Kaasuturbiinialus Finnjet piipahti taannoin Alankomaissa, jossa siihen asennettiin turbiinien rinnalle kaksi dieselmoottoria alennusvaihteineen. Telakointi kesti noin 6 viikkoa. Kun asennusaikaa vertaa hiljattain telakalla alennusvaihteiden vaihdossa käyneeseen dieselalus Baltic Princessiin, niin kestikö dieselöinti työn vaativuuten nähden pitkään, vai suoritettiinko se nopeasti?
Kestikö Finnjetin dieselöinti mielestänne pitkään?
asennusaika
25297
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Älä Kalluppi jatka enää! Vitsi on jo homehtunut.
Olisiko tämä palsta parempi? https://keskustelu.suomi24.fi/harrastukset/veneily/laivat-ja-merenkulku
Ei ole. Kyllä Finnjetin kaikki osat on jo sulatettu tehty uutta metallia.
Älkää ruokkiko trollia ja trolli menehtyy.
Oli se ainakin paremmin suunniteltu telakointi. BP ajettiin tyyliin Puolaan ja sanottiin että laittakaa uudet askit. No muuten hyvä muttei ne askit sopineet heittämällä. Olisihan remppaa voinut funtsia hieman etukäteenkin.
Pääasia että Baltic Princess on toiminut nyt hyvin kun kerran kuntoon saatiin. Ei näitä kukaan muista enää muutaman kuukauden kuluttua.
Eilen tosin viimeksi ongelmia
vain tunti myöhässä Turusta lähtiessä,
ongelmat jatkuu?
Edelleen , , ,
Mistä sellaista olet saanut päähäsi? Kyllä BP lähti eilen aikataulun mukaisesti noin klo 20.15 kuten pitikin.
Korjataan nyt tuo: ko. tapahtuma oli tiistaina 26.03.2018
ongelmat jatkui
Joo, tosi iso ongelma. Rampilla yhdeltä rekalta laukes paineputki. Jarrut lukkiutu ja ne piti siinä korjata.
Ei autokansi ole mikään korjaamo. Ne jumissa olevat romut vedetään kyydistä puoliperien siirtoautoilla.
Ei helkatti. Luotsit takaisin ja järkeä foorumeille.
Tuo Finnjetin keissi oli huomattavasti simppelimpi. Siinä ajettiin vaan lavetilla autokannelle päävaihteiden yläpuolelle dieselit ja alennusvaihteelliset kulmavaihteet, joista autokannen läpi akseli päävaihteille ja sinne yksi simppeli jakolaatikko. Lisäksi tietysti dieseltankki, mutta sekin mahtui autokannelle. Ei tarvinnut siis purkaa vanhaa ensin alta pois.
Vai että meinaat näin toteutettavan dieselgeneraattorit...
Vielä kun joku selittäisi, miten tämä liittyy laivamatkailuun.
Finnjet oli aikoinaan maailman suurin autolautta ja kuljetti tuhansia ihmisiä Suomen ja Saksan välillä. Nähtävästi olet sen verran nuori ettet muista koko turbiinialusta. Itse matkustin Finnjetillä ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla.
Niin, toistan vajakille kysymyksen toisessa muodossa: miten koneistoon tehtävät asennukset liittyvät laivamatkailuun?
Minulla on vankka käsitys, ettei matkusjia edes päästetä konehuoneeseen.
Oletpa ärhäkkänä, kun oikein nimittelemäänkin ryhdyt.
Luuletko että matkustaja-alukset kulkisivat ilman koneita? Tuskin kovinkaan moni nykyihmisistä viitsii lähteä viikinkilaivan tapaiselle souturetkelle hikoilemaan.
Ilman koneita ei ole laivamatkoja eikä risteilyitä. Finnjetin matkat olisivat jääneet huomattavasti harvemmiksi ilman halvempaa polttoaineratkaisua.
Mutta jos tämä aihe ei kuulu osastolle "laivat ja merenkulku", mitkä aiheet sinne sitten oikein kuuluvat?
Tämä on kai matkailusivusto, laivojen teknisiä seikkoja käsiteltäneen muualla, esim. juuri sivustolla "Laivat ja merenkulku"?
Tämä palsta on nimeltään "laivamatkat ja risteilyt", jos et sattunut huomaamaan.
Niin näsäviisasta kuin vain näsäviisas voi olla. Mutta jos tuo (onhan laivassa koneet) on sulle laivamatkailun kriteeri, niin silloin kriteerejä on kai täkkipeitteen väri, savujen pesu, köysien materiaali, pohjamaalin vesistöystävällisyys, laivan rakennusmateriaalit, laivan jääkaapit jne jne. Eli kaikki mahdollinen kuuluisi laivamatkailuun. Mukaan lukien miehistön työhansikkaat.
Olet aika surkea häirikkö ja kaiken lisäksi persanan epälooginen.
Paras tuomari istuu aina katsomossa!
On siis vaikeaa yli 40 vuoden päästä arvioida T/s Finnjetin tilaajjien
mietteitä, kun aluksen käyttämän kevyen polttoöljyn hinta oli
jo ennen aluksen tilaamista merkittävästi kallistunut.
Joku saattaa jälkiviisaana sanoa, että piirustuspöydällä ollut nopea alus
olisi kenties kannattanut jättää tilaamatta, mutta siitäkin olisi ollut omat
kustannuksensa.
Reitti Travemündeen oli jaettu kahden varustamon kesken ja 38 - 40 tunnin ylitystä sen aikuisilla pienehköillä aluksilla pidettiin pitkänä. Samaan aikaan uskottiin lisäksi molempisuuntaisen automatkailun kasvuun.
Uutta kalustoa olisi lähiaikoina siis joka tapauksessa tarvittu.
Harmi, ettei alus enää myöhemmin sopinut muillekaan reiteille, joten se joutui naulatehtaalle vain n. 30 v iässä.
FinnJet on kyllä jo romutettu.
1977-2008.RIP Finnjet.
Minkähän tempun tekivät Raumalla, kun saivat toimimaan dieselit yhtä aikaa kaasuturbiinien kanssa? Siihen saakkahan niitä oli voinut käyttää ainoastaan joko tai. Huopuu