häpyä mukana?

missähäpy_ kirjoitti:

"Jokin häpy sentään puolueilla täytyy olla, mitä vaatimuksiaan kehtaavat tuoda julki. "

Niinpä, persujen johdolla leikattiin kehitysapua 400 miljoonaa. Oliko häpyä mukana?

Lue lisää

"Niinpä, persujen johdolla leikattiin kehitysapua 400 miljoonaa."

Niin leikattiin ja RKP:n johdolla on tuhlattu vuosien varrella miljarditolkulla voitelueuroja joutavaan pakkoruotsiin ja siten svekomaanien sielunhoidollisiin tarpeisiin. He ressukat kun eivät muka pärjää Suomessa ilman enemmistölle säädettyä vähemmistökielipakkoa.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Niinpä, persujen johdolla leikattiin kehitysapua 400 miljoonaa."

Niin leikattiin ja RKP:n johdolla on tuhlattu vuosien varrella miljarditolkulla voitelueuroja joutavaan pakkoruotsiin ja siten svekomaanien sielunhoidollisiin tarpeisiin. He ressukat kun eivät muka pärjää Suomessa ilman enemmistölle säädettyä vähemmistökielipakkoa.

Lue lisää

"joutavaan pakkoruotsiin"

Pakkoruotsi ei voi olla kovinkaan "joutava kouluaine", jos 45 % valitsisi sen, vaikka se olisi vapaaehtoinenkin. Ja muistutettakoon, että suomi, ruotsi ja englanti ovat kysytyimmät kielet työelämässä Suomessa.

Muistutusta kirjoitti:

"joutavaan pakkoruotsiin"

Pakkoruotsi ei voi olla kovinkaan "joutava kouluaine", jos 45 % valitsisi sen, vaikka se olisi vapaaehtoinenkin. Ja muistutettakoon, että suomi, ruotsi ja englanti ovat kysytyimmät kielet työelämässä Suomessa.

Lue lisää

"- - 45 % valitsisi sen, vaikka se olisi vapaaehtoinenkin."

Kirjoitin "joutavaan pakkoruotsiin", mikä on eri asia kuin ruotsi valinnaisena kouluaineena.

Eivät valitsisi, jos todella tietäisivät, kuinka muodollista, pakkoruotsiasetuksiin perustuvaa ruotsin kysyntä todellisuudessa on. Neljännes kansasta voi mielikseen opiskella ruotsia. Sehän riittää enemmän kuin kylliksi. Kas näin on asia tutkitusti:

Eräs haastateltu valtion hallinnossa kiteytti: ”Ruotsin kieltä ei voi parhaalla tavallakaan luonnehtia ”operatiiviseksi kieleksi” hallinnossa. Englanti on tärkeämpi nykyisin, sillä on kohtuutonta edellyttää edes itseltään sitä, että hallitsee lainsäädännön sekä suomeksi että EU-lainsäädännön myös englanniksi ja näiden lisäksi ruotsiksi. Kun suomi ja englanti ovat pakollisia niin väistämättä ruotsi väistyy.”

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/36797/URN:NBN:fi:jyu-2011101211533.pdf?sequence=1

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"- - 45 % valitsisi sen, vaikka se olisi vapaaehtoinenkin."

Kirjoitin "joutavaan pakkoruotsiin", mikä on eri asia kuin ruotsi valinnaisena kouluaineena.

Eivät valitsisi, jos todella tietäisivät, kuinka muodollista, pakkoruotsiasetuksiin perustuvaa ruotsin kysyntä todellisuudessa on. Neljännes kansasta voi mielikseen opiskella ruotsia. Sehän riittää enemmän kuin kylliksi. Kas näin on asia tutkitusti:

Eräs haastateltu valtion hallinnossa kiteytti: ”Ruotsin kieltä ei voi parhaalla tavallakaan luonnehtia ”operatiiviseksi kieleksi” hallinnossa. Englanti on tärkeämpi nykyisin, sillä on kohtuutonta edellyttää edes itseltään sitä, että hallitsee lainsäädännön sekä suomeksi että EU-lainsäädännön myös englanniksi ja näiden lisäksi ruotsiksi. Kun suomi ja englanti ovat pakollisia niin väistämättä ruotsi väistyy.”

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/36797/URN:NBN:fi:jyu-2011101211533.pdf?sequence=1

Lue lisää

Jos joku valtion hallinnossa esittää mielipiteenään Suomen toisen kansalliskielen väistyvät englannin tieltä, hän on tarkoitushakuinen ja vääristelee.
EU asioita ei tietenkään tarvitse osata ja hallita englanniksi, ei EU eikä mikään instanssi sellaisia vaadi, eikä voi vaatia. Englanti ei ole pakollinen EU:ssa, mistä keksit näitä ihmejuttujasi?

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"- - 45 % valitsisi sen, vaikka se olisi vapaaehtoinenkin."

Kirjoitin "joutavaan pakkoruotsiin", mikä on eri asia kuin ruotsi valinnaisena kouluaineena.

Eivät valitsisi, jos todella tietäisivät, kuinka muodollista, pakkoruotsiasetuksiin perustuvaa ruotsin kysyntä todellisuudessa on. Neljännes kansasta voi mielikseen opiskella ruotsia. Sehän riittää enemmän kuin kylliksi. Kas näin on asia tutkitusti:

Eräs haastateltu valtion hallinnossa kiteytti: ”Ruotsin kieltä ei voi parhaalla tavallakaan luonnehtia ”operatiiviseksi kieleksi” hallinnossa. Englanti on tärkeämpi nykyisin, sillä on kohtuutonta edellyttää edes itseltään sitä, että hallitsee lainsäädännön sekä suomeksi että EU-lainsäädännön myös englanniksi ja näiden lisäksi ruotsiksi. Kun suomi ja englanti ovat pakollisia niin väistämättä ruotsi väistyy.”

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/36797/URN:NBN:fi:jyu-2011101211533.pdf?sequence=1

Lue lisää

Mitään kieltä ei voi luonnehtia "joutavaksi" sen perusteella, että se on pakollinen oppiaine koulussa. Se ei siksi myöskään muutu yhtäkkiä ei-joutavaksi, jos sen pakollisuus poistuu.

Ja mitä tulee englannin opetukseen, jotkut ne tällä palstalla jaksavat vihjailla, että ruotsi ja englanti kilpailevat keskenään (!?). Meillä on Suomessa opetettu englantia n. 50 vuotta käytännön pakolla, A1-kielenä, mikä tarkoittaa 10 vuotta yhtäjaksoista opiskelua. Jos joku ei tuossa ajassa opi englantia - ja syyttää tästä vieläpä ruotsin kieltä - niin en oikein tiedä, mitä tässä voisi enää sanoa....

Pitäisikö kaikkien etsiä työ, johon ei liity mitään vaatimuksia? Vai pitäisikö kaikkien muuttaa pois omalta paikkakunnaltaan, jotta työhön liittyvistä vaatimuksista pääsisi kerralla eroon?

Hienoja_ehdotuksia kirjoitti:

Pitäisikö kaikkien etsiä työ, johon ei liity mitään vaatimuksia? Vai pitäisikö kaikkien muuttaa pois omalta paikkakunnaltaan, jotta työhön liittyvistä vaatimuksista pääsisi kerralla eroon?

Lue lisää

Suomenkielisen ei kannata olla työpaikassa, jossa on paljon ruotsia puhuvia. Suomenkielisiä syrjitään. Tässä taloudellisessa tilanteessa hoitajilla on mahdollisuus vaihtaa paikkaa.

Sjuksköterska kirjoitti:

Suomenkielisen ei kannata olla työpaikassa, jossa on paljon ruotsia puhuvia. Suomenkielisiä syrjitään. Tässä taloudellisessa tilanteessa hoitajilla on mahdollisuus vaihtaa paikkaa.

Lue lisää

Ei fennohoitajia kielitaidon perusteella syrjitä , jos muuten on ahkera, osaava ja kohtelias. Sellaisia fennohoitajia on tosi vaikea löytää. Enemmistö fennohoitajista on laiskoja, osaamattomia ja epäkohteliaita. Kielitaidosta ei juuri kannata edes puhua.

Sköterska kirjoitti:

Ei fennohoitajia kielitaidon perusteella syrjitä , jos muuten on ahkera, osaava ja kohtelias. Sellaisia fennohoitajia on tosi vaikea löytää. Enemmistö fennohoitajista on laiskoja, osaamattomia ja epäkohteliaita. Kielitaidosta ei juuri kannata edes puhua.

Lue lisää

"Enemmistö fennohoitajista on laiskoja, osaamattomia ja epäkohteliaita."

Jos niin on, työnantaja etsiköön ahkeran, osaavan ja kohteliaan svekohoitajan hoitamaan svekoja. Ei niitä monta tarvita svekojen vähyyden vuoksi. Kaiken lisäksi svekot ovat aina palvelleet toisiaan lukuisissa laitoksissaan, nykyään Helsingissäkin kolmessa terveyskeskuksessa parin kymmenen sijasta, yksikin saattaisi riittää. Pakkoruotsi on kallis ylellisyys svekojen palvelujen vuoksi. Vähemmälläkin selvitään.

Ankdam: "Palveluvelvoite on virastolla [laitoksella], ei yksittäisellä virkamiehellä [työtekijällä]!"

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"Enemmistö fennohoitajista on laiskoja, osaamattomia ja epäkohteliaita."

Jos niin on, työnantaja etsiköön ahkeran, osaavan ja kohteliaan svekohoitajan hoitamaan svekoja. Ei niitä monta tarvita svekojen vähyyden vuoksi. Kaiken lisäksi svekot ovat aina palvelleet toisiaan lukuisissa laitoksissaan, nykyään Helsingissäkin kolmessa terveyskeskuksessa parin kymmenen sijasta, yksikin saattaisi riittää. Pakkoruotsi on kallis ylellisyys svekojen palvelujen vuoksi. Vähemmälläkin selvitään.

Ankdam: "Palveluvelvoite on virastolla [laitoksella], ei yksittäisellä virkamiehellä [työtekijällä]!"

Lue lisää

Fennohoitajat juoksevat pakoon WC:n, kun tulee ruotsin kielinen potilas.

Sampo Terho myy puoluehädässään suomea häpeämättä. Ruotsin kieli on osa Suomea. Sampo ei ole rehellinen suomalainen eikä oikeastaan suomalainen.

Kevyisiin seikkoihin tuossa viitataan kuten lokeropullon ahkumahdollisuuteen tai kaasuautoksi muutaminesen helpottumiseen,harva kun nykyään kykenee edes uuteen autoon kiinni pääsemään,niin tyyriiksi on eläminen tullu.

Päätöksissä kiinnitäisin enneminbnkin huomiota asioishin kuten aktiivimalli,koulutuksen tarjonta ja määrärähat,veroituksen kohditaminen ,sekä eläkeikä. Tuosta jälkimmäisestä voisi todeta senverran että meillä tuo on sidonnainen eliniän odoiytukseen,joka on melko ainkansa elähtänyt käsite eläköitymistä tarkastellessa.

Eliniän odoite aika vaihtelee maailmalla melko radikaalisti ja tuossa lahden toisella puolella Virossa se on selkeästi alhaisempi kuin meillä. Elinolosuhteet tänäpäivänä vastaavat kuin meillä.

http://www.globalis.fi/Tilastot/Elinikae-miehet

https://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12-09_014.html

Tietysti tilastoilla on aina jokin pohja kuten esim kuolleet,mutta tuo ei ole työikää tarkastellessa realistinen arviointi pohja eläkeikää tarkasteltaessa yksinomaan tuoltapohjalta.

Iihimille kehittyy iän mukaan erillaisia vaivoja ja tällöin tulisi huomioon ottaa enenevässä määrin työkyky ja elämän laatu kysymykset ,eli edellytykset sijoittua työmarkkinoille/terveydellisten rajoitteiden lisääntymisen vaikutus työllistymiseen.

Ellinaika sidonnaisuuden pohjalta tässä hiljan nostettiin eläkeikää ja tuohon päälle tuotiin aktiivimalli . Paljonko tuolla työttömyysjonoisaa on ihmisiä jotka todellisuudessa työllistybvät ja kuinka kohtuullisia on tällöin eläkeiän nostaminen,sekä aktiivitoimet näitä ihmisiä kohtaan ja kuinka viisaita ovat sitten päättäjät olleet näitä päätöksiä tehdessään,se jääköön kunkin omaan harkintaan.

https://yle.fi/uutiset/3-7493415

https://www.tela.fi/elakeuudistus

Näitä toimia on siten kompensoiti mielessä ilmeisesti pyritty luomaan mahdollisuuus työskenellä pidempään:

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002930183.html


https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002930183.html

Sampo on epäsuomalaisin ministeri koko Suomen itsenäisyyden aikana.

Itse-Epä kirjoitti:

Sampo on epäsuomalaisin ministeri koko Suomen itsenäisyyden aikana.

Tefan Wallin, Eva Biaudet ja Suvi Linden ovat siis suosittuja?

Jussi on ikuisesti oppositiossa, kukaan ei lähde samaan hallituksen yhteistyökyvyttömän kanssa.