vieläkään, vaikka onhan se ihan ymmärrettävää kun et kunnolla tunne mut...
Sä et oikein luota minuun
tulivaanmieleen
4301
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Joskus tartuin oljekorsiin, tää olis voinu olla sellanen... Kuinka paljon halusin häneen luottaa ja mihin se johti....
Ei tässä ole mistään luottamuspulasta kyse, jos ymmärrät..tämän
Joo Repeen eli Reiskaan en luota kun kerran jätti minut lavatansseissa kuin halvan sukan halpahallin laariin vuonna 1953 ja sitten otti Kepen käsipuoleensa joka oli silloisen kunnanjohtajan pikkuserkku ja yllätyksekseen tämä Kepe ei taas halunnutkaan olla missään tekemisissä Reiskan kanssa mutta silti menivät jopa naimisiin samana vuonna ja samana päivänä kun ostin punaista maitoa torilta. Sitten tuli tämä lappilainen myyntitykki nimeltänsä Holger,joka vannoi että joo mennään vaan eikä meinata ja siitähän tuli sellainen ketjujen summa et Holger oli virallisesti naimisissa tämän Kepen kanssa vaikkakaan ei ollut ihan varmaa missä olivat menneet vai olivatko ollenkaan menneet ja asiahan ei minulle silloin kuulunut, mutta tämä Kepe oli oikeasti susi lampaan vaatteissa ja Holger oli muuten vaan vapaata riistaa, ainakin omasta mielestään ja kaiken huippuna tämä Kepe ei sitten lopuksi ollutkaan sitä mitä antoi ymmärtää vaan oletettavasti oli tullut siihen päätökseen että entinen miehensä oli menneen talven lumiukkoja ja siitä en tiedä miten sitten Holger otti asian kun oli muutenkin aina ottaneena jos jonkin moista pulloa,sanonpahan vaan että ei kannata ja nykyään Repe ja tämä Holger sekä Kepa ovat naimisissa keskenään. Kerran jopa muinoin lainasin Repelle tekohampaitani ja se oli sellaista huutoa hänen puoleltaan kun eivät kuulemma kelvanneet kun oli väärin muka tehty ja eivät sopineet suuhunsa sitten millään vaikka sanoja tuli sen ukon suusta jopa väärinpäin lopulta hän kelpuutti ne koska muutakaan ei ollut ja en ole vieläkään saanut niitä takaisin ja ovat kuulemma jakaneet yhdessä tekohampaanikin.
Minäkään en kyllä luota oikein kehenkään ihmiseen ja pikkusiskon mieheen kaikista vähiten, ei 50-vuotta mitenkään luottamusta ole parantanut, mutta olen silti antanut lahjoja aina, aika suuriakin määriä siskon lapselle, käteistä rahaa juhliin ja niin.
Olen siis joku saakelin suvun Pablo -joka antelee käteisiä toisille lahjaksi kun ei itse tarvitse :D
Isä on tykännyt kun olen ostellut sille kaikkia uusia koneita :D