Hmm..Mikspä ei laittaisi ilmoitusta vaikkapa tännekkin...
Hakusessa naisesta kaveri tai vaikkapa jopa elämänkumppani, jos hyvin natsaa..
Itse lähden parisuhteiden osalta puhtaalta pöydältä, eli vakavissaan ei ole tämäkään herra koskaan seurustellu..Olisko jo aika? Sehän riippuu pitkälti teistä naisistakin.
Tuolta minun nimimerkin takaa löytyy enemmän tietoa ja mikäli tämän tyyppinen herrasmies jotakuta kiinnostaisi, niin antaa tulla vain. :)
Hakusessa naisesta kaveri tai vaikkapa jopa elämänkumppani, jos hyvin natsaa..
Itse lähden parisuhteiden osalta puhtaalta pöydältä, eli vakavissaan ei ole tämäkään herra koskaan seurustellu..Olisko jo aika? Sehän riippuu pitkälti teistä naisistakin.
Tuolta minun nimimerkin takaa löytyy enemmän tietoa ja mikäli tämän tyyppinen herrasmies jotakuta kiinnostaisi, niin antaa tulla vain. :)
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ihan hyvä aloitus!
Kyllä se siitä. Voisithan poiketa kirjastoon ja lainata jonkin "miten löydän" kirjan.
Saat hyviä vinkkejä. Sinulla on ihan hyvä ajatus ja aiot löytää itsellesi kumppanin.
Aloita lukemalla joku opaskirja.
Lykkyä tykö!
En usko, että tarvitsen siihen kirjaa. Tiedän kyllä mistä seuraa voi löytää. Ongelma on vaan löytää se yksi ja itselleen oikea ihminen..
Tuossa sinun esittelytekstissä tai aloituksessa ei lukenut, että mistä päin Suomea olet.
Luotan siihen, että kiinnostuneet uskaltavat laittaa viestiä ja kysyä asiaa meilin kautta..Ei se kummiskaa suuri vaiva ole ja toisekseen, jos aletaan paikkakunta kohtaisesti seuraa hakemaan, niin ei tuu onnistumaan. Minulla on auto ja jos vastapuolikin ajaa puolimatkaan vastaan, niin illanviettoja voi kehitellä jo kovastikkin. Ei mitään väliä mistäpäin ihmiset ovat. Suomi on pieni maa.
Itse en ole koskaan edes ajatellut, että elämänkumppani löytyisi jostain naapurista. Ei se ihan niin helppoo ole.
Kyllä kiinnostaisi erakkohenkinen sinkku! Itseasiassa sellaista miestä olen koko elämäni etsinyt. Koska itsekin olen erakko ja sinkku. Olisi mukava erakoitua yhdessä jonnekin maalle, kauas yhteiskunnan paineista ja ärsyttävistä ihmisistä. Voi kun löytäisi erakkomiehen kaveriksi taikka puolisoksikin.
Laita sitten viestiä....Minä asun maalla ja lähimpään naapuriin on 400m hajurako:)
Kirjottelemallahan se selviää onko yhteistä..
Mikä erakko sinä olet? Huhuat paria, vaikka olet sinkkuerakko? Neuvoni: mene ns ihmisten ilmoille ja unohda erakkoelämäsi. Jos jonkun kanssa natsaa, niin aloittakaa erakkoelämä yhdessä. Eikös juu?
Just tälleenhän se oikeanlainen erakkokumppani löytyy, älyä kehiin vaan sullekin. :D
Menen kadulle huutamaan olevani erakko? Vois tulla äkkiä piipaa-autollinen valkotakkeja hakemaan M1-lähetteellä psykiatrian suljetulle osastolle.
Mua kyllä kiinnostaisi erittäin paljonkin, mutta koska taannoin tarjolla oli vain kaupunkilaisseuraa (turhankin sosiaalista), niin menin sitten lyöttäytymään yhden sellaisen kanssa yhteen. Välillä kaduttaa, kaupunkilainen kun on aina vain kaupunkilainen.
Ekologista , kalastavaa , marjastavaa , sienestävää , mukavaa , rauhallista , filosofiasta kiinnostunutta? , lapsien kanssa viihtyvää (silloin tällöin) , pyöräilevää , kävelevää , ehkäpä jopa joskus matkustelevaa söpöä naisimmeistä huuteloo :D
Henkisen tien kulkija :)
Millä perusteella välität olevasi herrasmies???
Olen luonteeltani reilu, luotettava ja turvallinen..
Tulevassa parisuhteessani en hyväksy minkäälaista fyysistä tai henkistä väkivaltaa..
Turvallisuuden tunne, luottamus, välittäminen, asioista/ongelmista puhuminen kumppaninsa kanssa jne. Osataan heittäytyä toisenkin kenkiin ja miettiä miltä tämä ja tämä asia hänestä mahtaa tuntua. Kompromissit jne. Voi ja saa olla itsekäskin, mutta tietyissä rajoissa pitää osata tulla vastaankin.
No minä olen ikisinkku, näköjään.Ja oman tien kulkija.Erakko, no jaa.
Aloitin tämän askeettisen elämän kaikkeen turhautuneena syyskuussa 2015.Yhteisöllisyys, ei ole oikein löytynyt sopivaa seuraa/harrastuskerhoa.Sellainen kyllä on mutta kaukana.
Ainut paikka missä viihdyn on vesillä, merimies minusta piti tulla. Oma pikku paatti on sopiva siihen hommaan.
Onhan niitä kivoja tyttöjä, mutta tämä maallinen elämä on mitä on.Yksinään pärjäilee ihan ok.
Jokainen elää tavallaan.
Jep, tämä vahvistaa sen, että kyse on ainoastaan "ohjelmoinnistamme" pään sisällä, koemmeko musertavan tappavia tunteita yksin ollessamme ja haemmeko alitajuisesti hyväksyntää joltain tai joiltain.
Hienoa, että oot löytänyt oman paikkasi, oman tien kulkija!
Uteliaana jäin miettimään, että saitkohan vastauksia:)
Hiljaisuuden vuodet on hyviä...