Mielenterveys ja psykiatrinen hoito Suomessa

Suomi maksaa psykiatriasta ja siihen kuuluvasta kansan myrkyttämisestä 11 biljoonaa vuosi, eli 5,3% bruttokansan tuotteesta.
Siksi psykiatrit ovat agresiivisia pahoja syyttomiä pidättäviä barbaareita, joilla ei ole alkeellista sivistystä. He eivät kunnioita rauhallisten ihmisten vapautta.
He ei kunnioita toisten kehon koskemattomuutta, nää barbaarit väkivalloin iskee hermomyrkkyjään, josta syntyy kuolemaan asti kestävä inho.

Samoin kuin kehon kivuistaan hullun paprut saaneet odottavat vain suomen loppua, he ei koskaan anna valtiolle anteeksi moista barbarismia.

He joutuu itse maksamaan kaikki tutkimusket ja hoidot ainakin minä aivokalvon tulehduksesta asti olen ollut pakotettu maksamaan itse,
Koska olen julkisella Sadismiin tikun nokassa Sadismiin tikkataulu ja tätä on jatkunut 26 vuotta.

Suomi huomaa kriisin tullen että kansa ai ei ole halukas puolustaa tallista itämaista valhe valtiota, joka lupaa verovaroin terveyden hoitoa, kaikki se on kuin neukkulan valhe itse kehua omasta parariisistaan.

Sulla näemmä ainakin on psykoosit päällä.

Ei enää ole isoja, pahoja mielisairaaloita, joihin unohdetaan potilaita.

Anonyymi kirjoitti:

Suomi maksaa psykiatriasta ja siihen kuuluvasta kansan myrkyttämisestä 11 biljoonaa vuosi, eli 5,3% bruttokansan tuotteesta.
Siksi psykiatrit ovat agresiivisia pahoja syyttomiä pidättäviä barbaareita, joilla ei ole alkeellista sivistystä. He eivät kunnioita rauhallisten ihmisten vapautta.
He ei kunnioita toisten kehon koskemattomuutta, nää barbaarit väkivalloin iskee hermomyrkkyjään, josta syntyy kuolemaan asti kestävä inho.

Samoin kuin kehon kivuistaan hullun paprut saaneet odottavat vain suomen loppua, he ei koskaan anna valtiolle anteeksi moista barbarismia.

He joutuu itse maksamaan kaikki tutkimusket ja hoidot ainakin minä aivokalvon tulehduksesta asti olen ollut pakotettu maksamaan itse,
Koska olen julkisella Sadismiin tikun nokassa Sadismiin tikkataulu ja tätä on jatkunut 26 vuotta.

Suomi huomaa kriisin tullen että kansa ai ei ole halukas puolustaa tallista itämaista valhe valtiota, joka lupaa verovaroin terveyden hoitoa, kaikki se on kuin neukkulan valhe itse kehua omasta parariisistaan.

Lue lisää

Nyt tuli taas niin isoja numeroita, että ei ois uskottavuuden kannalta yhtään pahitteeks, jos laittais jonkun luotettavan lähteen.

no eikö se vitun seuranta vaan lisää sitä ahdistusta. ylen toimittajat varmaan raapii rupeaan kun saavat tiedustelutietoa ihmisistä. ja sitten mediassa ihmetellään kun ihmiset on ahdistuneita. ja puhutaan kaikkea muuta paskaa mutta ei sen syystä

Anonyymi kirjoitti:

no eikö se vitun seuranta vaan lisää sitä ahdistusta. ylen toimittajat varmaan raapii rupeaan kun saavat tiedustelutietoa ihmisistä. ja sitten mediassa ihmetellään kun ihmiset on ahdistuneita. ja puhutaan kaikkea muuta paskaa mutta ei sen syystä

Lue lisää

Kun ei ole olemassakaan mitään tuollaista seurantaa.
Ainoa mitä voidaan seurata, on lääkkeiden käyttöä ( aina ei tosin sitäkään ), sekä ihmisen vointia.

Anonyymi kirjoitti:

no eikö se vitun seuranta vaan lisää sitä ahdistusta. ylen toimittajat varmaan raapii rupeaan kun saavat tiedustelutietoa ihmisistä. ja sitten mediassa ihmetellään kun ihmiset on ahdistuneita. ja puhutaan kaikkea muuta paskaa mutta ei sen syystä

Lue lisää

Sisareni sairastaa skitsofreniaa kunta siirtää siskoani paikasta toiseen tehdään palvelu tarpeen arviointia 2 vuoden välein. Nyt siirrettiin muistisairaiden vanhusten joukkoon. Aivan perseesta taistelen omaisena siskoni puolesta

Anonyymi kirjoitti:

Sulla näemmä ainakin on psykoosit päällä.

Ei enää ole isoja, pahoja mielisairaaloita, joihin unohdetaan potilaita.

ai,ei vai
https://blogbook.fi/juhakurvinen/avainsana/kupittaa/

Ainoa vainoharhainen foliohattu joka on äärimmäisen vaarallinen tulee big farma Tellus planeetalta eli iha Helsingistä ja Kuopiosta, niitä foliohattu yliopistoja on jotka on hyökkääviä kuin taistelu kone ja uskovat foliohatuissaan näkevänsä toisten näkymättömiä sisimpiä,
Ne foliohatut on hyvin aggressiivisia korkea koulutettuja folio hattuja, jotka pitää jokaista joka omilla aivoillaan ajattelee mielisairaina, koska heidän mielestä foliohattu guru koti Kalle ahne
Ja Freud vielä ahneempi oli niin suuria täydellisia ajattelijoita kun näkivät unessa että lintu kakki katolle se oli noille foliohatuille varma merkki heidän tieteellisestä löydöstä.

Nää foliohatut pakkotuputtaa teorioitaan kuten Karl Marx In teorioita Lenin ja Stalin ja vangitsevat jokaisen joka ei heidän totaalisen vainoharhaisia teorioitaan usko

Mt-historiaa omaavana olen huomannut samaa asennetta omalla kohdallani ihan perusterveydenhuollossakin. Minulta vaaditaan aina täydellisyyttä joka asiassa. Syytä tähän en tiedä.

Elämäntapojeni pitäisi olla 110 %:sti terveelliset ja ylipainoa ei saisi olla grammaakaan. Verenpaine ei saisi koskaan olla liian korkea eikä alhainen. Sen sijaan mistään en ole koskaan kiitosta saanut. Edes siitä, että olin yli 20 vuotta koukussa SSRI-lääkkeeseen syöden ne tunnollisesti. Elämäntapamuutoksilla ei sen aikana ollut juuri vaikutusta, ei vaikka kuinka yritin. Kerroin lääkehaitoista monille lääkäreille ja hoitajille, yksikään ei minua uskonut. Täydellisyyttä kyllä osasivat aina vaatia.

Lisäksi liian nopea lääkevieroitus SSRI-lääkkeestä umpitollon lääkärin ohjeistamana sai minulle aikaan kognitiivisen fatiikin, johon en tule mt-historiani takia koskaan apua saamaan. Tähän asti olen aina jaksanut yrittää ja katsoa tulevaisuuteen positiivisesti. En enää. Ja vaikka jaksaisin, niin tulen jo sukurasitteen takia todennäköisesti dementoitumaan ennen 50. ikävuottani.

Mistäköhän suunta johtuu, että osastoilla on huonokuntoista väkeä?

Olisiko sillä tekemistä sen kanssa, että psyykenlääkkeitä tungetaan nykyään kuin karkkia ja luullaan, että laittamalla ihminen lääketokkuraan ja lähes kaltoinkohtelemalla häntä niin se on hoitoa? Meininki on "dialogista ja kohtaamisesta viis", "lääkeet lääkkeet! - ne pelastaa". Nykyinen biopsykiatria on kuin uskonto.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/14894943/ykn-raportti-psyykenlaakkeita-kaytetaan-liikaa

Entiset avo-osastot olivat hyviä, koska niissä oli jonkinlaista lämminhenkisyyttä ja luottamusta potilaaseen, mistä kertoi avoimet ovet. Potilas otettiin paremmin huomioon ja varmaan erilaisten ryhmien ja dialogin tarjoamiseenkin satsattiin enemmän. Oirehtivalla ja elämässä solmukohdassa tai kriisissä olevalla potilaalla oli mahdollisuus tukeen ja turvalliseen ympäristöön. Lääkkeitä niilläkin tungettiin kyllä.

Valinnanvapauteen pitäisi satsata mielenterveysasioissa. Siis siihen miten potilas haluaa itseään hoidettavan. Potilaalla tulisi olla oikeus valita psykologisia keinoja sen sijaan että hän alkaa vetää jotain aivoihin vaikuttavia pillereitä. Norjassa on tarjolla lääkkeetöntä hoitoa eräällä osastolla. http://extendedroom.org/en/visiting-the-medication-free-psychiatric-ward-in-tromso/ Mielenkiintoinen suunta!

Suomessa on psykoosin hoidossa avoimen dialogin malli Torniossa Keroputaalla, joka antaa jotain toivoa siihen, että ihmisten ongelmia osataan katsoa laajemminkin ja ihmisiä voidaan auttaa lämpimämmin kuin useilla suljetuilla osastoilla Suomessa. Malli ei ole lääkekeskeinen vaan huomioi potilaan sosiaalisen ympäristön, läheiset ja potilaan kertomat asiat elämästään, tekemättä heti leimoja potilaaseen, miltä pohjalta esimerkiksi pakkokeinot oikeutetaan.

Kerrotko mikä on oikea diagnoosi, ja millä perustein tällä "oikealla diagnoosilla" saa oikeuttaa toisen ihmisen vangitsemisen.

Et tunnu ymmärtävän psykiatriaa etkä kunnioittavan ihmisen koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta.

Ole hyvä ja lue tarkemmin esitetty näkemys. Siinä ei sallita kenenkään ihmisoikeuksien rikkomista.

6hlo kirjoitti:

Ole hyvä ja lue tarkemmin esitetty näkemys. Siinä ei sallita kenenkään ihmisoikeuksien rikkomista.

Hei Morot jatkakaahan tätä keskustelua

Minäkin ihmettelen tätä kohtaa. Mikä "diagnoosi" muka voisi oikeuttaa ihmisten kohtelun siten kuin nykyään psykiatriassa? - Olen itsekin ollut Jorvissa, ja tunnen monia muitakin kyseisessä paikassa potilaana olleita. En suosittele kenellekään.

Ongelma ei ole "diagnoosien" oikeellisuudessa tai virheellisyydessä, vaan järjestelmässä, jonka lähtökohdat ovat täysin väärät. Psykiatria on pseudotieteellinen lääketieteen haara, joka puuttuu ihmisten elämään sillä perusteella että heidän henkinen kärsimyksensä ja elämänongelmansa olisivat somaattisiin sairauksiin verrattavia "psyykkisiä sairauksia." Tälle oletukselle ei ole päteviä tieteellisiä perusteita. Psykiatria on huuhaata, ja haitallista sellaista. Jos haluaa huuhaahoitoa vaikeuksiinsa, jalokiviterapia tai reikihoito olisi parempi. (Pahoittelut jos tuli loukattua jälkimmäisiä - ainakaan ne eivät vahingoita ketään ja perustuvat hoidettavan vapaaehtoisuudelle...)

Anonyymi kirjoitti:

Minäkin ihmettelen tätä kohtaa. Mikä "diagnoosi" muka voisi oikeuttaa ihmisten kohtelun siten kuin nykyään psykiatriassa? - Olen itsekin ollut Jorvissa, ja tunnen monia muitakin kyseisessä paikassa potilaana olleita. En suosittele kenellekään.

Ongelma ei ole "diagnoosien" oikeellisuudessa tai virheellisyydessä, vaan järjestelmässä, jonka lähtökohdat ovat täysin väärät. Psykiatria on pseudotieteellinen lääketieteen haara, joka puuttuu ihmisten elämään sillä perusteella että heidän henkinen kärsimyksensä ja elämänongelmansa olisivat somaattisiin sairauksiin verrattavia "psyykkisiä sairauksia." Tälle oletukselle ei ole päteviä tieteellisiä perusteita. Psykiatria on huuhaata, ja haitallista sellaista. Jos haluaa huuhaahoitoa vaikeuksiinsa, jalokiviterapia tai reikihoito olisi parempi. (Pahoittelut jos tuli loukattua jälkimmäisiä - ainakaan ne eivät vahingoita ketään ja perustuvat hoidettavan vapaaehtoisuudelle...)

Lue lisää

Lisään vielä, että ihmistä voi kyllä auttaa ammattimaisin keinoin ilman, että turvaudutaan psykiatriaan (=pseudotieteelliseen lääketieteen haaraan, joka käsittelee elämänongelmia sairauksina). Esimerkiksi psykoterapia, jota on monenlaista ja eri tilanteisiin sopivaa, on tutkimuksissa todettu hyvin tehokkaaksi tukimuodoksi. Vertaistuki ja yleensäkin psykososiaalinen tuki, eli keskusteluun ja läsnäoloon perustuva henkinen tuki, on ylivoimainen vaihtoehto lääkkeille useimmile ihmisille, useimmissa elämäntilanteissa.

Se että psykososiaalinen tuki on tehokkaampaa kuin lääkkeet, ei tarkoita, ettei psykoaktiivisia aineita pitäisi koskaan käyttää. Niihin pitäisi kuitenkin suhtautua kuin ne olisivat päihteisiin verrattavia reseptihuumeita. Kuten alkoholi ja katuhuumeet, psyykenlääkkeetkin voivat vaikuttaa ihmismieleen toisinaan rauhoittavasti. Niillä on kaikilla kuitenkin vakavia haittoja. Psyykenlääkkeet ovat vähintään yhtä vaarallisia pitkäaikaiskäytössä (joskus lyhyempiaikaisessakin) kuin alkoholi ja katuhuumeet. Tältä tosiseikalta lääkärit ja lääketeollisuus ummistaa silmänsä. Siksi saamme lukea täältäkin niin paljon onnettomia tapauskertomuksia ihmisiltä, jotka ovat olleet psykiatrian potilaina.

Psykiatria on täysin mielivaltaista. Sekä julkisessa psykiatrisessa sairaalassa että psykiatrian poliklinikalla tapahtuu laittomuuksia ja kukaan ei niihin puutu. kun potilas viimeisillä voimillaan valittaa, niin saa palkkiokseen hv-vastauksen johtajalta, joka sallii saman toiminnan jatkumisen edelleen. Potilasasiamies ohittaa asian täysin ja kyseisestä potilasasiamiehestä ei voi edes valittaa, koska sellaista mahdollisuutta sairaanhoitopiirin sivuilla ei ole. Tämä potilaan oikeuksien loukkauksia salliva johtaja siirtyy jopa suurempaan sairaanhoitopiiriin tekemään lisätuhoja. Minun ihmisoikeudet ja potilasoikeudet on poljettu ja aiheutettu niin loputon määrä pahaa oloa, että en voi sitä edes sanoin kuvailla. Jatkuvasti nousee traumamuistoja tilanteista, joita hoidossa on tapahtunut. Siis oikeasti tapahtunut. Ja kyse ei ole pikkujutuista vaan esim. potilastietojen luvatta eteenpäin lähettämisestä (jota muualla terveydenhuollossa kuvaillaan tietosuojarikokseksi) johtaen siihen, että jouduin melkein kadulle. Tietosuojan rikkominen on rikos, mutta ei tässä sairaanhoitopiirissä psykiatrian poliklinikalla. Miten asiasta voi valittaa mihinkään, kun potilasasiamieskin peittelee asiaa ja ummistaa silmänsä täysin tältä touhulta. Potilaalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa käyntiä samalla poliklinikalla ja joutua pelkäämään jokaisella käynnillä että joutuu kostotoimenpiteiden kohteeksi, kun kaikki tietää, kuka toiminnasta on valittanut. Hoitosuhde ei ole tasavertainen millään lailla ja jokaisen hoitavan lääkärin ja automaattivastauksia kirjoittavan johtajan tulisi se ymmärtää. Potilas on hädissään, nälissään ja riippuvainen siitä, että hoitava lääkäri kirjoittaa lausunnon, joka mahdollistaa toimeentulon. Ja potilaan on voitava luottaa siihen, ettei potilastietoja lähetetä eteenpäin ilman potilaan suostumusta.

Anonyymi kirjoitti:

Psykiatria on täysin mielivaltaista. Sekä julkisessa psykiatrisessa sairaalassa että psykiatrian poliklinikalla tapahtuu laittomuuksia ja kukaan ei niihin puutu. kun potilas viimeisillä voimillaan valittaa, niin saa palkkiokseen hv-vastauksen johtajalta, joka sallii saman toiminnan jatkumisen edelleen. Potilasasiamies ohittaa asian täysin ja kyseisestä potilasasiamiehestä ei voi edes valittaa, koska sellaista mahdollisuutta sairaanhoitopiirin sivuilla ei ole. Tämä potilaan oikeuksien loukkauksia salliva johtaja siirtyy jopa suurempaan sairaanhoitopiiriin tekemään lisätuhoja. Minun ihmisoikeudet ja potilasoikeudet on poljettu ja aiheutettu niin loputon määrä pahaa oloa, että en voi sitä edes sanoin kuvailla. Jatkuvasti nousee traumamuistoja tilanteista, joita hoidossa on tapahtunut. Siis oikeasti tapahtunut. Ja kyse ei ole pikkujutuista vaan esim. potilastietojen luvatta eteenpäin lähettämisestä (jota muualla terveydenhuollossa kuvaillaan tietosuojarikokseksi) johtaen siihen, että jouduin melkein kadulle. Tietosuojan rikkominen on rikos, mutta ei tässä sairaanhoitopiirissä psykiatrian poliklinikalla. Miten asiasta voi valittaa mihinkään, kun potilasasiamieskin peittelee asiaa ja ummistaa silmänsä täysin tältä touhulta. Potilaalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa käyntiä samalla poliklinikalla ja joutua pelkäämään jokaisella käynnillä että joutuu kostotoimenpiteiden kohteeksi, kun kaikki tietää, kuka toiminnasta on valittanut. Hoitosuhde ei ole tasavertainen millään lailla ja jokaisen hoitavan lääkärin ja automaattivastauksia kirjoittavan johtajan tulisi se ymmärtää. Potilas on hädissään, nälissään ja riippuvainen siitä, että hoitava lääkäri kirjoittaa lausunnon, joka mahdollistaa toimeentulon. Ja potilaan on voitava luottaa siihen, ettei potilastietoja lähetetä eteenpäin ilman potilaan suostumusta.

Lue lisää

"kun potilas viimeisillä voimillaan valittaa, niin saa palkkiokseen hv-vastauksen johtajalta, joka sallii saman toiminnan jatkumisen edelleen. Potilasasiamies ohittaa asian täysin j"
Minullekin on tapahtunut paljon tuosta mitä kerroit.

Anonyymi kirjoitti:

"kun potilas viimeisillä voimillaan valittaa, niin saa palkkiokseen hv-vastauksen johtajalta, joka sallii saman toiminnan jatkumisen edelleen. Potilasasiamies ohittaa asian täysin j"
Minullekin on tapahtunut paljon tuosta mitä kerroit.

Lue lisää

Miten olet pärjännyt? Minä en meinaa jaksaa. Vituttaa kun kukaan ei asiaan puutu. En tiedä keneen olen eniten pettynyt, hoitavaan lääkäriin, potilasasiamieheen vai tähän asian villaisella painaneeseen johtajaan. Ainakin usko on mennyt koko mielenterveysjärjestelmään ja yhteiskuntaan.

Anonyymi kirjoitti:

Miten olet pärjännyt? Minä en meinaa jaksaa. Vituttaa kun kukaan ei asiaan puutu. En tiedä keneen olen eniten pettynyt, hoitavaan lääkäriin, potilasasiamieheen vai tähän asian villaisella painaneeseen johtajaan. Ainakin usko on mennyt koko mielenterveysjärjestelmään ja yhteiskuntaan.

Lue lisää

"Miten olet pärjännyt? " Suoraan sanoen, pähkäilen vieläkin. Maailmankuvani on muuttunut, en näe yhteiskuntaa enää samoin kuin ennen. Näen näen valtaosan ihmisistä olevan hyväuskoisia, en nyt " hyväuskoisia hölmöjä" sentään, mutta liian luottavaisia.

Tsekkailen aika usein tätä palstaa:
https://madinfinland.org/

Vaihtoehtoisia virityksiä...
Kaikesta kokemastani on ollut kuitenkin se hyöty, että jotkut suomukset tai vaaleanpunaiset silmälasit ovat pudonneet silmiltä, ja näen asiat selvemmin kuin ennen. Olisin ehkä onnellisempi jos edelleen olisin yhtä hyväuskoinen kuin muut, mutta en välttämättä kuitenkaan valitsisi sitä vaihtoehtoa. Ymmärtäminen lisää elämän mielekkyyttä ja se on joskus jopa tärkeämpää kuin onni tai ainakin tärkeämpää kuin pinnallinen tyytyväisyys. - On tärkeää pärjäämisen kannalta ettei tarvitse olla yksin ajatuksineen. Ajatustenvaihto toisten kanssa - monen kohdallahan ongelmat ovat alunperin lähteneetkin juuri siitä ettei ole ollut ketään jonka kanssa olisi voinut keskustella vapaasti asioista Joten kiitos sinullekin että jaoit kokemuksesi.

Mutta siis, kyllä lopputulos on ollut, että minusta on tullut aika "radikaali" näissä asioissa...:)

Anonyymi kirjoitti:

"Miten olet pärjännyt? " Suoraan sanoen, pähkäilen vieläkin. Maailmankuvani on muuttunut, en näe yhteiskuntaa enää samoin kuin ennen. Näen näen valtaosan ihmisistä olevan hyväuskoisia, en nyt " hyväuskoisia hölmöjä" sentään, mutta liian luottavaisia.

Tsekkailen aika usein tätä palstaa:
https://madinfinland.org/

Vaihtoehtoisia virityksiä...
Kaikesta kokemastani on ollut kuitenkin se hyöty, että jotkut suomukset tai vaaleanpunaiset silmälasit ovat pudonneet silmiltä, ja näen asiat selvemmin kuin ennen. Olisin ehkä onnellisempi jos edelleen olisin yhtä hyväuskoinen kuin muut, mutta en välttämättä kuitenkaan valitsisi sitä vaihtoehtoa. Ymmärtäminen lisää elämän mielekkyyttä ja se on joskus jopa tärkeämpää kuin onni tai ainakin tärkeämpää kuin pinnallinen tyytyväisyys. - On tärkeää pärjäämisen kannalta ettei tarvitse olla yksin ajatuksineen. Ajatustenvaihto toisten kanssa - monen kohdallahan ongelmat ovat alunperin lähteneetkin juuri siitä ettei ole ollut ketään jonka kanssa olisi voinut keskustella vapaasti asioista Joten kiitos sinullekin että jaoit kokemuksesi.

Mutta siis, kyllä lopputulos on ollut, että minusta on tullut aika "radikaali" näissä asioissa...:)

Lue lisää

Tämä asia olisi vielä jotenkin kestettävissä, ellei se kytkeytyisi hyvinkin syvästi myös toimeentulojärjestelmään. Jos virkamiehet suojelevat toinen toisiaan ensin psykiatrisessa sairaalassa ja psykiatrian polilla ja sen jälkeen kansaneläkelaitos, kunnan sosiaalitoimi ja sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta katsoo toiseen suuntaan, on tilanne potilaan kannalta erittäin hankala. Sinulla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin hymyillä nätisti ja toivoa että saat edes jotain hoitoa ja rahaa ruokaan. Olen niin loputtoman väsynyt tähän taisteluun.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä asia olisi vielä jotenkin kestettävissä, ellei se kytkeytyisi hyvinkin syvästi myös toimeentulojärjestelmään. Jos virkamiehet suojelevat toinen toisiaan ensin psykiatrisessa sairaalassa ja psykiatrian polilla ja sen jälkeen kansaneläkelaitos, kunnan sosiaalitoimi ja sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta katsoo toiseen suuntaan, on tilanne potilaan kannalta erittäin hankala. Sinulla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin hymyillä nätisti ja toivoa että saat edes jotain hoitoa ja rahaa ruokaan. Olen niin loputtoman väsynyt tähän taisteluun.

Lue lisää

Kyllä, se on kestämätöntä, mutta muista, ettet ole yksin. - Jotkut ovat ratkaisseet tilanteen muuttamalla toiselle paikkakunnalle. Liian iso päätös tietysti useimmille... Kirjojen muutto toiselle paikkakunnalle ilman että muuttaa sinne on joskus mahdollista. Siellä vaihtuisi sitten sote-alue, ja kun tekee Omakantaan kiellot, saa olla rauhassa ainakin kunnan sote-viranomaisilta. Kela tietysti tekee omat päätöksensä asuinpaikasta riippumatta.

- Juuri näistä syistä koko systeemi pitäisi saada muutettua, käännettyä kokonaan. Liian moni kärsii tästä. Julkinen psykiatria ja sossu alistavat ihmisiä ennennäkemättömällä tavalla, nyt kun ne on kytketty yhteen.
Kun itse tajusin tuon saman - mukaanlukien miten ns. "hoito" kytkeytyy ihmisten toimeentuloon - niin se taisi olla se ratkaiseva mikä muutti katsantoni. Tämäkö on siis se tapa millä meistä pidetään "huolta"? Ei lainkaan sitä mitä joskus halusin kuvitella ja mitä useimmat muut yhä kuvittelevat.

Sosiaaliturva ei ole nykyään turvaa, vaan kontrollia. Jos haluttaisiin tarjota turvaa, lähdettäisiin liikkeelle jokaisen itsemääräämisoikeudesta. On kamalaa katsoa ja kuulla miten sossut juoksevat psykiatrien pillin mukaan, toistelevat heidän diagnoosejakin nykyään. Ja Kela tietysti tahollaan, tekee eläke- ym. päätöksiään.

Uskon että sinulle tulee kyllä valoisampi tulevaisuudennäkymä jossain vaiheessa, kun vaan jaksat pitää pintasi. Elämällä on taipumus järjestää asioita joskus yllättävillä tavoilla. Pidä huolta kunnostasi ja fyysisestä terveydestä, sitä ei pidä unohtaa, koska se on pohja sille että mieli jaksaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, se on kestämätöntä, mutta muista, ettet ole yksin. - Jotkut ovat ratkaisseet tilanteen muuttamalla toiselle paikkakunnalle. Liian iso päätös tietysti useimmille... Kirjojen muutto toiselle paikkakunnalle ilman että muuttaa sinne on joskus mahdollista. Siellä vaihtuisi sitten sote-alue, ja kun tekee Omakantaan kiellot, saa olla rauhassa ainakin kunnan sote-viranomaisilta. Kela tietysti tekee omat päätöksensä asuinpaikasta riippumatta.

- Juuri näistä syistä koko systeemi pitäisi saada muutettua, käännettyä kokonaan. Liian moni kärsii tästä. Julkinen psykiatria ja sossu alistavat ihmisiä ennennäkemättömällä tavalla, nyt kun ne on kytketty yhteen.
Kun itse tajusin tuon saman - mukaanlukien miten ns. "hoito" kytkeytyy ihmisten toimeentuloon - niin se taisi olla se ratkaiseva mikä muutti katsantoni. Tämäkö on siis se tapa millä meistä pidetään "huolta"? Ei lainkaan sitä mitä joskus halusin kuvitella ja mitä useimmat muut yhä kuvittelevat.

Sosiaaliturva ei ole nykyään turvaa, vaan kontrollia. Jos haluttaisiin tarjota turvaa, lähdettäisiin liikkeelle jokaisen itsemääräämisoikeudesta. On kamalaa katsoa ja kuulla miten sossut juoksevat psykiatrien pillin mukaan, toistelevat heidän diagnoosejakin nykyään. Ja Kela tietysti tahollaan, tekee eläke- ym. päätöksiään.

Uskon että sinulle tulee kyllä valoisampi tulevaisuudennäkymä jossain vaiheessa, kun vaan jaksat pitää pintasi. Elämällä on taipumus järjestää asioita joskus yllättävillä tavoilla. Pidä huolta kunnostasi ja fyysisestä terveydestä, sitä ei pidä unohtaa, koska se on pohja sille että mieli jaksaa.

Lue lisää

Niin no minun ei tarvitse juosta pakoon sosiaaliturvajärjestelmää, kun en apua saa monista pyynnöistä ja sosiaalituen tarpeen ilmoituksista huolimatta. Minut on dumpattu täysin kaiken tuen ulkopuolelle. En jaksa jutella enää yhdellekään psykologille enkä viranomaiselle tilanteestani, sillä poikkeuksetta kaikki ovat sitä mieltä, että syy on joku lapsuudessa tapahtunut asia, jolla ei ole mitään merkitystä tämän päivän kannalta. Viranomaisten mielestä ei ole ongelmaa, koska minulla ei ole diagnoosia. Jos minulla olisi skitsofreniadiagnoosi tarkoittaisi se, että todennäköisesti saisin loppuiän eläkkeen ja ammatillinen kuntoutus loppuisi kuin seinään. Ja sen kautta kaikki toiveet myös paluusta normaalielämään. En lue madinamerica-sivustoa, koska siellä poikkeuksetta patologisoidaan lääkitys, joka oikein käytettynä on auttanut minua huomattavasti enemmän kuin vuosien tai oikeastaan vuosikymmenten terapia. Loputon aivopesu terapiassa sai minut kokemaan että minä oli täysin syypää aivan kaikkeen. Siksi en perusta Keroputaan mallista, sillä olen sitä mieltä että sellaista taktiikkaa ei pitäisi missään tapauksessa käyttää. Psykoosisairaita ei pitäisi lääkitä keskustelulla vaan keskustelua pitäisi tapahtua jo ennen psykoosia, joka esimerkiksi syntyi minulla kymmenen vuoden traumaattisen psykoterapiahoidon seurauksena, jossa toiveeni ja tarpeeni ohitettiin toistuvasti.

Anonyymi kirjoitti:

Niin no minun ei tarvitse juosta pakoon sosiaaliturvajärjestelmää, kun en apua saa monista pyynnöistä ja sosiaalituen tarpeen ilmoituksista huolimatta. Minut on dumpattu täysin kaiken tuen ulkopuolelle. En jaksa jutella enää yhdellekään psykologille enkä viranomaiselle tilanteestani, sillä poikkeuksetta kaikki ovat sitä mieltä, että syy on joku lapsuudessa tapahtunut asia, jolla ei ole mitään merkitystä tämän päivän kannalta. Viranomaisten mielestä ei ole ongelmaa, koska minulla ei ole diagnoosia. Jos minulla olisi skitsofreniadiagnoosi tarkoittaisi se, että todennäköisesti saisin loppuiän eläkkeen ja ammatillinen kuntoutus loppuisi kuin seinään. Ja sen kautta kaikki toiveet myös paluusta normaalielämään. En lue madinamerica-sivustoa, koska siellä poikkeuksetta patologisoidaan lääkitys, joka oikein käytettynä on auttanut minua huomattavasti enemmän kuin vuosien tai oikeastaan vuosikymmenten terapia. Loputon aivopesu terapiassa sai minut kokemaan että minä oli täysin syypää aivan kaikkeen. Siksi en perusta Keroputaan mallista, sillä olen sitä mieltä että sellaista taktiikkaa ei pitäisi missään tapauksessa käyttää. Psykoosisairaita ei pitäisi lääkitä keskustelulla vaan keskustelua pitäisi tapahtua jo ennen psykoosia, joka esimerkiksi syntyi minulla kymmenen vuoden traumaattisen psykoterapiahoidon seurauksena, jossa toiveeni ja tarpeeni ohitettiin toistuvasti.

Lue lisää

Kaikki hyvät hankkeet voivat kääntyä vastakohdakseen, jos ihmisten omia toiveita ja tavoitteita ei oteta lähtökohdaksi.

Minusta olisi tärkeintä, että poistuisi virallisen psykiatrian nykyinen monopoli mielenterveysaiheiden julkisesta keskustelusta. Että tulisi tilaa erilaisille näkemyksille. Vain se voi auttaa ihmistä luovimaan erilaisten apu- ja hoitokeinojen välillä. Tekemään omia valintoja.

Erityisen ikävää, että sinulla oli terapeutti joka toimi noin. Terapeutilla pitäisi olla kunnon itsetuntemus, jotta hän tiedostaisi tarkkaan mitä tekee. Enemmän omaa hoitoa siis, ennen kuin rupeaa muita puoskaroimaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki hyvät hankkeet voivat kääntyä vastakohdakseen, jos ihmisten omia toiveita ja tavoitteita ei oteta lähtökohdaksi.

Minusta olisi tärkeintä, että poistuisi virallisen psykiatrian nykyinen monopoli mielenterveysaiheiden julkisesta keskustelusta. Että tulisi tilaa erilaisille näkemyksille. Vain se voi auttaa ihmistä luovimaan erilaisten apu- ja hoitokeinojen välillä. Tekemään omia valintoja.

Erityisen ikävää, että sinulla oli terapeutti joka toimi noin. Terapeutilla pitäisi olla kunnon itsetuntemus, jotta hän tiedostaisi tarkkaan mitä tekee. Enemmän omaa hoitoa siis, ennen kuin rupeaa muita puoskaroimaan.

Lue lisää

Mutta eihän ole virallisen psykiatrian julkisaiheista keskustelua. On käypä hoito -suositukset, joita ei psykiatriassa noudateta, sillä resursseja ei ole. Sitten on ns. hoitoon pettyneet eli hoitoon sitoutumattomat mielenterveyskuntoutujat, jotka on dumpattu täysin yhteiskunnan ulkopuolelle, jotka eivät jaksa keskustella. Sitten on huuhaa-porukka, jonka totuuksia valtavirtamedia levittelee minkä ehtii, eli yksittäisiä tutkimuksia, jotka ovat täysin käypä hoito -suositusten vastaisia.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta eihän ole virallisen psykiatrian julkisaiheista keskustelua. On käypä hoito -suositukset, joita ei psykiatriassa noudateta, sillä resursseja ei ole. Sitten on ns. hoitoon pettyneet eli hoitoon sitoutumattomat mielenterveyskuntoutujat, jotka on dumpattu täysin yhteiskunnan ulkopuolelle, jotka eivät jaksa keskustella. Sitten on huuhaa-porukka, jonka totuuksia valtavirtamedia levittelee minkä ehtii, eli yksittäisiä tutkimuksia, jotka ovat täysin käypä hoito -suositusten vastaisia.

Lue lisää

On lait ja säännökset, joilla turvataan ihmisoikeudet, mutta ne eivät psykiatriassa tai sosiaaliturvajärjestelmässä toteudu. Tämä on ongelma.

Anonyymi kirjoitti:

Niin no minun ei tarvitse juosta pakoon sosiaaliturvajärjestelmää, kun en apua saa monista pyynnöistä ja sosiaalituen tarpeen ilmoituksista huolimatta. Minut on dumpattu täysin kaiken tuen ulkopuolelle. En jaksa jutella enää yhdellekään psykologille enkä viranomaiselle tilanteestani, sillä poikkeuksetta kaikki ovat sitä mieltä, että syy on joku lapsuudessa tapahtunut asia, jolla ei ole mitään merkitystä tämän päivän kannalta. Viranomaisten mielestä ei ole ongelmaa, koska minulla ei ole diagnoosia. Jos minulla olisi skitsofreniadiagnoosi tarkoittaisi se, että todennäköisesti saisin loppuiän eläkkeen ja ammatillinen kuntoutus loppuisi kuin seinään. Ja sen kautta kaikki toiveet myös paluusta normaalielämään. En lue madinamerica-sivustoa, koska siellä poikkeuksetta patologisoidaan lääkitys, joka oikein käytettynä on auttanut minua huomattavasti enemmän kuin vuosien tai oikeastaan vuosikymmenten terapia. Loputon aivopesu terapiassa sai minut kokemaan että minä oli täysin syypää aivan kaikkeen. Siksi en perusta Keroputaan mallista, sillä olen sitä mieltä että sellaista taktiikkaa ei pitäisi missään tapauksessa käyttää. Psykoosisairaita ei pitäisi lääkitä keskustelulla vaan keskustelua pitäisi tapahtua jo ennen psykoosia, joka esimerkiksi syntyi minulla kymmenen vuoden traumaattisen psykoterapiahoidon seurauksena, jossa toiveeni ja tarpeeni ohitettiin toistuvasti.

Lue lisää

Onkohan tuo nyt aivan totta, ettei sinulla muka ole diagnoosia?
Kirjoitat lääkityksistä ja terapioistakin, joissa olet ollut.
Jo noihinkin tarvitaan diagnoosi. Eihän lääkkeitä voi määrätä, jos ei kohdenna mihin syyhyn niitä määrätään.
Ja psykiatrian puolellahan on aina joku syy ( ainakin keksitty, jos ei muuta ) että voidaan lääkkeitä syöttää.

Anonyymi kirjoitti:

Onkohan tuo nyt aivan totta, ettei sinulla muka ole diagnoosia?
Kirjoitat lääkityksistä ja terapioistakin, joissa olet ollut.
Jo noihinkin tarvitaan diagnoosi. Eihän lääkkeitä voi määrätä, jos ei kohdenna mihin syyhyn niitä määrätään.
Ja psykiatrian puolellahan on aina joku syy ( ainakin keksitty, jos ei muuta ) että voidaan lääkkeitä syöttää.

Lue lisää

Totta vtussa mulla on diagnoosi. Mulla on koko sarja niitä. Ja lääkkeitä voi määrätä ja määrätään ilman diagnoosia tai ainakaan sen lääkkeen käyttöaiheisiin sopivaa diagnoosia, ilman mitään jälkitarkkailua. Psykiatrian poliklinikalla. Mun täytyy sanoa, etten tiedä, mikä mun ajankohtainen diagnoosi on, kun mulla on vaikeuksia avata kantaa. Siellä ryöppyy päälle kaikki vanhat traumaattiset hoidossa tapahtuneet tapahtumat joka kirjauksen yhteydessä. Lääkärille se ei näy, mutta mulle näkyy. Samalla tavoin ryöppyi päälle nämä asiat kun törmäsin minua puoskaroineeseen lääkäriin kuukausi sitten. Mua vitutti, olisin halunnut hakata sitä pesäpallomailalla, mutta en voi sitäkään ääneen sanoa, sillä mä olen se mielenterveyskuntoutuja ja se tästä sopasta vielä puuttuu, että kirjaavat mut väkivaltaiseksi, niin olen sen tollon armoilla taas. Sillä siellä samassa työpaikassa se vieläkin porskuttaa. Mä en enää uskalla yrittää mitään, kun tuntuu, ettei mistään tule mitään, kiitos psykiatrisen ja psykologisen hoidon ja kelan toiminnan. Mun usko koko järjestelmään on mennyt, vaikkakin nyt hoito on ollut hyvää ja nykyinen lääkäri kuuntelee. Pelkään vaan, että kohta matto viedään jalkojen alta taas. Ja en jaksaisi kelasotkuja enää. En vaan jaksa. Ei se ole mun nykyisen lääkärin syytä, että mun on vaikea luottaa häneen. Mutta se tuntuu pahalta, kun kukaan, ei myöskään hän, ole sanonut, että sitä mitä mulle kävi ei saa tapahtua. Että se on väärin. Tää on ollut niin helvetin kamalaa etten osaa sanoin kuvata. Ja kyllä, mulle tuli psykoottisia oireita. Mutta ei se tarkoita että kaikki mitä mulle on tapahtunut on tapahtunut vaan mun päässä. Ja sama väärinkohtelu jatkuu vielä Kelan kanssa. Enkä tiedä miten tästäkin selviän.

Anonyymi kirjoitti:

Totta vtussa mulla on diagnoosi. Mulla on koko sarja niitä. Ja lääkkeitä voi määrätä ja määrätään ilman diagnoosia tai ainakaan sen lääkkeen käyttöaiheisiin sopivaa diagnoosia, ilman mitään jälkitarkkailua. Psykiatrian poliklinikalla. Mun täytyy sanoa, etten tiedä, mikä mun ajankohtainen diagnoosi on, kun mulla on vaikeuksia avata kantaa. Siellä ryöppyy päälle kaikki vanhat traumaattiset hoidossa tapahtuneet tapahtumat joka kirjauksen yhteydessä. Lääkärille se ei näy, mutta mulle näkyy. Samalla tavoin ryöppyi päälle nämä asiat kun törmäsin minua puoskaroineeseen lääkäriin kuukausi sitten. Mua vitutti, olisin halunnut hakata sitä pesäpallomailalla, mutta en voi sitäkään ääneen sanoa, sillä mä olen se mielenterveyskuntoutuja ja se tästä sopasta vielä puuttuu, että kirjaavat mut väkivaltaiseksi, niin olen sen tollon armoilla taas. Sillä siellä samassa työpaikassa se vieläkin porskuttaa. Mä en enää uskalla yrittää mitään, kun tuntuu, ettei mistään tule mitään, kiitos psykiatrisen ja psykologisen hoidon ja kelan toiminnan. Mun usko koko järjestelmään on mennyt, vaikkakin nyt hoito on ollut hyvää ja nykyinen lääkäri kuuntelee. Pelkään vaan, että kohta matto viedään jalkojen alta taas. Ja en jaksaisi kelasotkuja enää. En vaan jaksa. Ei se ole mun nykyisen lääkärin syytä, että mun on vaikea luottaa häneen. Mutta se tuntuu pahalta, kun kukaan, ei myöskään hän, ole sanonut, että sitä mitä mulle kävi ei saa tapahtua. Että se on väärin. Tää on ollut niin helvetin kamalaa etten osaa sanoin kuvata. Ja kyllä, mulle tuli psykoottisia oireita. Mutta ei se tarkoita että kaikki mitä mulle on tapahtunut on tapahtunut vaan mun päässä. Ja sama väärinkohtelu jatkuu vielä Kelan kanssa. Enkä tiedä miten tästäkin selviän.

Lue lisää

Jos psykiatriasta saa isoa harmia ja menettää uskon psykiatristen hoitokeinojen tehoon ja turvallisuuteen, älyttömimmäksi koko tilanteen tekee se, että voi silti joutua olemaan järjestelmän kanssa tekemisissä tietyllä tavalla väkisin jos meinaa syödäkin. Jos joutuisi psyykenlääkkeiden myötä toimintakyvyttömäksi niin, ettei kykene elämänmenoon osallistumaan niin sitten joutuu psykiatrilta ruinaamaan lausuntoja että todistetaan työkyvyttömäksi. Vaikka koko hemmetin työkyvyttömyys olisi puhjennut lääkeharmista, vieroitusoireista ym. Mutta papereihin se harmi kirjoitetaan aina jonain psyykendiagnoosina mitä varten pitää käydä kartoituksia läpi. Jos koko hoito ahdistaa, niin niitä kartoituksia pitää silti käydyä läpi ja ahdistukset hoidosta revitään yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen auki. Lääkäreihin voi olla myös pakkokontaktissa sitä kautta, että jos haluaa purkaa lääkityksiä niin saa reseptit vaikka ei haluaisi lääkkeitä enää käyttää, mutta lääkitystä ei niin vain lopetetakaan. Psykiatria on kuin joku purkka joka tarraa sinuun kiinni ettet meinaa millään saada sitä irroitettua. Saadut diagnoosit ja hoitomerkinnät seuraa aina hoitosysteemissä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos psykiatriasta saa isoa harmia ja menettää uskon psykiatristen hoitokeinojen tehoon ja turvallisuuteen, älyttömimmäksi koko tilanteen tekee se, että voi silti joutua olemaan järjestelmän kanssa tekemisissä tietyllä tavalla väkisin jos meinaa syödäkin. Jos joutuisi psyykenlääkkeiden myötä toimintakyvyttömäksi niin, ettei kykene elämänmenoon osallistumaan niin sitten joutuu psykiatrilta ruinaamaan lausuntoja että todistetaan työkyvyttömäksi. Vaikka koko hemmetin työkyvyttömyys olisi puhjennut lääkeharmista, vieroitusoireista ym. Mutta papereihin se harmi kirjoitetaan aina jonain psyykendiagnoosina mitä varten pitää käydä kartoituksia läpi. Jos koko hoito ahdistaa, niin niitä kartoituksia pitää silti käydyä läpi ja ahdistukset hoidosta revitään yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen auki. Lääkäreihin voi olla myös pakkokontaktissa sitä kautta, että jos haluaa purkaa lääkityksiä niin saa reseptit vaikka ei haluaisi lääkkeitä enää käyttää, mutta lääkitystä ei niin vain lopetetakaan. Psykiatria on kuin joku purkka joka tarraa sinuun kiinni ettet meinaa millään saada sitä irroitettua. Saadut diagnoosit ja hoitomerkinnät seuraa aina hoitosysteemissä.

Lue lisää

Ihmisoikeudet ei koske aina tiettyjä ihmisiä niin paljon kuin toisia. Ihmisoikeudet on minulle kyllä yksi vitsi kun psykiatrista hoitoa on käynyt läpi. Jalo aate, käytännön toteutuminen on toista. Ihmiset jaksaa olla huolissaan vaan tiettyjen ihmisten ihmisoikeuksista. Hullujen ihmisoikeudet ei ole kiinnostuslistalla kovin korkealla. Ei ole mediaseksikästä puhua esimerkiksi pakkohoitoa kokeneiden ihmisoikeuksista.

Ei,kuule,välttämättä muillakaan lääkäreillä ole mitään sääntöjä etiikasta puhumattakaan. Jos potilaan naama ei miellytä,kohtelu on perseestä. Ja jos erehdyt tekemään muistutuksen/kantelun, niin oikeus asialliseen kohteluun on mennyttä.
Suomessa tulisi poistaa viran suoma turva KAIKILTA valkotakeilta kuin myös sossuilta sekä yleensäkin ihmisten elämiä tuhoavilta toimijoilta. Nykyisellä systeemillä ihmisen kohtalo on täyttä arpapeliä.

Anonyymi kirjoitti:

On lait ja säännökset, joilla turvataan ihmisoikeudet, mutta ne eivät psykiatriassa tai sosiaaliturvajärjestelmässä toteudu. Tämä on ongelma.

Juuri niin ja eletään kuitenkin Suomessa,muka maailman onnellisimmassa maassa...voi vittu!

Anonyymi kirjoitti:

Mutta eihän ole virallisen psykiatrian julkisaiheista keskustelua. On käypä hoito -suositukset, joita ei psykiatriassa noudateta, sillä resursseja ei ole. Sitten on ns. hoitoon pettyneet eli hoitoon sitoutumattomat mielenterveyskuntoutujat, jotka on dumpattu täysin yhteiskunnan ulkopuolelle, jotka eivät jaksa keskustella. Sitten on huuhaa-porukka, jonka totuuksia valtavirtamedia levittelee minkä ehtii, eli yksittäisiä tutkimuksia, jotka ovat täysin käypä hoito -suositusten vastaisia.

Lue lisää

Käypä hoito-suositukset perustuvat lääketehtaiden voiton maksimoimiseksi. Niillä ei juurikaan tavoitella potilaan kannalta parasta ja toimivinta hoitoa.

Anonyymi kirjoitti:

Käypä hoito-suositukset perustuvat lääketehtaiden voiton maksimoimiseksi. Niillä ei juurikaan tavoitella potilaan kannalta parasta ja toimivinta hoitoa.

Esim. Suomen masennuksen Käypähoitosuositus on maailman lääkemyönteisin. Kun resursseja on vähän ja jotain tarvis tehdä, ihmisille työnnetään pillereitä. Kela painostaa kanssa pillerien syöntiin ja näyttelee kanssa roolia massiivisessa pillerituputuksessa.
Psykiatrian tutkimuksessa halutaan tarkoituksenmukaisesti suosia lääkkeiden käyttöä koska lääkeyhtiöt tukee tutkimusta ja eihän psykiatri olisi lääkäri eikä mikään jos ei pääse biologisesti leikkimään potilaan aivoilla.

Toki jotain vastasuuntauksia on ollut aikojen saatossa esim Soteriatalot ja avoin dialogi. Tosin olen kuullut että myös Keroputaalla pillereitä käytetään.

"avista asti valehdellaan ettei heillä ole selvästi todettavien väärien psyyke diaknoosien korjaus oikeutta,"

Kunnioitettavaa, että kuitenkin yritit valittaa, hakea oikeutta.

Anonyymi kirjoitti:

"avista asti valehdellaan ettei heillä ole selvästi todettavien väärien psyyke diaknoosien korjaus oikeutta,"

Kunnioitettavaa, että kuitenkin yritit valittaa, hakea oikeutta.

Lue lisää

Olen vähän niin kuin papukaija, joka toistelee muiden kirjoittamia tekstejä (olen edellinen kommentoija).

"Aina kävellessään suljetulle osastolle apua hakemaan, kannattaa huomioida tämä asia: Hoito voidaan muuttaa pakolla tapahtuvaksi tietyissä tapauksissa, mihin sisältyy jo esimerkiksi masennuksen pelkkä EPÄILY psykoottiseksi.

Tällöin potilaan PERUSOIKEUKSIA voidaan rajoittaa ja hänelle tehdä erilaisia toimenpiteitä vasten hänen tahtoaan. Potilaalle annetaan oikeus valittaa pakkohoitopäätöksen kohdalla, mutta realistiset mahdollisuudet vaikuttaa potilaalla ovat huonot, koska potilas on vahvassa sosiaalisessa kontrollissa,, valtaepäsuhta lääkärin sanan ja potilaan välillä on suuri"

Hullua.

Ja tiedoksi vain, jos joku ns. sivustakatsoja lukee tätä ketjua, ja sanoo, että ei ole totta, tai että on liioittelua, niin voin omasta kokemuksesta kertoa ettei ole. Ja muiden, jotka tunnen.

Jos on itse kokenut vähänkin näitä asioita, näkee maailman eri tavalla kuin ns. valtaväestö.

Surullisinta ehkä on, että niin harva kuitenkaan uskaltaa puhua kokemuksistaan avoimesti, vaikka meitä on paljon, jotka tiedämme hyvinvointi-Suomen toisen puolen.

Psykiatria vaientaa tehokkaasti, mm. sillä, että "potilaskirjauksiin" pääsevät vain lääkärin kirjoittamat merkinnät. Ihminen, jota asia koskee, eli "potilas", ei voi itse kirjoittaa niihin itsestään mitään, vaikka hänelläkin (ja varsinkin hänellä) on asioistaan oma näkemyksensä. Kukaan ei edes ymmärrä kyseenalaistaa sitä, että potilas ei pääse kirjoittamaan omaa näkemystään mihinkään virallisesti talletettavaan asiakirjaan. (Lukuunottamatta valituskirjelmiä, mutta nehän eivät näy minnekään, eivätkä siten auta esim. stigman purkamisessa tai diagnoosien kyseenalaistamisessa).

Anonyymi kirjoitti:

Olen vähän niin kuin papukaija, joka toistelee muiden kirjoittamia tekstejä (olen edellinen kommentoija).

"Aina kävellessään suljetulle osastolle apua hakemaan, kannattaa huomioida tämä asia: Hoito voidaan muuttaa pakolla tapahtuvaksi tietyissä tapauksissa, mihin sisältyy jo esimerkiksi masennuksen pelkkä EPÄILY psykoottiseksi.

Tällöin potilaan PERUSOIKEUKSIA voidaan rajoittaa ja hänelle tehdä erilaisia toimenpiteitä vasten hänen tahtoaan. Potilaalle annetaan oikeus valittaa pakkohoitopäätöksen kohdalla, mutta realistiset mahdollisuudet vaikuttaa potilaalla ovat huonot, koska potilas on vahvassa sosiaalisessa kontrollissa,, valtaepäsuhta lääkärin sanan ja potilaan välillä on suuri"

Hullua.

Ja tiedoksi vain, jos joku ns. sivustakatsoja lukee tätä ketjua, ja sanoo, että ei ole totta, tai että on liioittelua, niin voin omasta kokemuksesta kertoa ettei ole. Ja muiden, jotka tunnen.

Jos on itse kokenut vähänkin näitä asioita, näkee maailman eri tavalla kuin ns. valtaväestö.

Surullisinta ehkä on, että niin harva kuitenkaan uskaltaa puhua kokemuksistaan avoimesti, vaikka meitä on paljon, jotka tiedämme hyvinvointi-Suomen toisen puolen.

Psykiatria vaientaa tehokkaasti, mm. sillä, että "potilaskirjauksiin" pääsevät vain lääkärin kirjoittamat merkinnät. Ihminen, jota asia koskee, eli "potilas", ei voi itse kirjoittaa niihin itsestään mitään, vaikka hänelläkin (ja varsinkin hänellä) on asioistaan oma näkemyksensä. Kukaan ei edes ymmärrä kyseenalaistaa sitä, että potilas ei pääse kirjoittamaan omaa näkemystään mihinkään virallisesti talletettavaan asiakirjaan. (Lukuunottamatta valituskirjelmiä, mutta nehän eivät näy minnekään, eivätkä siten auta esim. stigman purkamisessa tai diagnoosien kyseenalaistamisessa).

Lue lisää

Kun olin oikeuspsykiatrian potilaana niin sain tilaisuuden kirjoittaa hallinto-oikeuteen, toki itsekin sitä ihmetellen.
Hallinto-oikeudesta tuli henkilökohtainen kirje, jossa sanottiin että voin antaa vastineen jos haluan.

Mukana oli pari HO:een mennyttä lääkärin lausuntoa, ja itse kirjoitin oman näkemykseni asioista ja kommentoin kohtia jotka olivat lääkäreiden teksteissä paikkaansa pitämättömiä.

Siitä että sinne kirjoitin oli minulle hyötyä, ja toki tuli tunne että potilastakin joskus uskotaan.

Ymmärrän tuon aiemmissa teksteissä mainitun asian lääkäri-potilas asetelmasta, harvemmin potilasta uskotaan. Ja se on sääli.
Saisivat joskus perustella kunnolla sen miksi potilas on yleensä heikommassa asemassa eikä häntä useinkaan uskota.

Ja tuo heikompi asema estää turhan usein juuri sen ettei asioista tule kovin paljon tietoa julkisuuteen. Toki heikommassa asemassa oleminen herättää myös pelon tunteita.
Voin rehellisesti itsekin todeta että paljosta aikoinaan vaikenin koska pelkäsin mitä siitä mahdollisesti saattaisi seurata.

Anonyymi kirjoitti:

Kun olin oikeuspsykiatrian potilaana niin sain tilaisuuden kirjoittaa hallinto-oikeuteen, toki itsekin sitä ihmetellen.
Hallinto-oikeudesta tuli henkilökohtainen kirje, jossa sanottiin että voin antaa vastineen jos haluan.

Mukana oli pari HO:een mennyttä lääkärin lausuntoa, ja itse kirjoitin oman näkemykseni asioista ja kommentoin kohtia jotka olivat lääkäreiden teksteissä paikkaansa pitämättömiä.

Siitä että sinne kirjoitin oli minulle hyötyä, ja toki tuli tunne että potilastakin joskus uskotaan.

Ymmärrän tuon aiemmissa teksteissä mainitun asian lääkäri-potilas asetelmasta, harvemmin potilasta uskotaan. Ja se on sääli.
Saisivat joskus perustella kunnolla sen miksi potilas on yleensä heikommassa asemassa eikä häntä useinkaan uskota.

Ja tuo heikompi asema estää turhan usein juuri sen ettei asioista tule kovin paljon tietoa julkisuuteen. Toki heikommassa asemassa oleminen herättää myös pelon tunteita.
Voin rehellisesti itsekin todeta että paljosta aikoinaan vaikenin koska pelkäsin mitä siitä mahdollisesti saattaisi seurata.

Lue lisää

Hienoa että pääsit kirjoittamaan vastineen. Se taitaa olla aika harvinaista... Ehkä liittyy jotenkin siihen, että kyse oli oikeuslaitoksesta, eikä siis pelkästä psykiatriasta. Juristit katsovat asioita lain ja oikeuden näkökulmasta, psykiatrit vain "sairauden" ja "terveyden". Jotka ovat psyyken asioissa veteen piirrettyjä viivoja, mahdollistavat mielivallan.

Turhan usein kuitenkin hallinto-oikeudetkin uskovat vain lääkäreitä. Esim. valitukset pakkohoidosta eivät useimmiten mene läpi.

Anonyymi kirjoitti:

"avista asti valehdellaan ettei heillä ole selvästi todettavien väärien psyyke diaknoosien korjaus oikeutta,"

Kunnioitettavaa, että kuitenkin yritit valittaa, hakea oikeutta.

Lue lisää

Avi ei tee mitään, korkeintaan antaa ohjausta. Psykiatrien olisi ryhdistäydyttävä. Psykiatri ei kunnioita omaa ammattiaan, niin kauan kuin touhu jatkuu samanlaisena. Ei voi olla niin, että psykiatrisessa sairaalassa, joissa on vaativimmat potilaat, hoito on neljännen vuoden lääkäriopiskelijan ja psykiatristen sairaanhoitajien vastuulla. Vaihtoehtoisesti paikalla on aivan toisen alan kuin psykiatrian erikoislääkäri, joka ei edes tiedä senkään vertaa asioista vaan käyttää kyseenalaisia menetelmiä potilashoitoon. Psykiatrian poliklinikalla lääkäriksi saattaa osua geriatri, joka löytää potilaan kilpirauhasen vajaatoiminnan ja ehdottaa vuosien mielialaoireiden ratkaisuksi sian hormonia, toki aivan masennuksen käypä hoito -suosituksen mukaan. Kuntoutus muutenkin on samalla tavalla retuperällä. Yksityiset kuntoutuslaitokset sallivat jopa reseptilääkkeiden vaihdon potilaiden välillä, sillä jokainen asiakas tuo rahaa kassaan. Ja Kela maksaa. Potilasasiakas ei voi sanoa mitään, sillä jos kommentoit huonoa hoitoa asia ohitetaan täysin ja todennäköisesti kuntoutus loppuu siihen.

Anonyymi kirjoitti:

Olen vähän niin kuin papukaija, joka toistelee muiden kirjoittamia tekstejä (olen edellinen kommentoija).

"Aina kävellessään suljetulle osastolle apua hakemaan, kannattaa huomioida tämä asia: Hoito voidaan muuttaa pakolla tapahtuvaksi tietyissä tapauksissa, mihin sisältyy jo esimerkiksi masennuksen pelkkä EPÄILY psykoottiseksi.

Tällöin potilaan PERUSOIKEUKSIA voidaan rajoittaa ja hänelle tehdä erilaisia toimenpiteitä vasten hänen tahtoaan. Potilaalle annetaan oikeus valittaa pakkohoitopäätöksen kohdalla, mutta realistiset mahdollisuudet vaikuttaa potilaalla ovat huonot, koska potilas on vahvassa sosiaalisessa kontrollissa,, valtaepäsuhta lääkärin sanan ja potilaan välillä on suuri"

Hullua.

Ja tiedoksi vain, jos joku ns. sivustakatsoja lukee tätä ketjua, ja sanoo, että ei ole totta, tai että on liioittelua, niin voin omasta kokemuksesta kertoa ettei ole. Ja muiden, jotka tunnen.

Jos on itse kokenut vähänkin näitä asioita, näkee maailman eri tavalla kuin ns. valtaväestö.

Surullisinta ehkä on, että niin harva kuitenkaan uskaltaa puhua kokemuksistaan avoimesti, vaikka meitä on paljon, jotka tiedämme hyvinvointi-Suomen toisen puolen.

Psykiatria vaientaa tehokkaasti, mm. sillä, että "potilaskirjauksiin" pääsevät vain lääkärin kirjoittamat merkinnät. Ihminen, jota asia koskee, eli "potilas", ei voi itse kirjoittaa niihin itsestään mitään, vaikka hänelläkin (ja varsinkin hänellä) on asioistaan oma näkemyksensä. Kukaan ei edes ymmärrä kyseenalaistaa sitä, että potilas ei pääse kirjoittamaan omaa näkemystään mihinkään virallisesti talletettavaan asiakirjaan. (Lukuunottamatta valituskirjelmiä, mutta nehän eivät näy minnekään, eivätkä siten auta esim. stigman purkamisessa tai diagnoosien kyseenalaistamisessa).

Lue lisää

oma kanta-palvelu on sit aika paska, sen tiedoilla voi joutua vainotuksi

Oma kanta-järjestelmä on ohjannut potilaan oikeuksia ojasta allikkoon.

Anonyymi kirjoitti:

Oma kanta-järjestelmä on ohjannut potilaan oikeuksia ojasta allikkoon.

Sieltä on tutkimusten mukaan aivan liian helppo uusia bentso reseptejä.

Mistäs sen tiiät?

Koskelan 16-vuotiaat teinimurhaajatkin taisivat olla psykiatreja, olivat ainakin läpeensä sadisteja! Että se puoli oli niillä kunnossa ja on tietysti edelleen. Ovat onneksi varmassa tallessa, ettei tule lisää uhreja.

Jos joku ei ole vielä lukenut, niin suosittelen Claes Anderssonin kirjaa Hulluudestamme ja hulluudestanne.

Voiko vielä hullummaksi tulla?

Tätä kysymystä mietin harva se päivä itsekkin.

Viimeisin villitys lienee toipumisorjentaatio, saa nähdä mitä se tuo tullessaan.

Kuvittelen että muuta hoitoa on vaikea kehittää, jos jumiudutaan vain kinastelemaan siitä, että onko "hulluus" yhteiskunnan, vai yksilön ongelma, kun ratkaisu pitäisi olla jossain siinä välissä.

Anonyymi kirjoitti:

Tätä kysymystä mietin harva se päivä itsekkin.

Viimeisin villitys lienee toipumisorjentaatio, saa nähdä mitä se tuo tullessaan.

Kuvittelen että muuta hoitoa on vaikea kehittää, jos jumiudutaan vain kinastelemaan siitä, että onko "hulluus" yhteiskunnan, vai yksilön ongelma, kun ratkaisu pitäisi olla jossain siinä välissä.

Lue lisää

Itsekin mietin tuota toipumisorientaatiota sanana, sekä sen merkitystä ( en ole ikinä kuullut sitä, se myönnettäköön ).
Käsitän sen niin, että on itse orientoituva toipumiseen, joka on toki täysin ymmärrettävää.
( Pitäisikö myös mainita lääkeorientaatio, eikös sekin sopisi tuohon termistöön, koska nehän " kuuluvat kuvioon ".)

Vetäisen tähän yhteyteen mukaan sairaudentunnon, senkin ainoastaan sanana, koska minusta ei pitäisi psyykkiseen tilaan liittyen sitä edes käyttää.
Aikoinaan sairaalassa ollessani suorastaan vaadittiin, että potilaalta täytyy löytyä sairaudentuntoa. Eivät yhtään pitäneet siitä, kun sitä alkoi kyseenalaistaa.

Eihän sen mitä pään sisällä, mielessä, tapahtuu, pitäisi tuntua missään.
Esim. kipu, vaikka jokin kivulias sairaus, on asia, jossa yhteydessä voi käyttää sanaa tunto.
Mielestäni parempi olisi vaikka puhua tietoisuudesta, ymmärryksestä, tms. omaa " sairauttaan " kohtaan, sitaateissa sen takia, koska toiset väittävät mielen ongelmia sairaudeksi ja toiset eivät.

Anonyymi kirjoitti:

Tätä kysymystä mietin harva se päivä itsekkin.

Viimeisin villitys lienee toipumisorjentaatio, saa nähdä mitä se tuo tullessaan.

Kuvittelen että muuta hoitoa on vaikea kehittää, jos jumiudutaan vain kinastelemaan siitä, että onko "hulluus" yhteiskunnan, vai yksilön ongelma, kun ratkaisu pitäisi olla jossain siinä välissä.

Lue lisää

Usein yksilö saa halutessaan tehtyä itselleen ongelman yhteiskunnallisista asioista, niin se vaan menee.

Hienosti kiteytetty! Lisää tällaista.

Niin, eli mitä se olisi se oikeanlainen tuki, oikeaan aikaan?

Anonyymi kirjoitti:

Niin, eli mitä se olisi se oikeanlainen tuki, oikeaan aikaan?

Jokaisella lienee tähän oma vastauksensa. Tieteellistä tukea löytyy ainakin erilaisille psykososiaalisen tuen muodoille kuten avoimelle dialogille, vertaistuelle ja erilaisille psykoterapiamuodoille, edellyttäen että ne on sovitettu henkilön yksilölliseen elämäntilanteeseen ja itse koettuun avuntarpeeseen. Elintapakeinot kuten ravitsemus ja liikunta monissa eri muodoissaan ovat laaja selviytymiskeinojen varastopakki joka on suurimmalla osalla ihmisistä pääosin hyödyntämättä.

Ympäristöolosuhteisiin vaikuttaminen on olennaista, koska niistä, joko pitkällä tai lyhyellä aikavälillä, on useimpien ihmisten psyykkinen kärsimys ja vaikeudet (diagnoosista riippumatta) peräisin. Lapsuudenperheen ja nykyperheen ihmissuhteet, työpaikan olosuhteet, toimeentulo, yhteiskunnallinen asema, henkinen ulottuvuus jos pitää sitä tärkeänä jne.

Psykoaktiivisilla aineillakin (joita harhaanjohtavasti kutsutaan psyykenlääkkeiksi) voi olla joskus, joidenkin kohdalla tilapäinen apu. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että niistä on jatkuvassa käytössä useimmille enemmän haittaa kuin hyötyä. Psyykenlääkkeet ovat epäspesifejä, aivotoimintaa ja psykofyysistä olotilaa muuttavia aineita, jotka ovat toimintamekanismeiltaan verrattavissa katuhuumeisiin ja useimmiten yhtä vaarallisia.

Anonyymi kirjoitti:

Jokaisella lienee tähän oma vastauksensa. Tieteellistä tukea löytyy ainakin erilaisille psykososiaalisen tuen muodoille kuten avoimelle dialogille, vertaistuelle ja erilaisille psykoterapiamuodoille, edellyttäen että ne on sovitettu henkilön yksilölliseen elämäntilanteeseen ja itse koettuun avuntarpeeseen. Elintapakeinot kuten ravitsemus ja liikunta monissa eri muodoissaan ovat laaja selviytymiskeinojen varastopakki joka on suurimmalla osalla ihmisistä pääosin hyödyntämättä.

Ympäristöolosuhteisiin vaikuttaminen on olennaista, koska niistä, joko pitkällä tai lyhyellä aikavälillä, on useimpien ihmisten psyykkinen kärsimys ja vaikeudet (diagnoosista riippumatta) peräisin. Lapsuudenperheen ja nykyperheen ihmissuhteet, työpaikan olosuhteet, toimeentulo, yhteiskunnallinen asema, henkinen ulottuvuus jos pitää sitä tärkeänä jne.

Psykoaktiivisilla aineillakin (joita harhaanjohtavasti kutsutaan psyykenlääkkeiksi) voi olla joskus, joidenkin kohdalla tilapäinen apu. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että niistä on jatkuvassa käytössä useimmille enemmän haittaa kuin hyötyä. Psyykenlääkkeet ovat epäspesifejä, aivotoimintaa ja psykofyysistä olotilaa muuttavia aineita, jotka ovat toimintamekanismeiltaan verrattavissa katuhuumeisiin ja useimmiten yhtä vaarallisia.

Lue lisää

Mä olen tainnut kysyä tätä aikaisemminkin, mutta kysytään uudestaan. Miksi et ole mukana politiikassa?

Tämä ei ole vitsi, vaan toteamus siitä, että sinulla on niin paljon niin isoja yhteiskunnallisia unelmia, että jos et itse usko niihin, niin tuhra on odottaa sitä, että joku muu uskoo ja toteuttaa ne sinun puolestasi.

Anonyymi kirjoitti:

Mä olen tainnut kysyä tätä aikaisemminkin, mutta kysytään uudestaan. Miksi et ole mukana politiikassa?

Tämä ei ole vitsi, vaan toteamus siitä, että sinulla on niin paljon niin isoja yhteiskunnallisia unelmia, että jos et itse usko niihin, niin tuhra on odottaa sitä, että joku muu uskoo ja toteuttaa ne sinun puolestasi.

Lue lisää

Samaa voisi kysyä varmaan jokaiselta:)

On monenlaista politiikkaa. Puoluepolitiikkaa, ja arkipäivän politiikkaa. Itse asiassa ajattelen, että me jokainen teemme joka päivä politiikkaa elämässämme ja lähiympäristössämme, ja vaikutamme myös globaalissa mittakaavassa.

Anonyymi kirjoitti:

Jokaisella lienee tähän oma vastauksensa. Tieteellistä tukea löytyy ainakin erilaisille psykososiaalisen tuen muodoille kuten avoimelle dialogille, vertaistuelle ja erilaisille psykoterapiamuodoille, edellyttäen että ne on sovitettu henkilön yksilölliseen elämäntilanteeseen ja itse koettuun avuntarpeeseen. Elintapakeinot kuten ravitsemus ja liikunta monissa eri muodoissaan ovat laaja selviytymiskeinojen varastopakki joka on suurimmalla osalla ihmisistä pääosin hyödyntämättä.

Ympäristöolosuhteisiin vaikuttaminen on olennaista, koska niistä, joko pitkällä tai lyhyellä aikavälillä, on useimpien ihmisten psyykkinen kärsimys ja vaikeudet (diagnoosista riippumatta) peräisin. Lapsuudenperheen ja nykyperheen ihmissuhteet, työpaikan olosuhteet, toimeentulo, yhteiskunnallinen asema, henkinen ulottuvuus jos pitää sitä tärkeänä jne.

Psykoaktiivisilla aineillakin (joita harhaanjohtavasti kutsutaan psyykenlääkkeiksi) voi olla joskus, joidenkin kohdalla tilapäinen apu. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että niistä on jatkuvassa käytössä useimmille enemmän haittaa kuin hyötyä. Psyykenlääkkeet ovat epäspesifejä, aivotoimintaa ja psykofyysistä olotilaa muuttavia aineita, jotka ovat toimintamekanismeiltaan verrattavissa katuhuumeisiin ja useimmiten yhtä vaarallisia.

Lue lisää

Kemikaalit eivät korjaa kognitioita.
Kemikaalit eivät korjaa ihmisoikeusrikoksia.

Anonyymi kirjoitti:

Kemikaalit eivät korjaa kognitioita.
Kemikaalit eivät korjaa ihmisoikeusrikoksia.

Alas kemikaalit! Vessanpönttöön.

Anonyymi kirjoitti:

Alas kemikaalit! Vessanpönttöön.

Ei ahdista järven kalojakaan enää, haukkaako matoa vai koukkua.

Eikös kemikaaleja markkinoida juuri sillä, että sen jälkeen ei tarvitse lukita, vaan voi olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa?

Anonyymi kirjoitti:

Eikös kemikaaleja markkinoida juuri sillä, että sen jälkeen ei tarvitse lukita, vaan voi olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa?

Ympäristömyrkyt muuttavat ympäristöä.

Anonyymi kirjoitti:

Ympäristömyrkyt muuttavat ympäristöä.

Ilmanko kulee sitä juttua, että haetaan kemikaalit kelakorvauksella apteekista, ja kaadetaan viemäriin.

Onneksi on lääkäreitä jotka välittävät

Joihinkin lääkäreihinkin kohdistuu stigmaa. Videolla eräs sanoo, että hänen koko 50-vuotinen uransa häväistiin ja mitätöitiin kun hän alkoi puhua koronasta, että se asia on toisin kuin viranomaiset ja rokotevalmistajat väittävät. Että pandemiaa ei ole koska tauti ei ole yleisvaarallinen, ja että testi ei toimi kunnolla ja että rokote on kokeellinen ja mahdollisesti vaarallinen.

Suomessa Mikael Kivivuorta on stigmatisoitu kun hän puhui koronasta samoin kuin ne tuhannet tai kymmenet tuhannet lääkärit maailmassa, ja Suomessakin moni kannattaa häntä mutta ei uskalla sanoa mitään. - Yleisesti ottaen aika raukkoja...

https://koronarealistit.com/koronakriisin-kohulaakari-televisiossa/

Anonyymi kirjoitti:

Onneksi on lääkäreitä jotka välittävät

Joihinkin lääkäreihinkin kohdistuu stigmaa. Videolla eräs sanoo, että hänen koko 50-vuotinen uransa häväistiin ja mitätöitiin kun hän alkoi puhua koronasta, että se asia on toisin kuin viranomaiset ja rokotevalmistajat väittävät. Että pandemiaa ei ole koska tauti ei ole yleisvaarallinen, ja että testi ei toimi kunnolla ja että rokote on kokeellinen ja mahdollisesti vaarallinen.

Suomessa Mikael Kivivuorta on stigmatisoitu kun hän puhui koronasta samoin kuin ne tuhannet tai kymmenet tuhannet lääkärit maailmassa, ja Suomessakin moni kannattaa häntä mutta ei uskalla sanoa mitään. - Yleisesti ottaen aika raukkoja...

https://koronarealistit.com/koronakriisin-kohulaakari-televisiossa/

Lue lisää

Kuulostaa ihan siltä minun sukulaiselta, joka oli hoita ja silti hyvin rokotevastainen.

Ei ole enää. Kuoli tuossa pari viikkoa sitten koronaan.

Kaipa se on jonkunnäköistä luonnonvalintaa, jos joku tauti vie ns. "tyhmät ihmiset" Mutta kai sitä jotenkin lapsellisesti toivoo, että toisinkin voisi olla.

Anonyymi kirjoitti:

Kuulostaa ihan siltä minun sukulaiselta, joka oli hoita ja silti hyvin rokotevastainen.

Ei ole enää. Kuoli tuossa pari viikkoa sitten koronaan.

Kaipa se on jonkunnäköistä luonnonvalintaa, jos joku tauti vie ns. "tyhmät ihmiset" Mutta kai sitä jotenkin lapsellisesti toivoo, että toisinkin voisi olla.

Lue lisää

Rokotetrolli on näköjään ollut tässäkin ketjussa. Se käy kaikki ketjut läpi.

--- Siinä videossa Ask the experts oli muuten ensimmäinen puhuja psykiatrian erikoislääkäri...;)

Itsellä samantyyppisiä kokemuksia. Siksi vältän lääkäreitä kuin ruttoa, enkä välttämättä enää mene, vaikka olisi tarviskin. En pelkää ketään enkä mitään. Edes kuolemaa.

Kyllä sieltä on kiva katsella, kun muut räpiköi pysyäkseen pinnalla. Näitä tiedon jalostajia voidaan sitten nimittää kuninkas Artturiksi pyöreisiin pöytiin. Samalla katoaa vyötäröltä yli kahdeksan milliMetriä ja sen lisäksi kaikille kumminkaimanserkun velipuolille hankitaan hyvät (sota)päälliköiden paikat, joita nimeltämainitsematon hyvinvointisivusto pullollaan. Tarvitaanko näitä?
Kiva huomio ruohonjuuritasolta. Jotta kyydistä tippuneen/kuolleen sotamiehen tilalle voidaan saada sotamiesten rivistä toinen sotamies, joudutaan kierrättämään päätöstä näissä pyöreissä pöydissä (3 kpl) ja aikaa kuluu yli 4kk. Lisäksi joudutaan tekemään perusteelliset selvitykset tarvitaanko korvaavaa sotamiestä ollenkaan. Miettikää missä kunnossa armeija on silloin, jos vaikka 20 tai 40 % kaatuu samassa taistelussa. Joukkojen johtajilla ei mitää päätösvaltaa, mistä ne voisivat tilanteen hahmottakaan? Hernekeittoa vaan lisää kaikille ja noidat roviolle.

Sulla on varmaan tällä väitteelle muutakin näyttöö, kuin se ettet tule kenenkään kanssa toimeen?

Anonyymi kirjoitti:

Sulla on varmaan tällä väitteelle muutakin näyttöö, kuin se ettet tule kenenkään kanssa toimeen?

Jos luonnonsuojeluneuvottelussa selitetään, että luontoa ei voida suojella muuta kuin tappamalla yksi saimaannorppa jokaisen vuoroveden aikaan ja samalla esitetään em. kommentti, että tähänkään asiaan X ei voida mitenkään vaikuttaa kuin monen kuukauden viiveellä. Luonnonsuojelukokouksessa oli ainakin kymmenen muuta eri luonnonsuojelujärjestöjen edustajaa, jotka kuulivat varmaankin saman asian kuin minä.

Tässä on kaksi tai kolme vaihtoehtoa. Joko A valehdeltiin kaikille tai B asia on niin kuin edellä mainittu tai joku muu syy C, jota en keksi. Jokuhan asian voi selvittää, minulla ei ns. mahdollisuutta olla läsnä pullakahvipöydissä ja tarkistaa asiaa. Luonnonsuojelu on kuitenkin lähellä sydäntä.

Anonyymi kirjoitti:

Sulla on varmaan tällä väitteelle muutakin näyttöö, kuin se ettet tule kenenkään kanssa toimeen?

https://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/nama-ammatit-vetavat-puoleensa-narsisteja-katso-lista/132890

tässä linkki ja alkuperäisen tutkimuksen saa halutessaan googlata

Meinaatko, että kyllä se narsku narskun tunnistaa?

Ei se aina ole hoitajan vika, jos et tule niiden kanssa toimeen.

Esihenkilöön. Tai esihenkilön esihenkilöön.