Abortti, abortin indikaatiot ja itsemurhat

Abortinvastaisessa kampanjoinnissa käytetään aseena abortin vahingollisuutta mielenterveydelle ja selitetään kuinka itsemurha-alttius kasvaa abortin teon myötä. Tähän ei löydy tällä forumilla oikeastaan muuta asiallista lähdettä kuin Gisslerin et al vuonna 1996 julkaistu tutkimus (Suicides after pregnancy in Finland, 1987–94: register linkage study) , joka on tietty mielenkiintoinen, mutta kuten Gissler ja kump toteavat, ei kausaalisuutta abortin ja itsemurha-alttiuden välillä voida osoittaa, koska taustalla on aina sosiaalista huono-osaisuutta ja muita raskaita ongelmia. Raskaus itsesään on mielenterveysriski, koska se sekoittaa hormonit jne, ja rasittaa sosiaalisesti vielä kaikkien muiden rasitusten päälle. Abortin kieltämisen perusteena joku mielenterveysriski on siis kelvoton, sillä silloin pitäisi kieltää koko lapsenteko, koska se aiheuttaa masennusta, itsemurhia, väsymystä, uupumusta, stressiä, masennusta, avioeroja, jne ongelmia. Okei, sitten asiaan:

Yksi taulukko tutkimuksessa on mielenkiintoinen. Siinä käyrä pomppaa yli 30-v jälkeen ratkaisevasti:

https://www.bmj.com/content/313/7070/1431

Gisslerin jne tutkimus ei selitä, miksi tuossa iässä itsemurha-alttius nousee noin paljon. Tutkimuksessa ei ole taustamuuttujana abortin indikaatiota mielenterveysongelmien selittäjänä. Itse mietin mahdollista selittäjää siten, että sikiöperusteisia abortteja tehdään sitä enemmän, mitä vanhempi äiti on. Eihän lapsivesitutkimusta tehdä kuin iäkkäämille synnyttäjille. Eli yksi johtopäätös voi olla se, että itsemurha-alttius on suurempi niillä, joilla on kyseessä toivottu raskaus ja abortti on tehty sikiöperustein tai terveydellisestä syystä. Näitä on kuitenkin satoja tapauksia vuodessa. Tämäkin kyllä on huomioitu muualla:

"Psyykkisille komplikaatioille alttiita ovat erityisesti ne, joiden toivottu raskaus keskeytetään sikiöstä johtuvan syyn perusteella, aiemmin hedelmättömyyden takia hoitoa saaneet naiset ja aiemmin psyykkisistä oireista (erityisesti depressiosta) kärsineet. Riskiryhmään kuuluvat myös ne, joilla keskeytysajankohta on myöhäinen tai keskeytys tehdään lääketieteellisestä syystä, taloudellisesti huonossa asemassa olevat sekä naiset, joiden kumppani painostaa keskeyttämään raskauden. Nämä potilasryhmät tarvitsevat muita enemmän tukea keskeytysprosessin aikana" (duodecimlehti.fi/lehti/2001/21/duo92556)

Gissler ei ole erottanut (kuten tällä forumilla tai aborttikeskustelussa yleensä) moraalista aborttia ja moraalitonta aborttia eikä selitä voisiko esim. kaikki itsemurhat liittyä toivottuun raskauteen.

Aborttikeskustelussa aina muistetaan se, että abortti on seurausta moraalittomuudesta ja holtittomasta elämästä, ja kuinka ei saisi levitellä jalkojaan ja nainen ei saa nauttia seksistä ilman että sen sovittaa lapsen synnyttämisellä, mutta unohdetaan se, että sadat naiset Suomessakin joutuu tekemään abortin toivotussa raskaudessa joko sikiöperustein tai oman henkensä vaarantumisen vuoksi. Se on varmasti raskas kokemus. Kuitenkin abortin haittoja taivastellessa käyteteään myös näiden aborttien aineistoa perustelemaan sosiaalisen abortin vääryyttä ja vahingollisuutta. Siis sikiöperusteiseen aborttiin päätynyt saa sen menetyksen ja tuskan lisäksi vielä kimppuunsa syyllistävät moralistitkin. Sellainen, joka ei raskauttaan arvosta eikä hedelmöittynyttä munasolua pidä kummempana kuin hedelmöittynyt munasolu, niin on vaikea kuvitella ottavan mitään psyykkistä kuormaakaan, kun ei se abortti ole jälkiehkäisyä kummempi tapahtuma.