Katselin erään yksinkertaisen eläkerouvan nuoruudenkuvia. Hän oli ollut poikkeuksellisen kaunis, suorastaan vetävä. Silloin oli aina miesten haku. Kertoi miten ihanaa oli ollut tansseissa. Todellakin, häntä oli haettu joka kappaleella. Yritin saada häntä eläytymään niiden asemaan, joita ei haettu, jotka olivat - niin kuin silloin halventavasti sanottiin - seinäruusuina. Ei hän pystynyt eläytymään, tanssit olivat vain ihania.
Sosiologisissa tutkimuksissa on havaittu, että kauneus/komeus on tuntemattoman kanssa tavattaessa tärkein seikka, mutta pian tärkeimmäksi tulee luonteenlaatu, tiedot ja taidot. Kaunis nainen ei pärjääkään jatkoseurustelussa, jos hän on henkisesti tyhjä. Niinpä nainen oli mennyt naimisiin sangen yksinkertaisen miehen kanssa.
Positiiviset ominaisuudet, kuten kauneus ja henkevyys, kasautuvat useammin samalle henkilölle johtuen niiden haluttavuudesta parinvalinnassa, mutta kasautuminen on vain tilastollinen, joten on yksilöitä, joille sattumoisin ei kasaudu.
Haluttavuus saattaa muuttua nopeastikin seurustelun edetessä.
Haluttavuuden muutos
37
950
Vastaukset
- lahjamaailmalla
Aloittaja yleistyksineen ainakin osoittaa yksinkertaisuutensa. Mutta ok kysymyksiä: millä perusteella tuon naisen mies oli yksinkertainen? Millä perusteella vain älykäs ihminen pärjää jatkokeskusteluissa? Mitenkäs muiden luonteenpiirteiden vaikutus? Entä huippuälykäs, ilmeneekö se vain kykenevyytenä smalltalkin typerimpien ihmisten kanssa? Entä miten sietää erilaisuutta?
Nikille "lahjamaailmalla"
<<Mutta ok kysymyksiä: millä perusteella tuon naisen mies oli yksinkertainen?>>
Meillä on geneettinen kyky havaita toisen älykkyys. Jos ei olisi, ei evoluutio olisi kasvattanut ihmisen älykkyyttä, sillä se on kasvanut juuri puolison valinnan tuloksena. Älykkyys ei ole tarkasti rajattavissa, mutta intuitiivinen arviomme hyvin korreloi älykkyystestien tuloksien kanssa.
<<Millä perusteella vain älykäs ihminen pärjää jatkokeskusteluissa?>>
En ole sanonut, että VAIN älykäs ihminen pärjää jatkokeskustelussa. Itse lisäsit sanan vain ja muutit asian aivan toiseksi. Moni muukin asia, joka jatkokeskustelujen aikana paljastuu, on yhtä lailla este romanssille. Suurin osa tutustumisista ei johda romanssiin.
<<Mitenkäs muiden luonteenpiirteiden vaikutus?>>
Kuten edellä sanoin.
<<Entä huippuälykäs, ilmeneekö se vain kykenevyytenä smalltalkin typerimpien ihmisten kanssa?>>
Kyllä se on vakava ongelma. Älykkyyspalstalla on paljon keskusteltu tästä aiheesta. Huippuälykäs helposti pitkästyy ja jää yksin keskimääräisten ja sen alapuolella olevien seurassa. Tavikset eivät tunnu ymmärtävän, kuinka huippuälykäs tuntee vakavaa sosiaalista haittaa. Luulevat vain, että toinen ottaa keskustelunaiheen kehuakseen itseään. Johtuu tietysti siitä erehdyksestä, että älykkyyttä kohtuuttomasti arvostetaan muiden ominaisuuksien kustannuksella.
<<Entä miten sietää erilaisuutta?>>
Tämä ominaisuus on eri ihmisillä hyvin eritasoinen. Veikkaan, että se on ensisijassa geeniperäinen, joten siihen ei juuri voi vaikuttaa.- Kakkosmiess
rennostiM kirjoitti:
Nikille "lahjamaailmalla"
<<Mutta ok kysymyksiä: millä perusteella tuon naisen mies oli yksinkertainen?>>
Meillä on geneettinen kyky havaita toisen älykkyys. Jos ei olisi, ei evoluutio olisi kasvattanut ihmisen älykkyyttä, sillä se on kasvanut juuri puolison valinnan tuloksena. Älykkyys ei ole tarkasti rajattavissa, mutta intuitiivinen arviomme hyvin korreloi älykkyystestien tuloksien kanssa.
<<Millä perusteella vain älykäs ihminen pärjää jatkokeskusteluissa?>>
En ole sanonut, että VAIN älykäs ihminen pärjää jatkokeskustelussa. Itse lisäsit sanan vain ja muutit asian aivan toiseksi. Moni muukin asia, joka jatkokeskustelujen aikana paljastuu, on yhtä lailla este romanssille. Suurin osa tutustumisista ei johda romanssiin.
<<Mitenkäs muiden luonteenpiirteiden vaikutus?>>
Kuten edellä sanoin.
<<Entä huippuälykäs, ilmeneekö se vain kykenevyytenä smalltalkin typerimpien ihmisten kanssa?>>
Kyllä se on vakava ongelma. Älykkyyspalstalla on paljon keskusteltu tästä aiheesta. Huippuälykäs helposti pitkästyy ja jää yksin keskimääräisten ja sen alapuolella olevien seurassa. Tavikset eivät tunnu ymmärtävän, kuinka huippuälykäs tuntee vakavaa sosiaalista haittaa. Luulevat vain, että toinen ottaa keskustelunaiheen kehuakseen itseään. Johtuu tietysti siitä erehdyksestä, että älykkyyttä kohtuuttomasti arvostetaan muiden ominaisuuksien kustannuksella.
<<Entä miten sietää erilaisuutta?>>
Tämä ominaisuus on eri ihmisillä hyvin eritasoinen. Veikkaan, että se on ensisijassa geeniperäinen, joten siihen ei juuri voi vaikuttaa."Meillä on geneettinen kyky havaita toisen älykkyys. Jos ei olisi, ei evoluutio olisi kasvattanut ihmisen älykkyyttä,"
Höpö höpö. Ihmisen älykkyys on kasvanut luonnonvalinnan seurauksena, eikä parinvalinnan. Ihmisen älykkyye ei ole kasvanut viimevuosisatoina, koska luonnonvalinta ei ole karsinut tyhmempiä pois. Kakkosmiess kirjoitti:
"Meillä on geneettinen kyky havaita toisen älykkyys. Jos ei olisi, ei evoluutio olisi kasvattanut ihmisen älykkyyttä,"
Höpö höpö. Ihmisen älykkyys on kasvanut luonnonvalinnan seurauksena, eikä parinvalinnan. Ihmisen älykkyye ei ole kasvanut viimevuosisatoina, koska luonnonvalinta ei ole karsinut tyhmempiä pois.Sekä luonnonvalinta, että seksuaalivalinta ovat vaikuttaneet samaan suuntaan.
<<Ihmisen älykkyye ei ole kasvanut viimevuosisatoina, koska luonnonvalinta ei ole karsinut tyhmempiä pois.>>
Väärä tieto. Vasta 1900-luvun loppupuolelta syntyvyys on radikaalisti laskenut ja lääketieteellinen hoito pelastanut lisääntymisikään pääosan niistä, jotka muuten olisivat kuolleet. Siis luonnonvalinta on toiminut heikosti alle 100 vuotta.
- jaa-jaa
Siinä "sangen yksinkertaisessa miehessä" on varmasti ollut joukko muita hyviä ominaisuuksia, joiden perusteella tämä on tullut valituksi.
On aika erikoista yhdistää "henkinen köyhyys" ja empatiakyvyttömyys.<<On aika erikoista yhdistää "henkinen köyhyys" ja empatiakyvyttömyys.>>
En minä niitä ole yhdistänyt. Kerroin sekä miehestä että naisesta, ja kerroin että he ovat naimisissa. Jos pitäisi mainita joku seikka, missä he ovat samantapaisia, se olisi yksinkertaisuus. Tarjoamasi "empatiakyvyttömyys" on sinun tekemäsi päätelmä, mutta paremminkin yksinkertaisuutta kuin varsinaista empatikyvyttömyyttä.- jaa-jaa
rennostiM kirjoitti:
<<On aika erikoista yhdistää "henkinen köyhyys" ja empatiakyvyttömyys.>>
En minä niitä ole yhdistänyt. Kerroin sekä miehestä että naisesta, ja kerroin että he ovat naimisissa. Jos pitäisi mainita joku seikka, missä he ovat samantapaisia, se olisi yksinkertaisuus. Tarjoamasi "empatiakyvyttömyys" on sinun tekemäsi päätelmä, mutta paremminkin yksinkertaisuutta kuin varsinaista empatikyvyttömyyttä."Yritin saada häntä eläytymään niiden asemaan, joita ei haettu, jotka olivat - niin kuin silloin halventavasti sanottiin - seinäruusuina. Ei hän pystynyt eläytymään, tanssit olivat vain ihania."
EMPATIAKYVYTTÖMYYS=Kyvyttömyys asettua toisen ihmisen asemaan.
"Kaunis nainen ei pärjääkään jatkoseurustelussa, jos hän on henkisesti tyhjä."
Henkisesti tyhjä.
Mulla on tapana lukea se mitä kirjoitetaan, sisäistää se ja kommentoida vasta tämän jälkeen. jaa-jaa kirjoitti:
"Yritin saada häntä eläytymään niiden asemaan, joita ei haettu, jotka olivat - niin kuin silloin halventavasti sanottiin - seinäruusuina. Ei hän pystynyt eläytymään, tanssit olivat vain ihania."
EMPATIAKYVYTTÖMYYS=Kyvyttömyys asettua toisen ihmisen asemaan.
"Kaunis nainen ei pärjääkään jatkoseurustelussa, jos hän on henkisesti tyhjä."
Henkisesti tyhjä.
Mulla on tapana lukea se mitä kirjoitetaan, sisäistää se ja kommentoida vasta tämän jälkeen....ja panna vähän paremmaksi, jota alkuperäinen kirjoittaja ei enää tunnekaan omakseen.
- jaa-jaa
rennostiM kirjoitti:
...ja panna vähän paremmaksi, jota alkuperäinen kirjoittaja ei enää tunnekaan omakseen.
Kumma, jos et siteerauksia tunnista. Aina voit ylhäältä tarkistaa, että siteeraus on oikein.
- voimarxilainentyhmyys
Väitän että kehitysmaissa joissa ihmisten äo on alhainen, myös empatiakyky on alhainen. Voin linkittää tähän videon jossa näpistelijöitä poltetaan hengiltä autonrenkaaseen sidottuna. Älykkäät ihmiset ovat keskimäärin empaattisempia kuin vähä-älyisemmät, vaikka vähä-älyiset ovatkin tunteidensa vietävissä. Se tunteiden vietävyys mahdollistaa kuitenkin myös kaiken muunkin impulsiivisen toiminnan kuten vihan.
voimarxilainentyhmyys kirjoitti:
Väitän että kehitysmaissa joissa ihmisten äo on alhainen, myös empatiakyky on alhainen. Voin linkittää tähän videon jossa näpistelijöitä poltetaan hengiltä autonrenkaaseen sidottuna. Älykkäät ihmiset ovat keskimäärin empaattisempia kuin vähä-älyisemmät, vaikka vähä-älyiset ovatkin tunteidensa vietävissä. Se tunteiden vietävyys mahdollistaa kuitenkin myös kaiken muunkin impulsiivisen toiminnan kuten vihan.
Luultavasti olet aivan oikeilla jäljillä. Näin minustakin näyttää.
- ihmettelnpätuota
Ei empaattisuus liity älykkyyteen. Siitä suuri osa on lapsena opittua, lapsuuden perheen empaattisuus ennenkaikkea ja tietysti ihan oppien mukaankin. Siis kokemus ja oppi.
RennostiM kun viljelee niin kovasti tuota v sanaa niin täytyykä sinun nostaa itsesi esiin noon alatyylisellä ilmaisulla eli pelkäätkö, että viestisi muuten jää varjoon. Taidat olla kovin nuori, kun se mielestäsi on noin hieno ja ihana sana, meille vanhemmille ihmisille se kyllä töksähtää korvaan, eli eipä noista nuorison paljon käyttämistä v-sanoista paljoa tykätä. ihmettelnpätuota kirjoitti:
Ei empaattisuus liity älykkyyteen. Siitä suuri osa on lapsena opittua, lapsuuden perheen empaattisuus ennenkaikkea ja tietysti ihan oppien mukaankin. Siis kokemus ja oppi.
RennostiM kun viljelee niin kovasti tuota v sanaa niin täytyykä sinun nostaa itsesi esiin noon alatyylisellä ilmaisulla eli pelkäätkö, että viestisi muuten jää varjoon. Taidat olla kovin nuori, kun se mielestäsi on noin hieno ja ihana sana, meille vanhemmille ihmisille se kyllä töksähtää korvaan, eli eipä noista nuorison paljon käyttämistä v-sanoista paljoa tykätä.<<Taidat olla kovin nuori...>>
Minulla on kahdeksas vuosikymmen meneillään.
Vittu-sanaa käytettiin aina 1800-luvulle asti ilman huonontavaa merkitystä, jolloin se putosi sivistyneistön kirjakielestä, koska viktoriaanisena aikana ei ollut ollenkaan sopivaa puhua sukupuolielimistä. Kansa kuitenkin käytti sitä ja siksi se säilyi meidän aikaamme. 1960-luvulta lähtien on yhä enemmän vakiintunut sana pillu, mutta mielestäni kielen rikkaus tulee silyttää, joten on syytä elvyttää myös vittu, niin kuin kyrpä ja kulli.
Nuoriso on käyttänyt vittua KIROSANANA. Se on törkeätä. Käyttää naisen suloisinta elintä tarkoittavaa sanaa kirosanana on mautonta ja iljettävää. Samalla, kun pyrin palauttamaan sanaa alkuperäiseen käyttöönsä, pyrin myös ankarasti vastustamaan kirosanakäyttöä.
Hienostunut nainen, nainen par excellence, ei häpeile suloista vittuansa, ei peittele sitä, vaan kulkee ylpeänä pää pystyssä. Naiset ovat ihania. :)
<<Ei empaattisuus liity älykkyyteen.>>
Valitettavasti liittyy. Tutustunet ilmiöön vajaamielisyys.- TotuusSattuuQC
rennostiM kirjoitti:
<<Taidat olla kovin nuori...>>
Minulla on kahdeksas vuosikymmen meneillään.
Vittu-sanaa käytettiin aina 1800-luvulle asti ilman huonontavaa merkitystä, jolloin se putosi sivistyneistön kirjakielestä, koska viktoriaanisena aikana ei ollut ollenkaan sopivaa puhua sukupuolielimistä. Kansa kuitenkin käytti sitä ja siksi se säilyi meidän aikaamme. 1960-luvulta lähtien on yhä enemmän vakiintunut sana pillu, mutta mielestäni kielen rikkaus tulee silyttää, joten on syytä elvyttää myös vittu, niin kuin kyrpä ja kulli.
Nuoriso on käyttänyt vittua KIROSANANA. Se on törkeätä. Käyttää naisen suloisinta elintä tarkoittavaa sanaa kirosanana on mautonta ja iljettävää. Samalla, kun pyrin palauttamaan sanaa alkuperäiseen käyttöönsä, pyrin myös ankarasti vastustamaan kirosanakäyttöä.
Hienostunut nainen, nainen par excellence, ei häpeile suloista vittuansa, ei peittele sitä, vaan kulkee ylpeänä pää pystyssä. Naiset ovat ihania. :)
<<Ei empaattisuus liity älykkyyteen.>>
Valitettavasti liittyy. Tutustunet ilmiöön vajaamielisyys."Valitettavasti liittyy. Tutustunet ilmiöön vajaamielisyys."
Vajaamielisyys on huomattava poikkeama normaalissa vaihteluvälissä olevasta älykkyydestä ja luokitellaan siis sairaudeksi. Eli oliko sinulla jotain todisteita siihen että normaalissa vaihteluvälissä olevalla älykkyydellä olisi korrelaatio empaattisuuden kanssa?
- yx7
Mjaa. Onpahan sinulla jutut.
Itse sanoisin, että omasta mielestään haluttava ihminen on sitä muidenkin mielestä. Ei tietenkään kaikkien, mutta monen. Ellei pidä itseään haluttavana, ei muutkaan pidä.- perus_S
Tismalleen noin. Lisäisin vielä sen, että silloin kun pitää itseään todella haluttavana ja vielä vetävänä, uskoo itseensä, niin saa juuri sen miehen tai naisen kuin haluaa. Oli sitten kyse perinteisestä parisuhteesta tai jostain muusta suhteesta.
- paatos
Viljelet paljon sanaa yksinkertainen kertoessasi näistä kahdesta ihmisestä ,se jo sinänsä ärsyttää joko teet sen provosoidaksi muut kirjoittamaan tai sitten pidät itseäsi muiden yläpuolella.Miksi joistakin tulee pari ja he pysyvät yhdessä riippuu niin monesta asiasta ettei sitä voi lyhyesti summata.Niinkuin sanot että kauneus ei riitä ihmisessä täytyy olla muitakin hyviä ominaisuuksia kuten hyvä luonne ja pyrkimys yhteiseen hyvään sekä että ei anna heti periksi kun vaikeuksia tulee.Nykyään tuntuu että vaikeuksien keskellä ei etsitä ratkaisua miten niistä selvitä.Vaan suljetaan ovi ja siirrytään seuraavaan ihmissuhteeseen .Mitään kestävää ei saada aikaiseksi.
- hatunkäyttökannattaa
On monenlaista älykkyyttä ja viisautta.
Sinä ap olet erittäin hyvä esimerkki siitä. Ilmeisesti olet ollut taas pakkasilla ilman pipoa ulkona, mutta älä huoli, vähemmälläkin järjellä pärjää.On vain yhtä laatua älykkyyttä. Se on intuitiivinen ja approksimatiivinen, syntynyt evoluution mukana, ja ollut ihmiselle välttämätön arvioidessaan etusijalle puolisoehdokkaan, jolla se on mahdollisimman korkea. Jos ihmisellä ei olisi kehittynyt kykyä arvioida puolison älykkyystasoa, ei älykkyys olisi voinut kehittyä.
Älykkyystestit on laadittu mahdollisimman lähelle tätä intuitiivista käsitystä, joten ne korreloivat hyvin ja positiivisesti intuitiivisten arvioitten kanssa ja keskenään. Täten voidaan määritelä, että älykkyys on sitä, mitä älykkyystestit mittaavat.
Muut käsitteet, kuten tunneäly, sosiaalinen älykkyys jne, eivät vastaa älykkyyden perinteistä intuitiivista käsitettä, vaan ne ovat toisensisältöisiä lahjakkuuden muotoja. Varsinkin edellämainittu on tullut muotiin viime aikoina, mutta käsite on sotkeva, koska sen rajaama alue on eri kuin perinteinen.
Käsitettä viisaus on käytetty jo ennenkin, ja sen alue on eri kuin älykkyyden.
Kun sanotaan, että joku on älykäs tai yksinkertainen, se kielessämme viittaa intuitiiviseen ja sen mukana älykkyystesteillä mitattavaan älykkyyteen.- hatunkäyttökannattaa
rennostiM kirjoitti:
On vain yhtä laatua älykkyyttä. Se on intuitiivinen ja approksimatiivinen, syntynyt evoluution mukana, ja ollut ihmiselle välttämätön arvioidessaan etusijalle puolisoehdokkaan, jolla se on mahdollisimman korkea. Jos ihmisellä ei olisi kehittynyt kykyä arvioida puolison älykkyystasoa, ei älykkyys olisi voinut kehittyä.
Älykkyystestit on laadittu mahdollisimman lähelle tätä intuitiivista käsitystä, joten ne korreloivat hyvin ja positiivisesti intuitiivisten arvioitten kanssa ja keskenään. Täten voidaan määritelä, että älykkyys on sitä, mitä älykkyystestit mittaavat.
Muut käsitteet, kuten tunneäly, sosiaalinen älykkyys jne, eivät vastaa älykkyyden perinteistä intuitiivista käsitettä, vaan ne ovat toisensisältöisiä lahjakkuuden muotoja. Varsinkin edellämainittu on tullut muotiin viime aikoina, mutta käsite on sotkeva, koska sen rajaama alue on eri kuin perinteinen.
Käsitettä viisaus on käytetty jo ennenkin, ja sen alue on eri kuin älykkyyden.
Kun sanotaan, että joku on älykäs tai yksinkertainen, se kielessämme viittaa intuitiiviseen ja sen mukana älykkyystesteillä mitattavaan älykkyyteen.Eipä enää hatun käyttö sinua auta, tarvitset näköjään ammattiapua.
- TotuusSattuuQC
rennostiM kirjoitti:
On vain yhtä laatua älykkyyttä. Se on intuitiivinen ja approksimatiivinen, syntynyt evoluution mukana, ja ollut ihmiselle välttämätön arvioidessaan etusijalle puolisoehdokkaan, jolla se on mahdollisimman korkea. Jos ihmisellä ei olisi kehittynyt kykyä arvioida puolison älykkyystasoa, ei älykkyys olisi voinut kehittyä.
Älykkyystestit on laadittu mahdollisimman lähelle tätä intuitiivista käsitystä, joten ne korreloivat hyvin ja positiivisesti intuitiivisten arvioitten kanssa ja keskenään. Täten voidaan määritelä, että älykkyys on sitä, mitä älykkyystestit mittaavat.
Muut käsitteet, kuten tunneäly, sosiaalinen älykkyys jne, eivät vastaa älykkyyden perinteistä intuitiivista käsitettä, vaan ne ovat toisensisältöisiä lahjakkuuden muotoja. Varsinkin edellämainittu on tullut muotiin viime aikoina, mutta käsite on sotkeva, koska sen rajaama alue on eri kuin perinteinen.
Käsitettä viisaus on käytetty jo ennenkin, ja sen alue on eri kuin älykkyyden.
Kun sanotaan, että joku on älykäs tai yksinkertainen, se kielessämme viittaa intuitiiviseen ja sen mukana älykkyystesteillä mitattavaan älykkyyteen."Älykkyystestit on laadittu mahdollisimman lähelle tätä intuitiivista käsitystä, joten ne korreloivat hyvin ja positiivisesti intuitiivisten arvioitten kanssa ja keskenään."
Oliko sinulla jotain tutkimustietoa tukemaan tätä väitettä korrelaatiosta vai mistä tuo käsitys on peräisin?
- Eijärjenhiventä
" ... erään yksinkertaisen eläkerouvan ... " ? - Mikä sinä aloittaja kuvittelet olevasi arvostelemaan kenenkään yksin- tai moninkertaisuutta?
Oletko sama tyyppi, joka kirjoittelee tuolla toisella palstalla ihan ärsyttävyyteen saakka. Aina perusteluna olin näennäistieteellinen selitys. En muista palstaa, mutta joskus törmäsin.
No itse asiaan. Noinhan se menee ja kyseessä on lähes itsestäänselvyys. Ensiksi rakastutaan ulkonäköön, mutta suhteen jatkon ratkaisevat henkiset ominaisuudet.
Määrittäisitkö henkevyyden?
Ja seuraavaksi näyttäisitkö sen tilaston, jossa sanotaan, että kauneus ja henkevyys kasautuvat tilastollisesti samoille ihmisille?
Jos asia olisi noin, niin sehän puolustaisi ihmisten vaistomaista tarvetta etsiä kaunista/komeaa kumppania, koska ne olisivat automaattisesti henkevämpiäkin (mitä se sitten ikinä tarkoittaakin). Tosin esimerkkisi todistaa toista. Esimerkkisi nainen ei kauneudestaan huolimatta pystynyt eläytymään toisten asemaan,<< Aina perusteluna olin näennäistieteellinen selitys.>>
En ymmärtänyt mitä tämä tarkoitti. Tarkoittiko se sitä, että perusteluni olivat mielestäsi näennäistieteelliset, vai sitä, että minä selitin keskustelukumppanin selityksen näennäistieteelliseksi?
Joka tapauksessa tarkoitan sitä, että ns. virallinen tiede, yliopistotiede, joka on linjassa luonnontieteen kanssa, on oikeaa tiedettä, muu näennäistiedettä tai ideologista sekamelskaa.
<<...ihan ärsyttävyyteen saakka.>>
Vaikka tieteellinen ajattelu onkin nykyaikana suuren yleisön keskuudessa paljon edistynyt, edelleen common sense -ajattelusta pääosa on epätieteellistä. Tieteen vastaiset ihmiset ärsyyntyvät joskus tavattomasti, kun heidän ajatuksiaan sanotaan nennäistieteellisiksi. Et ole ainoa. Me, jotka tuomme esiin tieteellistä näkemystä näillä palstoilla, olemme todella harvoja. Siksi verrattomasti useammat kiusautuvat meistä ja yrittävät kiusata meitä.
<<Ja seuraavaksi näyttäisitkö sen tilaston, jossa sanotaan, että kauneus ja henkevyys kasautuvat tilastollisesti samoille ihmisille?>>
Tämä ei ole tilastollinen empiirinen kysymys, vaan matemaattinen. Jos jotkin ominaisuudet ovat tavoiteltavia, henkilö joka valitsee, tavoittelee molempia. Ts. hän valitsee parikseen ensisijaisesti sellaisen, jolla on molemmat ominaisuudet, ei sellaista, jolla on vain toinen. Koska ominaisuudet eivät ole toisistaan riippuvat, molemmat muodostavat jälkeläisissä erillisen Gaußin käyrän. Kun nämä käyrät ovat kuitenkin samoissa jälkeläisissä, niiden yhteisvaikutuksena samat ominaisuudet ovat yhtäaikaa erittäin monissa jälkeläisissä. Mutta koska on kahdesta toisistaan riipumattomasta ominaisuudesta, on myös niitä jälkeläisiä, joilla on vain toinen ominaisuus. Tilastomatematiikka voi olla joillekin vaikeaa.
Otetaan esimerkki. Suomenruotsalaiset ovat olleet varakas hallitseva luokka. He ovat saaneet valikoida puolisoikseen parhaat päältä. He ovat tietysti valinneet niitä, jotka ovat sekä kauniita/komeita että varakkaita. Ominaisuudet ovat hiljalleen kasautumisen tuloksena lisääntyneet uusisssa sukupolvissa. Me suomenkieliset olemme keskimäärin geneettisesti hiukan toisenlaisia, koska emme ole niin usein voineet valita parhaita päältä. Olemme keskimäärin aavistuksen verran "juntimpia".
Eron näkee esimerkiksi ohittaessaan ruotsinkielisen koulun. Oppilaat ovat keskimäärin hiukan nätimpiä/komeampia, käytökseltään hienostuneempia. Varakkuus näkyy vaateissa ja varusteissa. Jos tulevat linja-autoon, voi puheesta ja käytöksestä myös huomata, että ovat keskimäärin hieman älykkäämpiä.
<<Määrittäisitkö henkevyyden?>>
En edes yritä. Ei ole pienintäkään mahdollisuutta "määritellä" riidattomasti jotakin sanaa, joka kuvaa laajaa ominaisuutta. Meillä on kuitenkin sosiaalisen kanssakäyntimme tuloksena jokseenkin yhteinen käsitys sanojen merkityksestä. Sen pitemmmälle emme pääse. Pientä eroa se kuitenkin jättää eri arvioijien välille.
Hyvää jatkoa sinulle, Hyvää Pääsiäistä ja kaunista kesää!rennostiM kirjoitti:
<< Aina perusteluna olin näennäistieteellinen selitys.>>
En ymmärtänyt mitä tämä tarkoitti. Tarkoittiko se sitä, että perusteluni olivat mielestäsi näennäistieteelliset, vai sitä, että minä selitin keskustelukumppanin selityksen näennäistieteelliseksi?
Joka tapauksessa tarkoitan sitä, että ns. virallinen tiede, yliopistotiede, joka on linjassa luonnontieteen kanssa, on oikeaa tiedettä, muu näennäistiedettä tai ideologista sekamelskaa.
<<...ihan ärsyttävyyteen saakka.>>
Vaikka tieteellinen ajattelu onkin nykyaikana suuren yleisön keskuudessa paljon edistynyt, edelleen common sense -ajattelusta pääosa on epätieteellistä. Tieteen vastaiset ihmiset ärsyyntyvät joskus tavattomasti, kun heidän ajatuksiaan sanotaan nennäistieteellisiksi. Et ole ainoa. Me, jotka tuomme esiin tieteellistä näkemystä näillä palstoilla, olemme todella harvoja. Siksi verrattomasti useammat kiusautuvat meistä ja yrittävät kiusata meitä.
<<Ja seuraavaksi näyttäisitkö sen tilaston, jossa sanotaan, että kauneus ja henkevyys kasautuvat tilastollisesti samoille ihmisille?>>
Tämä ei ole tilastollinen empiirinen kysymys, vaan matemaattinen. Jos jotkin ominaisuudet ovat tavoiteltavia, henkilö joka valitsee, tavoittelee molempia. Ts. hän valitsee parikseen ensisijaisesti sellaisen, jolla on molemmat ominaisuudet, ei sellaista, jolla on vain toinen. Koska ominaisuudet eivät ole toisistaan riippuvat, molemmat muodostavat jälkeläisissä erillisen Gaußin käyrän. Kun nämä käyrät ovat kuitenkin samoissa jälkeläisissä, niiden yhteisvaikutuksena samat ominaisuudet ovat yhtäaikaa erittäin monissa jälkeläisissä. Mutta koska on kahdesta toisistaan riipumattomasta ominaisuudesta, on myös niitä jälkeläisiä, joilla on vain toinen ominaisuus. Tilastomatematiikka voi olla joillekin vaikeaa.
Otetaan esimerkki. Suomenruotsalaiset ovat olleet varakas hallitseva luokka. He ovat saaneet valikoida puolisoikseen parhaat päältä. He ovat tietysti valinneet niitä, jotka ovat sekä kauniita/komeita että varakkaita. Ominaisuudet ovat hiljalleen kasautumisen tuloksena lisääntyneet uusisssa sukupolvissa. Me suomenkieliset olemme keskimäärin geneettisesti hiukan toisenlaisia, koska emme ole niin usein voineet valita parhaita päältä. Olemme keskimäärin aavistuksen verran "juntimpia".
Eron näkee esimerkiksi ohittaessaan ruotsinkielisen koulun. Oppilaat ovat keskimäärin hiukan nätimpiä/komeampia, käytökseltään hienostuneempia. Varakkuus näkyy vaateissa ja varusteissa. Jos tulevat linja-autoon, voi puheesta ja käytöksestä myös huomata, että ovat keskimäärin hieman älykkäämpiä.
<<Määrittäisitkö henkevyyden?>>
En edes yritä. Ei ole pienintäkään mahdollisuutta "määritellä" riidattomasti jotakin sanaa, joka kuvaa laajaa ominaisuutta. Meillä on kuitenkin sosiaalisen kanssakäyntimme tuloksena jokseenkin yhteinen käsitys sanojen merkityksestä. Sen pitemmmälle emme pääse. Pientä eroa se kuitenkin jättää eri arvioijien välille.
Hyvää jatkoa sinulle, Hyvää Pääsiäistä ja kaunista kesää!No samaa näennäistieteellisyyttä viljelet tässäkin. En tiedä, miksi edes vaivaudun kommentoimaan.
Jos et pysty määrittelemään jotain asiaa, et voi tehdä siitä tilastoakaan tai käyttää sitä matematisessa yhtälössä. Ei asiaa voida tutkia, ellei ole yhtäläistä käsitystä mitä tutkitaan.
"hän valitsee parikseen ensisijaisesti sellaisen, jolla on molemmat ominaisuudet"
Miksi siis esimerkkisi nainen ei valinnut sellaista miestä?
" Kun nämä käyrät ovat kuitenkin samoissa jälkeläisissä, niiden yhteisvaikutuksena samat ominaisuudet ovat yhtäaikaa erittäin monissa jälkeläisissä. "
Ei jälkeläisissä ole mitään gaussin käyriä. En tiedä, noudattaako älykkyys saati henkevyys muutenkaan gaussin käyrää, mutta niiden korrelaatiota mikään tekstissäsi mikään ei todista.
"Mutta koska on kahdesta toisistaan riipumattomasta ominaisuudesta"
Koita nyt päättää kumpaa yrität sanoa. Aloituksessasi sanoit "Positiiviset ominaisuudet, kuten kauneus ja henkevyys, kasautuvat useammin samalle henkilölle"
"Oppilaat ovat keskimäärin hiukan nätimpiä/komeampia, käytökseltään hienostuneempia. Varakkuus näkyy vaateissa ja varusteissa. Jos tulevat linja-autoon, voi puheesta ja käytöksestä myös huomata, että ovat keskimäärin hieman älykkäämpiä."
Nämä kaikki (vaatteiden arvokkuutta) lukuunottamatta ovat sellaisia käsitteitä, että yksittäisen ihmisen linja-autossa tekemät havainnot eivät omaa mitään tieteellistä arvoa., joten tuolla esimerkillä ei ole mitään arvoa asiasi todistamisessa.
"Tilastomatematiikka voi olla joillekin vaikeaa"
Huomaan kyllä, jos ei omaa edes tieteellisen ajattelun peruskäsitteitä.- TotuusSattuuQC
rennostiM kirjoitti:
<< Aina perusteluna olin näennäistieteellinen selitys.>>
En ymmärtänyt mitä tämä tarkoitti. Tarkoittiko se sitä, että perusteluni olivat mielestäsi näennäistieteelliset, vai sitä, että minä selitin keskustelukumppanin selityksen näennäistieteelliseksi?
Joka tapauksessa tarkoitan sitä, että ns. virallinen tiede, yliopistotiede, joka on linjassa luonnontieteen kanssa, on oikeaa tiedettä, muu näennäistiedettä tai ideologista sekamelskaa.
<<...ihan ärsyttävyyteen saakka.>>
Vaikka tieteellinen ajattelu onkin nykyaikana suuren yleisön keskuudessa paljon edistynyt, edelleen common sense -ajattelusta pääosa on epätieteellistä. Tieteen vastaiset ihmiset ärsyyntyvät joskus tavattomasti, kun heidän ajatuksiaan sanotaan nennäistieteellisiksi. Et ole ainoa. Me, jotka tuomme esiin tieteellistä näkemystä näillä palstoilla, olemme todella harvoja. Siksi verrattomasti useammat kiusautuvat meistä ja yrittävät kiusata meitä.
<<Ja seuraavaksi näyttäisitkö sen tilaston, jossa sanotaan, että kauneus ja henkevyys kasautuvat tilastollisesti samoille ihmisille?>>
Tämä ei ole tilastollinen empiirinen kysymys, vaan matemaattinen. Jos jotkin ominaisuudet ovat tavoiteltavia, henkilö joka valitsee, tavoittelee molempia. Ts. hän valitsee parikseen ensisijaisesti sellaisen, jolla on molemmat ominaisuudet, ei sellaista, jolla on vain toinen. Koska ominaisuudet eivät ole toisistaan riippuvat, molemmat muodostavat jälkeläisissä erillisen Gaußin käyrän. Kun nämä käyrät ovat kuitenkin samoissa jälkeläisissä, niiden yhteisvaikutuksena samat ominaisuudet ovat yhtäaikaa erittäin monissa jälkeläisissä. Mutta koska on kahdesta toisistaan riipumattomasta ominaisuudesta, on myös niitä jälkeläisiä, joilla on vain toinen ominaisuus. Tilastomatematiikka voi olla joillekin vaikeaa.
Otetaan esimerkki. Suomenruotsalaiset ovat olleet varakas hallitseva luokka. He ovat saaneet valikoida puolisoikseen parhaat päältä. He ovat tietysti valinneet niitä, jotka ovat sekä kauniita/komeita että varakkaita. Ominaisuudet ovat hiljalleen kasautumisen tuloksena lisääntyneet uusisssa sukupolvissa. Me suomenkieliset olemme keskimäärin geneettisesti hiukan toisenlaisia, koska emme ole niin usein voineet valita parhaita päältä. Olemme keskimäärin aavistuksen verran "juntimpia".
Eron näkee esimerkiksi ohittaessaan ruotsinkielisen koulun. Oppilaat ovat keskimäärin hiukan nätimpiä/komeampia, käytökseltään hienostuneempia. Varakkuus näkyy vaateissa ja varusteissa. Jos tulevat linja-autoon, voi puheesta ja käytöksestä myös huomata, että ovat keskimäärin hieman älykkäämpiä.
<<Määrittäisitkö henkevyyden?>>
En edes yritä. Ei ole pienintäkään mahdollisuutta "määritellä" riidattomasti jotakin sanaa, joka kuvaa laajaa ominaisuutta. Meillä on kuitenkin sosiaalisen kanssakäyntimme tuloksena jokseenkin yhteinen käsitys sanojen merkityksestä. Sen pitemmmälle emme pääse. Pientä eroa se kuitenkin jättää eri arvioijien välille.
Hyvää jatkoa sinulle, Hyvää Pääsiäistä ja kaunista kesää!"He ovat tietysti valinneet niitä, jotka ovat sekä kauniita/komeita että varakkaita. Ominaisuudet ovat hiljalleen kasautumisen tuloksena lisääntyneet uusisssa sukupolvissa"
Varakkuus ei tietääkseni ole genettinen ominaisuus joka voisi periytyä pelkällä luonnonvalinnalla. - alle120
rennostiM kirjoitti:
<< Aina perusteluna olin näennäistieteellinen selitys.>>
En ymmärtänyt mitä tämä tarkoitti. Tarkoittiko se sitä, että perusteluni olivat mielestäsi näennäistieteelliset, vai sitä, että minä selitin keskustelukumppanin selityksen näennäistieteelliseksi?
Joka tapauksessa tarkoitan sitä, että ns. virallinen tiede, yliopistotiede, joka on linjassa luonnontieteen kanssa, on oikeaa tiedettä, muu näennäistiedettä tai ideologista sekamelskaa.
<<...ihan ärsyttävyyteen saakka.>>
Vaikka tieteellinen ajattelu onkin nykyaikana suuren yleisön keskuudessa paljon edistynyt, edelleen common sense -ajattelusta pääosa on epätieteellistä. Tieteen vastaiset ihmiset ärsyyntyvät joskus tavattomasti, kun heidän ajatuksiaan sanotaan nennäistieteellisiksi. Et ole ainoa. Me, jotka tuomme esiin tieteellistä näkemystä näillä palstoilla, olemme todella harvoja. Siksi verrattomasti useammat kiusautuvat meistä ja yrittävät kiusata meitä.
<<Ja seuraavaksi näyttäisitkö sen tilaston, jossa sanotaan, että kauneus ja henkevyys kasautuvat tilastollisesti samoille ihmisille?>>
Tämä ei ole tilastollinen empiirinen kysymys, vaan matemaattinen. Jos jotkin ominaisuudet ovat tavoiteltavia, henkilö joka valitsee, tavoittelee molempia. Ts. hän valitsee parikseen ensisijaisesti sellaisen, jolla on molemmat ominaisuudet, ei sellaista, jolla on vain toinen. Koska ominaisuudet eivät ole toisistaan riippuvat, molemmat muodostavat jälkeläisissä erillisen Gaußin käyrän. Kun nämä käyrät ovat kuitenkin samoissa jälkeläisissä, niiden yhteisvaikutuksena samat ominaisuudet ovat yhtäaikaa erittäin monissa jälkeläisissä. Mutta koska on kahdesta toisistaan riipumattomasta ominaisuudesta, on myös niitä jälkeläisiä, joilla on vain toinen ominaisuus. Tilastomatematiikka voi olla joillekin vaikeaa.
Otetaan esimerkki. Suomenruotsalaiset ovat olleet varakas hallitseva luokka. He ovat saaneet valikoida puolisoikseen parhaat päältä. He ovat tietysti valinneet niitä, jotka ovat sekä kauniita/komeita että varakkaita. Ominaisuudet ovat hiljalleen kasautumisen tuloksena lisääntyneet uusisssa sukupolvissa. Me suomenkieliset olemme keskimäärin geneettisesti hiukan toisenlaisia, koska emme ole niin usein voineet valita parhaita päältä. Olemme keskimäärin aavistuksen verran "juntimpia".
Eron näkee esimerkiksi ohittaessaan ruotsinkielisen koulun. Oppilaat ovat keskimäärin hiukan nätimpiä/komeampia, käytökseltään hienostuneempia. Varakkuus näkyy vaateissa ja varusteissa. Jos tulevat linja-autoon, voi puheesta ja käytöksestä myös huomata, että ovat keskimäärin hieman älykkäämpiä.
<<Määrittäisitkö henkevyyden?>>
En edes yritä. Ei ole pienintäkään mahdollisuutta "määritellä" riidattomasti jotakin sanaa, joka kuvaa laajaa ominaisuutta. Meillä on kuitenkin sosiaalisen kanssakäyntimme tuloksena jokseenkin yhteinen käsitys sanojen merkityksestä. Sen pitemmmälle emme pääse. Pientä eroa se kuitenkin jättää eri arvioijien välille.
Hyvää jatkoa sinulle, Hyvää Pääsiäistä ja kaunista kesää!Olisin valmis lyömään vetoa ettei kirjoittaja saa kovin korkeita pisteitä äo-testeissä.
- 7470
rennostiM kirjoitti:
<< Aina perusteluna olin näennäistieteellinen selitys.>>
En ymmärtänyt mitä tämä tarkoitti. Tarkoittiko se sitä, että perusteluni olivat mielestäsi näennäistieteelliset, vai sitä, että minä selitin keskustelukumppanin selityksen näennäistieteelliseksi?
Joka tapauksessa tarkoitan sitä, että ns. virallinen tiede, yliopistotiede, joka on linjassa luonnontieteen kanssa, on oikeaa tiedettä, muu näennäistiedettä tai ideologista sekamelskaa.
<<...ihan ärsyttävyyteen saakka.>>
Vaikka tieteellinen ajattelu onkin nykyaikana suuren yleisön keskuudessa paljon edistynyt, edelleen common sense -ajattelusta pääosa on epätieteellistä. Tieteen vastaiset ihmiset ärsyyntyvät joskus tavattomasti, kun heidän ajatuksiaan sanotaan nennäistieteellisiksi. Et ole ainoa. Me, jotka tuomme esiin tieteellistä näkemystä näillä palstoilla, olemme todella harvoja. Siksi verrattomasti useammat kiusautuvat meistä ja yrittävät kiusata meitä.
<<Ja seuraavaksi näyttäisitkö sen tilaston, jossa sanotaan, että kauneus ja henkevyys kasautuvat tilastollisesti samoille ihmisille?>>
Tämä ei ole tilastollinen empiirinen kysymys, vaan matemaattinen. Jos jotkin ominaisuudet ovat tavoiteltavia, henkilö joka valitsee, tavoittelee molempia. Ts. hän valitsee parikseen ensisijaisesti sellaisen, jolla on molemmat ominaisuudet, ei sellaista, jolla on vain toinen. Koska ominaisuudet eivät ole toisistaan riippuvat, molemmat muodostavat jälkeläisissä erillisen Gaußin käyrän. Kun nämä käyrät ovat kuitenkin samoissa jälkeläisissä, niiden yhteisvaikutuksena samat ominaisuudet ovat yhtäaikaa erittäin monissa jälkeläisissä. Mutta koska on kahdesta toisistaan riipumattomasta ominaisuudesta, on myös niitä jälkeläisiä, joilla on vain toinen ominaisuus. Tilastomatematiikka voi olla joillekin vaikeaa.
Otetaan esimerkki. Suomenruotsalaiset ovat olleet varakas hallitseva luokka. He ovat saaneet valikoida puolisoikseen parhaat päältä. He ovat tietysti valinneet niitä, jotka ovat sekä kauniita/komeita että varakkaita. Ominaisuudet ovat hiljalleen kasautumisen tuloksena lisääntyneet uusisssa sukupolvissa. Me suomenkieliset olemme keskimäärin geneettisesti hiukan toisenlaisia, koska emme ole niin usein voineet valita parhaita päältä. Olemme keskimäärin aavistuksen verran "juntimpia".
Eron näkee esimerkiksi ohittaessaan ruotsinkielisen koulun. Oppilaat ovat keskimäärin hiukan nätimpiä/komeampia, käytökseltään hienostuneempia. Varakkuus näkyy vaateissa ja varusteissa. Jos tulevat linja-autoon, voi puheesta ja käytöksestä myös huomata, että ovat keskimäärin hieman älykkäämpiä.
<<Määrittäisitkö henkevyyden?>>
En edes yritä. Ei ole pienintäkään mahdollisuutta "määritellä" riidattomasti jotakin sanaa, joka kuvaa laajaa ominaisuutta. Meillä on kuitenkin sosiaalisen kanssakäyntimme tuloksena jokseenkin yhteinen käsitys sanojen merkityksestä. Sen pitemmmälle emme pääse. Pientä eroa se kuitenkin jättää eri arvioijien välille.
Hyvää jatkoa sinulle, Hyvää Pääsiäistä ja kaunista kesää!Suomenruotsalaisilla seuduilla näkyvät myös sisäsiittoisuuden seuraukset jopa ulkonäössä.
"Omituisuus" on yleisempää kuin valtaväestön keskuudessa mutta nuo "mutantit" eivät ole kovinkaan havaittavasti esillä vaan pysyvät etupäässä omissa porukoissaan. alle120 kirjoitti:
Olisin valmis lyömään vetoa ettei kirjoittaja saa kovin korkeita pisteitä äo-testeissä.
144.
7470 kirjoitti:
Suomenruotsalaisilla seuduilla näkyvät myös sisäsiittoisuuden seuraukset jopa ulkonäössä.
"Omituisuus" on yleisempää kuin valtaväestön keskuudessa mutta nuo "mutantit" eivät ole kovinkaan havaittavasti esillä vaan pysyvät etupäässä omissa porukoissaan.Tätä asiaa en tunne.
- TotuusSattuuQC
rennostiM kirjoitti:
144.
"144."
Kuinka paljon empaattisemmaksi tuo älykkyys sinut tekee verrattuna vaikkapa ihmiseen jonka ÄÖ on "vain" 120? - ExMe
rennostiM kirjoitti:
144.
144 kuin ne valitut paratiisiin?! Sinä?
- oikeat.paikat
Eikö se olisi miesten tehtävä eläytyä seinäruusuihin ja hakea välillä heitäkin tanssimaan? Jos tällä kaunottarella on elämässään ollut yksi areena jossa hän on päässyt "loistamaan" lyhyen aikaa, kokemaan hauskuutta ja iloa, niin ei välttämättä tule ihan heti mieleen tasapuolisuuskysymykset siskojen puolesta. Seinäruusuna varmaan karttelisin muutenkin sellaisia liitomestoja, jossa tulisi paha mieli. Eiköhän näille "henkeville" olisi muita elokoloja päästä loistamaan edukseen ja näin viehättämään kaltaisiaan henkevyyksiä.
- jououo
Siis kun tanssipaikan tarkoitus on kai päästä mahdollisimman paljon tanssimaan, ja siitä usein joutuu vielä maksamaan, niin miksipä ei koko rahan edestä. Ei muillakaan areenoilla, paitsi huvipuistossa karuselliin, mennä jonotusperiatteella tasapuolisesti.
- yidxf
Jaa-a. Omituista jutussasi on... kaikki. Ensinnäkään kauneus ja haluttavuus ei ole sama juttu. Kauneus on vain katsojan silmissä. Haluttavuus tulee ulkoisen ja sisäisen yhdistelmästä - sekin jokaisen omien mieltymysten mukaisesti.
Nainen käy tansseissa, hipoissa, discossa missä vaan tanssitaan omien mieltymysten mukaisesti. Erityisesti vanhanajan tansseissa käytiin, koska se oli niitä ainoita paikkoja, joissa tavata muita ihmisiä. Ravintolaan naiset eivät päässeet ilman miesseuralaista aina edes 70-luvullakaan. Monet naiset käyvät tansseissa (lavoilla) vain tanssimassa. Sitä pidettiin kevytmielisenä.
"Yritin saada häntä eläytymään niiden asemaan, joita ei haettu, jotka olivat - niin kuin silloin halventavasti sanottiin - seinäruusuina. Ei hän pystynyt eläytymään, tanssit olivat vain ihania."
Miksi ihmeessä, mitä järkeä? Kerronpa vähän itsestäni. Olen käynyt nuorempana ja vähän vanhempanakin tanssimassa. Nuorempana kaverit pakottivat discoon mukaan. Lähdin. Ajattelin, että ellei minua haeta, tanssin yksin. Se oli uutta siihen aikaan. Kuten sekin että naiset ja miehet tanssivat keskenään, tai isommissa ryhmissä. No, mutta koskaan ei tarvinnut tanssia yksin kuin korkeintaan ekan biisin. Olen keskivertonaista lyhyempi, ihan kohtuullisen hyvän näköinen, mutta en mitään missityyppiä. Silti flaksi kävi aina. Niin myös ystävilläni. Joillain ei käynyt, mutta jos joku olisi pyytänyt eläytymään heihin, pyyntö olisi ollut silloinkin omituinen. En minä voi sille mitään, ettei joitain toisia haettu. Ja olen varma, ettei minua haettu "poikkeuksellisen kauneuteni " vuoksi, koska en ollut poikkeuksellisen kaunis. En käynyt edes tanssimassa, koska "tanssit olivat vain ihania", sillä en juurikaan pitänyt niistä. Olin vain tyttökaverieni seurana, pääsi pois kotoa nyhräämästä.
Kun kertomasi nainen on nauttinut tansseista, on eläytymispyyntösi seinäruusuisin jotenkin poikkeuksellisen omituinen. Itse löysin rokkikeikat, ja nautin niistä suunnattomasti. Välillä siellä näki yhtä jos toista. Monella naisella ei ollut todellakaan mukavaa - usein itkut ja hammastenkiristykset johtuivat miehistä, omasta tai jostain muusta. Kiinnitin asiaan huomioni, ehkä vaihdoin sanasen, mutta keskityin nauttimaan keikasta. Kun iloitsee ja nauttii jostain, oli asia mikä tahansa, miksi silloin pitäisi eläytyä niihin, jotka eivät mistä tahansa syystä nauti? Kiva lähteä keikalle tai lauantaitansseihin, laittautua pitkään... ja sitten olla nauttimatta keikasta tai tansseista, ja keskittyä pitämään ikävää, jota jollain on? Niinkö?
Nyt sitten seurusteluun. Se on täysin eri asia kuin tansseissa käynti. Jos nainen oikein tykkää tanssia, niin hän käy tansseissa, vaikka hänen miehensä ei tanssisi ollenkaan. Läheskään kaikki naiset eivät tansseissa edes etsi itselleen miesehdokkaita. Mies kun valitaan myös ulkoisten ja sisäisten ominaisuuksien yhdistelmästä - jokainen omien mieltymystensä mukaan. "Niinpä nainen oli mennyt naimisiin sangen yksinkertaisen miehen kanssa." Mikä sinä olet arvioimaan naisen miestä yksinkertaiseksi? Toisaalta, onhan olemassa hieno sanonta "yksinkertainen on kaunista"....- jlhiik
Hyvä päivitys nykypäivään. Enpä olisi arvannut että jotkut laahustelee vielä kovinkin historiallisen kuuloisissa maisemissa. Olisi kovin ikävää toimia joka kerta seurueen saatika lavallisen kestitsevänä emäntänä varmistellen että kaikilla on hauskaa ja ihmiset löytäisivät toisensa. Minusta tällaista tehtävää lankeaa korkeintaan yksityistkekkereiden järjestäjälle.
Omituista ajattelua minusta.
Minulla on kauppareissuillani tapana käydä baarissa tuopposella ostosteni lomassa. Tuskin siellä kukaan minua kovin outona pitää, tai enpä ole enää niin varma... En ole tosiaan aviomies tai sänkykamarikaveria etsimässä, vaikka joskus tulee ilahduttavasti vaihdettua jokunen sana jonkun satunnaisen miehen tai naisen kansaa. Yksinäiselle pieni piristys. - perin.kummallista
Ja mitä tulee jonkun varsin tuntemattoman ihisen yksinkertaisuuteen, niin enpä uskaltaisi arvioida. Mistä myöskään tiedämme kuinka raakaa arkea tämä lavojen tähtönen muuten elää ja millaisten haasteiden kanssa hän on tekemisissä päivittäin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kysymys muille miehille
Onko teille varattu nainen ongelma? Mikään muu naisessa ei töki kun se että hän on varattu. Kamppailen houkutuksen kanss1387657Kaipaisin nyt kosketusta
jota ei koskaan ole ollut. Saisinpa tuntea kätesi niskallani ja silittelemässä päätäni. Sulaisin varmasti siihen.282938Imaami kysyy, miksi pojat uivat ilman valvontaa
Kalajoen särkät ovat usean kilometrin pituiset. Siellä on kylttejä, joissa varoitetaan rannan vaaroista. Siellä ei ole3291823Mansikkatiloilla hyväksikäytetään ukrainalaisia
Työolot ovat surkeita ja palkka kelvoton. https://yle.fi/a/74-201729422691492Kerrostaloihin ilmalämpöpumput
Ulkomailla näkee paljon ilmalämpöpumppuja kerrostalojen ulkoseinissä. Mikä estää taloyhtiötä hankkimasta niitä asuntoih1191301- 1001159
En ymmärrä käytöstäsi
Se on ollut eräänlaista hyväksikäyttöä. Että seura kyllä kelpaa palstan välityksellä silloin kun ei ole parempaakaan tek1371072Persaukinen puolankalainen kävi kerjäämässä paitaa
Ja lippistä. Nauratti suuresti kun katsoin. Kukahan mahtanee olla? Voipi katsoa täältä jutun. https://www.youtube.com19976Kirkonkylän puliveivarit
Hieman pistää silmään nuo puliukot ja akat kirkonkylän penkeillä ja S-marketin kulmilla. Tarttis varmaan tehdä asialle j20956Kiitoksia kaikille epäasiallisesta sisällöstä liputtaneille
Se ylimielisyys ja epäasiallisen julkaisun jakaminen ei sitten kantanut.82931