Kuinka lujaa ajatte konetta vastaisilla? Meillä menee helposti yli 3000 rpmin ja olen miettinyt onko joliikaa? Keskimäärin varmaan n. parisataa alle maksimin.
Kyyti on mukavaa ja kiire ei yleensä ole, mutta mieluummin konetta ei tärvelisi.
Kyyti on mukavaa ja kiire ei yleensä ole, mutta mieluummin konetta ei tärvelisi.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Asiahan riippuu ihan välityssuhteista, konetehosta, kytkimestä ja potkurista. Jos sinulla on liian vähänousuinen potkuri, kone ottaa paljon kierroksia. Nousun lisäksi vaikuttaa potkurin lapapinta-ala, halkaisija ja nousu.
Jos veneesi on tehtaalla tehty ja asennettu, voinee luottaa että voit ajaa aivan rauhassa.
Laitat kaasun pohjaan, ja hiljennät sen verran takaisin, että koneen ääni ja kierrokset hieman laskevat.
Eiköhän se ole kiinni runkonopeudesta. ja rurhaa poltaa dieseliä turhan takiaa.
Sinulla on liian pieni potkuri.
Mikä vastatuuli ? 5 m/s, 10 m/s, 15 m/s tai 20 m/s ?
Paras miltä kantilta?
1) paras taloudellisuus litraa/mpk
2) paras vauhti
3) paras taloudellisuuden ja matkaan kuluvan ajan tulo (= tuntia* litraa / mpk = litraa / solmua)
4) hiljaisin kierrosluku jolla matka-aika ei veny kohtuuttoman pitkäksi (mikä on matkan pituus ja mikä on kohtuutonta?)
Kierrokset eivät tärvele kunnossa olevaa huollettua moottoria jos potkuri on oikein mitoitettu.
Miksi ihmeessä oletat toisin?
Vähäisellä käytöllä purjeveneessä diesel moottori kestää huollettuna kymmeniä vuosia (yli 30 v ainakin) vaikka sitä ajaisi aina kaasu pohjassa. Käyttötuntien määrä tietysti moottorin elinikänä laskee tällaisesta, mutta ei kai sen sentään satoja vuosia tarvitse kestääkään?
Ympäristön kannalta on ainakin parempi jossain vaiheessa vaihtaa modernimpaan.
Vastatuuleen kannattaa purjehtia. Paitsi tyynessä, mutta silloin ei ole myöskään vastatuulta. 10 m/s vastatuulessa luovimme useimpien tamppaajien kanssa vähintään samaa VMG:tä, vähemmillä pärskeillä ja paukutuksella. Vendoja joudumme tekemään hieman enemmän yleensä, väylän leveydestä tietenkin riippuen.
Kuinka paljon vendoja tehdään yleensä?
Joskus enemmän, joskus vähemmän ja joskus ei ollenkaan, siis yleensä. Erikoistapaukset erikseen. Oliko muita kysymyksiä?
**Vendoja joudumme tekemään hieman enemmän yleensä, väylän leveydestä tietenkin riippuen.**
Ei tajua vieläkään...
Luovikuningas tarkoittanee ahtaitalla kulkuväylillä luovimista. Ehkä hän tuntee olonsa "kuninkaalliseksi" , kun veneliikenne on vilkasta..
Niinpä. Jos et tiedä mikä on VMG, etkä ymmärrä väylän leveyden ja tarvittavien vendojen välistä yhteyttä, en usko että voin auttaa. Ihan vaan tiiserinä, monellako vendalla pääsee Tallinnaan Helsingin majakalta tuulen tulleessa suunnasta 200 astetta? Entä Kaivopuistosta Barösundiin lounaistuulella...
Helposti ymmärtää, että joskus vendoja tarvitaan enemmän ja joskus vähemmän. Mutta kun sanot, että joudut tekemään _yleensä enemmän_ niin sitten menee vain kuninkaan tasolle.
Mekin kryssitään aina, on tosiaan kivaa. Ja yleensä tehdään vähemmän vendoja kun muut veneet. Mutta aina enemmän kun tamppaajat. Ja joskus joku tekee vielä vähemmän vendoja kun me jolloin teemme siis enemmän. Tilanteet vaihtelee, mutta meillä yleensä vähemmän.
Vielä kun luet aloituksen ajatuksella, ja mietit vastaustani siinä asiayhteydessä, alat olla asian ytimessä. Aiheeseen löyhästi liittyvä kysymys: kumpi tekee enemmän vendoja? A) vastatuuleen koneella puskeva pelle B) Luovikuningas... ?
Vielä kun joskus näkisi niin ahtaan väylän ja ja niin vilkkaan liikenteen, että yksi luovija jotenkin liikennettä haittaisi. Eipä ole vielä nähty, mutta olenkin purjehtinut vasta 50 v.
Luovikuningas tekee kuulemma yleensä enemmän. Veneen tunnistaa reivistä ja vinkuvasta akasta.
Tietysti+vastatuulessa+joutuu+kierroksia+nostamaan,+jos+on+halu+pitää+vauhti+samana.+Nostotarve+riippuu+veneestä+ja+potkurista,+joka+taas+riippuu+koneesta.+Pienellä+koneella+vastatuuli+vaikuttaa+enemmän.+Samoin+hitaammissa+vauhdeissa,+jolloin+tuulen+ja+aaltojen+aiheuttama+lisävastus+on+suuri+verrattuna+veneen+kulkuvastukseen+tyynessä.+Jälkimmäinen+yleensä+n.+2-kertaistuu+jokaisesta+lisäsolmusta+(esim.+sekä+5->6++että+6->7+solmua)
Samoilla linjoilla joakim1 (lausutaan tsou ei kim one) kanssa. Meillä 17 tn betonipurkkari. Koneena Bukhin Pohjoiskorealainen kopio. 7,5 hv koneesta otettu vain 5 hv. Tyynessä kulkee 2200 rpm 6,14 kn, vastattuessa joutuu painamaan kahvaa kovemmin. Lisäksi laitettu imupuolelle putki, muija puhaltaa ylipaineen ja vot ottaa kierroksia. Hyvin menee näillä. Ja tyynessä pujehditaan aina tietty!
Samoilla linjoilla molempien kanssa. Toki noissa on sen verran eroa, että Joakim kirjoittaa todennettua faktaa, mutta valkaistuthampaat on puhtaasti satuolento.
Mitenkähän voikin toisen osaaminen ja tiukka asiassa pysyminen ottaa joitakin niin koville?
”Ja Tyynessä pujehditaan aina tietty”. Tyynessä harvoin purjehditaan ja jos tuo pujehtiminen on jotain muuta niin ....
Matkakierroksilla on hyvin suuri vaikutus polttoaineenkulutukseen. 200 alle maksimin tarkoittaa n 5 l/h kulutusta 30 hp koneella. Onko se sitten paljon, jos taloudellisilla kierroksilla, esim. 2200 kulutus on 1,5-2 l/h? Nopeutta kasvaa suurin piirtein 6:sta 7:ään solmuun. Kvassa vastatuulessa joutuu tietenkin käyttämään enemmän kierroksia ja jos on kauhea kiire. Perus 25 mailin päivämatka kesälomalla lyhenee 36 min ja löpöä palaa yli 10 l enemmän (7 —>18 l).
Tarkennuksena vielä vene on n. 40 jalkainen kruiseri. Koneajossa koitetaan ajaa suunnilleen 7 -7,5 solmua ja vastaisella kahvaa pitää tosiaan kääntää jo aikalailla. Moottorin äänet ei ole ongelma, hyvä äänieristys.
Kuulostaa turhan kovalta matkavauhdilta, mutta valinta on tietysti omasi. Miten tehokas kone tuossa on? Mikä on huippunopeus tyynessä?
Täytyy olla iso tankki ja vähän väliä tankkaamassa noilla nopeuksilla. Aika harva ymmärtää, että uppoumarunkoisen veneen vastus ei nouse lineaarisesti, vaan jyrkkenee huomattavasti kohti viimeistä solmua. Jos 35 jalkaisella veneellä huiput on 7.5 kn, on järkevä matkanopeus n. 6 kn. 40-jalkaisella voisi olla 6.5 kn ja kierrokset 2000-2500 riippuen potkurista, koneesta ja välityssuhteista.
Muistaakseni 40 tai 50 hp, potkuri kiinteä. Huiput jossain reilusti yli 8 solmun paikkeilla.
Polttoaineen hinnalla ei paljoa ole väliä, kun kausisäilytys ihan vaan esimerkkinä huoltoineen maksaa n. 7000 €.
Eipä sitten uusi moottorikaan maksa yhden kauden säilytystä enempää, eli sekään voi suuri huoli olla. Itseä kuitenkin harmittaisi jatkuvat tankkaamassa käymiset.
Jos potkuri on mitoitettu maksimikierrosten mukaan, ei korkeat kierrokset lyhennä koneen elinikää. Ylimitoitettu potkuri ylikuormittaa konetta korkeilla kierroksilla, mikä varmasti lyhentää sen käyttöikää. Merkkinä siitä on musta savu ja palamaton diesel pakoputkesta.
Minulla on kyseessä myös matkustusmukavuus,ei ole mukavaa kun aaltopieksää venettä kuin piru kerjäläistä ja sisuskalut on sekaisin.Nopeus suhteutettuna aallon kokoon ja tiheyteen niin pysyy purukalusto suussa.
Juurikin näin. Ainoa syy purjeveneellä vastatuuleen koneella ajamiseen on liian kapea väylä. Kaikissa muissa tapauksissa purjevene etenee vastatuuleen parhaiten purjehtimalla.
Kuinka monella esiintyy potkurin "rominaa" vastaiseen ajettaessa? Minun veneessä vasta-aaltoon ajettaessa tuota "romina" ääntä kuuluu, jonka äänen tuntee rungossakin. En ole vielä keksinyt syytä sille.
En ymmärrä. Ainoa ääni saattaa tulla takaliikistä ekalla slaakilla, jolloin otetaan snörppiä hiukan tiukemmalle. Sen jälkeen on yleensä hiljaista, ellei jossain vaiheessa akka ala vinkua. Silloin otetaan yleensä yksi reivi lisää.
Minulla kuuluu myös isojen aaltojen yhteydessä outoa ääntä ja tärinää.
Kavitoinnista johtuvaa?
Vanhan koulun kone, iso ja raskas vauhtipyörä niin veneen pituussuuntainen keinuminen puskettaessa vasta-aaltoon aiheuttaa aikamoiset gyroskooppivoimat ja liikkeen mukaan vaihtelevan jurnutuksen. Vanhat oikeat meridieselit kuten V-P, Bukh ja Sabb...
Kiitos tiedosta.
Kavitointi tuli itselläkin mieleen. Mitkä kaikki seikat liene vaikuttaa kavitointi herkkyyteen? Potkuri on kiinteä kolmilapainen. Potkurimyyjiin olen ollut yhteydessä ja veneen mittojen perusteella he kertoivat potkurin olevan oikean kokoinen.
Kumilaakerissa ei ole väljyyttä, jonka kerrotaan siis olevan yksi syy noihin ääniin.
Potkureita on tietysti monen mallisia ja voisihan olla, että jollain toisella potkurilla kavitointi voisi olla vähäisempää, jos siis kavitoinnista johtuu. Ehkäpä pienempi lapapinta-ala tms. voisi auttaa.
Kavitointi riippuu monesta asiasta, mutta vastatuuli lisää potkurin kuormitusta, joka lisää kavitointia. Lapapinta-alan pienentäminen lisää myös kuormitusta ja siten kavitointia. Halkaisijan ja nousun muutokset ovat monimutkaisempia, koska vaikuttavat kierroslukuun.
Anna potkurisi mitat, koneen tyyppi, vaihteiston välitys sekä kierrosluku ja vauhti ko. tilanteessa, ilman vastatuulta ja täydellä kaasulla, niin voin laskea miltä näyttää kavitoinnin osalta.
Myös potkurin epäonnistunut suunnittelu tai potkurlle tulevaa virtausta häiritsevä tekijä voi aiheuttaa kavitointia kuormitustilanteessa, vaikka potkurin mitoitus näyttäisi olevan ok. Millainen potkuriasennus on kyseessä?
"Luovikuningas:..purjevene etenee vastatuuleen parhaiten purjehtimalla". Ei ihan näin. Die Yacht testasi ja paras vmg oli isopurje moottori. Ulkomuistista muistelen, että kyse oli Bvaria 34 ja tuulta 6 Bf. Moottorilla- ajon pysäyttää ei tuuli vaan aallot. Joakim arvelee, että aika kovaa saa tuulla, että vauhti putoaa moottorilla 5.5 solmuun. 38ft vene 28hv VP D 1-30 vauhti putoaa ei tuulesta vaan vasta-aallossa jopa kahteen solmuun vaikka lyhytaikaisesti pyörittäisi 2500-2700 rpm. Ihan tuore havainto tällaisesta oli 20 kts vastatuuli ( pasaati) ja koralliriuttojen välistä ajo ulos. Silloin tietenkin kannattaa purjehtia heti kun tilaa on. Vuokraveneitä näkee joskus rääkättävän pitkäaikaisesti isoon vasta-aallokkoon täydellä teholla, vaikka purjehtiminen olisi nopeampaa. Mutta suojaisilla saaristoväylillä tavanomaisilla tuulennopeuksilla iso konevoima etenisi nopeiten vastatuuleen
Tuossa tullaan taas siihen purjehdusalue-eroon. Minä olen nykyisellä veneellä purjehtinut lähes 10 000 mpk lähinnä Itämerellä ja koskaan ei ole tullut vastaan tilannetta, jossa matkakierroksilla vauhti tippuisi ongelmallisesti. Mutta eipä ole tullut kokeiltua kolmen metrin vasta-aallokkoon tms. Yli 10 m/s vastatuuleen olen kyllä ajanut muutaman kerran, mutta kyllä vauhti oli yli 5 solmua silloinkin. Purjehduskaudella 3 m aallokko on varsin harvinainen ja vielä harvinaisempi olisi tarve ajaa koneella sitä vastaan avoimella paikalla, jossa aallokkoa tosiaan olisi noin paljon.
Edellisellä veneellä piti lähteä pois Björköstä, kun tuuli kääntyi sen verran, että se osui pahasti poukamaan. Tuulta oli ollut 12-15 m/s lähes vuorokauden, joten suuaukossa oli varsin hyvä aallokko. Ei tuossakaan vauhti pahasti hidastunut, vaikka ko. veneessä oli vain 9 hv kone (28 jalkaa 3 tonnia).
Mitkäs ovat maksimikierrokset veneessäsi? D1-30 antaa huipputehonsa 3200 rpm, jolloin 2500-2700 rpm voi olla vielä aika alhaiset kierrokset potkurista riippuen.
Tuolla Yachtin testillä viitannet tähän: http://www.yacht.de/yacht_tv/seemannschaft/segel-plus-motor--frevel-oder-hilfe/a107767.html Tuo juttu on numerossa 14/2016, mutta en löytänyt sitä hyllystä nopeasti.
Jaa. Kovin on erilaiset kokemukset meillä. Kahdella viimeisellä veneellä muistuu lukuisia kertoja, kun on jostain aukosta joutunut puskemaan koneella ulos vastaiseen, ennen kuin saa purjeet ylös. 6 solmun marssivauhti hiipuu 4 solmun tamppaukseksi.
Tapaukset vaihtelee. Edellinen vene, 30 jalkaa, 3 tonnia ja 8 hv hyytyi täysin vasta-aallokossa. Ja yli 20 m/s ukkospuuska aivan sileässä vedessä pysäytti totaalisesti. Parikin kertaa satamasta ulostulo vastatuuleen ja -aaltoon pudotti nopeuden alle solmuun. Nykyinen 35-jalkainen vene, vajaa 6 tonnia ja 20 hv selviää oleellisesti paremmin. Suurin ero on ropelissa, nykyinen on Flex-o-fold. Ja moottorin vaihtuminen nopeakäyntisempään ja suuritehoisempaan tietysti sai menon taas toiseksi.
Kevytkin tuuli kyllä näkyy useamman kymmenyksen nopeuden muutoksena.
Luultavasti juuri tuo viittaamasi testi, missä mitattiin myös kiihtyvyyksiä. Artikkelii oli muutaman sivun mittainen.
Aika harvinainen on tilanne, että purjehtimalla vmg on parempi vastatuuleen kuin moottorilla. Siis jos ei puhuta kevytveneistä j perämoottoreista. Minulle sattuneet harvat tapaukset ovat olleet isossa aallokossa Välimerellä..
Riippuu tietysti siitä miten ajaa koneella. Aika usein on käynyt niin, että luovin samaa tahtia kuin joku koneella ajava. Silloin tietysti molemmilla kohtuu hidas VMG, minulla ehkä 5 solmua. Alkuperäinen kyselijä kertoi ajavansa yli 7 solmua vastatuuleen. Sellaiseen VMG:hen pystyviä veneitä ei montaa Suomessa ole, jos edes yhtään. 5 solmuun pystyy moni, mutta jo 6 solmua vaatii varsin sporttisen selvästi yli 40-jalkaisen veneen.
Kaivoin esiin tuon vanhan Yachtin. Siiinä verrattiin kahdella identtisellä Oceanis 34.2 Yanmar 3YM30 2-lapainen kiintolapapotkuri. Nuo olivat vuokraveneitä rullamastolla ja aika ankeilla purjeilla. Isopurje lataton eli negatiivisellä ahvenselällä. Tuulesta ja aallokosta en löytänyt mainintaa, mutta testi tehtiin Palma de Mallorcan edustalla ja kuvista päätellen tuulta ei hirveästi ollut (täydet purjeet), mutta aallokkoa oli jonkin verran.
Purjein pääsivät vain surkeaan 3,4 solmun VMG:hen 58 asteen nousukulmalla ja 6,4 solmun nopeudella. Oma vene kyllä menisi samaa vauhtia n. 40 asteen tosikulmaan sortoineen. Koneella meni täydellä kaasulla 6,7 solmua (3400 rpm) ja 2500 rpm 4,4 solmua suoraan tuuleen. Täydet purjeet ja 2000 rpm tuotti jo 4,5 solmun VMG:n, 2500 rpm 4,9.
Sivutuulessa kulki 5,5 solmua 2500 rpm koneella ja pelkillä täysillä purjeilla 6,8 solmua. Kone 2500 täydet purjeet tai pelkkä genua tuotti sivutuulessa 7,4 solmua. Ilman konetta genualla vain 5,0 solmua.
Varmaankin sivutuulessa nopeus suunnilleen sama kuin tyynessä, joten ko. vene hidastui 2500 rpm 5,5->4,4 solmuun vasta-aallokossa. 2000 rpm vastaavasti 4,8->3,3 ja 1500 rpm 2,5->2.
Sitten tuossa oli myös mielenkiintoinen polttoaineenkulutuksesta eri kierroksilla. Vapaalla otti 3500 rpm ja kulutti 2,7 l/h. Vastatuuleen ajettaessa 3400 rpm ja kulutti 7,5 l/h. Paaluvedossa 3000 rpm ja 6,4 l/h. 2500 rpm kohdalla ko. kulutukset koneella sekä sivu että vastatuuleen 3,6 l/h. Molemmissa kone 2500 rpm täydet purjeet 3,3 l/h.
Kunpa olisivat mitanneet myös akselin vääntömomentin.
Olisi ollut hauska nähdä paljonko se muuttuu koneen 2500 kierroksella, kun veneen vauhti muuttuu 5,5:stä 4,4:ään solmuun, ja heidän mukaansa kulutus pysyy siltikin samana 3,6 l/h.
Siitä olisi voinut päätellä jotain olennaista suoritettujen mittausten virhemarginaalista.
Arvaan että sitä ei artikkelissa mainittu lainkaan.
Dieselin vääntö kertakaikkiaan loppuu, jos vstatuuli ja vastapatti. Erityisesti jälkimmäinen. Kannattaa tutustua moottorin käppyröihin, sieltä ilmenee, millä kierroslukualueella vääntö on suurimillaan. Yleensä aika lähellä maksimia.
Potkuri optimoidaan yleensä ttyynelle ja tasaiselle, jolloin optimaalisen väännön saavuttaminen voidaan menettää huonoissa olosuhteissa. Jotkut valitsevat siksi hiukan optimia loivemman nousun potkuriin pahan päivän varalta.
33 jalkaa, 5t ja kolmisylinterinen mitsubishi 25 hv. Potkuri on VP kaksilapainen taittuva. Marssivauhtina pidän n. 5,7 kn. Tyynellä kierrokset vähän alle 2000. Kelissä lisään hiukan kierroksia ja pyrin pitämään suurinpiirtein saman nopeuden, mutta en väkisin. En aja pidempiä jaksoja yli 2400 kierroksilla. Kahva pohjassa kiertää 3300 ja nopeus 7,4 kn. Matka-ajon kulutus jonkin verran alle 2 l/h eli n. 0,3 l/mpk.
Purjeveneillä tampataan niin paljon nykyään, että esim. venetesteissä tätä tulisi testata tarkemmin. Eli esim. juuri arvioida moottoritehon riittävyyttä, tamppausominaisuuksia tasapuolisesti purjehdusominaisuuksien kanssa.
Eli venevertailuissa on aika turhaa spekuloida veneen luoviominaisuuksilla, kun niitä ei juurikaan tosielämässä tarvita. Painotus arvioinnissa tulisi olla avotuuliominaisuuksissa, moottorilla ajossa ja erityisesti mukavuudessa ja helppoudessa.