saako kuka tahansa alkaa toisen omistaman pellon edestä pajukkoa raivaamaan vai vasta maanomistajan luvalla?on näköeste ja rumaa näkymää.
vesijättömaa kasvaa pajukkoa
Asko751t
16847
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Vesijättömaa on yleensä maan pinnan kohoamisesta johtuva vapautunut maa. Maan/pellon omistaja ei omista vesijättömaata, vaan yhteisen vesialueen osakastilat. Jos pajukkoa raivaava on yhtenä osakkaana vesialueeseen, niin tuskinpa hän jokaiselta osakkaalta erikseen lupaa tarvitsee.
eikö yhteisissä pidä aina olla kaikkien osapuolten suostumus?
On se aika haastavaa, jos osakkaita on satoja, jotka vielä saattavat asua eri puolilla maapalloa.
Päätösvaltaa yhteisalueiden osalta käyttää osakkaiden osakaskokous. Yksittäinen osakas ei teoriassa voi tällaista päätösvaltaa ottaa omiin käsiinsä ilman, että siitä on esimerkiksi järjestäytyneen osakaskunnan säännöissä määrätty.
Jos osakaskunta on järjestäytynyt ja sillä on säännöt, voi niissä olla määrätty hoitokunnasta tai toimitsijasta. Näille on saatettu antaa valtuudet pajukon raivaamisen kaltaisiin käytännön toimiin. Jos siis osakaskunnalla on toimitsija tai hoitokunta, kannattaa ensisijaisesti kääntyä näiden puoleen.
Jos osakaskunta ei ole järjestäytynyt, on oikea taho päättämään tästäkin asiasta osakaskunnan kokous. Koska osakaskunnan kokouksessa päätökset tehdään lähtökohtaisesti kokouksessa läsnä olevien kesken, ei pajukon raivaamisella tarvitse vaivata niitä eri puolilla maapalloa asuvia passiivisia osakastilojen edustajia. Kokouksen koollekutsuminen saattaa silti tuntua melko raskaalta menettelyltä pajukon raivaamiseksi.
Sen, että onko osakaskunta järjestäytynyt ja mikä vesialueen nimi on, saat tietoosi Maanmittauslaitokselta. Saatat löytää sieltä myös tiedon vesialueen yhteyshenkilöstä, johon voit kohdistaa tiedustelusi.
Unohdin mainita: edellinen on siis teoriassa. Jos pajukko on pieni ja osakaskunta passiivinen (järjestäytymätön, ei yhteyshenkilö rekisterissä jne.), saattaa nousta houkutus raivata pahainen pöheikkö omin päin. Lakien mukaista se ei ole ja siksi en siihen kehota.
No, jos joku osakaskunnan jäsenistä raivaisi pajukon omin päin, niin mikä olisi rikos ?
Kysymyksesi on erikoisesti aseteltu. Vastoin lakia voi olla myös sellainen toiminta, joka ei ole rikoksena rangaistavaksi säädetty. Rangaistusuhan ja monissa tapauksissa myös tehokkaan valvonnan, julkisen tai yksityisen, puute ei tarkoita sitä, että tuollaista toimintaa olisi hyväksyttävää harjoittaa.
Kun nyt kuitenkin tuota rikosnimikettä penäsit, arvelen että hallinnan loukkaus olisi mahdollinen rikosnimike poliisin esitutkinta-asiakirjoissa jos pajukon luvattomasta raivaamisesta rikosilmoitus tehtäisiin. "Pajukon" luonnetta tarkemmin tietämättä on mahdotonta ottaa kantaa siihen, voisiko kysymyksessä olla toisaalta vahingonteko sekä sitä myöten myös siihen, että voisiko rikosoikeudellisen vastuun ohella tai sen sijasta seurata vahingonkorvausvastuu.
Maanmittauslaitoksen karttapaikasta voi tarkistaa kiinteistörajat.
asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Alue on iso ja leveä ryteikköalue vesirajasta pitkälle järveen
Tarkista alkuun, onko kysymyksessä yhteinen vesialue (yhteisalue) vai "normaali" kiinteistö, johon kuuluu pitkä kaistale vesijättömaata ja vesialuetta. Tunnistat yhteisen vesi-alueen kiinteistötunnuksen 876-numerosta, kiinteistötunnuksen löydät jo tänne linkitetystä karttapaikkapalvelusta.
Kenellekään ei olisi haittaa pajukon poistamisesta, ja vähiten vesistölle. Kaikkien etu. Mutta mutta.
Minä en ainakaan lähtisi kovin helposti raivailemaan muuta kuin aluetta, jonka tiedän tai perustellusti oletan kuuluvan minulle.
Jonkun pajupuskan taloudellinen arvo ei sellaisenaan ole kovinkaan paljoa, ehkä muutaman euron, mutta jäätyäsi kiinni hallinnan loukkaamisesta ja vahingonteosta, saattaa alueen omistaja pyytää vahingonkorvausta enemmän kuin kuvittelitkaan. Silloin ei puhutakaan enää katkaisemiesi pajujen katkaisemishetkisestä arvosta vaan jostain aivan muusta.
Jo pelkkä vahingon selvittäminen saattaa vaatia asiatuntijoiden työpanosta useiden tuntien/päivien ajan, mikä ei tietenkään tule halvaksi.
Mikäli niikseen tulee, ja haluat saattaa alueen siihen kuntoon missä se oli ennen luvattomia toimiasi siellä, olisi myös se huomattavan työlästä ja kallista sekin.
Mikäli aluetta ei kohtuullisuuden nimissä voida vaatia ennallistettavaksi, tulee alueen omistajan saada korvaus menettämästään "edusta", mikä saattaa olla ihan mitä vain alkaen luononarvoista ja virkistysmahdollisuuksista.
Mikäli kiistät vaatimukset ja/tai niiden perusteet, on odotettavissa käräjäistunto, jossa kantaja on vahvoilla vaateissaan, koska olet käytännössä tietoisesti mennyt raivaamaan toiselle kuuluvaa aluetta.
Vaikka lopputulos olisi varsinaisten vahingonkorvauksien osalta muutama kymppi, määrättäisiin sinut luultavimmin maksamaan vastapuolesi oikeudenkäyntikulut, joihin kohtuuden nimissäkin kuuluu niin asianajajan palkkio kuin asiantuntijoidenkin arviot vahinkojen laajuudesta ja niiden rahallisesta määrästä.
Helpommalla ja halvemmalla pääset, kun vesot vain omia näreitäsi.
No helpommalla pääsisin, mutta nuo niin rumia ja näkemäesteinä vesistöön, ja niin laajalti, omalla puolellani ei ole yhtään pajua.
Rytmimunat pisti karmeaa skeidaa. Vai hallinnan loukkaus ? Pykälän mukaan hallinnan loukkaus ei ole silloin kyseessä, jos teosta on aiheutunut vain vähäistä haittaa. Kenelle raivaus aiheuttaisi mitään haittaa ? Mitä luontoarvoa ja virkistysmahdollisuutta pajukko kenellekään antaa ?
Entä vahingonteko ? `Omaansahan` pajukon raivaaja silloin raivaa, jos hän on osakaskunnan jäsen. Jos pajukko ei ole osakaskunnalle minkään arvoinen, niin vahingotekokaan ei silloin tule kyseeseen.
Itse en mihinkään pajukkoon lähtisi, mutta jos pajukon ´omistaja´ niin tekee, niin antaa mennä, ketä sivullista se häiritsee, tai loukkaa ?
Hetkinen nyt jurrristi, aloittaja on ihan selvästi sanonut että ei ole tuon pajukkoalueen omistaja. Sen omistaa joko kyseisen kiinteistön omistaja (jos kysymykysessä on normaali kiinteistö) tai yhteisen vesialueen osakaskunta yhdessä (jos kysymyksessä on yhteisalue).
Pajukon arvosta ja haitan vähäisyydestä on vaikea tehdä mitään päätöksiä ilman tarkkoja tietoja. Kaikkein arvokkain tieto aloittajalle on seuraava:
älä tee omin päin mitään. Siitä ei seuraa hyvää. Selvitä pajukkoalueen omistaja, ja kysy omistajan lupa pajukon raivaamiseen. Jos saat luvan, raivaa se ja nauti maisemasta. Jos et saa lupaa tarjoa vaikka rahaa. Ilman lupaa älä mene raivaamaan vaan unohda koko juttu.
Näin on parasta tehdä.