Vainaja määräsi testamentissaan sisaruksillee kaiken muun omaisuutensa paitsi asunnon irtaimistoineen puolisolleen. Pesällä oli velkoja, joiden maksuun tarvittiin asunnon myynti. "Kaikki muu" sisälsi vainajan tilillä olevan pienehkön rahasumman. Kuuluuko rahasumma sisaruksille, vai onko summa käytettävä pesän velkoihin?
Vainajan rahavara
Rahasumma
14400
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jos pesä on velaton niin loput mitä jää irtaimisto poislukien sisaruksille.
Siis lähtökohtaisesti pesän varallisuudesta maksetaan velat, vainajan tilillä oleva raha niin sillä olisi pitänyt maksaa velkoja ja vasta jos se ei riitä velkojen maksuun niin sitten asunnon myynnistä maksetaan loput velat, jos tilillä olevaa rahaa ei ole käytetty velkoihin niin katsoisin asian niin että ne rahat kuuluu leskelle.
1. Varat miinus velat, loppusumma jakoon.
2. Avioparin yhteinen asunto jää lesken hallintaan ja tässä tapauksessa testamentilla lesken omaisuudeksi, ilman lesken suostumusta ja että tilalle on jokin muu asunto, ei asuntoa voi myydä.
3. Kysymyksestä ei ilmene onko pesä jo jaettu, ilman velkojen maksua ja jos on, perijät palauttaa saamansa varannot takaisin pesään.
4. Kun velat on maksettu, pesä voidaan jakaa, kuin on testamentissa määrätty, mitä on jäänyt pesään.
5. Ei mikään epäselvä tapaus, mikä oli ongelma?
Ongelma oli, miten tulkita testamenttia.
Velkaa oli pesässä niin paljon, että asunto jouduttiin myymään, jotta velat voitiin maksaa pois.
Testamentti on legaatin ja yleistestamentin yhdistelmä. Legaatissa on määrätty asunto irtaimistoineen leskelle. Muu omaisuus menee yleistestamenttina sisaruksille.
Legaatin kohdetta asuntoa ei ole kuolinpesässä, joten pääsääntöisesti legaattia ei voi toimeenpanna. Leski saisi siis vain asuntoirtaimiston testamentin nojalla. Kaikki muu velkojen maksun jälkeen menisi sisaruksille.
Testamentin tekijän tahto ei näyttäisi toteutuvan juuri lainkaan, koska velkojen maksu muutti kuolinpesän tilanteen odottamattomalla tavalla. Perintökaaren 11:1 mukaan: "Testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Sen vuoksi on tämän luvun säännöksiä noudatettava vain, mikäli ei testamentin määräyksestä, sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan."
Lienee testamnettia tulkittava niin, että asunnon kauppahinta määrtäätään lesken osuuteen ja hän saa sen lisäksi irtaimiston. Sisaruksille ei tule mitään.
Mikä oli ongelma... Osaat varmaan lukea.. Ongelma oli se että kenelle kuuluu tilillä olevat vähäiset rahat kun niitä ei oltu käytetty velkojen maksuun vaan velat on kuitattu asunnon myymisellä saaduista rahoista.
Asian ydin on se että ensisijaisesti velkojen kuittauksen käytetään varoja joita on tilillä ja seuraavaksi myymällä jotain jos rahat eivät riitä. Kysymys kuuluukin että kenen rahat ovat ja kenellä olisi niihin isompi oikeus. Itse olen sitä mieltä että leskellä on niihin suurempi intressi koska tilillä olevista rahoista ei maksettu velkoja vaan leski joutui realisoimaan talonsa jolla sitten kuitattiin velat. Leskelle olisi jäänyt enemmän rahaa jos tilivaroja olisi kuitattu velkojen maksuun. Kyse on siitä että mikä on ensisijainen velvoittava tapa maksaa velkoja. Se ei ole myyminen vaan tilivarojen käyttö.
Hyviä kannanottoja.
Lisään tilanteeseen yhden, kenties olennaisen tekijän: leski on peliriippuvainen ja pääosin mainittu velkaantuminen on seurausta pelaamisesta n. vuoden kuluessa puolison kuolemasta. Olennaisesti tämän vuoksi asunto on jouduttu myymään - ei siis pesän lähtökohtaisesta varallisuustilanteesta johtuen.
Leski ei vastaa vainajan tekemistä veloista, vaan velka katetaan vainajan jäämistöomaisuudesta. Velat katetaan avio-oikeuden alaisella omaisuudella. Ositusta ei saa toimittaa ennen kuin kaikki tietyt velat, joista kuollut puoliso oli vastuussa, on maksettu tai varat ovat erityisessä hoidossa.
Nyt kyseessä on määräävyysjärjestys.
1. Velkojan oikeudet
2. Lesken vähimmäisoikeus
3. Rintaperilliset
4. Testamentin saaja
5. Muut perilliset
Mikäli rintaperillisen esittämän jakovaatimuksen jälkeen toimitettavassa omaisuuden osituksessa ja perinnönjaossa ilmenee, että leskellä on kodiksi sopiva asunto omistuksessaan tai hän tulee sellaisen osituksessa saamaan, ei leski voi vedota enää asuntoetuuteensa.
> Kuuluuko rahasumma sisaruksille, vai onko summa käytettävä pesän velkoihin?
Lesken käyttöoikeus asuntoon purkautuu, jos ensiksi kuolleen puolison kuolinpesä on ylivelkainen. Lesken vähimmäissuoja ei ole tällöin esteenä asunnon realisoinnissa.
Jos varoja jää, eikä rintaperillisiä ole, varat kuuluvat sisaruksille.
Huomioithan,+että+varannoista+on+olemassa+testamenttimääräys.
Aika+typerästi+tehty,+että+ensin+myydään+asunto+velkojen+katteeksi+ja+sitten+ihmetellään+mitä+tehdä+tilillä+oleville+varoille.
Olisi+pitänyt+tehdä+näin,+että+se+määrä+mikä+tilillä+on,+niin+maksaa+velkaa+pois+ja+jollei+riitä,+niin+sitten+vasta+omaisuutta+myyntiin+ja+jako+testamentin+määräämällä+tavalla+eli+avio-oikeusperusteisesti+50%+leskelle+rahavaroista+mitä+jäänyt+velkojen+jälkeen+ja+loput+sitten+testamentin+määräämällä+tavalla.
Jospa leski oli rikkaampi niin 50 pinnaa ei mene avio-oikeudellisesti leskelle.
Tässä tapauksessa asunto oli testamentattu leskelle, kuten myös sen irtaimisto. Sisaruksille menisi kaikki muu.
Kyseessä on erityisjälkisäädös, ei yleistestamentti. Mutta koska kaikki perijät ovat toisiinsa nähden samassa asemassa erityisjälkisäädöksessä, ei sen luonteella ole suurta merkitystä.
Jos ajatellaan, että pesän velat ovat 100 000, irtaimiston arvo 1000, pankkitalletuksia 9 000 ja asunnon arvo 990 000 euroa. Siis yhteensä pyöreä miljoona.
Irtaimistolla ja talletuksilla ei pesän velkaa kateta, ja elleivät osakkaat sitä muuten kata, on asunto myytävä. Velkojen maksujen jälkeen on pesässä 900 000 euroa.
Testamentin mukaan sisaruksille menee kaikki muu omaisuus paitsi asunto ja sen irtaimisto. Leskellä on tietysti oikeus tasinkoon avio-oikeudenalaisesta omaisuudesta, mutta lähdetään tilanteesta, ettei sellaista avio-oikeutta asuntoon ole.
Nyt kun asunto on lakannut olemasta osa kuolinpesää ja sen sijaan on tullut vain kylmää käteistä, voitaisiin testamenttia tiukasti tutkimalla ajatella, ettei leskelle kuulu pesästä muuta kuin asunnon irtaimisto, jota ei vielä olla realisoitu.
Perintökaaren 11:1 mukaan:
"Testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Sen vuoksi on tämän luvun säännöksiä noudatettava vain, mikäli ei testamentin määräyksestä, sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan.
Jos testamentti on kirjoitusvirheen tai erheellisen sanonnan vuoksi saanut toisenlaisen sisällön kuin mitä testamentin tekijä on tarkoittanut, pantakoon testamentti kuitenkin täytäntöön, mikäli oikea tarkoitus saadaan selville."
En tiedä muista testamenttien tulkitsijoista, mutta kyllä minä tulkitsisin aloittajan tapausta tavalla, että vainajalla oli tarkoitus testamentata leskelle asunnon ja sen irtaimiston arvo, eikä jättää häntä puille paljaille, mikäli pientä kulutusluottoa ei saadakaan vainajan talletusvaroista katettua.
Mikäli kyseisen testamentin laatija olisi ammatti-ihminen, tulisi hänet saattaa tilille epäselvästä tuotoksestaan.
Jos kuitenkin pesän velat olisivat olleet vain 9000 euroa ja testamentti käsitettäisiin sisarusten osalta yleistestamentiksi ja lesken osalta legaatiksi, saisi leski kaiken ja sisarusten osuus menisi pesän velkoihin.
"Jos kuitenkin pesän velat olisivat olleet vain 9000 euroa ja testamentti käsitettäisiin sisarusten osalta yleistestamentiksi ja lesken osalta legaatiksi, saisi leski kaiken ja sisarusten osuus menisi pesän velkoihin."
Sisarusten osalta testamentti on yleistestamentti, koska siinä määrätään heille "kaikki muu", jolloin noudatetaan lähtökohtaisesti PK 11:7.
PK 11:7
Milloin joku on testamentilla määrännyt koko jäämistöstään tai kaikesta, mikä ei ole perillisen lakiosaa, eikä testamenttia voida panna täytäntöön jonkun testamentin saajan kohdalta, on, mikäli 6 §:stä ei muuta johdu, yleisjälkisäädöksen saajain osuuksia vastaavasti lisättävä.
"Mikäli kyseisen testamentin laatija olisi ammatti-ihminen, tulisi hänet saattaa tilille epäselvästä tuotoksestaan."
Outo kommentti. Testamentti on voitu laatia 20 vuotta ennen perittävän kuolemaa. Sen sisältö on tavanomainen.
Lopputulos on mielestäni seuraava (aiemmasta viestistäni):
Testamentin tekijän tahto ei näyttäisi toteutuvan juuri lainkaan, koska velkojen maksu muutti kuolinpesän tilanteen odottamattomalla tavalla. Perintökaaren 11:1 mukaan: "Testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Sen vuoksi on tämän luvun säännöksiä noudatettava vain, mikäli ei testamentin määräyksestä, sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan."
Lienee testamenttia tulkittava niin, että asunnon kauppahinta määrtäätään lesken osuuteen ja hän saa sen lisäksi irtaimiston. Sisaruksille ei tule mitään.
"leski on peliriippuvainen ja pääosin mainittu velkaantuminen on seurausta pelaamisesta n. vuoden kuluessa puolison kuolemasta."
Tuo lause jonka todennäköisesti ap. lisäsi jäi ilmeisesti muilta huomioimatta.
Eli pesä ei ollut velkaa vaan leski ja velka syntyi pääsoin perinnönjättäjän kuoleman jälkeen.
Tämähän meinaa sitä että rahavarat kuuluvat juurikin siskoille ja asunto irtaimistoineen leskelle joka joutui myymään sen velkojen takia.
Testamentin "henki" täyttyi täysin.
Ei kai muiden tarvitse hyvittää lesken omaa velkautumista?
Jos oli lesken veloista kysymys, niin avaus on virheellinen: "Pesällä oli velkoja, joiden maksuun tarvittiin asunnon myynti." Pesän velat ovat kuolinepsän velkoja, joita ei sitten ollutkaan.